Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003
Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen välsen erotuksen verran
Yrtyksen tavote Talousteorat olettavat yrtyksen päätarkotuksen olevan voton tuotto Käytännössä yrtyksellä vo olla mona pokkeava tavotteta Nopea kasvu ja koon maksmont Johtajston aseman optmont
Transaktokustannukset Yrtys vo tuottaa tuotantopanokset tse ta ostaa ne ulkoslta tuottajlta Transaktokustannuksks luetaan ovat kaupasta aheutuvat kustannukset, mukaan luken sopmuskulut
Transaktokustannukset Yrtys pyrk mnmomaan transaktokustannuksa Vertkaalnen ntegraato Transaktokustannukset aheuttavat opportunststa käyttäytymstä etenkn asymmetrsen tedon tapauksessa
Yrtyksen koko ja tehokkuus Krja esttelee kolme er teoraa, jotka katsovat yrtystä er perspektvestä Teknolognen Sopmus Epätäydellnen sopmus
Teknologaperspektv Yrtyksen määrä ja koko rppuu mttakaavaetujen ja rnnakkastuotannon etujen olemassaolosta Tuotekohtaset edut Kerääntyneen reservn edut
Teknologaperspektv Mttakaavaedut vodaan formalsoda Olkoon C(q) kahdest dfferentotuva kustannusfunkto C q q n ( ) C( q1) <,0 < q1 < q Vähenevät margnaalkustannukset q1 C( q ) > C( q = 1 = 1 n ) Subaddtvsuus Teollsuus on luontanen monopol jos C(q) on subaddtvnen yl järkevän tuotantomäärän q (mttakaavaedut)
Teknologaperspektv Rnnakkastuotannon edut formalsotuna, n C( q C( q 1 ) > C( = 1 = 1,0) + C(0, q mssä q on tuotantovektor n q ) ) > C( q 1, q )
Teknologaperspektv Käytännössä teknologsessa perspektvssä on puutteta, jota ovat Yrtyksen e ole pakko hyödyntää mttakaavaetuja suoraan, vaan tämä vodaan tehdä välllsest sopmusten kautta Teora e myöskään pysty selttämään suurnta mahdollsta yrtyskokoa
Sopmusperspektv Ptkän akaväln suhteet tuovat ongelma, jota sopmusperspektv pyrk demonstromaan Vahtokustannukset Investonnt Opportunsm Sopmuksen ptää ss taata ex post osapuollle tuotto, jotta ex ante nvestont vodaan tehdä
Sopmusperspektv Käytännössä sopmukset ovat tehottoma mkäl osapuollla e ole symmetrstä nformaatota Johtaa tehottomaan kaupan määrään Ex post: Oletetaan että tn jakauma F(v), f(v)>0, Ostaja tetää sekä hnnan v että kustannukset c, mutta myyjä tetää van kustannukset c, myynthnta p Intervall [ v, vˆ], s. e., F( v) = 0, F( vˆ) = 1 Odotustuotto ( p c)[1 F( p)] [1 F( p)] ( p c) f ( p) = 0 p = c tehokas Ratkasu e ole tehokas käytännössä
Sopmusperspektv Ex post kaupan tehottomuus johtaa sopmusten tekemseen ex ante Päätösvalta annetaan nformodulle osapuolelle, mkä johtaa tehokkaaseen ratkasuun
Epätäydellnen sopmus Käytännössä sopmukset ovat epätäydellsä Sattumat evät ole arvattavssa Sattuma on lan paljon Sopmuksen seuranta on kallsta Sopmuksen täytäntöön pano vo olla kallsta Ex ante sytä sopmuksen epätäydellsyydelle e voda formalsoda, joten tarkastelemme ex post sytä
Epätäydellnen sopmus On olemassa kaks er sopmusmuotoa, jotka ovat täydellsen sopmuksen sopmattomuuden välssä Turvautumnen kolmanteen osapuoleen tehokkaden päätösten tovossa Päätösvallan antamnen toselle sopmusosapuolelle
Epätäydellnen sopmus - muodot Turvautumnen ulkopuolseen välttäjään Vo tulla kallks, koska ulkopuolsella e ole tarpeeks tetoa tehdä tehokasta päätöstä Välttäjän tulee ymmärtää tlanne ja olla tsenänen Auktorteett Päätösvalta vodaan antaa jollekn osapuolelle, mkä vo tulla toslle kallks
Tuoton maksmont Aemmn todettn yrtyksen perustavotteen olevan tuoton maksmont Käytännössä osakkeen omstajat pyrkvät ana tähän, mutta omstuksen ja johtamsen separont vo johtaa muhn tavottesn Yrtyksen johto vo paremman tedon avulla manpuloda tavotteta tselleen sopvks
Tuoton maksmont kannustn ongelma Kunka ohjata yrtyksen johto okelle ratelle Rahallset kannustmet Benchmarkng (yardstck competton) Valtaukset Tuote/markknaklpalu Valvonta
Tuoton maksmont rahallset kannustmet Rskä karttavan managern palkka tulee olla vako yl kakken tlojen, mkä johtaa välnptämättömyyteen p w( ) w( ) E[ w( )] = max w : t 1 < = 1 <... < p u( n vakota p u( w ) w ), s. e., p u( w ) > U Votto-osuuden koko Todennäkösyydet Allokaato rskneutraallle Rskä karttavalle 0 u'( w ) = 1 λ
Tuoton maksmont rahallset kannustmet Jos työpanosta e pystytä täydellsest seuraamaan, täytyy se motvoda kannustmlla Tapahtuman tn on x korkealla työmäärällä ja matalalla työmäärällä y Π 1 < Π xu( w xu( w xw w 1 Φ) + (1 Φ) + (1 + (1 < w x) w 1, Φ x) u( w > 0 1 x) u( w w 1 kuormttavuus Φ) Φ) + Φ yu( w u( w 0 ) ) + (1 y) u( w 1 )
b Tuoton maksmont rahallset Π = e + ε w( Π) = Eu( a + be + bε e = max Π b R a + bπ = [0,1] Π b R kannustmet Palkkatyö (optmaalnen turva, b=0) vs. osallnen (optmaalnen kannustn, b=1) e e Re Re ), (1 b) a, Eu( a + kuormttavuus = E( e + ε a be bε ) = b R b R + bε ) u( w (1 b) a 0 )
Tuoton maksmont - benchmarkng Yrtyksen huono tulos vo johtua johdon hekosta tomnnasta Kysestä tomntaa vo seurata tarkkalemalla muta agentteja samankaltasssa tlantessa Vo suorttaa sekä yrtyksen välllä että ssäsest omassa yrtyksessä Ongelma Mttausvrheet Huonot yrtyksellset perntötekjät
Tuoton maksmont - valtaus Jos tuottoja e maksmoda yrtys on alts valtaukslle Valtauksen uhalla vodaan asettaa johto kurn Tämä tapahtuu jos johdolla on jotan hävttävää kysesessä tlanteessa Sytä Maneen menetys Saavutettujen etuuksen menetys Kenoja Myrkkypllert
Tuoton maksmont tuote/markknaklpalu Yrtys, joka tekee tehottoma päätöksä velkaantuu, mkä johtaa uusen ja parempen päätöksen etsntään Tämä vakuttaa yrtyksen ssäsn rakentesn ja ertysest johdon käyttäytymseen Hyvnä akona otetaan löysäst, kovna tehdään työtä
Tuoton maksmont - valvonta Kunka varmstaa että ryhmässä kakk tekevät tötä? Kasvatetaan rahallsta palkkota Asetetaan työntekjölle valvoja, jota motvodaan muun muassa tmn tuottamlla votolla Seurauksena herarkknen organsaatorakenne
Kottehtävä 1 Vastauksen yhteenlaskettu ptuus korkentaan yks A4 Palautus 9.1.003 luennolle Kysymykset (estettyjen asoden valossa) 1. Rajotukset yrtyksen koolle?. Kunka kannustnongelma esntyy yrtyksssä nykysn?