Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Pihlajamäen terveysaseman palvelutilanne syksyllä 2011. 3. Tavoitteet 4. Hankkeen toteutus ja henkilöstön sitoutuneisuus 5. Mittaukset ja toimenpiteet 6. Pohdinta ja jatkosuunnitelma 7. Kiitokset
1. Johdanto Pihlajamäen terveysasema sijaitsee koillisessa Helsingissä. Se vastaa Latokartanon peruspiirin väestön avoterveydenhuollon peruspalveluista. Alueeseen kuuluvat Pihlajamäen, Pihlajiston, Viikin, Latokartanon, Viikinmäen ja Viikinrannan kaupunginosat. Vuoden 2012 alussa alueen väestö on 22 518 asukasta (Aluetilastot 25.4.2012). Terveysasemarakennus sijaitsee Pihlajamäen taajamassa, osoite Meripihkatie 8. Rakennus otettiin käyttöön huhtikuussa 1994, jolloin asemalta sai myös sosiaalihuoltolain mukaiset avopalvelut toimeentulotuen, lastensuojelun, kotipalvelun ja päihdehuollon palvelusektoreille. Rakennuksessa toimi terveys- ja sosiaaliasema, jonka hallinnosta vastasi moniammatillinen esimiestiimi ja palveluista moniammatilliset aluetiimit. Vuonna 2005 toteutettiin Helsingin terveysviraston organisaatiouudistus, jonka myötä yhdennetty sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Pihlajamäen asemalla purettiin. Samassa yhteydessä siirrettiin asemalle Viikin väliaikainen terveysasema henkilökuntineen ja laitteineen. Sosiaalitoimen työntekijät muuttivat Malmille ja Tapuliin, kotihoito myöhemmin Pukinmäkeen. Alueen asuntokanta on pääasiassa kerrostalotyyppistä. Pihlajamäessä ja Pihlajistossa on ikärakenne vanhusvoittoista. Potilaat ovat monisairaita ja avosairaanhoidon kannalta työllistäviä. Viikin, Latokartanon, Viikinmäen ja Viikinrannan taajamissa asuvat suuressa määrin nuoret perheet. Suurin osa näiden palveluista on kertaluontoisia tai lyhytjaksoisia. Koko alueen asukaskohtainen vuositulon keskiarvo on noin 4.500 euroa alle Helsingin keskiarvon. Työttömyyttä on runsaasti. Toimeentulotuen saajia on 11.9 % väestöstä, kun Helsingin kaupungin vastaava luku on 10.3%. 2. Pihlajamäen terveysaseman palvelutilanne syksyllä 2011. Syksyn 2011 palvelutilannetta kartoitettaessa voitiin todeta useita selkeitä haasteita. Yhteyden saaminen terveysasemalle oli ruuhkautunut niin puhelimitse kuin asiakaspalvelutoimistossa. Potilaat joutuivat jonottamaan tai ottamaan yhteyttä moneen kertaan saadakseen asian hoidettua. Tämä oli myös kuormittanut tarpeettomasti henkilökuntaa. Uusittavia reseptejä oli paljon, joka ruuhkautti osaltaan potilaiden asiointia toimistossa. Potilaat ohjattiin lääkärin vastaanotolta asiakaspalvelutoimistoon varaamaan jatkoaikoja. Hoidon tarpeen arvioinnissa oli tarkentamisen varaa. Tämän arvioitiin lisäävän myös aiheettomiakin käyntejä. Peruuttamattomia aikoja aikavälillä 1.1.-31.11.2011 lääkärin ja hoitajan vastaanotolle oli 612. Lääkäreiden akuuttivastaanottoajat eivät riittäneet kaikille niitä tarvitseville. Potilaita jouduttiin ohjaamaan päivystykseen tai pyytämään uutta yhteydenottoa seuraavana aamuna, mikä aiheutti tarpeettomia saman asian käsittelykertoja. Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle oli jonoa keskimääräisesti viidestä kuuteen viikkoa. Joillekin lääkäreille ei ollut annettavissa aikaa ollenkaan, koska liian lyhyelle aikavälille annettavat ajat olivat aina täynnä. Ajanvarauspohjia ei oltu laadittu tarpeeksi pitkälle aikavälille. Puhelinaikoja ei ollut riittävästi ja ne jakaantuivat epätasaisesti lääkäreiden kesken. Kiireettömiä toimenpiteitä tehtiin kaikkina viikonpäivinä eri aikoina kulloisenkin päiväkohtaisen tarpeen mukaisesti. Suunniteltuihin poissaoloihin ei oltu varauduttu riittävästi, jonka myötä henkilöstö kuormittui entisestään. Edellä mainituista ongelmista johtuen työviihtyvyyden koettiin heikentyneen.
Johtava ylilääkäri Raija Puustisen suosituksesta Pihlajamäen terveysasema päätettiin liittää STM:n ohjauksessa olevaan valtakunnalliseen Hyvä vastaanotto-hankkeeseen. Tarkoituksena on ollut tehostaa henkilöresurssien käyttöä ja potilaiden pääsyä palvelujen piiriin. 3. Tavoitteet: Hyvä vastaanotto projektiryhmä asetti seuraavat tavoitteet: Yhteyden saamisen parantaminen terveysasemalle sekä puhelimitse että asiakaspalvelutoimistoon. Toimistopalvelujen ja reseptiliikenteen tehostaminen Hoidon tarpeen arvioinnin tehostaminen Ajanvarausaikojen odotusajan lyhentäminen 2 viikkoon. Akuuttivastaanottojen tarjonnan lisääminen Varautuminen poikkeustilanteisiin kuten poissaolot sairauden vuoksi, koulutus ja vuosilomat. Työviihtyvyyden ja työhyvinvoinnin parantaminen. 4. Hankkeen toteutus ja henkilöstön sitoutuneisuus Pihlajamäen terveysaseman Hyvä vastaanotto- hanke on prosessoitu seuraavasti: 15.6.2011 ylilääkäri Heikki Sumuvuori ja osastonhoitaja Minna Mestola tapaavat Hyvä vastaanotto- hankkeen edustajat, mm. Riitta Flinck, Pihlajamäen terveysasemalla. Heille ilmoitetaan kiinnostuksemme hankkeeseen. Perustetaan Pihlajamäen terveysaseman Hyvä vastaanotto- projektiryhmä: terveydenhoitaja Hanna Kangas, perushoitaja Arja Kokko, osastonhoitaja Minna Mestola, terveyskeskuslääkäri Svetlana Roihka, ylilääkäri Heikki Sumuvuori ja perushoitaja Mirva Tuovinen. Ryhmän tarkoituksena on hankkia tarvittava osaaminen osallistumalla valtakunnalliseen projektiin sekä suunnitella ja toteuttaa hanke terveysasemalla. Projektiryhmä kokoontuu hankkeen aikana useita kertoja ja työstää ohjausta. 24-25.8.2011 Hyvä vastaanotto- seminaari Hyvinkäällä. Pihlajamäen projektiryhmä osallistuu seminaariin ja aloittaa projektin suunnittelun ja laatii aikataulut. 5.9.2011 T 3- aikojen viikoittainen mittaus alkaa. 11.10.2011 Hyvä vastaanotto- projektin esittely Pihlajamäen terveysaseman henkilökunnalle. Projektin aloitus koko talossa. 24.10-4.11.2011, viikot 43-44 suoritetaan lääkäripalvelujen kysynnän ja tarjonnan ns. tasapainomittaus. Arvioinnissa käytetään valtakunnallista laskentametodia. 29.11.2011 esitetään henkilökunnalle mittauksen tulokset ja kerrotaan, miten projekti asemalla jatkuu. Ohjaajamme Suvi Ekholm valtakunnallisesta projektista on mukana kertoen, miten projektia viedään eteenpäin. 13.12.2011 Rohto-paja. Hyvä vastaanotto-projektia ideoivat aihekohtaiset työryhmät perustetaan. Työryhmien työskentelyaiheet ovat seuraavat: 1) akuuttiaikojen tarpeeseen vastaaminen ja takapäivystyksen järjestäminen, 2) lääkärien työpohjien tiivistäminen, 3)
lääkärien ja hoitajien varasuunnitelmien suunnittelu, 4) yhteneväisten hoidon tarpeen arviointikriteerien suunnittelu ja 5) toimistotyön kehittäminen. Jokainen terveysasemalla työskentelevä lääkäri ja hoitaja kuuluu yhteen työryhmään. Ensimmäinen työryhmän kokous samana päivänä. Ryhmät valitsevat itse puheenjohtajan ja sihteerin. Ryhmät jatkavat työskentelyä projektin ajan. Kehittämistyöryhmät ideoivat muutosehdotukset, jotka otetaan huomioon projektin toteutuksessa mittausten ja arvioinnin ohessa. 16-17.11.2011 Hyvä vastaanotto- seminaari Hyvinkäällä. Projektiryhmä osallistuu. Seminaarissa käsitellään mittaustuloksia ja niiden pohjalta toiminnan kehittämistä. 25-26.01.2012 Hyvä vastaanotto- seminaari Hyvinkäällä. Alustavien posterien esittäminen seminaarissa. Eri terveysasemien projektitulosten vertailua ja keskustelua tuloksista sekä menetelmistä. 31.1.2012 Rohto-paja. Hyvä vastaanotto- projektia ideoivien työryhmien jatkotyöskentely terveysasemalla. Työryhmät jatkotyöstävät omia osa-aiheita, jotka kerätään lopuksi yhteisessä keskustelussa yhteen. Hoitajien rohtopaja maaliskuussa 2012. Hoidon tarpeen arviointia tehostetaan käsittelemällä sitä yksityiskohtaisesti. 26.04.2012 Terveysaseman TYHY-päivä Tuohilammen kurssikeskuksessa. Aamupäivä käsitellään yllä mainituissa työryhmissä kokemuksia hankkeesta ja jatkotoimista palvelutilanteen parantamiseksi. Lopuksi käsitellään työryhmien kommentit yhdessä. Edellä mainittu hankkeen prosessointi on luotu sillä tarkoituksella, että kaikki voivat osallistua palvelun kehittämiseen ja voisivat pitää hanketta omanaan( vrt. sitoutuminen). 5. Mittaukset ja toimenpiteet Yhteyden saamisen parantaminen terveysasemalle sekä puhelimitse että asiakaspalvelutoimistoon. Pihlajamäen terveysasemalla on otettu16.3.2012 takaisinsoittojärjestelmä. Järjestelmä tallentaa kaikkien soittajien puhelinnumerot klo 08.00-14.00 välisenä aikana. Soittajiin otetaan yhteyttä saman päivän aikana, yleensä noin puolen tunnin aikana asiakkaan soitosta. Asiakkaiden soittoihin pystytään vastaamaan saman päivän aikana keskimäärin yli 90 %:ssa ( kuva 1 ). Asiakaskunta on ollut hyvin tyytyväinen toteutettuun uudistukseen. Puhelinpalvelua koskevat valitukset ovat loppuneet käytännössä.
Kuva 1. Takaisinsoitot Pihlajamäen terveysasemalla 10.4-13.4.2012. Toimistopalvelujen ja reseptiliikenteen tehostaminen. Asiakaspalvelutoimiston palvelua on uudistettu. Reseptien hakijoille on järjestetty kaksi hakuaikaa päivässä, klo 8.00-9.00 ja 14.00-15.00 erilliselle palveluluukulle ilman vuoronumeroa. Tämä on huomattavasti parantunut muitten asiakkaiden pääsyä palvelupisteeseen ja samalla purkanut reseptin hakijoiden ärtymystä palvelun hitaudesta. Lokakuussa 2011 mitattiin tukkimiehen kirjanpidolla kahden viikon ajan lääkäreiden itselleen varaamia aikoja. Todettiin, että lääkäreistä puolet varaavat jatkoajat itse, viikoittain 97 varausta. Lääkärit on ohjattu tekemään itse kontrollikäyntien ja puhelinaikojen ajanvaraus itselleen ja muille lääkäreille sekä antamaan tieto tästä suoraan potilaalle. Tämä osaltaan keventää toimistojen työpainetta. Uusi kartoitus tehdään alkusyksystä 2012. Toimiston työtä on muutenkin kehitetty järkeistämällä työaikoja ja työnjakoa. Hoidon tarpeen arvioinnin tehostaminen Hoidon tarpeen arviointi on koettu keskeiseksi tekijäksi, kun kanavoidaan potilaita oikeiden palvelujen piiriin. Käyntejä voidaan usein vähentää potilaspuheluilla ja sillä, että hoitaja saa riittävän lääkärin tuen heti potilasasiaa käsitellessään. Lääkäreitä on kannustettu antamaan hoitohenkilökunnalle nopeasti tukea hoidon tarpeen arvioinnissa. Apuna käytetään lääkäreistämme ja hoitajistamme koostuvan tähän hankkeeseen kuuluvan työryhmän (hoidon tarpeen arviointityöryhmä) muistiota ja terveyskeskuksen avosairaanhoidon kehittämistyöryhmän suositusta potilasohjaukseen (akuuttiaika vai ajanvarausaika).lisäksi maanantai- ja perjantai- iltapäivisin on kaksi ns. takapäivystäjää, joista toinen ensisijaisesti antaa hoidon tarpeen arviointiin tukea.
Ajanvarausaikojen odotusajan lyhentäminen 2 viikkoon. Lokakuussa 2011 kartoitettiin tukkimiehen kirjanpidolla niitten kysyjien määrä, joille on vastattu, että aikaa ei ole nyt annettavissa. Todettiin, että sellaisia potilastapauksia on noin 40 viikossa. Uusintamittaus tehtiin tammikuussa 2012, vastaava tulos oli 118. Eniten puutetta oli akuuttiajoista. Tammikuun mittausajankohtaan osuivat lääkäripäivät, joka heikensi tulosta odotetusti.. Hankkeen tavoitteena on ollut suunnitella lääkäreiden ajanvarauspohjat siten, että ne vastaavat optimaalisesti kysyntää. Ylilääkäri onkin käynyt yhdessä henkilökohtaisesti kunkin lääkärin kanssa läpi lääkäreiden ajanvarauspohjat. Vastaanottoaikojen järjestelyä on yhtenäistetty sopimalla lääkärin kanssa mahdollisista muutoksista. Toisaalta on otettu huomioon myös lääkärin yksilöllinen työskentelytapa silloin, kun se näyttää tarpeelliselta. Lääkärimeetingiin käytettyä aikaa on lyhennetty ja kokous alkaa aina tasan klo 08.00 joka toinen torstaiaamu. Lääkäreiden ruokatauon pitäminen on yhtenäistetty ja siihen käytettävää aikaa on supistettu. Koko henkilökunnan kuukausittaisia kokousaikoja (terveyspalvelupalaverit) on täsmennetty. Kaikille lääkäreille on suunniteltu sama määrä oheistyötä maanantaista torstaihin: 1) kuusi puhelinaikaa päivässä, 2) kuuden asiakkaan reseptit päivässä ja 3) hoitajille varattuja konsultaatioaikoja kuusi päivässä. Perjantaisin kyseisiä oheistöitä on työpohjissa lääkärin yksilöllisen työtavan mukaisesti. Kiireettömät toimenpiteet on keskitetty tiistai- ja torstaipäiville. Kullakin lääkärillä on kaksi kiireetöntä toimenpideaikaa viikossa. Keskittäminen selkeyttää avustavan hoitajan työtä ja aikojen rajoittaminen antaa tilaa ajanvarausvastaanotoille. Äitiys- ja lastenneuvolatyöhön varattuja aikoja on jäänyt jatkuvasti käyttämättä. Projektissamme harkittiin oikeaksi muuttaa varaamattomat neuvola-ajat avosairaanhoidon vastaanottoajoiksi jokaisen viikon maanantaiaamuna sen viikon osalta. Kiireellisiin äitiysneuvola-aikojen tarpeeseen on varauduttu tarvittaessa tarjoamalla päivystysaikaa. Vuosireseptien kirjoittamiskäytäntöä on tehostettu. Joulukuussa 2011 tehtiin lääkärikohtainen kartoitus siitä, kuinka paljon uusimistilanteissa lääkärit kirjoittavat vuosireseptejä. Tämä kartoitus on yhdessä käsitelty lääkärimeetingissä. Lääkäreitä on kannustettu lisäämään vuosireseptien kirjoittamista, jotta aikaa jäisi enemmän vastaanottotyöhön. Uusi kartoitus tehdään toukokuun 2012 loppupuolella. Lääkäreiden ajanvarauspohjat on tehty viikoittain täsmällisesti 6 viikkoa eteenpäin maaliskuusta 2012 alkaen. Tämän on arvioitu jonkun verran vähentävän turhia käyntejä. Jos ajanvarauksia on tehtävissä vain lyhyen aikaa eteenpäin, osa ajanvarauspotilaista pyrkii päivystyskäynnille, joka voi toistua samaan syyhyn kohdistuvana ajanvarauskäyntinä. Lääkäreiden kolmatta vapaata vastaanottoaikaa (T3) alettiin mitata viikoittain 5. syyskuuta 2011 alkaen. Syksyllä 2011 T3 on ollut 5-6 viikkoa ( ks. kuva 2). Lääkäreiden poissaolot pidentävät T3-aikaa.
Kuva 2. Lääkäreiden T3 mediaani vuosi 2011 T 3-aikojen osalta hankkeessa päästiin tavoitteeseen viikoilla 7-13/2012 eli ajanjaksona 13.2.- 30.3.2012 ( kuva 3). Sen jälkeen on T 3 ajat pidentyneet 3-4 viikkoon ja sen ylikin. Tähän ovat vaikuttaneet sijaistamattomat vuosilomat ja muut poissaolot sekä heikentynyt lääkäreiden rekrytointitilanne. Kuva 3 Lääkäreiden T3 mediaani vuosi 2012 Akuuttivastaanottojen tarjonnan lisääminen Palvelutarpeen tasapainomittaus tehtiin lokakuussa 2011 kahden viikon ajan. Tasapainolaskurin perusteella maanantaisin on suurin kysyntä akuuttiajoista. Muiden vastaanottoaikojen kysyntä jakautui tasaisesti viikonpäiville. Tammikuussa 2012 manuaalisesti kerätyn kartoituksen ( ks. edellä) perusteella eniten puutetta oli niinikään akuuttiajoista. Mittausajankohtaan osuivat lääkäripäivät, mikä heikensi tulosta.
Kuva 4. Toiminnan tasapainomittaus. K Kuvan kaaviossa TAK=akuuttiaika, TVO=kiireetön vastaanottoaika, TPUH=puhelinaika TTOIMP=toimenpideaika, TDIAB=diabetes seuranta-aika Tasapainomittauksesta voidaan johtaa lääkäreiden 2 viikon suunniteltu ja toteutunut ajankäyttö ( kuva 5 ). Vastaanotto-, puhelin- ja paperityöhön käytettiin enemmän aikaa kuin oli suunniteltu. Kuva 5.Kaavio kahden viikon työnkuvasta. Plan Kap = suunniteltu kapasiteetti Utfall= toteutunut kapasiteetti vo=vastaanotto- ja akuuttiajanvaraustyö, puh=puhelintyö, pap=paperityö, kons=konsultaatiotyö, pois= loma, vapaapäivä tai ulkopuolinen koulutus tauk=tauko, kok=aseman sisäinen kokous, nla=neuvolatyö, koul=kouluterveydenhoitotyö Mittaukset osoittavat, että akuuttiaikojen tarve on maanantaina suurempi kuin muina päivinä. Tästä syystä maanantai-iltapäiviksi asetettiin kaksi ns. ylivuotolääkäriä eli takapäivystäjää.
Perjantai-iltapäivät ovat kokemusperäisesti olleet ylityöllistettyjä johtuen hoitohenkilökunnan suurentuneesta konsultaatiotarpeesta ja lääkäreiden viikkotyöajan lyhennyksistä. Perjantaiiltapäiviksi asetettiin myös kaksi lääkäriä akuuttityöhön. Panostaminen maanantai- ja perjantaiiltapäiviin on ollut hyödyllinen ratkaisu. Akuuttipotilaiden hoitoon pääsy on helpottunut ja hoitohenkilökunnan hoidon tarpeen arvio on saanut riittävän tuen kyseisinä iltapäivinä. Varautuminen poikkeustilanteisiin kuten poissaolot sairauden vuoksi, koulutus ja vuosilomat. Äkillisten ja suunniteltujen poissaolojen varalle tehtiin hoitajille ja lääkäreille varasuunnitelma. Niissä on kartoitettu periaatteet poissaolosta ilmoittamisesta ja tehtävien järjestämisestä poissaolon aikana. Työviihtyvyyden ja hyvinvoinnin parantaminen Työviihtyvyyttä mitattiin viikoilla 1-9 2012. Mittaus toteutettiin alussa viikoittain hymynaamalomakkeella ja viikon 9 jälkeen kuukausittain. Lomakkeen asteikko on 1-10. 1=huonoin mahdollinen ja 10=paras mahdollinen työviihtyvyys. Työviihtyvyyden keskiarvo oli 7,5. Tavoite saavutettiin. Mittauksessa ilmenee, että työhyvinvointi on ehkä hieman parantunut helmikuun loppupuolella. Työhyvinvointiin toisaalta ovat vaikuttaneet useat muut terveyskeskuksen toiminnassa viime aikoina tapahtuneet muutokset, kuten antikoagulanttihoidon uudet työtavat, lääkäreiden listautumisvirkaehtosopimus, hoitohenkilökunnan nykyinen erittäin runsas puhelintyö yms. Tammikuussa 2012 järjestettiin äänestys siitä, kuka on vuoden paras työkaveri. Äänestyksen voitti perushoitaja Marja-Liisa Lautasalo. Hän on esimerkillinen ja ahkera vastuunkantaja, joka hoitaa paljon niin sanottuja yhteisiä töitä.
6. Pohdinta ja jatkosuunnitelma Potilaiden yhteydenotto Pihlajamäen terveysasemalle on parantunut takaisinsoittojärjestelmän alkamisen jälkeen ratkaisevasti. Palaute potilailta on ollut positiivista. Takaisinsoittojärjestelmän myötä hoitajien vastaanottoajat vähenivät, koska puhelimeen vastaajien määrää lisättiin. Viikoittaiset puhelinjärjestelmän raportit osoittivat, että hoitajia voidaan resursoida vähemmän vastaamaan puhelimeen iltapäivisin. Hoitajien toiminnan tasapainomittaus syksyllä 2012 ja T 3- aikojen viikoittainen tarkkailu auttanevat osaltaan suunnittelemaan hoitajien ajanvarauspohjia kysyntää vastaaviksi. Jatkossa erityiseksi haasteeksi jää hoitajien vastaanottoaikojen riittävyys. Hoitajien puhelinpalvelutyö on lisääntynyt huomattavasti. Terveysasemalla asiointia on myös parantanut se, että Hyvä vastaanotto- projektin yhteydessä on järjestetty kaksi tunnin pituista reseptien luovutusaikaa ilman vuoronumeroa erilliselle luukulle. Potilailta olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta tästä uudistuksesta. Näin olemme saaneet rauhoitettua asiakaspalvelutoimiston muuta palvelua. Työryhmässä on suunniteltu, että jatkossa laajennamme vielä vapaita reseptienhakuaikoja. Marraskuussa 2012 alkavan sähköisen reseptin on arvioitu myös helpottavan reseptien kulkua. Lääkäreiden omatoiminen ajanvaraus on myös osaltaan vähentänyt potilaiden asiointia asiakaspalvelutoimistossa, Jatkossa ohjaamme lääkärit vielä ajanvarausta tehdessään tarkemmin arvioimaan varattavan ajan pituuden. Lääkäreiden T3 aikojen viikoittainen seuranta auttaa jatkossa arvioimaan resurssien tarvetta kysyntää vastaavaksi. Valpas työpohjien seuraaminen on jatkossa tärkeää, jotta pystytään vastaamaan kysyntään. Tehokas rekrytointi on välttämätöntä myös jatkossa. Toimenpideaikojen keskittämistä jatketaan. Osa lääkäreistä olisi halukkaita tekemään toimenpiteitä suunniteltua enemmän, mutta avustavan henkilökunnan resurssien niukkuus ja välttämättömien sairaanhoidollisten aikojen puute eivät suosi suunniteltujen toimenpiteiden lisäämistä ja priorisointia kiireelliseksi. Välittömästi tehtävät toimenpiteet on pystytty hoitamaan potilaan tarpeen mukaisesti. Lääkäreiden työpohjia on valmiina aina kuudeksi viikoksi eteenpäin. Torstaisin jokaiselle lääkärille luodaan viikoksi eteenpäin ajanvarauspohja. Tämä on helpottanut selkeästi hoitajien ajanvaraustoimintaa ja potilaiden tarpeettomat yhteydenotot ovat vähentyneet. Eri aikatyyppien oikea suhde ajanvarauspohjissa on osoittautunut tärkeäsi tekijäksi, kun arvioidaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Työviihtyvyyteen vaikuttivat hyvän vastaanotto projektin aikana henkilökunnan poissaolot sekä työnkuvan muutokset, jotka aiheutuivat takaisinsoittojärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Hoitajien jaksamista tuettiin työterveyspsykologin kahdella käynnillä. Päätettiin jatkaa työviihtyvyyskyselyä kuukausittain. Työviihtyvyyden seuranta koettiin jatkossa tärkeäksi. Hyvä vastaanotto- projektin seurauksena Pihlajamäen terveysasemalla tehtiin toimintaa edistäviä raportissa kuvailtuja monia uudistuksia. Hyvä vastaanotto- projektin yhteydessä tehtyjen mittausten ja niiden huolellisen analysoinnin avulla olemme pystyneet selkeyttämään potilaspalveluamme. Moniammatilliset työryhmät ovat jalkauttaneet toiminnan muutoksia useissa tilaisuuksissa. Henkilökunta on ollut innostuneesti mukana toiminnan muutoksissa. Jatkamme edelleen moniammatillisen toiminnan kehittämistä tavoitteena potilaan hyvä hoito.
7. Kiitokset Kiitämme valtakunnallisen Hyvä vastaanotto- hankkeen toimijoita positiivisesta tuesta ja myötävaikutuksesta projektimme toteuttamisessa. Erityinen kiitos ohjaajallemme Suvi Ekholmille selkeästä ja vaikuttavasta ohjauksesta. Esitämme kiitokset terveysasemien johtaja Raija Puustiselle siitä, että hän on kannustanut meitä osallistumaan Hyvä vastaanotto- hankkeeseen ja myös rohkaisut meitä eri tavoin työskentelyn aikana. Samalla kiitokset kaikille Pihlajamäen terveysasemalla oleville työtovereillemme osallistumisestaan tämän hankkeen toteuttamiseen. Jatkamme tästä johdonmukaisesti eteenpäin.