Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Transkriptio

1 Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä. Väestövastuulääkäreitä asemalla on 18, sairaanhoitajia 9, terveydenhoitajia 5, terveyskeskusavustajia 6. Lisäksi asemalla toimii psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, diabeteshoitaja ja päihdetyöntekijä. Tammelakeskuksen terveysasema lähti Potku 4 hankkeeseen työyhteisölle tehdyn äänestyksen perusteella. Hanketta kannatti noin 75 % työntekijöistä. Hyvä Potku hanke esiteltiin työyhteisön yhteisessä kehittämiskokouksessa. Työyhteisön kehittämiskokoukset pidetään joka kuun ensimmäisenä torstaina klo Tilaisuudessa oli läsnä myös Tampereen kaupungin ylilääkäri ja hoitotyönpäällikkö. Johdon edustus hyväksyi suunnitelman. Kehittämiskohteiksi valittiin päivystyspotilaan hoitoprosessin kehittäminen ja työntekijöiden poissaoloihin varautuminen. Väestövastuualueiden jonotilanne on huomattavan erilainen ja tähän epäkohtaan haluttiin löytää ratkaisuja. Omalääkärijärjestelmästä johtuvat haasteet tiedostettiin alusta alkaen. Tästä johtuen osa suunnitelmista oli vaikea tai jopa mahdoton toteuttaa. Hankkeen työryhmä muodostettiin vapaaehtoisuuteen perustuvalla kyselyllä. Työryhmä koostuu vastaavasta lääkäristä (Jukka Karjalainen), terveyskeskuslääkäristä (Lasse Äärelä), osastonhoitajasta (Katrina Kuusela), terveydenhoitajasta (Leena Valkeeniemi-Tasanen), sairaanhoitajasta (Anna-Mari Alavillamo) ja terveyskeskusavustajasta (Maija Vallinmaa). Työryhmän tarkoitus on valmistella ja esitellä kehittämishankkeet ja osallistua seminaareihin, , , ja viimeisenä festaripäivä Työryhmä kokoontui kevään aikana säännöllisesti joka torstai- aamu klo 8-9 miettimään ja valmistelemaan kehittämiskohteita. Kokoontumisia jatketaan kesäsulun jälkeen torstai aamuisin elokuun puoli välistä alkaen. Seminaari Ensimmäisen seminaarin aikana suunniteltiin lääkäreiden ja hoitajien kysynnän mittaukset ja työfiilis kyselyn toteutus. Lääkäriaikojen T3 säännöllinen seuranta aloitettiin tuolloin. Kysynnän mittauksen toteutus esiteltiin koko työyhteisölle kehittämiskokouksessa Työryhmäläiset jakoivat mittauslomakkeet edellisen viikon perjantaina työpöydille. Keskitetty ajanvaraus ohjeistettiin tekemään samanaikaisesti mittaukset. Mittauslomakkeita palautettiin kattavasti. Tulos

2 vaikutti lääkäreiden osalta epäluotettavalta ja tarkistusmittauksen tarvetta pohdittiin tässä kohtaa. Osa mittauksista ehdittiin laskea ennen seminaari 2 ja loput laskettiin seminaarissa. Myös hoitajien aikojen kysynnän mittaus suoritettiin, mutta tasapainolaskuriin tuloksia ei syötetty, koska hoitajien aikojen saatavuus on hyvä. Mittaukset osoittivat, että lääkäriresurssit ovat riittävät kysyntään nähden. Työfiilis mittaukset toteutettiin helmi- maaliskuun vaihteessa. Palautus prosentti oli hyvä, kyselykaavakkeita palautettiin 36/40. Kokonaisarvio työfiiliksestä oli 7,86. Molempien mittausten tulokset esiteltiin terveysaseman kokouksessa Seminaari Tässä seminaarissa mietittiin aiheita PDSA:n kohteiksi ja jatkettiin lääkäriaikojen kysynnän laskemista ja tietokoneelle syöttämistä. T3 seuranta jatkuu edelleen. PDSA kohteiksi valittiin 1. Triage toiminnan kehittäminen, yhden pysäkin taktiikaksi 2. Lääkärin äkilliseen poissaoloon varautuminen, perumisen hajauttaminen ja peruuttamattomien aikojen jako tasapuolisesti Triage toiminnan kehittämiskokeilu käsiteltiin kehittämiskokouksessa. Työyhteisö mietti työpajoissa kokeilun toteutusta. Seuraavassa työyhteisön kommentteja kehittämiskokeilusta. Merkitys, hyödyt, haitat? Lääkärit: -1-2 kokopäiväistä triagevuoroa.

3 -Ajanvarausvastaanotolla keskeytykset vähenevät -Omille potilaille PVOA-aikoja triage päivänä (ehdotus 3 kpl) -Hoito sujuvammaksi -kokeilu kannattaa tehdä ennen väestövastuun purkamista(?) -Potilaan asia hoituu yhdessä pisteessä -ei työlistaa lääkärillä, ei valmista aikapohjaa (paitsi 3 pvoa) Hoitajat: -Lääkärin tavoitettavuus paranee -Sh:n työviikko eheämmäksi -ajanvarauspuolelle yksi sh lisää (koskee suuresti myös lääkäreitä ) -triagessa sama hoitaja -maanantain ruuhkahuipun tasaaminen? TKA -juokseminen vähenee -osaamisen hyödyntäminen -hoito nopeutuu -asia hoituu yhdessä pisteessä Triage toimii Tammelakeskuksessa 2 kerroksessa erillisessä tilassa. Tilaan on oma sisäänkäynti ja siellä on kaksi työhuonetta. Ennen potilas kulki pitkiä matkoja terveysaseman käytävillä erilaisissa hoitotoimenpiteissä ja lääkärin vastaanotoilla. Kokeilulla keskeisin tavoite oli taata potilaalle hoito yhdessä hoitopisteessä. Päätettiin siirtää päivystävän lääkärin vastaanotto triage huoneeseen ja toinen sairaanhoitaja triagesta ajanvarausvastaanotolle. Lisäksi triage-tiimiin lisättiin hoitotyön osalta terveyskeskusavustajan työpanos. Kokeilu päätettiin toteuttaa välisenä aikana ennen kesäsulkuja koko triage tila oli veden vallassa. Tilapäisjärjestelyt ja huoneiden kuivatus ja remontointi kesti koko touko- ja kesäkuun. Kokeilu aiotaan suorittaa tilojen salliessa toisena ajankohtana. Näin tiloissamme tuli suoritettua pientä pintaremonttia.

4 Seminaari Aloitimme PDSA kohteiden työstämisen. Kohteisiin lisättiin vielä - yhteistyön vahvistaminen huonejärjestelyjen avulla - jatkohoitosuunnitelmien parantaminen, hoidon suunnitelmallisuuden lisääminen jatkohoitokaavakkeen kehittäminen, hoitosuunnitelmien lisääminen - repun purku lisätyön tekemisellä, pyydetään tähän ylilääkärin lupa. Lääkärien tasapainolaskurin tuloksien mukaan repun purku pystytään toteuttamaan. - älyexelin käyttöönotto. Lääkärien osalta koettiin, että älyexelin käytössä on järkeä vasta kun omalääkärijärjestelmää ei enää ole. - tehdään koko työyhteisölle infotaulut suunnitelmista, toivotaan että saadaan kommentteja ja ehdotuksia. Toivotaan että tiedonjakaminen lisää henkilökunnan sitoutumista ehdotuksiin ja mahdollisiin muutoksiin klo 8-12 työryhmä teki julisteet kahvihuoneen seinälle. Sovittiin myös loman jälkeisistä jatkoista kehittämisen suhteen. Työfiilis kysely tehtiin toisen kerran kesäkuussa. Kokonaisarvio toisesta työfiiliskyselystä oli 7,7. Palautusprosentti oli ensimmäistä kyselyä huonompi. Triage-tilat avattiin , jolloin suunnitellun toimintamallin kokeilu päästiin aloittamaan. Lääkärin poissaoloon varautumisen toimintatapaa on onnistuneesti käytetty. Työyhteisöltä on tullut palautetta että asiat on hyvin valmisteltu ja esitetty selkeästi. Mitään päätöksiä ei ole tehty ilman työyhteisön hyväksyntää. Työryhmän työskentelyn vahvuutena ovat olleet säännölliset kokoontumiset rajattuna aikana. Tiedottaminen on edennyt liian hitaasti ja ajoittain työyhteisössä on koettu ryhmän työskentely salaiseksi. Avoimuutta pitäisi osata lisätä. Haastetta on ollut tiedon saattamisessa kaikille, asema on iso ja toimii kahdessa kerroksessa. Työ jatkuu vaikka hanke päättyy

5