Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015

2 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen 3. Hyvä Potku työryhmä 4. Hyvä Potku seminaarit 5. Lähtötilanne ja ongelmat 6. Tavoitteet 7. Mittaukset 8. Aikataulusuunnitelma 9. Tehdyt toimenpiteet 10. Saavutetut tulokset liitteet

3 3 (8) 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta Luumäki on maaseutumainen kunta Etelä-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa. Kunnassa asuu noin 5000 asukasta viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä toimivien palveluiden äärellä ja keskellä kaunista ja puhdasta luontoa. Luumäen etuna ovat helposti saatavilla ja lähellä olevat toimivat palvelut, joilla on myös ns. kasvot. Kunnan tavoitteena on tuottaa laadukkaat ja monipuoliset peruspalvelut kaikenikäisille kuntalaisille aina lapsista ikäihmisiin. Luumäen terveysasema on osa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä ( Eksote ),jonka perustaminen aloitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä vanhustenpalveluja Etelä-Karjalan asukkaille. Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Asukkaita Eksoten alueella on noin Eksoten perusterveydenhuollon yksikkö on Etelä-Karjalan terveyskeskus, joka koostuu 7 terveysasemasta ja 4 hyvinvointiasemasta. Luumäen terveysasema on toiminut vuodesta 1978 Taavetin keskustassa. Luumäen terveysasemalla työskentelee 2,5 vakituista lääkäriä, joista 1 jäi äitiyslomalle 04/2015. Lääkärisijaisia on jouduttu hankkimaan ostopalveluna. Lääkärimiehitys terveysasemalla on vaihdellut 2-4 lääkäriä/pv. Lääkäreiden vaihtuvuus on ollut yksi terveysaseman suurimmista haasteista jo useamman vuoden ajan. Sairaanhoitajan toimia on terveysaseman vastaanotolla viisi. Yksi sairaanhoitajista toimii diabeteshoitajana sekä kaksi valmistui lääkkeenmääräämishoitajaksi Lisäksi vastaanotossa toimii terveyskeskusavustaja. Terveysasemalla on oma laboratorio ja röntgen. Röntgenhoitaja kuvaa joka toinen viikko kahtena ja joka toinen viikko kolmena päivänä. Terveysasemalla toimii myös oma fysioterapiayksikkö ( 1 asiantuntijafysioterapeutti ), kotihoitokeskus, neuvola, hammashuolto ja lisäksi yksi psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Luumäen terveysasema päivystää arkisin virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella päivystys on keskitetty Etelä- Saimaan keskussairaalan päivystykseen Lappeenrantaan.

4 4 (8) 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen Eksotesta on useampi terveysasema osallistunut Hyvä Potku hankkeeseen ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Luumäen terveysasema osallistui Rautjärven terveysaseman kanssa Hyvä Potku infoon, jossa päätettiin osallistua tähän. Johdon tuki saatiin osallistumiselle. Johto on ollut aktiivisesti mukana kehittämisessä. Luumäen terveysasemalla oltiin huolestuneita saatavuuden huonontumisesta ja piilojonoista sekä resurssien riittävyydestä. Haluttiin saada uusia työkaluja mittaamiseen, kehittämiseen ja laajentaa omaa näkemystä. 3. Hyvä Potku työryhmä Hyvä Potku työryhmäämme osallistuivat: terveyskeskuslääkäri Jari Viitalähde, vastaava sairaanhoitaja Suvi Nurmilaukas, terveyskeskusavustaja Merja Kurvi, diabeteshoitaja Sanna Piispa, palveluesimies Toini Sokkanen, palvelupäällikkö Satu Simolin ja johtava ylilääkäri Johanna Tulonen-Tapio. Terveysasemalta couchina toimi Suvi Nurmilaukas sekä terveyskeskusavustaja Merja Kurvi, joiden työpanos oli erityisen tärkeää Hyvä Potkun onnistumiselle. 4. Hyvä Potku seminaarit Työryhmän jäsenet osallistuivat neljään seminaariin Joensuussa, joista 1. oli , , ja viimeinen Lähtötilanne ja ongelmat Loppuvuodesta 2014 lääkäreiden kiireettömien vastaanottoaikoja ei voitu antaa suoraan ajanvarauskirjoilta, koska kirjat saatiin auki vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan (2-5vk). Potilaita otettiin piilojonoon, jossa potilastiedot pidettiin järjestyksessä manuaalisesti kansiossa, jonossa pahimmillaan potilasta. Jonosta sijoitettiin potilaita avatuille vastaanottoajoille ja heille lähetettiin kutsukirjeet. Tämä tuotti kaikille hoitajille ylimääräistä työtä ja sitoi runsaasti resursseja. Tähän tilanteeseen oli ajauduttu, koska vakituisia lääkäreitä ei terveysasemalle saatu ja lääkärisijaisten vaihtuvuus oli suuri. Lääkärimiehitys vahvistettiin tai vaihtui varsin lyhyellä aikavälillä ja ajanvarauskirjoja jouduttiin muokkaamaan paljon. Kaikesta edellä mainitusta tuli runsaasti hukkatyötä ja jo aloitettu lääkäri-hoitaja työparimallin kehittäminen ei onnistunut. Kiireettömien potilasaikojen puuttuminen aiheutti sen, että päivystysaikoja annettiin liikaa kiireettömille potilaille. Käytössä oli kiire-aikoja, joihin oli tarkoitus laittaa viikon sisällä lääkäriaikaa tarvitsevat potilaat, mutta kiire-aikojakaan ei saatu ajanvarauskirjoille tarpeeksi. Näitä aikoja annettiin väärin perustein kiireettömille potilaille.

5 5 (8) 6. Tavoitteet Ensimmäisessä seminaarissa tavoitteeksi asetettiin saatavuuden parantaminen ja ajanvarauskirjojen laatiminen kysyntää vastaavaksi. Ajanvarauskirjat ovat auki useamman viikon, jotta aikoja olisi paremmin saatavilla. Pyrittiin kohti lyhyempää T3-aikaa. Tavoitteena on lääkäreillä T3(=kolmas vapaa kiireetön aika) kaksi viikkoa 12/2015. Hoitajien T3 yksi viikko 12/2015. Tavoitteena oli myös piilojonosta eroon pääseminen ja hukkatyön vähentäminen. 7. Mittaukset ja tulokset T3-aikaa on mitattu lääkäreiden osalta alkaen ja hoitajien osalta alkaen. Mittasimme kysyntää ja työajan seurantaa sekä lääkäreiltä että hoitajilta kahden viikon ajalta vk 2-3/2015 ( ) Mittaustuloksien luotettavuutta heikensivät seuraavat seikat 1. mittausviikko oli erityisen hiljainen kysynnän suhteen johtuen huonoista sääolosuhteista mittausviikoilla 4 lääkäriä töissä (useimpina viikkoina on 3 ) ja kahdella lääkärillä työajan seurannan tarkkuus ei ollut sovitun mukainen mittausviikoilla neuvolan kahden terveydenhoitajan työpanosta vyörytettiin vastaanoton puolelle ja heidän työpanoksensa puuttuu mittaustuloksista 8. Aikataulusuunnitelma T3-aikaa mitataan viikoittain keskiviikkoisin sekä hoitajilta että lääkäreiltä Piilojonon purku ennen mittauksia ( vk 2-3/2015). Ajanvarauskirjojen muokkaus aloitettiin ja niitä muokattiin vähän kerrallaan mittaustulosten ja yhteyskeskusohjeistuksen mukaisiksi. Yhteyskeskuksen toiminta alkoi Savitaipaleen kanssa Lääkäri-hoitaja työparit uudistettiin helmikuussa Tehdyt toimenpiteet Piilojono saatiin purettua loppuvuodesta 2014 ostolääkäreiden tekemien pidennettyjen työpäivien avulla. Ostopalvelulääkäriltä meni aikaa kaksi viikkoa, jolloin hän purki jonoa kahtena tai kolmena päivänä viikossa pidennetyllä työajalla. Ajanvarauskirjoja muokattiin blokkiajanvarausajoiksi yhteyskeskuksen ohjeiden mukaan sekä 01/2015 tehdyt kysynnän mittaustulokset huomioiden Luumäki pilotoi Savitaipaleen terveysaseman kanssa yhteyskeskustoimintaa, jonka tuomia ohjeita ja koulutuksia hyödynnettiin:

6 6 (8) yhtenäiset ajanvarauskirjat muokattiin ja työpäiväohjelmia selkiytettiin sekä lääkäreillä että hoitajilla puheluiden ristiin vastaaminen Savitaipaleen kanssa toi lisäresurssia hoitajavastaanotolle puhelinjärjestelmästä saatiin tietoa ruuhkahuipuista (Call Guide raportit ) ja ruuhka-aikoihin lisättiin resurssia (aamut klo 8-9, maanantait) kaikki sairaanhoitajat kävivät hoidontarpeenarvion koulutukset -> yhtenäiset kriteerit kaikilla tehostettiin potilaiden ohjausta muille Eksoten toimijoille( Iso apu palvelukeskus, Lasten ja nuorten talo, Mallu-auto, tehosa, MTPA ym. ) Lääkäri-hoitaja työparit jaettiin uudelleen lääkärimeetingissä helmikuun alussa. Parit jaettiin huomioiden huonejärjestys - työparien huoneet vierekkäin. Lääkäreiden poissaolot, lomat, koulutukset on käsitelty lääkäreiden meetingeissä ja päällekkäisiä poissaoloja on voitu minimoida sijoittamalla lomia ja menoja eri aikaan. Osaksi tästä johtuen myös ajanvarauskirjoja on voitu tehdä pidemmälle ajalle auki ja kriittiset ajat voitu paremmin huomioida suunnittelussa. 10. Saavutetut tulokset Manuaalisesti hoidetusta jonokansiosta päästiin vihdoin eroon ja sen hoitamisesta säästynyt aika on voitu hyödyntää hoitajien resursseissa. Hukkatyötä on myös voitu vähentää tehostamalla hoidontarpeenarviota ohjataan potilas suoraan oikeaan paikkaan. Resurssia on vapautunut blokkiajanvarauksen käyttöönoton kautta, muokkaamalla ajanvarauskirjoja mittaustulokset huomioiden, tehostamalla Eksoten muiden toimijoiden hyödyntämistä Saatavuus on parantunut mututuntumalla, mutta osin se johtuu siitä, että aikoja on helpompi antaa, kun jonokansiota ei tarvitse pyörittää. Ja osin siihen vaikuttaa se, että ajanvarauskirjat ovat auki kahden kuukauden ajan. T3-aikojen vaihtelua on edelleen. Hoitajien kohdalla sen kevään 2015 aikana selittää vuosilomien ja useiden sairauslomien osuminen samoille viikoille sijaisresurssien ollessa pienemmät kuin viime vuonna. Lääkäreiden osalta T3-ajat olivat jonon purun jälkeen vuoden alussa paremmat, mutta kevään vuosilomat, muut poissaolot, kutsuntarkastukset, diabeetikkojen silmänpohjakuvien katsomiset yms. verottivat resurssia ja T3-ajat lähtivät nousuun. Ylilääkärin poissaolo on vaikeuttanut osaltaan Hyvä Potkun tulosten hyödyntämiseen lääkäreiden osalta. Hyvä Potkusta on saatu uusia työkaluja työn kehittämiseen. Yhteyskeskuspilotin ja Hyvä Potkun mittausten yhteensovittaminen Eksoten arvot ohjaavat arjessa työtämme: Yhdessä asiakkaan kanssa, halu ottaa vastuuta, rohkeus uudistua, mutkaton vuorovaikutus.

7 7 (8) LIITTEET Lääkäreiden työajan käyttö

8 Hoitajien työajan käyttö 8 (8)