Hyvä Potku Kaijonharjun terveysasema

Transkriptio

1 Hyvä Potku Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula Palsio, ayl Leila Mikkilä, pem Kirsi Kivelä

2 Sisällys 1. JOHDANTO Kaijonharjun terveysasema Vastaanoton kehittäminen HYVÄ POTKU TAVOITTEET TOTEUTUS & ARVIOINTI... 4

3 1. JOHDANTO 1.1 Kaijonharjun terveysasema Oulun pohjoispuolella oleva Kaijonharjun terveysasema huolehtii osaltaan terveyspalvelujen tuottamisesta oululaiselle. Kaijonharjun terveysasemapiirin alueella asuu asukasta. Alueellamme on myös muutamia palvelukoteja; kehitysvammaisille, mielenterveyspotilaille ja ikääntyneille. Olemme Oulun mittakaavassa keskisuuri terveysasema. Joissain asioissa olemme pieniä; kuten kotisairaanhoidossa, jossa asiakkaiden määrä on kymmenesosan siitä mitä kaupungin suurimmissa yksiköissä. Olemme nuorten ja perheiden alue, neuvolatoimintamme on kaupungin suurimpia. Lapsiperheet käyttävät myös paljon sairaanhoidon palveluja. Nuorten syrjäytyminen, mielenterveys-ongelmat ja päihdeongelmat näkyvät terveysaseman vastaanottotyössä jatkuvana haasteena. Aikuisväestössä palvelujen käyttäjistä suuri osa on työkyvyttömyyseläkeläisiä tai työttömiä, työterveyshuolto hoitaa työelämässä toimijat. Alueellamme näkyy selvästi myös monikulttuurisuus; maahanmuuttajia on paljon ja työssämme on sen myötä omat haasteensa. Terveysaseman henkilökunta on muovautunut nykyisekseen viimeisten seitsemän vuoden aikana, jolloin olemme ottaneet käyttöön työpari- toimintamallin. Lääkärityöpanoksia on asemalla seitsemän molemmin puolin; samoin sairaanhoitaja/ terveydenhoitajan työpanoksia sairasvastaanotolla. Meillä on jatkuvasti töissä 1-3 yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittavaa vastavalmistunutta lääkäriä. Lisäksiä nuoria lääkäreitä, jotka erikoistuvat yleislääketieteeseen. Seniorilääkäreitä on kolme. Sekä lääkärit että hoitajat tekevät monipuolista työtä. Kaikilla lääkäreillä on ajanvarausvastaanoton lisäksi päivystysvastaanottoa, neuvola- tai kouluterveydenhoitoa ja/ tai kotisairaanhoitoa. Asemamme on ollut pitkään tunnettu avoimesta ja kehitysmyönteisestä ilmapiiristä. Olemme olleet mukana erilaisissa hankkeissa, esimerkiksi moniammatillinen koulutus, INNOPI-tutkimus, Hyvä Vastaanotto. Koko terveysaseman henkilökunta on sitoutunut hyvin projekteihin ja ottanut muutokset vastaan avoimesti. 1.2 Vastaanoton kehittäminen Hyvä Potku hanke on jatkoa Hyvä Vastaanotto hankkeelle, jossa Kaijonharjun terveysasema oli mukana vuosina Ennen Hyvä Vastaanotto hanketta suurimpana ongelmana oli lääkärin vastaanottoaikojen vähyys, joka kuormitti päivystysvastaanottoa. Lääkärin työmäärästä iso osa meni muuhun työhön kuin vastaanottotoimintaan,

4 esimerkiksi neuvolatyöhön. Vastaanoton potilaita hoidettiin paljon toimistoajalla ja puhelimitse. Lääkäriaikojen vähyys johti myös hoitajien työn kuormittumiseen. Hoidon tarpeen arviointiin ei ollut tarkkoja ohjeita. Lisäksi hoitajien vastaanotolle ohjautui potilaita, kun lääkärin aikoja ei ollut eikä ollut edes lääkäriä, jota olisi voinut konsultoida. Potilaat ohjautuivat jatkohoitoon kenelle tahansa lääkärille sen mukaan, kun vapaa aika sattui löytymään. Hyvä vastaanotto hankkeen tarkoituksena oli potilaan asian hoitaminen tarkoituksenmukaisesti sekä hänen ohjaaminen oikealle ammattihenkilölle heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen ilman turhaa pompottelua ja jonottamista. Tavoitteena oli hoidon tarpeen arvioinnin selkeyttäminen ja kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuuden paraneminen. Tavoitteeseen pääsemisen onnistumiseksi tehtiin mittauksia, joilla selvitettiin lähtötilanne, toiminnan toteutus ja arviointi. Lähtötilanteessa loppuvuodesta 2012 kartoitettiin lääkärinaikojen kysyntä sekä tehtiin lääkärien työajan seuranta. Näiden pohjalta lääkärien ajanvarauskirjat yhtenäistettiin ja otettiin käyttöön konsulttilääkärin toimenkuva, jonka tarkoitus on olla hoitajien tukena hoidontarpeen arvioinnissa sekä rauhoittaa päivystävän lääkärin työtä. Ajanvarauskirjojen pohjat alettiin tehdä Älyexcel ohjelmalla. Hoidon tarpeen arvioinnin tueksi kehitettiin 15 min aikayksiköt (blokit), joita on mahdollista antaa 1-4 kpl hoidon tarpeesta riippuen. Kiireettömien vastaanottoaikojen kysynnän mittausta ja työajan seurantaa laajennettiin hoitajille. Tulosten pohjalta hoitajien ajanvarauskirjat muokattiin ja alettiin tehdä myös Älyexcelin avulla. Lisäksi otettiin käyttöön HTA- hoitaja, joka työskenteli konsulttilääkärin työparina, ottaen vastaan paikanpäälle tulevia potilaita ilman ajanvarausta. Hoidon saatavuutta mitattiin yleisesti vakiintuneella käytännöllä määrittämällä T3 mediaani. T3 tarkoittaa ajanvarauskirjoilta laskettua kolmatta varattavissa olevaa vapaata ei- kiireellistä aikaa. Lisäksi henkilökunnan työtyytyväisyyttä on mitattu viikoittain. Jokainen työntekijä antaa kouluarvosanan viikon viimeisenä työpäivänä ja niiden keskiarvot lasketaan erikseen sekä lääkäreille että hoitajille. Alkuvaiheessa seurattiin myös asiakastyytyväisyyttä, mutta se lopetettiin alhaisen vastausprosentin vuoksi. Kehitystyön onnistumiseksi terveysasemalla toimi kehittäjätiimi alusta alkaen. Se kokoontui viikoittain tunnin ajan. Kokouksissa suunniteltiin tulevia toimenpiteitä ja valmisteltiin tulevia mittauksia. Lisäksi koko terveysasemaa koskevia palavereita pidettiin säännöllisesti. Niissä tiedotettiin muuta terveysaseman henkilökuntaa suunnitelmista ja tulevista toimenpiteistä. Palavereissa olivat mukana vastaanottotyön lisäksi kouluterveydenhuollon ja neuvolan työntekijät. Vastaanoton henkilökunnalle on pidetty myös kehittämispäiviä säännöllisesti.

5 2. HYVÄ POTKU Terveysasemamme pääsi mukaan Hyvä Potku hankkeeseen vuonna 2014 (Kaste-osaohjelma). Hankkeessa tavoitellaan pysyvää muutosta yksikön toimintatavoissa. Tarkoituksena on ottaa käyttöön terveyshyötymallin mukaiset toimintatavat sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta. Käytössä ovat kansainvälisesti näyttöön perustuva ja kansallisesti luotu Terveyshyötymalli sekä aikaisempien POTKU- ja Hyvä Vastaanotto hankkeiden kokemukset, työtavat ja työvälineet. Kehittäjätiimin työntekijät osallistuivat hankkeen järjestämään seminaarikierrokseen, joka koostui kolmesta seminaaripäivästä ja loppuseminaarista. Seminaaripäivissä koulutukset keskittyivät palveluiden saatavuuden parantamiseen ja terveyshyötyyn. Lisäksi käyttöön annettiin työkaluja kehittämistyön tueksi. 2.1 TAVOITTEET Tavoitteenamme oli terveyshyötymallin mukainen toiminta, jonka keskeisiä kehittämiskohteita olivat asiakaslähtöinen hoitosuunnitelma ja hoidon saatavuuden parantaminen. 2.2 TOTEUTUS & ARVIOINTI Asetimme tärkeimmäksi tavoitteeksemme hoidon saatavuuden paranemisen, sillä kiireettömien aikojen tilanne oli edelleen hyvin vaihteleva johtuen osittain jatkuvasti muuttuvista tilanteista. Kysynnän mittauksia ja työajan seurantaa toteutettiin säännöllisesti. Ajanvarauskirjojen tekemistä jatkettiin älyexcel-ohjelmalla ja aikojen annossa käytettiin 15 min aikayksiköitä. Hyväksi havaittua konsulttilääkärin toimenkuvaa haluttiin myös jatkaa, koska se vähensi muiden lääkäreiden keskeytyksiä ja helpotti hoidon tarpeen arviointia. Kehittäjätiimi jatkoi myös säännöllisiä viikoittaisia palavereita, joissa keskityttiin arvioimaan kehitystyön tuloksia ja suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä. Oulun kaupungissa päätettiin ottaa käyttöön akuutti vastaanoton toimintamalli tammikuussa Syksyn 2014 aikana tehtiin kysynnän mittaukset ja työajan seurannat, joiden pohjalta voitiin alkaa suunnitella akuuttivastaanoton toimintaa terveysasemallemme. Lääkärien ja hoitajien resurssit mitoitettiin kysynnän mukaan ja ajavarauskirjat muokattiin Älyexcelillä sen mukaan. Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi jätettiin vähäisemmäksi ja potilaat ohjattiin tulemaan akuuttivastaanotolle ilman ajanvarausta. Toiminta lähti hyvin liikkeelle Kaijonharjussa. Tätä

6 edesauttoi myös jo toiminnassa oleva HTA-hoitajan toimenkuva. Akuuttivastaanoton toimintaa kehitettiin jatkuvalla asiakasmäärien ja odotusaikojen seurannalla sekä kuuntelemalla henkilökunnan palautetta. Parin kuukauden toiminnan jälkeen lääkärien ja hoitajien toimenkuvia tarkasteltiin uudelleen. Ajanvarauskirjoja muokattiin, lääkäreiden ja hoitajien työnkuvia tarkennettiin sekä tehtiin muutos lisäämällä hoitaja- ja lääkäriresursseja ruuhkahuippuihin, jolloin odotusajat saatiin vielä lyhyemmiksi ja henkilökunnan työtyytyväisyys parani. Akuuttivastaanoton myötä hoidon saatavuus on parantunut entisestään. Potilaat hakeutuvat hoitoon oman arvionsa pohjalta. Tämä tuo myös vastuuta heille itselleen. Asiakastyytyväisyyttä on mitattu palautelomakkeilla. Pääsääntöisesti he ovat tyytyväisiä palveluiden laatuun, mutta odottaminen turhauttaa. Akuuttivastaanoton toiminta vaatii jatkuvaa tarkastelua päivittäin kysynnän mukaan. Sen myötä on saatu hoidettua vakavasti sairaita potilaita varhaisessa vaiheessa sekä myös sellaisia potilaita, jotka eivät olisi ohjautuneet hoitoon ilman palveluiden matalaa kynnystä. Terveysaseman henkilökunta näki tarpeelliseksi kehittää potilaan hoitoprosessin optimoinnin terveyshyötymallin mukaisesti. Akuuttivastaanoton kautta potilaan asiat voidaan hoitaa yhdellä käynnillä yhdessä paikassa mahdollisimman pitkälle. Näin tarpeettomat kontaktit jäävät pois. Kiireettömällä vastaanotolla tehdään potilaan kanssa yhdessä hoitosuunnitelma, joka edistää potilaan hoitoon sitoutumista ja auttaa hoitohenkilökuntaa jatkohoidon järjestelyssä. Hoitosuunnitelmia on tehty pitkäaikaissairaille ja paljon palveluita käyttäville potilaille. Lisäksi paljon palveluita käyttäville potilaille nimettiin omahoitajat ja / tai omalääkärit. Moniammatilliset yhteistyöryhmät otettiin käyttöön keväällä Niissä konsultoidaan tarvittavia eri toimijoita (mielenterveys-, päihde-, sosiaalityö, palveluohjausyksikkö) matalalla kynnyksellä, jotta potilaan tarvitsemat palvelut järjestyisivät yhteistyössä eri ammattilaisten kesken ja näin hoito olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista. Tavoitteena on tulevaisuudessa tehdä yhdessä yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma potilaalle. Moniammatillinen yhteistyöpalaveri on lisännyt yhteistyötä erityisesti aikuissosiaalityön kanssa. Tulevaisuudessa jatkamme näitä kahdessa hankkeessa saamiamme kokemuksia, hyviä toimintaperiaatteiden ja työkalujen käyttöä. Näin voimme kehittää ja arvioida jatkuvasti toimintaamme yhä toimivammaksi terveysasemaksi. Tätä edesauttaa myös innokas ja muutoksiin positiivisesti suhtautuva henkilökunta. Mielekäs työ auttaa henkilökuntaa jaksamaan vaativassa työssä.