Suu SUUTARILAN TERVEYSASEMA, HELSINKI HYVÄ VASTAANOTTO. Loppuraportti

Transkriptio

1 Suu SUUTARILAN TERVEYSASEMA, HELSINKI HYVÄ VASTAANOTTO Loppuraportti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA HYVÄ VASTAANOTON PROJEKTIRYHMÄ ONGELMAT JA PARANTAMISKOHTEET MITTAUKSET JA TASAPAINOLASKURI PROJEKTIN ALUSSA MAALISKUUSSA SUUNNITELMA JA TAVOITTEET TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 6.1 Lääkäreiden vastaanottoaikojen saatavuuden parantaminen Puhelinsaatavuuden parantaminen Henkilökunnan työnsujuvuuden vahvistaminen TULOKSET 7.1 Lääkäreiden ja hoitajien kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuus Puhelinsaatavuus Viikoittainen henkilökuntakysely JATKOTOIMENPITEET... 17

3 3 1. TAUSTA Suutarilan terveysasema on vuonna 1991 perustettu pieni terveysasema Pohjois- Helsingissä. Kaupungissa on yhteensä 26 terveysasemaa. Suutarilan alueella asuu ihmistä. Sosioekonomisesti alue on Helsingin keskitasoa. Väestön ikärakenne on lapsivoittoista. Alle 16- vuotiaiden osuus väestöstä on 20 prosenttia ja yli 65- vuotiaiden 19 prosenttia. Terveysasema on Suutarilan palvelukeskuksen vieressä, jossa on hammashoitola, Suutarilan ala-asteen koulu, kirjasto ja nuorisotila. Suutarilan terveysasema tarjoaa terveyden/avosairaanhoidon ja neuvolapalveluita alueen asukkaille. Tukipalvelut (laboratorio, röntgen, fysioterapia, omahoitotarvikeyksikkö, jalkahoito, ravitsemusterapia) sijaitsevat muualla. Terveysasemalla työskentelee kuusi lääkäri-hoitaja työparia. Asiakaspalvelutoimistossa on kolme perushoitajaa. Neuvolassa työskentelee neljä terveydenhoitajaa ja puheterapeutteja. Asemalta saa myös psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdetyöntekijän ja akuuttifysioterapeutin palveluja. Terveysaseman toimintaa on kehitetty aktiivisesti koko sen olemassa olon ajan. Viimeisen kymmenen vuoden ajan on kiinnitetty huomiota hoidon saatavuuteen. Erityisesti hoitotakuulain voimaantulo vuonna 2005 nosti hoidon tarpeen arvioinnin merkitystä. Hoitojonoja ryhdyttiin seuraamaan ja todettiin, että lääkärin vastaanottoaikoja oli vaikea saada. Pahimmillaan jonossa oli potilasta. Jonot purettiin avaamalla lääkäreiden vastaanottoajat niin pitkälle, että aikoja oli aina vapaana. Kiireettömän ajan sai lääkärin vastaanottoajalle noin kuuden viikon päästä yhteydenotosta. Lääkärikohtaista vaihtelua oli väestövastuusta johtuen jonkin verran. Vastaanottokäyntien sisältö on ollut tarkastelun ja kehittämisen kohteena mm. Rohto-pajoissa. Hoitokäytäntöjä on hiottu esimerkiksi Monisairaan potilaan hoitomallin kautta. Terveysasemat osaston organisaatiomuutos tehtiin vuoden 2009 alussa. Samalla siirryttiin Suutarilassa työparimalliin. Hoitajat luopuivat laajasta väestövastuusta. Takaisinsoitto pilotoitiin Suutarilassa keväällä Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan Silloin purettiin lääkäreiden alueellinen väestövastuu ja siirryttiin listamalliin. Terveysasemilla on yhteisvastuu alueensa asukkaista. Asukkailla on vapaus valita terveysasema kunnan sisällä ja halutessaan myös työpari terveysaseman sisällä. 2. HYVÄ VASTAANOTON PROJEKTIRYHMÄ Anna Eskola, osastonhoitaja Pia Luukkonen, apulaisylilääkäri Riitta Melkinen, terveydenhoitaja Maija Nygård, terveyskeskuslääkäri Lahja Pulkkinen, perushoitaja

4 4 3. ONGELMAT JA PARANTAMISKOHTEET Suutarilan terveysaseman henkilökuntatilanne on ollut hyvä: vakanssit ovat olleet lähes koko ajan täynnä. Kesällä terveysasema on jo useana vuonna ollut kiinni viisi viikkoa. Akuuttitoiminta on silloin Helsingissä keskitetty muutamalle isolle terveysasemalle. Ajanvarausaikoja ei kesäsulun 2011 aikana annettu ollenkaan. Suurena ongelmana on ollut koko terveysaseman olemassaoloajan hoidon saatavuus. Lääkäreiden kiireetöntä vastaanottoaikaa joutui odottamaan viidestä kuuteen viikkoa. Hoidon kiireellisyyden arvio oli vaikeaa, koska moni potilas ei voinut odottaa näin pitkään. Käytössä oli puolikiireellisiä aikoja, jotta päivittäisiä akuuttiaikoja ei olisi jouduttu käyttämään. Useamman eri kiireellisyysluokan hallinta tuotti ongelmia. Isona ongelmana oli myös yhteydensaanti terveysasemalle. Puhelimet ruuhkautuivat vaikka vastaamiskapasiteettia lisättiin työparimalliin siirtymisen myötä. Tämä aiheutti valituksia sekä henkilökunnalle asiakaskontakteissa että johdolle. Asiakastyytyväisyyskyselyissä on toistuvasti noussut esiin tämä epäkohta vaikka muuhun toimintaan ollaan oltu hyvinkin tyytyväisiä. Henkilökunnan työtyytyväisyys on ongelmista huolimatta ollut hyvä. Lyhyitä sairauspoissaoloja on ollut vähän ja työtyytyväisyyskyselyssä on saatu hyvät tulokset. Kun lähdettiin selvittämään ongelmakohtia, haluttiin saada henkilökunnan mielipide esiin. Pyrittiin parantamaan työnsujuvuutta entisestään. 4. MITTAUKSET JA TASAPAINOLASKURI PROJEKTIN ALUSSA MAALISKUUSSA 2011 Maaliskuussa 2011 (viikot 10 ja 11) tehtiin mittaukset lääkäreiden vastaanottoaikojen kysynnästä ja tarjonnasta. Mittausten tulokset olivat lupaavia. Kysyntä ja tarjonta näyttivät olevan tasapainossa. Esiin nousi mm. akuuttiaikojen kysynnän päivittäinen vaihtelu. Sekä kiireellisten että kiireettömien aikojen kysyntä on maanantaisin selvästi runsaampaa kuin muina päivinä. Mittausten tekoaikana lääkärit toimivat osoitteenmukaisella väestövastuuperiaatteella. Kaikki potilaat pyrittiin ohjaamaan omalääkärille. Toukokuun alussa 2011 toimintamalli muuttui, Helsingin terveysasemat siirtyivät listamalliin, jossa lääkäreille tuli 37 tunnin työaika ja yhteisvastuu terveysaseman kaikista potilaista. Potilaiden vapaus valita hoitava lääkärihoitajatyöpari lisääntyi. Uuden toimintamallin myötä terveysasemalla aloitettiin päivystävän lääkärin vastaanotto: lääkärit päivystävät vuorollaan puoli päivää kerrallaan.

5 5 Kuva 1. Kokonaiskysyntä, lääkärit Kuva 2. Kysyntä eri viikonpäivinä, lääkärit

6 6 Kuva 3. Kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino, lääkärit Samaan aikaan aloitettiin myös kolmannen kiireettömän vapaan ajanvarausajan (T3) mittaaminen. Takaisinsoitto käynnistyi terveysasemallamme tammikuussa SUUNNITELMA JA TAVOITTEET Ongelmien kartoituksen ja alkumittausten jälkeen suunnittelimme kehittämistoimenpiteitä. Kesäsulun aikana ( ) purimme repun. Lääkäreiden kiireettömiä vastaanottoaikoja ei annettu vaan potilaita ohjattiin ottamaan yhteyttä terveysaseman auetessa elokuussa. Odotimme yhteydenottojen tulvaa. Ensimmäisenä aukiolopäivänä puheluita tulikin runsaasti. Yllättävän nopeasti kysyntä tasaantui normaaliksi. Tavoitteemme oli, että lääkärin kiireettömän vastaanottoajan saisi viikon sisällä.

7 7 Kuva 4. Vastatut ja takaisinsoitetut puhelut elokuussa 2011 Seuraavaksi mietimme toimenpiteitä lääkäreiden kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuuden parantamiseksi. Odotimme tuloksia takaisinsoittojärjestelmästä puhelinsaatavuuden suhteen. Samalla seurasimme viikoittain henkilökuntakyselyllä työn sujuvuutta terveysasemallamme. 6. TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 6.1 Lääkäreiden vastaanottoaikojen saatavuuden parantaminen Lääkäreiden työpohjia säädellään keskitetysti. Kukin lääkäri luo omat viikko-ohjelmansa, apulaisylilääkäri muuttaa ajanvarausaikoja päivystysajoiksi ja päinvastoin kysynnän ja lääkäreiden resurssitilanteen pohjalta (ks. tasapainolaskuri)

8 8 Kuva 5. Lääkäreiden vastaanottoaikojen kysyntä Kesäsulun ja repunpurun jälkeen aloitettiin lääkäreiden työpohjien keskitetty muokkaus. Tasapainolaskurista saatuja tuloksia akuuttiaikojen kysynnän määrästä käytetään lähtökohtana. Alkusyksyn kysyntä ei kuitenkaan ollut yhtä suurta kuin maaliskuussa 2011 kysynnän mittauksen aikaan eli päivystysaikoja tarvittiin vähemmän. Loka-marraskuussa 2011 hengitystieinfektiot ovat lisänneet akuuttiaikojen tarvetta. Viikonpäivien kysynnän vaihtelu on ollut koko ajan suunnilleen samanlaista. Viikko- ja päiväkohtaisesti seurataan kysyntää ja räätälöidään työpohjia. Apulaisylilääkäri tekee suunnitelman viikko kerrallaan huomioiden päivystyskysynnän ja käytössä olevan lääkärityöpanoksen sekä sen, alkavatko kiireettömät ajanvarausajat mennä liian pitkälle. Kun kiireettömät ajat alkavat mennä yli kahden viikon päähän kiristetään ruuvia eli hyväksytään se, että päivystysaikoja on todennäköisesti liian vähän ja päivystäjä joutuu venymään. Äkillisiä poissaoloja varten tehtiin varasuunnitelma. Erityisessä kiiretilanteessa perutaan kokoukset/koulutukset. Osa poissaolevan lääkärin listalla olevista potilaista pyritään hoitamaan samana päivänä motolla tämän päivän työt tehdään tänään. Äkillisessä sairastapauksessa lääkäri soittaa apulaisylilääkärille klo 7.30, jotta tämä voi heti töihin tullessaan viimeistään klo 8.00 alkaa järjestämään poissaolevan lääkärin potilaslistaa yhdessä toimiston perushoitajan kanssa. Ennen nykyistä järjestelmää lääkäri soitti itse toimistoon ja perushoitaja ryhtyi perumaan aikoja. Suurin osa siirrettiin suoraan monen viikon päähän jonon hännille. Monesti jouduttiin pyytämään potilasta soittamaan uutta vastaanottoaikaa myöhemmin. Lomien ja koulutusten suunnittelu tehdään entistä tarkemmin terveysaseman kokonaisuus huomioiden. Seurantakäyntien yksilöllinen suunnittelu aloitettiin toukokuussa Kun potilas ottaa yhteyttä, lukee hoitaja hoitosuunnitelman ja ohjaa potilaan omaseurantoihin ja tarvittaviin laboratoriokokeisiin. Hoitaja konsultoi työparilääkäriä jatkoista eikä etene automaattisesti vanhan suunnitelman mukaisesti, jossa yleensä ohjeistettiin potilasta varaamaan aika seurantakäynnille hoitajalle ja lääkärille vuosittain. Tulosten ja omaseurannan sekä potilaan voinnin perusteella työpari arvioi annetaanko vastaanottoaika lääkärille/hoitajalle vai riittääkö asian hoitaminen puhelimitse. Jatkosuunnitelmat tehdään yksilöllisesti. Jotta tämä on

9 9 mahdollista, on tärkeää, että hoitosuunnitelmassa on tarkasti kuvattu hoidon tavoitteet, verenpainelukemat, sokeriarvot, kolesterolitasot jne. Hoidon tarpeen arviointia on toistuvasti korostettu. Keskustelua akuuttiaikojen annosta on käyty sekä hoitaja- että henkilökuntakokouksissa. Ennen kaikkea on kerrattu, ketkä hengitystieinfektiopotilaista tarvitsevat puhelinarvion perusteella vastaanottoajan lääkärille. Jokaisen hoitajan kanssa käytiin neuvonpito apulaisylilääkärin ja osastonhoitajan toimesta. Sovittiin, että palautetta annetaan suoraan ja rakentavasti. Toisaalta lääkärit lupasivat olla konsultoitavissa entistä helpommin. Erityisesti sovittiin, että lääkäriä konsultoidaan herkästi vaikka aikoja olisi vielä tarjolla, jo päivän ensimmäistä akuuttiaikaa annettaessa. Lisäksi tehtiin puolen päivän seuranta annetuista vastaanottoajoista sekä ajanantajan että vastaanottajan näkökulmasta, tulokset läpikäytiin seuraavana päivänä. Suurempia ongelmia ei tässä seurannassa havaittu, mutta asian käsittely toistuvasti on mutu tuntumalla tuonut parannusta hoidon tarpeen arviointiin. On tärkeää miettiä myös sitä, tarvitseeko potilas vastaanottoaikaa hoitajallekaan vai selviääkö asia puhelinneuvonnalla. Esimerkiksi on hyvä tarkistaa potilaalta tarvitseeko hän sairaslomatodistusta vai voiko olla omalla ilmoituksellaan pois töistä sairauden alkupäivinä. 6.2 Puhelinsaatavuuden parantaminen Takaisinsoittojärjestelmä on tuonut terveysasemalla keinon seurata puhelinkysynnän määrää reaaliaikaisesti. Järjestelmästä nähdään kuinka monta potilasta odottaa takaisinsoittoa. Lisäksi voidaan nähdä, kuinka kauan he ovat puhelua odottaneet. Tämän perusteella voidaan säädellä kuinka monta hoitajaa on puhelintyössä päivän mittaan. Kaikki puhelut pitää hoitaa saman päivän aikana. Kysyntä on määrällisesti suhteellisen vakaata. Yhteen puheluun käytetty aika voi kuitenkin vaihdella huomattavasti. Tämän vuoksi on tärkeää toimia yhteisvastuullisesti siten, että kaikki seuraavat jonotilannetta päivän mittaan säännöllisesti. Käytännössä on sovittu, että kello 11 ja 15 ja esim. vastaanottoajan peruuntumisen yhteydessä tarkistetaan jono ja osallistutaan tarvittaessa sen purkuun. Puhelinsaatavuuden parantamisen ja takaisinsoittojärjestelmän myötä hoitajan toimenkuva on terveysasemalla muuttunut. Puhelimessa tehtävän työn osuus on kasvanut. Puhelintyön merkitystä korostetaan koko henkilökunnalle ja tuetaan hoitajia, jotta tätä tärkeää työtä arvostetaan. Kyseessä on koko henkilökunnan yhteinen asia: hoitaja tekee tarkkaa hoidon tarpeen arviota ja lääkäri on siinä vahvana tukena. 6.3 Henkilökunnan työn sujuvuuden vahvistaminen Elokuussa 2011 laadittiin lomake työn sujuvuuden ja ongelmakohtien kartoittamiseksi. Joka torstai on kahvihuoneen pöydällä tarjolla kyselylomakkeita, joihin tehdään nimettömänä arvio kuluvan viikon töiden sujuvuudesta. Siihen laitetaan koulunumero (10-4) ja tarkennuksia vapaamuotoisesti, mikä on sujunut ja mikä ei. Perjantaiaamun pikkukokouksessa kerrotaan henkilökunnalle viikon keskiarvo ja käsitellään kommentit yhdessä. Näin voidaan tehdä nopeitakin korjausliikkeitä toimintaan.

10 10 7. TULOKSET 7.1. Lääkäreiden ja hoitajien kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuus Kuva 6. Kolmas vapaa aika lääkärin kiireettömälle vastaanottoajalle (T3) ajalta ja Tavoitteeksi asetimme, että potilas saa kiireettömän vastaanottoajan viikon sisällä yhteydenotosta. Ennen kesäsulkua (käyrässä viikoittaiset mittaukset 1-16) lääkäreille sai keskimäärin ajan päivän päähän. Viimeinen mittaus ennen kesäsulkua voidaan jättää huomioimatta, koska aikoja ei annettu kesän yli. Jollei aikaa voi antaa ollenkaan on sovittu, että luvuksi ilmoitetaan 42. Elo-syyskuussa 2011 (8 viikon ajan) oli tilanne aika hyvä, ajan sai kahden viikon sisällä yhteydenotosta. Sen jälkeen reppua on ikävä kyllä taas alkanut kertyä ja aikaa joutuu nyt odottamaan lähes kolme viikkoa. Tilanteeseen on vaikuttanut se, että osalle lääkäreiden poissaoloista ei ole ollut mahdollista saada sijaista. Syksyyn on ajoittunut myös koulutuksia, jotka aiheuttavat poissaoloja. Flunssakausi on loppusyksystä lisännyt kysyntää.

11 11 Kuva 7. Kolmas vapaa aika omahoitajan kiireettömälle vastaanottoajalle (T3) ajalta ja Ennen kesää hoitajille sai kiireettömän vastaanottoajan päivän kuluttua yhteydenotosta. Elo- syyskuussa vastaanottoajan sai alle viikossa. Sen jälkeen hoitajien vastaanottoaikojen saatavuus on huonontunut, aikaa saa nyt odottaa noin kaksi viikkoa. Puhelinkysyntä oli elokuussa hieman pienempää, syyskuussa kysyntä kasvoi kevään kysyntää vastaavaksi. Vuosiseurantakäyntien kysyntä on kasvanut syyskuussa samoin kuin useita viikoittaisia käyntejä vaativat haavanhoidot. Lisäksi flunssakäyntejä on paljon. Hoitajilla on myös ollut koulutuksia. 7.2 Puhelinsaatavuus Kuva 8. Puheluseuranta Terveysasema Tulleet puhelut Läpipäässeet puhelut % SUUTARILA YHTEENSÄ ,3 Kun potilas ennen takaisinsoittojärjestelmää yritti saada puhelinyhteyden terveysasemalle, soitti hän joko omahoitajan tai toimiston puhelinnumeroon. Omahoitajalle pääsi kolme soittajaa kerrallaan jonoon. Muut saivat viestin, että omahoitajalla on ruuhkaa ja pyydettiin soittamaan uudelleen. Toimiston numerossa oli viisi jonopaikkaa. Jos ei päässyt jonottamaan kuuli varattu - äänen.

12 12 Ennen takaisinsoittojärjestelmää ei puheluista saatu seurantatietoja paitsi erikseen niitä tilaamalla. Yllä olevana seurantaviikkona on potilaiden soittamista puheluista pystytty vastaamaan 86,3 prosenttiin. Tässä luvussa on kuitenkin mukana myös ne soittajat, jotka ovat luopuneet kuultuaan olevansa jonossa terveysasemalle, joten luku on todennäköisesti liian korkea. Lisäksi on arveltu, että ne soittajat, jotka eivät ole edes päässeet jonoon, ja kuulivat viestin, että omahoitajalla on ruuhkaa, on laskettu mukaan läpipäässeisiin puheluihin. Kuva 9. Suutarilan terveysasemalla viikon 9/2011 aikana hoidetut takaisinsoitot Osa terveysasemalle tulevista puheluista pääsee suoraan läpi, mikäli ei ole jonoa tai takaisinsoitto on kytketty pois päältä (klo 14-16). Hoidettujen takaisinsoittojen määrästä eri viikonpäivinä nähdään kuitenkin hyvin yhteydenottojen määrän vaihtelu viikon sisällä. Viikoittainen kokonaispuhelumäärä on vaihdellut välillä tammikuusta 2011 alkaen. Kaikki puhelut hoidetaan saman päivän sisällä.

13 13 Kuva 10. Vastatut puhelut ja takaisinsoitot syyskuussa 2011 Alla olevasta taulukosta nähdään, että soittopyyntöihin on vastattu keskimäärin alle puolessa tunnissa. Kuva 11. Suutarilan terveysaseman 9/2011 keskimääräinen vastausaika soittopyyntöihin.

14 14 Potilailta kysyttiin Suutarilan terveysasemalla keväällä 2011 haastattelemalla mielipidettä takaisinsoittojärjestelmästä. Vastaajista 93 prosenttia piti järjestelmää joko hyvänä tai erittäin hyvänä. Tällaista palautetta potilaat antavat sekä vastaanotoilla että puhelimessa. Potilaat ilahtuvat, kun heille soitetaan. Asiaan päästään suoraan eikä tarvitse ensin purkaa harmiaan siitä, että on ollut vaikeuksia saada yhteys. Myös potilasvalitukset koskivat ennen suureksi osaksi puhelinsaatavuuden ongelmia. Valitusten määrä on olennaisesti vähentynyt. Kuva 12. Kysely potilaille takaisinsoiton toimivuudesta maalis-huhtikuu 2011

15 Viikoittainen henkilökuntakysely Kuva 13. Suutarilan viikoittainen henkilökuntakysely

16 16 Kuva 14. Suutarilan viikoittainen henkilökuntakysely viikot 35-43/2011 v viikko Koulunumeron keskiarvo/ vastaajamäärä Huomautukset - esimerkkejä / 10 CRP-laitteen kansi kiinni, toimenpidehuoneen siivous Takaisinsoittojärjestelmä toimii Kivat työkaverit, hyvää kakkua / 12 CRP -pikanäytteenottoprosessi hiottava / 8 Lainattavien RR- mittareiden palautuksessa ongelmaa Puhelimessa pyrittävä selvittämään asia loppuun ei siirretä muille. Matkailijarokotukset selvitettävä ennen kuin annetaan injektioaika / 8 Yhteisvastuu toimi tiistaina, kun paljon porukkaa oli poissa Avohilmo stressaa / 9 Listaamiskirjaus kerrattava Ei saa antaa ylimääräisiä puhelinaikoja ilman lupaa Puutteita lab. ja rtg. lähetteissä / 6 Päivystys kiireistä Omalääkärille ei ole aikoja. Potilaat haluavat listalääkärille. Mitä tehdään? / 5 Arkistoidaanko RR- seurantakaavakkeet? Hyvä fiilis, työpari on ihana /4 Yhteistyö ammattikuntien välillä tärkeää Suutarilan terveysasemalla on kerran kuussa henkilökuntakokous. Lisäksi pidetään säännöllisiä ammattikuntakokouksia. Perjantaisin klo kahvitunnin yhteydessä on ns. pikkukokous. Koko henkilökunta kokoontuu neuvotteluhuoneeseen, jossa esimiesten johdolla käydään läpi

17 ajankohtaisia asioita. Tässä yhteydessä on elokuusta lähtien käyty läpi viikkokyselyn tulokset. Joka torstai muistutetaan sujuvuuskyselyn täyttämisestä. Osa ottaakin lomakkeen mukaan koko viikoksi ja täyttelee sitä pikkuhiljaa. Erityisesti toimiston perushoitajat ovat olleet aktiivisia palautteen annossa. Palautteet vedetään kokouksessa yhteen ja tulos sekä kehitysehdotukset lähetetään samantien sähköpostilla kaikille. Loppusyksyn kiireet näkyvät todennäköisesti vastausprosentin laskuna. Keskiarvo on vaihdellut välillä hajonnan ollessa Pyrkimyksenä ollaan pidetty, että tuloksia käsiteltäessä huomioidaan myös positiiviset asiat. Tarkoituksellisesti ollaan haluttu selvittää koko henkilökunnan työn sujuvuutta kokonaisuutena eikä olla eroteltu ammattiryhmiä erilleen. Kaikki asiat koskevat kaikkia työntekijöitä ja lisäävät ymmärrystä toisten työtä kohtaan. Myös neuvolan ja erityistyöntekijöiden mielipiteet on kysytty vaikka niitä huomioitu keskiarvossa JATKOTOIMENPITEET Lääkäreiden vastaanottoaikojen saatavuuden suhteen emme ole täysin päässeet tavoitteeseen. Tilanne on kuitenkin parempi kuin ennen Hyvä Vastaanotto hanketta. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja pidämme hoitoon pääsyn nopeutta tärkeänä. Jatkossa mietimme edelleen tapoja yksilöllistää hoitoa ja tarkentaa hoidon tarpeen arviota. Henkilökunnan työn sujumisen selvittely ja nopeasti asioihin puuttuminen kehittää toimintaa ja parantaa potilaan saamaa hoitoa. Jatkamme edelleenkin työnsujuvuuskyselyn tekemistä ja arvioimista viikoittain. Jatkossa tulemme todennäköisesti uusimaan kysynnän ja tarjonnan mittaukset sekä lääkäreiden että hoitajien osalta. Keinoja tasapainon löytymiseen haetaan edelleen. Yhtenä keinona on nykyään myös fysioterapeutin ja päihdetyöntekijän vastaanotot sekä sosiaalineuvojan palvelut. Työparimallissa on yhtenä tärkeänä tavoitteena hoidon jatkuvuus. Sekä potilas että työntekijä hyötyvät siitä, että ovat tuttuja jo ennestään. Listamallissa toimiessa riskinä on se, että aika annetaan sille jolle aika löytyy ensin. Tasapainottelua käydään hoidon jatkuvuuden ja henkilökunnan työmäärän tasaamisen välillä. On tunnistettava ne asiat ja potilaat, joiden hoito samalla työparilla on potilaan edun mukaista. Vaatii ammattitaitoa ja keskustelua henkilökunnan kesken siitä, miten asia potilaille esitetään. Potilaalla on oikeus valita terveysasema, jolla hän asioi ja niin halutessaan myös hoitava työpari. Voi olla, että aikaa omalle työparille kannattaa odottaa hiukan pidempään. Samalla on kuitenkin huolehdittava, etteivät toisten jonot kasva selvästi muita pidemmäksi. Puhelinyhteyden saanti terveysasemalle on tavoitteessamme. Kaikkiin puheluihin vastataan saman päivän sisällä. Takaisinsoitto pystytään hoitamaan alle tunnissa. Jatkossa tulee edelleen kiinnittää huomiota siihen, että hoitajien työaikaa varataan riittävästi puhelintyöhön. Puhelut ja akuuttipotilaat pitää hoitaa saman päivän aikana. Haasteena on ajan löytyminen kiireettömien asioiden hoitoon esim. monisairaiden potilaiden vastaanottoihin, erilaisiin paperitöihin ja selvityksiin. Yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä tarvitaan. Päällekkäisyyksiä täytyy karsia. Konsultaatioden määrä lisääntyy. Potilaan omaa hoitoa ja omaseurantaa pitää lisätä. Sähköisen

18 asioinnin tulisi tulevaisuudessa myös sujuvoittaa toimintaa yhtenä asiointiväylänä. Samat keinot ovat apuna myös lääkäreiden saatavuuden parantamisessa. 18