Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti

Transkriptio

1 Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Suomussalmen terveyskeskus Lääkäri Pertti Pasanen Terveydenhoitaja Erja Helttunen Terveyskeskuksen esittely Suomussalmen terveyskeskus on osa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palveluverkkoa. Terveyskeskus tuottaa palveluita n hengen väestölle. Terveyskeskuksen laboratorio-, röntgen- ja päivystyspalveluita käyttävät myös Hyrynsalmen kunnan asukkaat oman kuntansa palveluiden lisänä. Terveyskeskuksen palveluvalikoimaan kuuluvat lääkäreiden ja hoitajien päivystysvastaanotto, lääkäreiden ja terveydenhoitajien kiireetön vastaanotto, hoitotarvikejakelu ja lääkinnällinen kuntoutus. Lisäksi terveyskeskuksessa on akuuttihoitoa ja kuntoutusta tarjoava 34-paikkainen vuodeosasto sekä mielenterveysyksikkö. Äitiys- ja lasten neuvolapalvelut tuottaa erillinen perhekeskus. Terveyskeskuksessa on 9 lääkärin virkaa. Vastaanotto- ja päivystystoiminnassa on 19 henkeä muuta henkilökuntaa. Vuodeosastolla vastaava luku on 27. Ongelmat Terveyskeskuksessa oli ennen vuotta 2014 ollut pitkään huono lääkäritilanne. Toimintaa yritettiin hoitaa pitkiä aikoja 2-3 lääkärin työpanoksella. Tämä johti toiminnan muuttumiseen hoitajavetoiseksi. Kehittämistyöhön ja palvelujen suuntaamiseen ei ollut mahdollisuuksia. Tänä aikana kiireetöntä vastaanottotoimintaa ei käytännössä ollut. Tilanne parantui melko nopeasti vuoden 2014 alusta lähtien. Tämän myötä hoidon saatavuus parantui merkittävästi. Muutos ei kuitenkaan ole pysyvä, koska tasapaino oli pitkäaikaisten sijaisten varassa ja heidän pois lähtönsä tulisi pian vastaan. Tämä motivoi kehittämistyöhön. Tavoitteet Kehittämistyön tavoitteena oli vähentää kysyntää, jotta tasapaino palveluiden saatavuudessa voitaisiin ylläpitää myös pienemmillä resursseilla ja toisaalta parantaa palveluiden kohdentumista oikeille käyttäjille. Tehtävien siirrot lääkäreiltä hoitajille oli jo aikaisempina vuosina kovassa paineessa tehty mahdollisuuksien mukaan. T3-ajan tavoitteeksi asetettiin 7 vrk ja toisena merkittävänä tavoitteena on tehdä rutiini palveluiden saatavuuden mittaamisesta.

2 Mittaukset Käyntien kysyntä = Efterfrågan på Gruppbesök % Tid Extern efterfrågan 71 % 143 Intern efterfrågan 29 % 59 Efterfrågan på grupper 0 % 0 Total efterfrågan 100 % 202 Faktisk mottagningskapacitet 78 % 158 Taulukko 1. Ensimmäisen tasapainomittauksen tulos. Total -22 % -44 Ensimmäinen resurssien ja kysynnän mittaus tehtiin viikoilla 3-4. Näille viikoille osui jakso, jonka aikana lääkäriresurssit olivat hieman tavallista heikommat. Viikot kuvasivat kuitenkin hyvin mahdollista skenaariota, johon kehittämistyöllä pyritään vastaamaan. Näiden viikkojen aikana vastaanoton kapasiteetti jäi 22 % vajaaksi kysynnästä. Kysynnän vaihtelusta viikonpäivien välillä saatiin tarpeellista tietoa, jonka pohjalta muutoksia päästiin tekemään. Mittauksen perusteella pystyttiin myös ensimmäistä kertaa laskemaan lääkäreiltä kuhunkin toimintoon vaadittava aika. Ohjaukset muualle = Hänvisningar Pat Ei kiireetöntä vastaanottoaikaa 81 Ei päivystysaikaa 50 Ei soittoaikaa 12 Yhteensä = Total 143 Taulukko 2. Ensimmäisten mittausviikkojen aikana muualle ohjattujen potilaiden määrä Ensimmäisen mittauksen aikana silmään pisti suuri muualle ohjattujen potilaiden määrä. Osa näistä potilaista saattoi hakeutua yksityiselle lääkäriasemalle tai virka-ajan päivystyksen päättymisen jälkeen yhteispäivystykseen keskussairaalaan. Joka tapauksessa tilanteen hallinnointiin käytettiin paljon hoitajien resursseja hoidon tarpeen arvioinnissa. Käyntien kysyntä = Efterfrågan på Gruppbesök % Tid Extern efterfrågan 56 % 90 Intern efterfrågan 44 % 69 Efterfrågan på grupper 0 % 0 Total efterfrågan 100 % 159 Faktisk mottagningskapacitet 122 % 193 Taulukko 3. Toisen tasapainomittauksen tulos Total 22 % 35

3 Toisessa tasapainomittauksessa viikoilla tilanne oli selvästi parempi. Kiireettömän vastaanoton kysyntä pysyi samalla tasolla kuin ensimmäisessä mittauksessa, mutta päivystysaikojen kysyntä oli n. 23 % pienempi. Todennäköisesti osa tästä tosin selittyy vuodenaikaan liittyvällä vaihtelulla, mutta osa myös tehdyillä muutoksilla. Toisen seurannan aikana resurssien määrä oli hieman parempi. Ero ei kuitenkaan ollut suuri. Tasapainolaskurin mukaan vastaanottokapasiteetti oli kuitenkin 22 % kysyntää suurempi T3-Mediaani Lääkäri Mediaani Kaavio 1. T3-mittauksen tulokset Hyvä Potku kehittämisen aikana T3-mittaukset aloitettiin viikolla 48 ja niitä tehtiin kerran viikossa keskiviikkoisin. Lukema 21 tarkoittaa, ettei kolmatta vapaata aikaa löytynyt. Ajanvarauskirjat oli tehty 3 viikoksi eteenpäin. Mittauksen aikana oli joitakin lyhyitä aikavälejä, jolloin kiireetöntä vastaanottoaikaa ei löytynyt. T3 vaihteli säännöllisesti 15 ja mittaamattoman välillä. Aikataulu Ensimmäiset muutokset toimintaan tehtiin heti ensimmäisten mittausviikkojen jälkeen. Varsinaisesti kehittämistyö käynnistyi pidetyssä työpajassa, johon osallistuivat lääkärit, päivystyksen hoitajat, vastaanottoavustajat ja tulosyksikköpäällikkö. Pajassa ideoitiin lisää kehittämiskohteita ja jalostettiin etukäteen harkittuja muutoksia. Pajan jälkeen muutoksia vietiin käytäntöön vähitellen. Toinen työpaja koottiin yhteen Tähän pajaan osallistuivat lisäksi terveydenhoitajat. Tässä pajassa keskusteltiin jo tehdyistä muutoksista ja senhetkisestä tilanteesta hoidon saatavuudessa. Lisäksi suunniteltiin joitakin muutoksia, jotka liittyvät terveydenhoitajien työnkuvaan. Keskeisimmät muutokset viedään läpi ennen kesää, ja osa muutoksista suunniteltiin seuraavaksi syksyksi.

4 Muutokset Muutosten vaikutusta testattiin tasapainolaskurilla ja henkilökunnalta kerättiin kokemuksia tehdyistä muutoksista. Keskeisimmät muutokset on taulukoitu alle. Lääkäreiden meeting siirrettiin tiistai-aamuksi, joka oli mittausten mukaan rauhallisempi päivä Päivystäjä ei osallistu torstai- ja perjantai-aamujen koulutuksiin Omasoten käyttöä lisätään - Potilaat ohjataan katsomaan tuloksia Omasotesta Osastokiertoon käytettävä aika määriteltiin tarkemmin, jolloin ylimääräiselle ajalle voidaan varata vastaanottoaikoja Potilaat valmistellaan toimenpiteisiin vastaanotolla ja päivystyksessä C-lausuntojen teosta sovitaan käytäntö, jonka mukaan potilas ei tule lääkärin vastaanotolle, jos riittävät tiedot on muuten saatavissa Ajokorttitodistuksia tehdään keskitettyinä päivinä, jolloin terveydenhoitaja on tehnyt esivalmistelut Lääkäreiden sijoittelulistat tehdään pidemmälle ajalle ja poissaoloja ennakoidaan pidemmälle (vähintään 1 kuukausi eteenpäin) Otetaan käyttöön konsulttilääkäri o Joka päivä klo o Tehtävinä Päivystyksen hoitajien konsultaatiot ja tuki hoidontarpeen arvioinnissa Päivystyksen ruuhkanpurku Marevan-annoksen määritys ongelmatilanteissa Kiireelliset reseptipyynnöt (uusinnat, virtsatulehduksien hoito ym.) Ongelmalliset uusinnat, PKV-lääkkeet Sarjahoidot klo 12 varataan 3 kpl 5 minuutin aikoja näytä varten. Potilaat ovat valmiina vastaanoton toimenpidehuoneissa Kortisoni-injektiot Hyaluronaatti-injektiot Mittauksen mukaan lääkärin päivystykseen käyttämä aika ei muuten riitä Vähentää soittoaikojen tarvetta ja vähentää tulosten kyselyä hoitajilta Poissaolojen aiheuttamaan resurssien muuttumiseen voidaan varautua paremmin On vähentänyt painetta päivystyksestä. Vastaanoton lääkäreille tulee vähemmän keskeytyksiä. Injektioihin käytetty aika on tällä tavalla järjesteltynä vähintään puolittunut. Kokeet määrännyt lääkäri kommentoi tuloksia YLE-lehdelle, jolloin potilaan ottaessa yhteyttä hoitaja voi kertoa kommentin tai toinen lääkäri voi helpommin jatkaa. Parantaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää soittoaikojen tarvetta

5 Hyvä Potku projektin jälkeen Tilanne terveyskeskuksessa on muuttunut oleellisesti Hyvä Potku projektin mukaisen kehittämisen myötä. Päivystyksen ruuhkat ovat vähentyneet ja kiireetön vastaanotto on paremmin saavutettavissa. Tämä näkyy sekä mittauksissa että tuntumana päivittäisessä työssä. Tänä aikana lääkäreiden määräkin on tosin lisääntynyt ja osittain parannus saattaa liittyä vuodenajan mukaiseen vaihteluun, joka on selvästi nähtävillä aiemminkin. Kehittämistyöllä on saavutettu kiistatta myös pysyviä positiivisia tuloksia. Tasapainolaskelma tukee tätä tuntumaa. T3-mittauksissa parannukset eivät näy yhtä selvästi, koska resurssien vaihtelu peittää tuloksia. Mielestäni suurin hyöty tulee projektin myötä saaduista työkaluista ja tehdyistä mittauksista, joiden perusteella kysynnän vaihtelut, suuruus ja niiden suhde käytössä oleviin resursseihin on nyt paremmin tiedossa. Tämä antaa hyvän pohjan viedä kehitystyötä eteenpäin. Hoitoon pääsyä seurataan tämän jälkeenkin säännöllisesti T3-mittauksilla ja tarkoitus on myös tehdä kysynnän mittauksia ajoittain. Terveyskeskuksessa on tehty usean ammattiryhmän yhteistä kehittämistyötä aiemminkin Rohto-pajojen muodossa. Kehittämistyön osalta hiljaisemman vaiheen jälkeen Hyvä Potku projektin myötä työntekijät pääsivät taas osallistumaan työolojen parantamiseen samalla kun hoidon saatavuutta kehitettiin. Osa kehittämisideoista on vielä muuttamatta käytännöksi. Näiden muutosten eteenpäin viemistä jatketaan syksyllä. Syksyn suurin kehittämistyö liittyy terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönottoon.