W Hz. kohinageneraattori. H(f) W Hz. W Hz. ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät Laskuharjoitukset. LASKUHARJOITUS 5 Sivu 1/7

Samankaltaiset tiedostot
( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /8 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Helsinki University of Technology

Monte Carlo -menetelmä

Tilastollisen fysiikan luennot

( ) ( ) Tällöin. = 1 ja voimme laskea energiatason i. = P n missä

6. Stokastiset prosessit (2)

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 8. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Otos ja otosjakaumat Avainsanat:

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet

Moraalinen uhkapeli: N:n agentin tapaus eli moraalinen uhkapeli tiimeissä

TODENNÄKÖISYYSLASKENNASTA 1

Kuorielementti hum

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

4. A priori menetelmät

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

Luento 2. Jaksolliset signaalit

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. Avainsanat:

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Luento 7. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

LIITE 2 SUORAN SOVITTAMINEN HAVAINTOPISTEISIIN

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

38C. MEKAANISEN VÄRÄHTELYN TUTKIMINEN

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan dl = α LdT + df = df AE AE Ulkoisen voiman tekemä työ saadaan integroimalla δ W = FdL :

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

1, x < 0 tai x > 2a.

Tilastollinen päättely. 2. Datan redusoinnin periaatteet Tyhjentävyys Uskottavuus

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Konenäkö ja kuva-analyysi. Tuomo Rossi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Kotitehtävät 1-6: Vastauksia

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol.

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. 2 ov

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

Kuntoilijan juoksumalli

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde /2 YLEISKARTTA

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Moderni portfolioteoria

5. KVANTTIMEKANIIKKAA

Hanna-Kaisa Hurme Teräksen tilastollinen rakenneanalyysi Diplomityö

Kuluttajahintojen muutokset

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Luento 4 Jaksollisten signaalien Fourier-sarjaesitys 4.1 Fourier-sarja 4.2 Viivaspektri, tehospektri

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 2 ov. Kurssin aihealue

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

Mat Lineaarinen ohjelmointi

2-suuntainen vaihtoehtoinen hypoteesi

Suoran sovittaminen pistejoukkoon

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

MALLIVASTAUKSET S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

VERKKOJEN MITOITUKSESTA

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

5. Datan käsittely lyhyt katsaus

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Kanoniset muunnokset

Transkriptio:

ELEC-A700 LASKUHARJOIUS 5 Svu /7. Satunnassgnaaln x ( t ) keskarvo on V ja keskhajonta 4 V. Mttaukslla on todettu, että x ( t ) ja x ( t + τ ) ovat rppumattoma, kun τ 5µ s. Lsäks tedetään, että x ( t ) :n autokorrelaatounkto R ( τ ) penenee lneaarsest τ :n unktona välllä 0 τ 5µ s. a) määrää ja prrä R ( τ ) b) laske x ( t ) :n tehospektr. Kuvan järjestelmään kuuluu kohnalähde, suodatn ja vahvstn. Laske lähtöteho, kun tuottaa parabolsta kohnaa, jonka -puolenen tehospektr on 0 Sn ( ) =, jossa B 0 = 0 ja B = 5 M Snbg H() Hbg G = 60 db 5M 5M 3. Alla olevan kuvan järjestelmässä on kaks tlastollsest rppumatonta, valkosta ja nollakeskarvosta Gaussn kohnaa tuottavaa generaattora (G, hte Gaussan ose). Kakspuoleset tehospektrt ovat: Sx,, o ( ) = = o = 0 o = 0 Laske lähtösgnaaln teho ovat H ( ) = A rect A = 3, = k A =, = 3 k A =, = k 3 3 P, kun suodattmet ovat deaalssa alpäästösuodattma, joden srtounktot Hbg Hbg + H3bg

ELEC-A700 LASKUHARJOIUS 5 Svu /7. Satunnassgnaaln x ( t ) keskarvo on V ja keskhajonta 4 V. Mttaukslla on todettu, että x ( t ) ja x ( t + τ ) ovat rppumattoma, kun τ 5µ s. Lsäks tedetään, että x ( t ) :n autokorrelaatounkto R ( τ ) penenee lneaarsest τ :n unktona välllä 0 τ 5µ s. a) määrää ja prrä R ( τ ) b) laske x ( t ) :n tehospektr Esmerkkratkasut, tehtävä. Merktään x = σ + m, jossa σ on varanss el AC-teho, sspä σ on keskhajonta = vahtojänntteen tehollsarvo U RMS = U AC. m on keskarvon nelö el DC-teho, joten m on keskarvo = tasajännteosuus ell DC-arvo U DC x on nelökeskteho el kokonasteho Kokonasteho on autokorrelaatounkto arvolla τ = 0, el x V R ( ) = 4 + = 0 = 0 () Kun τ = 0, kerrotaan sgnaal u ( t) tsellään el saadaan ( ) u t P. t vomme prtää autokorrelaatounkton (kskkönä watt ta bg R τ V ) 0 τ 5 µs 5 µs El τ 0, τ 5µ s R ( τ ) = 5 s µ 0, τ > 5µ s () Autokorrelaatounkto on ss 0, jos x ( t ) ja x ( t + τ ) ovat rppumattoma.

ELEC-A700 LASKUHARJOIUS 5 Svu 3/7 Autokorrelaaton avulla vodaan hvn häröllsestä ja kohnasesta sgnaalsta lötää elämää ta stten todeta sgnaal täsn satunnaseks, jolla e normaatoarvoa ole. Korrelaatoteknkkaa kätetään mm. 3Gpäätelatteden vastaanottmssa ja puolustusvomen näkmättömssä radossa (Stelth Rado). b) ener-knchne teoreeman perusteella v { v } ( ) ( ) G = F R τ (3) τ el tehospektr saadaan Fourer-muuntamalla autokorrelaatounkto. Lasketaan kolmopulssn Fourer-muunnos dervontteoreeman avulla. bg x t t Dervotu kolmopulss on 'bg x t t Dervotu pulss vodaan lausua seuraavast t + t ' x ( t) rect rect = (4)

ELEC-A700 LASKUHARJOIUS 5 Svu 4/7 jonka muunnos on { ( )} = snc ( ) π snc ( ) F x t e e ' j j π jπ jπ ( ) ( e e ) = snc (5) Dervontteoreeman perusteella d x ( t F ) j π X ( ) (6) dt joten jπ jπ { ( )} = snc ( ) ( ) F x t e e jπ { ( )} = snc ( ) ( π ) = snc ( ) F x t sn π (7) (8) Sovelletaan tulosta tehtävän pulssn ja saadaan ( ) 0 5 snc ( 5 ) 00 snc ( 5 ) G = µ s µ s = µ s µ s (9) 00 0 6 x() ehospektr kuvaa ss tehon jakautumsta er taajuukslle ja kskkönä on /.

ELEC-A700 LASKUHARJOIUS 5 Svu 5/7 3. Kuvan järjestelmään kuuluu kohnalähde, suodatn ja vahvstn. Laske lähtöteho, kun tuottaa parabolsta kohnaa, jonka -puolenen tehospektr on 0 Sn ( ) =, jossa B 0 0 = ja = 5 B M Snbg H() Hbg G = 60 db 5M 5M Esmerkkratkasut, tehtävä 3. Parabolsta kohnaa snt FM-vastaanottmen lmasussa, jossa taajuusmuutokset muutetaan ampltudmuutoksks (esmerkks ULA-lähetkset). Määrtetään ensn koko järjestelmän lähtötehospektr. Järjestelmän tulotehospektr ja lähtötehospektr rppuvat tosstaan seuraavast ( ) ( ) ( ) S = H S () o tot H on Suodattmen ja vahvstmen tehonsrtounkto ( ) ( ) tot g H () jossa g on vahvstmen vahvstus absoluuttarvona ja H ( ) on suodattmen srtounkto. ässä tehtävässä tulotehospektr on n tehospektr Sn ( ), joten lähtötehospektr on o ( ) ( ) ( ) S = g H S (3) n Lähtöteho saadaan lähtötehospektrstä ntegromalla P = S d (4) o ( )

ELEC-A700 LASKUHARJOIUS 5 Svu 6/7 Muunnetaan vahvstus desbelestä absoluuttarvoks kaavalla [ ] 0 log ( P) P db el = (5) 6 60 db 0 Stten sjotetaan tehtävässä annetut lukuarvot 5M 6 0 0 P = 0 4 d 5 0 5M 3 8 0. 3 8 8 = 0. 3 0 / = 0 5 0 0 3 3 = 3. 33 (6) 4. Alla olevan kuvan järjestelmässä on kaks tlastollsest rppumatonta, valkosta ja nollakeskarvosta Gaussn kohnaa tuottavaa generaattora (G, hte Gaussan ose). Kakspuoleset tehospektrt ovat: Sx,, o ( ) = = o = 0 o = 0 Laske lähtösgnaaln teho ovat H ( ) = A rect A = 3, = k A =, = 3 k A =, = k 3 3 Esmerkkratkasut, tehtävä 4. Koko järjestelmän lähtötehospektr on P, kun suodattmet ovat deaalssa alpäästösuodattma, joden srtounktot ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) S = H H S + H H S () 3 x 3 x ässä ss summataan tehot hteen, koska t ovat rppumattoma. Keskmääränen lähtöteho saadaan lähtötehospektrn lausekkeesta seuraavast P = S d () ( ) Hbg Hbg Kohnageneraattorn generoma kohnateho menee seuraaven suodatusten läp + H3bg

ELEC-A700 LASKUHARJOIUS 5 Svu 7/7 9 Hbg H 3 bg k k joten generaattorsta tulee ulostuloon teho ( k alpäästösuodatn on domnova) P 9 0 0 3 = (3) Vastaavast generaattorsta kohnateho menee seuraaven suodatusten läp 4 H () H () 3 k 3 k joten generaattorsta tulee ulostuloon teho ( k lähtösuodatn on domnova) P 4 0 0 3 = Lasketaan tehot hteen ja saadaan P = P + P = 6