Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna

Transkriptio

1 Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetasepäivä ProAgria Mikkeli Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG Järki-Lanta -hanke KR i 1

2 Esityksen sisältö Miksi taselaskelmia kannattaa tehdä Taselaskentojen tuloksia eri aineistoissa Taselaskelmien tulkintaa Porttitaseet Keinoja taseiden parantamiseen Taseiden hyödyntäminen tilan tuotannon tehokuuden arvioinnissa Pohdittavaa iltapäivän työpajaan Aineistot: dian alalaidassa lähde, TEHOPlus, ProAgria, Greppa näringen, Hyötylanta KR

3 Miksi taseita kannattaa laskea? Tase antaa kuvan ravinteiden käytön tehokkuudesta ja siinä tapahtuvista muutoksista (ravinneyli/alijäämä kg/ha, hyväksikäyttöaste %, kg N/satotonni) Yksinkertainen tehdä ja esittää Tiloilla isot ravinnevirrat, isot vaikutukset taloudessa ja ravinnehuuhtoumariskissä (esim. N hyväksikäyttöaste 55%, tarve 100 kgn/ha, menetetään 80 kgn/ha = 8000 kg N/vuosi, jos tilalla 100 ha) Vertailu viitearvoihin ja benchmarkkaus muiden tilojen kanssa, miten tila sijoittuu vertailussa Laskelmia saatavilla eri toimijoilta ja hankkeista Laskelmia saatavilla tilatasolla, alueellisesti, koko maan tasolla, tuotantosuunnittain ym. KR

4 Erilaisia taselaskelmia Peltotase pellolle lannoitteissa ja kylvösiemenissä levitettyjen ravinteiden ja pellolta sadon mukana poistuvien ravinteiden erotus Karjantase rehussa annettujen ravinteiden ja kotieläimistä saatuje tuotosten sisältämien ravinteiden erotus Lantatase Lantaan erittyvien ja lannassa peltoon levitettyjen ravinteiden erotus Porttitase Maatilalle tulevien ravinteiden määrä suhteessa maatilalta poistuviin ravinteisiin; porttitase mittaa koko tuotannon tehokkuutta KR

5 Eri peltotaselaskentojen eroja Ympäristötuen laskenta (esim. TEHOPlus aineistot) + Lannan typestä vain liukoinen osuus + Lannan fosforista 85% + Syyslevitetyn lannan liukoisesta typestä vain 75% + runsaasti poikkeussääntöjä eri vuosilla Peltotase kokonaisravintein (laitatase) (esim. ProAgrian lohkotietopankin aineistot) + Lannan ravinteet kokonaan + Siementen ravinteet (viljoilla 4-5 kg/ha) Pellon pinta-tase (esim. Greppa Näringen aineistot) + Lantafosfori kokonaan, typestä vähennetty arvioitu ammoniakkihävikki + Siementen ravinteet + biologinen typensidonta + maan orgaanisen aineksen typen mineralosoituminen + ilmalaskeuma (n. 2-3 kg/ha) KR

6 N-tase kg/ha Typpitaseiden kehitys Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tike:n tilastot 6

7 P-tase kg/ha Fosforitaseiden kehitys Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tike:n tilastot 7

8 Vuosi N-lannoitus N poistuma sadossa N-tase N hyväksikäyttöaste % Syysvehnä Ruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Rypsi Rapsi Sokerijuurikas lähde: TEHO-hanke Typen hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot 8

9 TEHOPlus-tilat lähde: TEHO-hanke 9

10 Typpi Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 10

11 Fosfori Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 11

12 Typpi- ja fosforitaseet, viljat & tuotantotavan mukaan (W) Tavanomaisen viljelyn ja Luomun vuositaseet ovat eri maailmasta. Luomuviljelyn taseita ei koskaan tulisikaan tarkastella vuositasolla yhden kasvulohkon osalta. Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 12

13 Peltotase (Etelä-Savon maitotilat, Hyötylanta-hanke N 10 kg/ha, P -1 kg/ha, K - 47 kg/ha (=ravinteiden yli/alijäämä pelloilla) KR

14 Pilot farms, Sweden Surplus N, kg/ha Lähde: Odling i balans -hanke 14

15 Typen hyväksikäytön parantaminen Maalajin huomiointi Viljelykierron ja esikasvivaikutuksen hyödyntäminen Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen Lannoitteiden käytön hyvät periaatteet Kasvukauden tekijöiden huomiointi KR

16 Typpilannoituksen tarkentaminen (Viljavuuspalvelun suositukset 2000) KR

17 Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet Lähde: TEHO-hanke 17

18 Lannoitteiden käytön periaatteet Oikea määrä ravinnetta Oikealla tekniikalla Oikeaan paikkaan Pätee väkilannoitteilla, lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla Pätee tavanomaisessa ja luomutuotannossa Oikeaan aikaan KR

19 Lannan levitysajankohta (Viljavuuspalvelu 2000) KR

20 Lannan ravinteet (Viljavuuspalvelu 2000) KR

21 Maan orgaanisen aineksen hajoaminen ja lannan jälkivaikutus Ruotsalaiset arviot: 0,1 % maan orgaanisesta aineksesta on 200 kg typpeä Seuraavan vuoden jälkivaikutus lannalla on 10 kg/kuiva-ainetonni lantaa (lähde: Riktlinjer för gödsling och kalkning) Suomalaiset arviot? KR

22 typpitase kg/ha Typpitaseet eri maalajeilla 2007 (ha) 2008 (ha) 2009 (ha) Eloperäinen Karkea kivennäismaa Savi ja hiesu eloperäinen karkea kivennäismaa savi ja hiesu Lähde: TEHO-hanke 22

23 Typpitaseen tulkinta Eri kasveilla eritasoinen, johtuen kasvin ravinnetarpeesta ja sadonmuodostuksesta Verrannearvot, mikä on hyvä arvo milläkin kasvilla Muuta tulkinnassa huomioitavaa: Maalaji Kasvukauden olosuhteet Biologinen typensidonta Käytetty orgaaninen lannoitus: välitön ja pitkän ajan vaikutus Ylijäämätyppi suurimmaksi osaksi menetetään: valuma, ammoniakkipäästö ja denitrifikaatio Typpitase hyvä muuttuja kuvaamaan typpihävikin riskiä KR

24 fosforitase kg/ha Fosforitaseet eri fosforiluokissa (2007 ha) 2008 (ha) 2009 (ha) huono/huononlainen välttävä tyydyttävä hyvä korkea arveluttavan korkea huono/huononlainen välttävä tyydyttävä hyvä korkea arveluttavan korkea lähde: TEHO-hanke 24

25 Fosforitaseen tulkinta Kuvaa maan fosforitilan muutosta Tulkinnassa otetaan huomioon viljelykasvin tarve, saavutettava satotaso ja maan fosforiluku otettava Koko kasvinvuorotus, ei vain yksittänen viljelyvuosi Usean vuoden laskelma kertoo missä mennään, yksittäisissä vuosissa voi olla isot erot KR

26 Porttitaseet Jokaiselle tuotantosuunnalle ominainen Typen ja fosforin hyväksikäyttö keskimäärin Kasvinviljelytiloilla 60-80% Sika- ja siipikarjatiloilla 25-30% Maitotiloilla 20-25% Naudanlihatiloilla jopa puolet alhaisempi kuin maitotiloilla Yhdistelmätiloilla edellisten väliltä Parantaminen: seuraamalla tilan eri osa-aluiden taseita KR

27 Porttitase Porttitaseet Tuotantomuoto Naudat siat siipikarja Kaikki yhteensä Typpi kg/ha Keskiarvo Maksimi Minimi Fosfori kg/ha Keskiarvo Maksimi Minimi Kalium kg/ha Keskiarvo Maksimi Minimi Lähde: TEHO-hanke 27

28 Ravinteiden hyväksikäytt ö % Porttitaseet: hyväksikäyttö % Tuotantomuoto Naudat siat siipikarja Kaikki yhteensä Typpi Keskiarvo Maksimi Minimi Fosfori Keskiarvo Maksimi Minimi Kalium Keskiarvo Maksimi Minimi Lähde: TEHO-hanke 28

29 Peltotase = ravinteita peltoon ravinteita pellosta Ravinteet tuodaan pääsoin lannoitteissa ja lannassa Myös biologinen typensidonta ja maaperästä vapautuva typpi Ravinteet poistuvat korjatun sadon mukana Peltotaseen parantaminen: Lannoituksen suunnittelu viljavuusanalyysin ja pellon kasvukunnon mukaan Kasvinvuorotuksen ja esikasvivaikutuksen hyödyntäminen Sopiva viljelytekniikka KR

30 Karjantase = ravinteita karjaan ravinteita karjasta Ravinteita tuodaan kotoisissa ja ostorehuissa sekä ostetuissa eläimissä Ravinteita poistuu myytävissä eläintuotteissa ja eläimissä Kertoo rehujen ravinteiden hyötysuhteen Sika- ja siipikarjatalous 25-35% Maidontuotanto 20-25% Naudanlihantuotanto 10-20% Hevoset alle 5% Karjantaseen parantaminen tuottamalla hyvälaatuisia rehuja Suunnittelemalla ja toteuttamalla ruokinta huolellisesti, analysoimalla omat rehut Parantamalla eläinainesta ja eläinten tuotantokykyä Huolehtimalla eläinten terveydestä, hyvinvoinnista ja pitkäikäisyydestä KR

31 Lantatase= karjantase peltoon levitetyt lannan ravinteet Lannoituksessa käyttämättä jäävä osuus lannan ravinteista Huuhtouma ja haihtuminen varastoinnin ja käsittelyn aikana Myös maaperään varastoituminen joillakin maalajeilla Hyvällä käsittelyllä lannan typen hyväksikäyttä 70-80% Lannan fosforin hyväksikäytön tavoite yli 90% Lannan ravinteiden hyväksikäyttöä parantaa: Huolellinen varastointi, lantalan kattaminen Kuivikkeiden käyttö, turve erityisesti hyvä sitomaan ravinteita Lannan levitys oikeaan aikaan Levitystekniikka Kohtuullinen levitysmäärä KR

32 Yhteenveto ravinnetaseista Kuvaavat ravinnehävikkien riskiä Vaikein osa on biologisen typensidonnan arviointi Tarkastelu tuotantosuunnittain, verrataan saman tuotantosuunnan tiloja keskenään Vertaillaan samanlaisia tiloja keskenään Seurataan yksittäisen tilan taselukujen muutoksia usean vuoden tarkastelujaksolla Yksittäisen tilan tasearvoissa kasvua, jos esim. Tilan eläintiheys kasvaa, myytävien kasvien määrä vähenee Tällöin ravinneylijäämästä suurempi osa tapahtuu tilan sisällä Yksittäisen tilan tasearvoissa laskua, jos esim. Tila alkaa myydä tai luovuttaa lantaa Tilan peltoala kasvaa mutta eläinmäärä ei muutu KR

33 Tehokkuuden parantaminen Mitä suurempi tuotantomäärä mitä pienemmillä panoksilla saavutetaan, sitä tehokkaampaa on tuotanto Tarkoittaa: Sama satotaso nykyistä pienemmillä panoksilla tai Parempi satotaso nykyisillä panoksilla Taselaskelmien hyödyntäminen tilan tehokkuuden parantamisessa: Taselukujen seuranta usean vuoden ajan Muutosten tulkinta, parannuskeinot, tuotannossa tapahtuvat muutokset KR

34 Pohdittavaa työpajaan Biologisen typensidonnan huomiointi Maan orgaanisen aineksen typen vapautuminen Ja se kuuluisa: miten voisimme paremmin arvioida nurmien satotasoja = mikä on riittävä tarkkuus? Viljelykiertojen ja esikasvivaikutusten hyväksikäyttö => tilojen välisen yhteistyön hyödyntäminen Lannan ravinteiden hyväksikäyttö => tilojen välisen yhteistyön hyödyntäminen KR