Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Transkriptio

1 Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju Kouvola,

2 Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö / Lähiruokaohjelma Hankeaika: KOKO Kouvolan seutu (2012); Kouvolan seutukunnan elintarviketalouden aluetaloudellisten vaikutusten selvittäminen Yleisenä tavoitteena Suomessa lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. Selvitys: missä määrin sekä jalostavat yritykset että julkiset keittiöt käyttävät lähialueen raaka-aineita, ja tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista: a) alueen taloudelle b) alueen työllisyydelle

3 3

4 Taustaa Lähiruokatrendi ollut viime vuosina voimakas, jopa edellisessä hallitusohjelmassa lähiruokaohjelman toteuttaminen ( Lähiruokaa totta kai! ) Myös julkisiin ruokahankintoihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta. Suomessa tarjotaan julkisissa keittiöissä vuosittain n. 415 miljoonaa ruoka-annosta, ja rahaa niiden hankkimiseen käytetään n. 350 miljoonaa euroa. Luottamus ruokaan? Tiedätkö mitä syöt? (vrt. ruokaskandaalit) 4

5 Hillot ja marmeladit Naudanliha Juusto Maito ja kerma Ruokaleipä tn tn tn tn tn tn tn tn tn tn Elintarvikkeiden tuonti. (Lähde: Tullihallitus) 5

6 Mitä on lähiruoka? Lähellä tuotettua ja kulutettua, kotimaista ruokaa. Lähiruoka on tuoretta, tuottaja pystytään helposti selvittämään. Vuodenaikojen sesongit voidaan helposti hyödyntää. Paikallisen ruokaperinteen vaaliminen. Huoltovarmuus myös tärkeä säilyttää. Työllistävä vaikutus. 6

7 Kouvolan seutukunnan elintarviketalouden jakauma 3 % 1 % Lihanjalostus 20 % 30 % 11 % 35 % Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus Meijerituotteiden valmistus Myllytuotteiden valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus 7

8 Yrityskysely: Raaka-aineiden osto, koko Suomi 8

9 Julkiseen hankintapyyntöön vastaaminen, koko Suomi Hankintapyyntöön vastattiin pääasiassa yksin (94% niistä, jotka vastasivat kyllä ) Miksi ei? Pienet resurssit. Liian pieni yritys. Kysyntää muutenkin. Julkisen sektorin pilkkahinta ei houkuttele. Tuotteemme ei sovellu julkiselle. Ei ole tullut pyyntöä. Emme ole saaneet. Eipä ole kysytty. 9

10 Taustaa julkiselta sektorilta Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi (syrjimättömyysperiaate) EU-parlamentti hyväksyi uudet hankintadirektiivit Jäsenvaltioilla on 24 kk aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivin soveltamisvelvoite voimaan , mutta hankintalaki tulee varsinaisesti voimaan vasta syksyllä Loppujen lopuksi riippuu kuntapäättäjien, kuntien virkamiesten sekä ruokapalveluhenkilöstön asenteista ja tahtotilasta miten paljon lähellä tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan. Toki tarvitaan myös tietopohjaa, johon päätöksenteko perustuu. 10

11 Hankintarengaskysely: Raaka-aineiden osto, koko Suomi 11

12 Hankintarengas kyselyn tuloksia Keskimäärin n. 15% julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. (ulkomailta vähän yli 20%) Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia. Suurin osa hankintarenkaista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta (n. 20% v. 2020), mutta on myös niitä, jotka näkevät tuontituotteiden määrän kasvavan. Mainittuja ongelmia lähiruoan hankkimisessa: määrärahojen pienuus, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka, sa saatavuus, kilpailutus/hankintalaki 12

13 RegFin-laskentametodi aluetaloudellisten vaikutusten analyysissä Laskelmilla kättä pitempää päätöksenteon tueksi! TUTKIMUS- ONGELMA Arvio vaikuttavuudesta: taloudellinen kasvu, työllisyys, tulot, kulutus, verotulot, julkiset palvelut, kotimaan ja ulkomaankauppa, muuttoliike, väestökehitys ja sen demografia jne. TULOKSET LASKENTA- METODI 13

14 Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: koko Suomi Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 %-yksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 %-yksikköä maamme työllisistä eli noin henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 %-yksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 %-yksikköä eli reilut henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna. Toimiala BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) MAATALOUS 2, , Lihanjalostus ja teurastus 1, , Kalanjalostus 0, , Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0, , Rasvojen ja öljyjen valmistus 0, , Maitotuotteiden valmistus 1, , Myllytuotteiden valmistus 0, , Leipomotuotteiden valmistus 0, , Muu elintarvikkeiden valmistus 1, , Eläinten ruokien valmistus 0, , Juomien valmistus 1, , ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7, ,

15 Elintarviketeollisuuden vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen 15

16 Kouvolan seutu vaikutukset BKT:hen ja työllisyyteen % -yksikköä 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8 BKT Työllisyys Seutukunnan elintarviketalouden vaikutus alueen BKT:hen on kerroinvaikutuksineen yhteensä noin 101,6 miljoonaa euroa. Yksi elintarviketalouteen panostettu euro tuottaa 1,3 euroa talouskasvuna. Seutukunnan elintarviketalouden vaikutus alueen työllisyyteen on kerroinvaikutuksineen yhteensä 1175 htv. Kouvolan seutukunnan elintarviketaloudessa yksi työntekijä luo näin ollen yhteensä 2,4 muuta työpaikkaa. Noin 60 % vaikutuksista kohdistuu elintarvikeketjuun. 16

17 Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa Huom! Tietoja ei saatavissa kaikista maakunnista. 17

18 Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa (esimerkkejä) Pieni positiivinen muutos: ETELÄ-POHJANMAA (23 % => 25 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) 4 Vaikutus työllisyyteen (htv) / ,5 Vaikutus BKT:hen (milj. ) 0,3 Iso positiivinen muutos: POHJOIS-POHJANMAA (5 % => 27 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) 402,3 Vaikutus työllisyyteen (htv) / ,7 Vaikutus BKT:hen (milj. ) 32,7 Pieni negatiivinen muutos: UUSIMAA (17 % => 16 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) -30,7 Vaikutus työllisyyteen (htv) / ,6 Vaikutus BKT:hen (milj. ) -2,1 18

19 Tietty summa rahaa käytetään hankintoihin joka tapauksessa. Kannattaisiko miettiä tarkasti miten rahat suunnataan? Lähellä tuotettu ruoka tuo alueelle työpaikkoja, säilyttää alueen elinvoimaisuutta ja lisää yleistä hyvinvointia. Julkisessa joukkoruokailussa on mahdollista suosia kotimaista tai paikallista ruokaa, kilpailulainsäädännöstä huolimatta. On käytettävä laadullisia hankintakriteerejä, ei pelkästään halpaa hintaa! Asia on vietävä kunnissa strategiatasolle! 19

20 Kiitos!