Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus

Transkriptio

1 Ympäristö lautasella Lounaslautasten ympäristökuormitus 2013

2 FOODWEB Itämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen hanke. Marttaliitto on laatinut ravitsemussuositusten mukaisia lounaslautasia. MTT (Maatalouden tutkimuskeskus) on laskenut ruoan ympäristövaikutukset. Lisätietoa hankkeesta saa osoitteesta _Itameren_ymparisto_ruoka_40.htm

3 Hiilijalanjälki kg CO₂ ekv/kg Ruoan hiilijalanjälki koostuu ruoan tuottamisen, kuljettamisen, säilyttämisen ja jalostamisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä vapautuu ilmakehään. Hiilijalanjäljessä kasvihuonekaasupäästöt kootaan yhdeksi luvuksi, hiilidioksidiekvivalentiksi (CO 2 ekv).

4 Rehevöityminen g PO₄ ekv/kg Kotimaisista ympäristövaikutuksista elintarvikeketjun osuus vesistöjen rehevöitymisestä suurin (yli 50 %). Ketjun osuus typpi- ja fosforihuuhtoumista on reilusti yli puolet. Fosfaattiekvivalentilla (PO 4 ekv) kuvataan sitä rehevöittävää vaikutusta, jonka 1 kg fosfaattia saa aikaan joutuessaan vesistöön.

5 Ruoan haitta-aineet (1) Ruoka voi sisältää erilaisia haitallisia aineita, joista osa voi olla peräisin ruuan tuotannosta, valmistuksesta tai ns. luonnollisista lähteistä. Yleisellä tasolla suomalaisten ravitsemus on altistuksen kannalta turvallista, kunhan välttää yksipuolista kalan tai sienien syömistä. Ruuan tuotannosta peräisin olevia haitallisia aineita voivat olla mm. erilaiset raskasmetallit kuten kadmium, jonka lähteenä saattavat toimia esim. lannoitteet. Myös tahallisesti tai tahattomasti ympäristöön päätyneet aineet, kuten bromatut palonsuoja-aineet sekä dioksiini, saattavat kertyä käyttämäämme ravintoon.

6 Ruoan haitta-aineet (2) Ruoan valmistuksessa voi muodostua erilaisia haitallisia aineita, jotka päätyvät itse ruokaan. Tällaisia yhdisteitä ovat esim. lihan tai kalan savustuksessa muodostuvat polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) sekä kuumennuksessa tärkkelyksestä muodostuvat akryyliamidit. Ruoka voi sisältää myös ns. luontaisia haitallisia aineita, kuten homeiden muodostamia toksiinineja, tai perunassa sekä vihreissä tomaateissa muodostuvaa glykoalkaloidia.

7 Ruoan ilmastopäästöt

8 Liharuoka vs. kasvisruoka

9 Ympäristövastuullinen lautanen

10 Kasvikset Kauden kasvikset, hedelmät ja marjat ovat ilmastoystävällisen ruoan perusta. Pienimmät kilokohtaiset päästöt ovat kotimaisilla perunoilla ja juureksilla, alle 0,4 kg CO 2 ekv/kg. Lisäämällä kasvisten osuutta ruokavalioon vähennät ilmastokuormitusta ja lisäät ruoan terveysvaikutuksia. Kesällä suositaan avomaalla kasvatettuja kasviksia ja vihanneksia, talvella taas syödään varastokasviksia: porkkanaa, punajuurta, kaalia, lanttua ja naurista. Myös marjoja, hedelmiä kannattaa nauttia silloin, kuin niitä luonnosta tuoreeltaan saa.

11 Viljat Viljakasvit ovat tärkeä osa päivittäistä ruokailuamme. Suomessa kasvatetaan ravinnoksi eniten vehnää. Kaikki viljat ovat ilmastoystävällisiä, niiden hiilijalanjälki on alle 1 kg CO 2 ekv/kg. Poikkeuksena riisi, jonka hiilijalanjälki on eri tutkimusten mukaan 2,5-6 kg CO 2 ekv/kg. Riisin voi korvata kotimaisella vaihtoehdolla, kuten esim. ohralla. Suosi täysjyvävaihtoehtoja.

12 Maito Maidontuotannon hiilidioksidipäästöt ovat alle 2 kg CO 2 ekv/kg. Juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten juuston hiilijalanjälki on yli 10 kg CO 2 ekv/kg. Maitovalmisteet kannattaa arkiaterioilla nauttia nestemäisinä, maitona, piimänä, viilinä sekä jogurttina, ja jättää juuston syönti herkkuhetkiin.

13 Liha Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy lihan tuotannosta. Helpoin tapa vähentää ympäristökuormaa on vähentää lihan kulutusta. Eniten ympäristö kuormittaa naudan lihan tuotanto. Suomessa naudan liha aiheuttaa noin 20 kg CO 2 ekv/kg päästöt. Naudat märehtijöinä syövät ruohoa, joka ei kelpaa ihmisten ruoaksi. Laidunnurmi sitoo ravinteita maahan ja estää niiden valumista vesistöihin. Laidunnus hoitaa parhaimmillaan myös perinnemaisemia. Porsaanlihantuotannon päästöt ovat lähes 6 kg CO 2 ekv/kg, broilerin noin 4 kg ja kananmunien 2,7 kg. Riistalihan käyttö on ympäristöystävällistä. Lihan proteiineja voi korvata syömällä sieniä sekä erilaisia palkokasveja kuten papuja ja herneitä.

14 Luonnonkala Kotimainen kala kuuluu ilmastoystävän ruokalautaselle. Kalan hiilijalanjälki riippuu pyydystysmenetelmästä. Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin kasvatetulla kalalla. Silakka ja hauki ovat edullista ja ympäristöystävällistä ruokaa, mutta vanhat kookkaat yksilöt saattavat sisältää dioksiineja tai elohopeaa.

15 Kasvatettu kala Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä, mutta rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen osalta vertailun tulos on päinvastainen. Yksi tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä noin kolme kertaa enemmän kuin yksi naudanlihakilo ja neljä kertaa enemmän kuin yksi sianlihakilo. Kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidenneksellä kymmenen viime vuoden aikana. Syynä on etenkin rehun kulutuksen tehostuminen. Kasvatetut kalat sisältävät vain vähän haitallisia aineita, sillä niiden rehujen koostumusta säännellään.

16 Ravintorasvat Rasvoista vähiten ilmastovaikutuksia on margariinilla ja rypsiöljyllä, joiden hiilijalanjälki on n. 1 kg CO 2 ekv/kg. Oliiviöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla, jolla se on n. 4,8 kg CO 2 ekv/kg. Rasvojen laatuun kannattaa kiinnittää huomioita ja muistaa, että hyvänlaatuisia rasvoja tarvitaan terveelliseen ja täysipainoiseen ruokavalioon. Rasvaa saa myös muista elintarvikkeista kuten lihasta ja kalasta. Terveellisimpiä pehmeän rasvan lähteitä ovat rypsiöljy ja kalat.

17 Ympäristön ystävän muistilista Älä heitä ruokaa roskiin Suosi luonnonmarjoja ja sieniä Suosi lähi- ja kausiruokaa Suosi avomaalla kasvatettuja vihanneksia Syö kohtuudella lihaa, erityisesti naudanlihaa Käytä kotimaista luonnonkalaa Pidä ainakin yksi kasvisruokapäivä viikossa Suosi papuja, herneitä, linssejä Käytä rypsiöljyä Valitse kotimaisia viljatuotteita ja perunoita Vähennä riisin syöntiä Suunnittele kauppamatkat tarkkaan, jos käytät autoa

18 Lautasmallit Lautasmallissa puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa lihalla, kalalla tai palkokasveilla ja viimeinen neljännes perunalla, pastalla, riisillä tai viljalisäkkeellä. Lautasmalliateriaan kuuluvat lisäksi lasillinen maitoa tai piimää, leipä ja levite sekä jälkiruoka. Malliannokset on laskettu kevyttä työtä tekevälle ja jonkin verran liikuntaa harrastavalle naiselle tai teini-ikäiselle tytölle. Annokset kattavat n. 1/3 päivän energiantarpeesta (n. 650 kcal). Alakouluikäisen lapsen annoksen saa vähentämällä n. 100 kcal ja teini-ikäisen pojan tai miehen annoksen lisäämällä n. 200 kcal. Lautasmalleista on laskettu hiilijalanjälki ja rehevöittävä vaikutus. Kuormituslaskelmissa on otettu huomioon varastointi kaupassa sekä ruoanvalmistus kotona. Ruokien reseptit ovat Marttaliiton Penninvenyttäjän keittokirjasta.

19 Kasvissosekeitto

20 Kasvissosekeitto 0,75 kg CO₂ ekv/annos 1,61 g PO₄ ekv/annos Marjarahka Marjarahka Maito Maito Levite Levite Leipä Leipä Salaatinkastike/öljy Salaatinkastike/öljy Punajuuri-omenasalaatti Punajuuri-omenasalaatti Porkkanaraaste Porkkanaraaste Kasvissosekeitto 0,00 0,50 1,00 1,50 Kasvissosekeitto 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50

21 Härkäpapupihvit

22 Härkäpapupihvit 0,71 kg CO₂ ekv/annos 1,31 g PO₄ ekv/annos Omena Levite Kauraleipä Maito Salaatinkastike Porkkanaraaste Kermaviilikastike Perunasose Härkäpapupihvit 0,00 0,50 1,00 1,50 Omena Levite Kauraleipä Maito Salaatinkastike Porkkanaraaste Kermaviilikastike Perunasose Härkäpapupihvit 0,00 0,50 1,00 1,50

23 Lihapullat ja muusi

24 Lihapullat ja muusi 1,66 kg CO₂ ekv/annos 3,12 g PO₄ ekv/annos Appelsiini Levite Leipä Maito Appelsiinimehu Porkkanaraaste Ruskea kastike Perunamuusi Lihapullat 0,00 0,50 1,00 1,50 Appelsiini Levite Leipä Maito Appelsiinimehu Porkkanaraaste Ruskea kastike Perunamuusi Lihapullat 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50

25 Uunikirjolohi

26 Uunikirjolohi 0,84 kg CO₂ ekv/annos 2,89 g PO₄ ekv/annos Sokeri Marjakimara Maito Levite Leipä Keitetyt herneet Keitetyt perunat Uunikirjolohi 0,00 1,00 Sokeri Marjakimara Maito Levite Leipä Keitetyt herneet Keitetyt perunat Uunikirjolohi 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50

27 Uunihauki

28 Uunihauki 0,81 CO₂ kg ekv/annos 0,02 g PO₄ ekv/annos Sokeri Sokeri Marjakimara Marjakimara Maito Maito Levite Levite Leipä Leipä Keitetyt herneet Keitetyt herneet Keitetyt perunat Keitetyt perunat Uunihauki 0,00 0,50 1,00 1,50 Uunihauki -1,50-0,50 0,50 1,50 2,50

29 Porsaanlihapihvi

30 Porsaanlihapihvi 1,28 kg CO₂ ekv/annos 3,12 g PO₄ ekv/annos Marjarahka Marjarahka Levite Levite Leipä Leipä Maito Maito Keitetyt kasvikset Keitetyt kasvikset Ruskea kastike Ruskea kastike Keitetyt perunat Keitetyt perunat Porsaan ulkofilee 0,00 0,50 1,00 1,50 Porsaan ulkofilee 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50

31 Kinkkupizza

32 Kinkkupizza 2,68 kg CO₂ ekv/annos 2,75 g PO₄ ekv/annos Omena Omena Maito Maito Salaatinkastike Salaatinkastike Porkkanaraaste Porkkanaraaste Vihersalaatti Vihersalaatti Kinkku-ananaspizzat Kinkku-ananaspizza 0,00 0,50 1,00 1,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50

33 Hampurilainen

34 Hampurilainen 1,58 kg CO₂ ekv/annos 1,30 g PO₄ ekv/annos Virvoitusjuoma Ranskalaiset, uunissa Maustekurkku Vihreä salaatti Sipuli Ketsuppi Jäävuorisalaatti Hampurilaiskastike Vehnäsämpylä Jauhelihapihvi 0,00 0,50 1,00 1,50 Virvoitusjuoma Ranskalaiset, uunissa Maustekurkku Vihreä salaatti Sipuli Ketsuppi Jäävuorisalaatti Hampurilaiskastike Vehnäsämpylä Jauhelihapihvi 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50