PORVOON ENERGIA Kaupunginosa 6 Osa korttelia 115. Asemakaava 329 ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.

Transkriptio

1 Asemakaava 329 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOON ENERGIA Kaupunginosa 6 Osa korttelia 115 Asemakaavan vireille tulo: Kaupunkisuunnitteluosaston työohjelmassa Asemakaavan käsittely: Kaavoitus ja rakennuslautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus: Asemakaavan hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto:

2 2 1.2 Kaavaalueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Porvoon keskustan itäosassa, Mannerheiminkadun ja Kallenlinnankadun risteyksessä. Se ulottuu koillisosastaan Myllymäenkatuun (liite 1). 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan 9420 m 2. Alueella sijaitsee Porvoon Energian konttorirakennus, keskustan sähköasema sekä varastorakennus Luonnonympäristö ja maaperä Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä Rakennettu ympäristö Mannerheiminkadun varrella sijaitseva konttorirakennus vuodelta 1913 on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Se on rakennustaiteellisesti arvokas. Alun perin sähkölaitos sijaitsi konttorirakennuksen yhteydessä, pihan puolella. Nykyään rakennus on muutettu kokonaan toimistotiloiksi. Kuva : Näkymä Mannerheiminkadulta kaakosta. Lisäksi tontilla on yhdistetty sähköasema ja asuinrakennus (1958, arkkitehti Bertel Saarnio) sekä tontin itäosassa varastorakennus. Myllymäenkadulle ulottuva tontin osuus on asfaltoitua pysäköintialuetta. Kuva : Pihanäkymä. Varastorakennus vasemmalla ja oikealla sähköasema ja asuinrakennus. Suunnittelualueen pohjoispuolella on pientaloja ja itäpuolella kerrostaloja Maanomistus Alue on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu Porvoon Energia yhtiöille.

3 Kunnallistekniikka Alueella on kunnallistekniikka Häiriötekijät Kaavaalue on kaupungin keskustassa, joten liikenteestä aiheutuu melua. 2.2 Suunnittelutilanne Kaavaaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: ItäUudenmaan maakuntakaavassa, vahvistettu , alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue on varustettu merkinnällä: kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä. Yleiskaava: Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavassa, hyväksytty , kortteli on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C) (kuva). Asemakaava: Voimassa olevassa asemakaavassa, vahvistettu 1976, suunnittelualue on kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta (YT). Rakennustehokkuus e=0,8 (liite 2). 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Tavoitteena on muodostaa keskustaalueelle täydentävää rakentamista samalla mahdollistaen Porvoon Energian tulevat rakennustarpeet. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Porvoon Energian rakennukset sijoittuvat Mannerheiminkadun puoleiseen tontin osaan ja täydentävä rakentaminen Kallenlinnankadun ja Myllymäenkadun varteen sekä tontin sisäosaan Mitoitus Kaavaalueelle saa rakentaa neljä asuintaloa, joista Kallenlinnankadun varrella (750 km 2 ) ja tontin koillisosassa (550 ja 450 km 2 ) ovat kaksikerroksisia ja tontin itäosassa oleva pistetalo (1200 km 2 ) neljäkerroksinen. Asuinrakennusten korttelialueet ovat pintaalaltaan 4795 m 2. Porvoon Energian käyttöön jäävällä tontilla (4625 m 2 ) on rakennusoikeutta 2450 km 2. Uudisrakentamisosuus sijoittuu tontin itäosaan ja Mannerheiminkadun varteen. Rakennusoikeus pienenee 2136 km 2 verrattuna alueella voimassaolevaan asemakaavaan Palvelut Alueen julkiset lähipalvelut sijaitsevat keskustassa (päiväkodit, koulut, terveyskeskuksen palvelupiste) samoin kaupalliset palvelut.

4 Liikenneverkosto Mannerheiminkatu on yksi keskustan pääkaduista eikä siltä saa järjestää ajoneuvoliittymää tontille. Kallenlinnankatu on eteläosastaan varattu yleiselle jalankululle, jolla on kuitenkin sallittu huoltoajo tonteille Virkistysalueet Suunnittelualueen länsipuolella on Kirjapuisto. Laajemmat ulkoilualueet ovat etelässä Joonaanmäellä (n. 1 km), Linnamäen ympäristössä (n.1 km) ja jokirannassa (n. 1 km). 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavassa on käytetty seuraavia korttelialuevarauksia: A13 Asuinrakennusten korttelialue. Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukainen ulkooleskelutila. Autopaikkavaatimus: 1ap/85 km 2 ja vähintään 1ap/asunto. KTY1 Toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia varasto ja laitosrakennuksia. Autopaikkavaatimus: 1ap/60 km 2 toimisto ja 1ap/300 km 2 varasto ja laitostilaa kohti. Vanha toimistorakennus on määrätty säilytettäväksi erityisesti julkisivujen osata. Rakennusten kattokulma on säädelty: satulakatto 1:2 1:3, yksilappeinen katto 1:3 1:4. Rakennusten julkisivujen tulee olla vaaleaa rappausta tai vaaleaa sileää tai harjattua tiiltä vaalealla saumavärillä. Tavoitteena on sovittaa uusi rakennuskanta ympäröiviin kivipintaisiin rakennuksiin. Porvoon Energia yhtiöiden uuden sähköaseman rakennussuunnittelu on edennyt asemakaavanmuutoksen rinnalla ja otettu huomioon asemakaavanmuutoksessa. Porvoon Energia aikoo purkaa tontilla olevat kaksi vanhaa rakennusta tarpeettomina. Sähköaseman uudisrakennuksen rakennuslupahakemuksen valmistelua on käsitelty pääsuunnittelijan kanssa kahdessa palaverissa vuosina ja näin ollen on pystytty ohjaamaan uudisrakennuksen suhdetta säilytettävään toimistorakennukseen. Tontin luoteisrajalle, omakotitontteja vastaan tulee istuttaa puita ja pensaita. Puuistutusten tulee olla jalopuita, koriste tai hedelmäpuita. Tällä halutaan korostaa alueen kaupunkimaista luonnetta. Istutukset antavat näkösuojaa tonteille. Asuinrakennusten tontilla sallitaan maanalainen pysäköinti. Radonturvallinen rakentaminen on otettava huomioon rakennettaessa. Tontin poikki ja sen itäosassa on maanalainen johtorasite, joka rajoittaa rakentamista. Asemakaavaalueella tonttijako on sitova ja se sisältyy asemakaavaan.

5 5 4.3 Kaavan vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset on arvioitu nykytilanteeseen ja voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavan toteuttaminen eheyttää ja täydentää keskustaalueen yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Alue on luonteva keskustaasumiselle. Kallenlinnankadun ja Myllymäenkadun varrella kaupunkikuva eheytyy, kun tyhjät kohdat täydentyvät ympäristön massoittelun huomioivalla rakentamisella. Myllymäenkatuun rajoittuvalle tontin osalle on varattu 2½kerroksinen rakennusala 1 kerroksisen omakotitalon ja 4kerroksisen kerrostalon väliin. Kallenlinnankadun varrella oleva 2kerrosinen rakennus porrastuu rinteen mukaan. Mannerheiminkadun varrelle sijoittuva uusi keskustan sähköasema täydentää kaupunkikuvaa. Julkisivujen suunnittelussa on huomioitava sen näkyvä asema sekä sijoittuminen rakennushistoriallisesti arvokkaan toimistorakennuksen viereen. Vaikutukset liikenteeseen Asuminen lisää jonkun verran liikennettä Kallenlinnankadulla ja Myllymäenkadulla/Purokadulla. Toisaalta Porvoon Energian toimintojen osittainen siirtyminen muualle vähentää työpaikkaliikennettä. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelu perustuu kaupunginhallituksen päätökseen tutkia alueen käyttöä myös muuhun kuin Porvoon Energian tarpeisiin. 5.2 Suunnittelun käynnistämien ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus ja valtuusto pohtivat 1998 tontin myyntiä Porvoon Energialle kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Kaupunginhallitukselta toimeksi saaneena teknisen toimen johtaja lähetti kirjeen kaupunkisuunnitteluosastolle kehottaen laatimaan kaavamuutoksen, jossa tontin käyttötarkoitus määritellään uudestaan, esim. liiketontiksi. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä loppuvuodesta Tällöin Porvoon Energian johtokunta ilmoitti, ettei se voi hyväksyä kaavamuutosta, jossa tontti osoitettiin asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tämän jälkeen keskellä tonttia sijaitsevan sähköaseman uudistaminen tuli ajankohtaiseksi. Uudistamissuunnitelma valmistui Alueen asemakaavoitus on sisältynyt kaupunkisuunnitteluosaston työohjelmaan Alueen suunnittelun käynnistymisestä on informoitu kaavoituskatsauksien yhteydessä. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen on toteutettu osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti (liite 3). Asemakaavasta on järjestetty MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallisille on varattu mahdollisuus mielipiteen esittämiseen asettamalla kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ja uudelleen Yhteenveto alustavista lausunnoista,

6 6 mielipiteistä sekä niiden vaikutuksesta kaavaehdotukseen on esitetty kaavaselostuksen liitteenä 4. Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä ja pyydetyt lausunnot on saatu. Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselta pyydettiin lausunto myöhemmin. ELYkeskus totesi lausunnon yhteydessä, että ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä kaupunkisuunnitteluosaston vastineista on esitetty asemakaavaselostuksen liitteenä 4. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus voidaan käynnistää, kun keskustan sähköasema on uusittu ja rakennettu Mannerheiminkadun varteen ja kun asennustoiminnalle on järjestetty uudet toimitilat. Asemakaavaan sisältyvä tonttijaon muutos edellyttää myös tarpeettomiksi jäävien rakennusten purkamista. Porvoon Energia yhtiöihin kuuluva Porvoon Sähköverkko Oy on hakenut sähköaseman uudisrakennukselle rakennuslupaa kesällä Rakennus ja ympäristölautakunta myönsi luvan kokouksessaan Porvoossa , , , , , Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö Anneli Naukkarinen, asemakaavaarkkitehti Pekka Mikkola, kaavoittaja LIITTEET 1. Alueen sijainti 2. Ajantasaasemakaava 3. Osallistumis ja arviointisuunnitelma 4. Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä 5. Havainnekuva 6. Tonttijakokartta

7

8

9 PORVOO PORVOON ENERGIA LIITE 3 KESKUSTA, KAUPUNGINOSA 6, OSA KORTTELIA 115 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nro 329 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Porvoon keskustan itäosassa, Mannerheiminkadun ja Kallenlinnankadun risteyksessä. Se ulottuu koillisosastaan Myllymäenkatuun. 2. Hankkeen taustaa Kaupunginhallitus ja valtuusto pohtivat 1998 tontin myyntiä Porvoon Energialle kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Kaupunginhallitukselta toimeksi saaneena teknisen toimen johtaja kirjelmöi kaupunkisuunnitteluosastoa laatimaan kaavamuutoksen, jossa tontin käyttötarkoitus määritellään uudestaan, esim. liiketontiksi. Asemakaavan muutos oli alustavasti nähtävänä (kaavamääräys TKL(Y)). Tämän jälkeen asemakaavan määräyksiä tarkennettiin (AL: Asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialue) ja siitä tiedotettiin kirjeellä Porvoon Energialle ja rajanaapureille Porvoon Energian johtokunta ilmoitti, ettei se voi hyväksyä kaavamuutosta. Lisäksi tontilla sijaitsee keskustan sähköasema ja sen uusiminen tulisi lähivuosina ajankohtaiseksi. Tämä halutaan selvittää ennen kaavan muuttamista. Keskustan sähköaseman selvitys valmistui toukokuussa Neuvotteluissa oli katsottu, että sopiva paikka sen sijoittamiseksi on Mannerheiminkadun varrella toimistorakennuksen itäpuolella. Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksien yhteydessä. 3. Suunnittelun tavoite Asemakaavassa tutkitaan tontin mahdollisuutta laajentaa tontin käyttötarkoitusta, kuitenkin huomioiden Porvoon Energian tulevat tarpeet. Rakennustaiteellisesti arvokas toimistorakennus tullaan suojelemaan kaavamerkinnöin. Kaavamuutoksella haetaan täydentävää keskustarakentamista. Sähköaseman siirtäminen Mannerheiminkadun varteen täydentää osaltaan kaupunkikuvaa, mikä on otettava huomioon julkisivujen suunnittelussa. 4. Lähtötiedot (kaavatilanne, kaavan toteutuminen, yms.) Alueen koko: 9420 m 2. Yleiskaava: Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavassa ( ) kortteli on keskustatoimintojen alue (C). Asemakaava: Voimassa olevassa asemakaavassa, vahv. 1976, tontti 14 on kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Rakennustehokkuus e=0,8. Maanomistustilanne: Alueen tontin omistaa Porvoon kaupunki. Rakennettu ympäristö: Mannerheiminkadun varrella sijaitsee Selim A. Lindqvistin suunnittelema konttorirakennus 1900luvun alusta (alun perin konttori ja sähkölaitos). Lisäksi tontin keskellä on yhdistetty sähköasema ja asuinrakennus sekä itäreunassa varastorakennus. Myllymäenkadulle ulottuva tontin osa on pysäköintialueena. Kaavaalueen pohjoispuolella on neljä rakennettua pientalotonttia ja itäpuolella nelikerroksisia kerrostaloja. Luonnonympäristö: Alueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä muutamaa puuta lukuun ottamatta.

10 Kunnallistekniikka: Alueella on kunnallistekniikka. 5. Kaavan keskeisimmät vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. 6. Osalliset Maanomistajat: Porvoon kaupunki Seuraavat vaikutukset arvioidaan: Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Vaikutukset alueen liikenteeseen Naapurimaanomistajat Muut osalliset: Sonera / Carrier Elisa Oyj Porvoon Energia Oy Porvoon Sähköverkko Oy Porvoon alueverkko Oy ItäUudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan ympäristökeskus Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais ym. tahot: ItäUudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan ELYkeskus Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Kiinteistö ja mittausosasto Katuosasto Porvoon Vesi ItäUudenmaan pelastuslaitos Rakennusvalvonta Terveyskeskus, terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Lautakunnat: Tekninen lautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Terveydensuojelujaosto 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Viranomaisneuvottelu: Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa pidetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ja tarvittaessa suunnitteluvaiheen viranomaisneuvottelu. Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs sekä Porvoon kaupungin internetsivuilla Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaavaalueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. Alustavat lausunnot ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot viranomaistahoilta, Porvoon Energiayhtiöiltä ja Soneralta. Neuvottelukierros: Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa.

11 Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaavaasiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs sekä Porvoon kaupungin internetsivuilla Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaavamuutoksen hakijoille sekä kaavaalueen maanomistajille/haltijoille ja naapurimaanomistajille/haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Ympäristönsuojelulautakunta Tekninen lautakunta Terveydensuojelujaosto ItäUudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan ELYkeskus Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta:(mrl 65 2) Muistutuksen tehneille toimitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ) Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan ELYkeskukselle ja ItäUudenmaan maakuntamuseolle sekä niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ) Ilmoitus kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla ( 8. Kaavoitushankkeen aikataulu Suunnittelutyö on käynnistynyt Tavoitteena on, että asemakaavanmuutos hyväksytään vuonna Valmistelusta vastaa Asemakaavaarkkitehti Suunnitteluavustaja Anneli Naukkarinen Liisa Laakso puh puh sp:anneli.naukkarinen@porvoo.fi sp: liisa.laakso porvoo.fi Suunnitteluavustaja Christina Eklund Kaavoittaja Pekka Mikkola Päiväys , , , Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kaupunkisuunnitteluosasto PL PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs

12 YHTEENVETO KUULEMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ LIITE 4 Asemakaava 329 PORVOON ENERGIA Kaupunginosa 6 Osa korttelia 115 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla sekä Porvoon kaupungin internetsivuilla Huomautukset ja kaupunkisuunnitteluosaston vastineet jäljempänä. Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. Kirje lähinaapureille. Alustavat lausunnot (ns. virastokierros mennessä) pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta: Lausunnon antaja Lyhennelmä lausunnosta Teknisen ja ympäristötoimen johto Maarit Ståhlberg Katuosasto Autopaikkavaatimuksen tulee olla 1,5 autopaikkaa/asunto Liittymäkielto Myllymäenkadulle ja Kallenlinnankadulle niin, että liittymäpaikka on eteläreunassa Kiinteistö ja mittausosasto Terhi Pöllänen, Henrik Siren Rakennusvalvonta Ulf Blomberg ItäUudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Porvoon Vesi Mats Blomberg Johtorasitteelle riittävästi tilaa. Terveydensuojelu Outi Lankia Ympäristönsuojelu Jukka Palmgren Porvoon Museo / ItäUudenmaan maakuntamuseo Merja Herranen, Henrik Wager Konttorirakennus varustettu asianmukaisella suojelumerkinnällä ja määräyksellä. Voisiko Myllymäenkadun varrella toteuttaa rakentamisen kaksikerroksisena? Uudisrakennusten suunnitteluun kiinnitettävä huomiota Kaupunkisuunnitteluosaston vastine Liittymäkiellot lisätään kaavaan, autopaikkamääräystä tiukennetaan. Ei huomauttamista Ei huomauttamista Varataan tontin itäreunaan, Mannerheiminkadun läheisyyteen riittävästi tilaa johtorasitteelle. Ei huomauttamista Ei huomauttamista Uudisrakentamisen julkisivumääräyksiä on täydennetty.

13 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus , Tuomas Autere, Olli Miettinen Kaavaehdotusta on täydennetty määräyksellä: Muutostöistä on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. Kaavamääräykseen sr on syytä lisätä lause: Rakennuksessa tehtävistä muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Sonera/Carrier Harry Andersson Tontin läpi kulkee yleisen televerkon osa, joka tullaan siirtämään mahdollisuuksien mukaan pois tontilta kevään 2010 aikana. Porvoon Sähköverkko Magnus Nylander Palaveri Nylander Naukkarinen Porvoon Energia Christer Allen Elisa Oyj Petri Holopainen Porvoon Alueverkko Oy Jyrki Havukainen Markku Silander K 115 T Kallenlinnankatu 7 Vastustaa 4kerr. taloa (näköhaitat) ja tehokkuutta e=0,8. As.Oy Mannerheiminkatu 28 Bostadas Ab K 115 T 6 OPIsännöintikeskus, Lundinkatu 9 Carl och Birgitta Flander K 115 T 17 Kvarnbergsgatan 15 RekoAntti Suojanen ja Kirsti Tamminen K 115 T Kallenlinnankatu 5 Esitetty tiheä rakentaminen ei ole linjassa korttelin muun rakentamisen kanssa. Ehdottavat, että 4kerr. talo madalletaan 2 kerroksiseksi ja tontin kokonaiskerrosalaa pienennetään vastaamaan omakotitonttien kerrosalaa, Kallenlinnankadun varrelle esitetty 2 kerr. talo tulisi olla 1kerroksinen As.Oy Adlergreuzinkatu 22 K 115 T 15 c/o OPIsännöintikeskus, Lundinkatu 9 As.Oy Porvoon Mannerheiminkatu 23 Bostads AB, K 116 T 2 c/o Porvoon seudun OPKKeskus, Lundinkatu 9 Ei vaikuta kaavaan. Ei muutoksia kaavaan. 4kerroksinen talo korttelin sisällä on perusteltu korttelin itäosassa olevien talojen ollessa 4 kerroksisia. Keskeisillä alueilla tarvitaan myös hissillisiä taloja. Uusien asuintonttien tehokkuus e=0,55 (välittömästi omakotitalojen edessä) ja e=0,65 lähempänä Porvoon Energian rakennuksia, kts myös jäljempänä. Omakotitonttien rajaa vasten tulee istuttaa puita ja pensaita. Korttelin itäosassa on kolme kerrostalotonttia, jotka ovat tehokkaammin rakennetut (tontti 15, tehokkuus e=0,82, tontti 6 e=1,05 ja tonttii 7 e=1.34 kaikki ilman osittain maanpäällistä kellarikerrosta) kuin nyt esitetyt asuintontit e=0,55 ja e=0,65. Kaavamuutoksessa on haettu kaupunkirakenteellisesti välittävää tekijää tontin eri osien välille sekä kaupunkirakenteen tiivistämistä valtuuston päätösten mukaisesti. Porvoon Aasunnot Oy Borgå Abostäder AB 116 T 5 Vuorikatu 3 K

14 2. Virallinen kuuleminen (MRA 27 ) ja lausunnon antaminen (MRA 28 ) Kaavaehdotus ja kaavaasiakirjat ovat olleet virallisesti nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla. Kaavasta jätettiin yksi muistutus. Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa sekä kaupungin verkkosivuilla. Lausunnot on pyydetty ja saatu mennessä. Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselta pyydettiin lausunto Lausunnon antaja Lyhennelmä lausunnosta Tekninen lautakunta, : Ei huomautettavaa Ympäristönsuojelulautakunta, : Ei huomautettavaa Terveydensuojelujaosto, : Suunnittelualueen häiriötekijöitä ovat liikenteen melu ja pölyhaitat. Asuinrakennusten korttelialue tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että asuntojen sisämelutasot sekä mahdollisuuksien mukaan ulkooleskelualueiden melutaso ei ylitä valitoneuvoston päätöksen (193/92) mukaisia ohjearvoja. Porvoon museo / ItäUudenmaan maakuntamuseo, Merja Herranen, Henrik Wager : Museo on esittänyt luonnoksesta antamassaan lausunnossa Myllymäenkadun varteen osoitetun rakennusalan kerrosluvuksi kahta. Kerroskorkeutta ei ole laskettu vaikka se olisi toivottavaa. Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, Tuomas Autere, Olli Miettinen : Ei huomautettavaa. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole tarpeen järjestää. MUISTUTUS Kaupunkisuunnitteluosaston vastine Kaavamääräyksiä on täydennetty ääneneristävyysvaatimuksella sekä suosituksella ulkooleskelualueiden melusuojauksesta. Myllymäenkadun korttelijulkisivukokonaisuutta on tutkittu edelleen suunnittelun edetessä. Suunnittelualue rajoittuu kaakossa noin vuonna 1985 rakennettuun nelikerroksiseen asuinkerrostaloon ja luoteessa puolitoistakerroksiseen pientaloon. Asemakaavanmuutoksessa esitetty kadun puolelta kaksi ja puolikerroksinen uudisrakennus toimii hyvin mittakaavan muutosta välittävänä elementtinä. Kaavaa on täydennetty merkinnällä, joka määrittelee katujulkisivun ylimmän sallitun korkeusaseman. Markku Silander, K 115 T 1 Kallenlinnankatu 7, Muutosehdotuksen hyväksyminen sellaisenaan lisäisi rakennusoikeutta tuntuvasti eikä kohtelisi korttelin muita kiinteistönomistajia tasapuolisesti. Korttelin omakotitonteilla on vain 0,20 suuruinen tehokkuus, kun kaavamuutosehdotus nostaisi tehokkuuden 0,80:een (kaavaalueella). Muistuttaja toistaa luonnosvaiheessa esittämänsä näkemyksen nelikerroksisen asuinrakennuksen ympäristöön nähden liiallisesta korkeudesta. Muistuttaja edellyttää vähintään julkisivujen ja katon harjan suurimpien sallittujen korkeusasemien Asemakaavaalue sijaitsee kaupungin pääkadun, Mannerheiminkadun tuntumassa jossa tällä kohdin rakennustapa on keskustamaisen tehokas. Suunnittelualue rajoittuu kaakkoisosaltaan nelikerroksisina toteutuneiden kerrostalojen tontteihin kapean katualueen välityksellä. Suunnittelualueen tuleekin muodostaa mittakaavallisesti Mannerheiminkadun varren kaupunkimaisen rakennustavan ja korttelin pohjoisosan pientalotonttien tonttitehokkuudet yhteen sovittava murrosvyöhykkeenä toimiva korttelirakenne. Siksi suunnittelualueen keskivaiheilla on yksi nelikerroksisen

15 määrittelemistä. Lisäksi kattojen kaltevuuksien tulee olla sopusoinnussa korttelin muiden rakennusten kattojen kaltevuuden kanssa. uudisrakennuksen rakennusala kun taas Kallenlinnan ja Myllymäenkadun varsilla on rivitalomaisen rakennustavan mukaiset noin kaksikerroksisten rakennusten rakennusalat. Suunnittelualueen asuinrakennusten korttelialueen kahden tontin keskimääräinen tehokkuus on noin 0,61 eli muistuttajan esittämää alhaisempi. Nelikerroksisen rakennuksen rakennusala on sijoitettu muodostettavan tontin Mannerheiminkadun puoleiseen osaan, jolloin sen mahdollinen alueen pohjoispuolisia pientalotontteja varjostava vaikutus on mahdollisimman vähäinen. Kaavaa on täydennetty merkinnällä, joka määrittelee julkisivun ylimmän sallitun korkeusaseman. Kaavassa on määräys kattomuodosta ja sallituista kaltevuuksista, joiden avulla uudisrakentamisen sovittaminen ympäröivään rakennuskantaan on pyritty varmistamaan.

16

17