HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

Transkriptio

1 Selostus HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Asemakaavan muutosehdotus 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen olosuhteet Alueen yleiskuvaus Liikenne Tekninen huolto Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne: Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat; päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako-ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Päätökset, sopimukset 3. TAVOITTEET 4. KAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset 4.2 Mitoitus 4.3 Aluevaraukset 5.ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 5.1 Kaavan suunnittelun tarve 5.2 Kaavaprosessin vaiheet 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 6. KAAVAN TOTEUTUS

3 LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavan muutosehdotus, kartta 3. -

4 HANGON KAUPUNKI 7. KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 703 TONTTIA 16 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaupunki: Hanko Tontti: Kortteli 703, tontti 16. Kaavan nimi: Korttelin 703 tontin 16 asemakaavamuutos Kaavan laatija: Cedercreutz Arkkitehdit Sebastian Cedercreutz, arkkitehti Vireille tulosta on ilmoitettu: _._._ Kaupunginhallitus on käsitellyt: ehdotus _._._ Kaupunginhallitus on hyväksynyt: _._._ Kaavamuutosalue sijaitsee Hangon 7. kaupunginosassa, Juvikinkadulla lähellä Esplanadin risteystä. Alueen likimääräinen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. opaskartta Hangon Kaupunki Kuva: Kaavamuutosalueen sijainti.

5 1.3 Kaavan tarkoitus Tontin asemakaavamerkintä on tarkoitus muuttaa pienimuotoisemmalle rakentamiselle sopivaksi AR merkinnäksi. Asemakaavakartta määräyksineen on liitteenä. Alueen pinta-ala on 1190 m². 1.4 Asemakaavan muutosehdotus Käyttötarkoitus korttelin 703:n tontilla 16 on ollut (AK) Asuinkerrostalojen alue. Tontin käyttötarkoitus muuttuu Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Rakennusoikeus puolittuu samalla nykyisestä e=1,0 merkinnästä, eli 1190 k-a m2, merkinnäksi e=0,5, eli enintään 595 k-a m2. Kerroslukumerkintä muuttuu nykyisestä merkinnästä III, eli enintään 3 kerrosta merkinnäksi II, eli enintään 2 kerrosta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen olosuhteet Alueen yleiskuvaus Liikenne Tekninen huolto Maanomistus Asemakaavoitettava alue sijaitsee Hangon kaupungin länsiosassa, jonka rajaavat Esplanadi, Juvikinkatu, Raaseporinkatu ja Ankkurikatu. Kaavoitettava alue käsittää korttelin 703 tontin 16. Tontin eteläpuolella pienkerrostalo. länsi-, itä- ja pohjoispuolella omakotitaloalueita. Ympäristön rakennuskanta muodostuu eri aikakausien omakotitaloista puutarhoineen. Tontin eteläpuolella Esplanadi, joka on pääkatu Tulliniemestä Helsingin suuntaan, Juvikinkatu yhtyy Esplanadiin etelässä. Alue on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Korttelin 703 tontin 16 omistaa Oy Skimachine Ab ( ).

6 2.2 Suunnittelutilanne: Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat; päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta Yleiskaava, ei oikeusvaikutteinen Asemakaava Rakennusjärjestys Korttelinosa on merkitty rivi- ja kerrostalojen alueeksi. Tontilla on voimassaoleva asemakaava vuodelta Siinä tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Ote voimassa olevasta asemakaavasta on kaavakartan yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hangon kaupungin rakennusjärjestyksen Tonttijako ja -rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Alueella on voimassa tonttijako ja tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) vaatimukset. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja Päätökset, sopimukset

7 3 TAVOITTEET Tavoitteet: Tontin 16/703 asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tontin asemakaavamerkintä merkinnästä AK III e=1,0 merkinnäksi AR II e=0,5. Tontin 16 käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostaloalueesta rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. AR-merkintä mahdollistaisi pienimuotoisemman rakentamisen, mikä vastaa paremmin alueen rakennustarvetta. Muutoksen myötä rakennusala laajenee mahdollistaen matalamman ja väljemmän rakentamisen. 4 KAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Asemakaavamuutoksella korttelin 703 tontin 16 käyttötarkoitus muuttuu Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Asemakaavamuutoskartta on liitteenä. 4.2 Mitoitus Alueen pinta-ala on 1190 m². Rakennusoikeus puolittuu tehokkuuslukumerkinnän e=1,0 muuttuessa merkinnäksi e=0,5. Uusi rakennusoikeus tontille olisi enintään 595 k-a m2. Muutoksen myötä suurin sallittu kerrosluku olisi Aluevaraukset Asuinkerrostalojen tontti (AK) korvataan merkinnällä Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). 4.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutos on vähäinen. Sillä ei ole haitallisia vaikutuksia rakennettuun - eikä luonnonympäristöön. Muutos vastaa paremmin alueen rakennustarvetta ja parantaa kaupunkikuvallisesti Esplanadin varren pienkerrostalon liittymistä korttelin eteläpuolen pientaloihin. Vaikutusta on pohjoispuolen pientaloihin.

8 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 5.1 Kaavan suunnittelun tarve Nykyisessä kaavassa korttelin 703 eteläreunan tontit on kaavoitettu Asuinkerrostaloalueeksi. Tontti 16 sijaitsee Juvikinkadun varrella ja vastaava itäreunan tontti 12 on nykyisessä kaavassa merkitty APmerkinnällä. Alueen rakennustarve on selvitysten mukaan nimenomaan AR-merkinnän kannalla. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten kysyntä on voimakasta. Lisäksi ARtontti pehmentäisi kaupunkikuvallisesti AK-tonttien ja AP-tonttien liittymistä toisiinsa, jolloin on tarkoituksenmukaista muuttaa asemakaavaan tontin käyttötarkoitus ehdotetun mukaisesti. 5.2 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistetty talvella Asemakaavan muutos korttelin 703 tontin 16 osalta perustuu maanomistajan aloitteeseen. Kaavamuutosehdotus on toimitettu Hangon maankäyttöosastolle kommentoitavaksi. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Valtionhallinnossa osallisina ovat ELY-keskus sekä Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo. Hangon kaupungilta osallisia ovat tekninen lautakunta. Muita osallisia ovat kiinteistön sekä naapurikiinteistöjen omistajat, lähialueen asukkaat sekä Hangon ympäristöyhdistys. Hangossa maankäytön suunnittelusta vastaa kaupunginhallitus. Kaavan valmistelee ympäristölautakunta. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelua ohjaa ja valvoo ympäristölautakunta. Suunnittelun alkamisesta tiedotetaan kuuluttamalla sekä asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallisia informoidaan postitse lähetettävällä aineistolla.

9 Tarvittaessa järjestetään kaavoituksen kuluessa viranomaisneuvotteluja. Ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti ja järjestetään yleisötilaisuus. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Lisäksi kaava-alueen ja naapuruston maanomistajille tiedotetaan kirjeitse. Luonnoksesta voivat osalliset esittää mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Lisäksi kaava-alueen ulkokuntalaisille maanomistajille ja haltijoille lähetetään kirjallinen ilmoitus nähtäville asettamisesta. Ehdotuksesta voivat kunnan jäsenet ja osalliset esittää muistutuksen kirjallisesti. Kuulutukset julkaistaan Hangon kaupungin käyttämissä paikallislehdissä. Kuulutukset, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset ovat nähtävillä osoitteessa: Tekninen ja ympäristövirasto Santalantie 2, II kerros Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen.

10 6 KAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Kaavan toteutus alkaa kaavan saatua lainvoiman. Toteutuksen yhteydessä seurataan mm. kerrosalan toteutumista. Toteutusta seurataan rakennuslupaharkinnan ja -valvonnan yhteydessä. Helsingissä Cedercreutz Arkkitehdit Laatinut: Sebastian Cedercreutz arkkitehti SAFA Hangossa.. Hangon kaupunki /Maankäyttöosasto Kaupungingeodeetti