KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN
|
|
- Tuomo Nurminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/ Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN EXTRANETVERSIO Matti Laatikainen, Asta Harju & Jukka Turunen
2 Keski-Suomen harvapistekartoitus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Matti Laatikainen, Asta Harju & Jukka Turunen Raportin laji Turvetutkimusseloste Toimeksiantaja Keski-Suomen maakuntaliitto Raportin nimi Keski-Suomen turvevarojen harvapistekartoitus Keski-Suomen maakunnan alueella maakuntakaavoituksen tarpeita varten Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt turvevarojen kartoitusta Keski-Suomen maakunnan alueella GTK:n ja Keski-Suomen liiton välisen toimeksiantosopimuksen mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa kesä-syyskuussa Tutkimukset ovat osa Keski-Suomen turvevarojen harvapistekartoitus projektia, jossa alueen turvevaroja kartoitetaan maakuntakaavoituksen tarpeita varten. Turvetutkimuksen tarkoituksena on selvittää Keski-Suomen maakunnan alueella sijaitsevien tutkimattomien soiden turvevarat ja turvetuotantoedellytykset siten, että selvitys antaa riittävästi tietoa turvetuotannon edellytyksistä maakuntakaavaa varten. Harvapistekartoitus ei anna kuitenkaan riittävän tarkkaa kuvaa suosta esimerkiksi maan hankintaan turvetuotantoa varten. Keski-Suomen harvapistekartoituksessa tutkittiin vuonna 2008 kaikkiaan 93 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 6581 ha ja keskisyvyys 2,1 m. Tutkimuksia tehtiin 15 kunnan alueella (Hankasalmi, Joutsa, Jämsä, Jämsänkoski, Joutsa, Kannonkoski, Konnevesi, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski). Kaikki harvapistekartoituksessa tutkitut suot olivat metsäojitettuja. Suot tutkittiin harvapistemenetelmällä, missä tutkittiin vain suon hallitsevan osan poikki kulkeva selkälinja. Menetelmässä suolle tulee vähemmän tutkimuspisteitä kuin GTK:n normaalissa turvetutkimuksessa. Kaikkiaan vuoden 2008 loppuun mennessä Keski- Suomen soista GTK on tutkinut ha (1020 suota), mikä on 56 % maakunnan geologisten soiden pinta-alasta. Tutkituista soista energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löytyi 89 suolta. Tuotantokelpoista suoalaa arvioidaan olevan noin ha, mikä on % tutkittujen soiden kokonaispinta-alasta. Tutkittujen soiden yhteenlaskettu käyttökelpoinen energiaturvemäärä on välillä milj. suo-m 3, eli 2,5 5,1 milj. tonnia kuiva-aineena. Soiden energiasisältö on vastaavasti (50 % kosteudessa) GJ eli noin TWh. Tuotantokelpoisen suoalan ja käyttökelpoisen energiaturvemäärän suuri vaihteluväli johtuu harvapistekartoituksen luonteesta; pelkän selkälinjan perusteella ei voida arvioida suon kokonais- ja käyttökelpoisia turvevaroja, vaan todellisten turvevarojen laskeminen vaatii tarkentavia suokohtaisia tutkimuksia. Kasvuturvetuotantoon soveltuvia alueita ei tutkituilta soilta löytynyt. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) suo, turve, harvapistekartoitus, energiaturve, Keski-Suomen maakunta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Keski-Suomen maakunta Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Turvetutkimusseloste Kokonaissivumäärä 53 s. Yksikkö ja vastuualue ISY/LSY 402/322 Allekirjoitus/nimen selvennys Kieli suomi Arkistotunnus Hinta Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Julkisuus julkinen Mika Räisänen, Aluejohtaja Raimo Nevalainen, Toimialapäällikkö
3 Keski-Suomen harvapistekartoitus Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Laboratoriomääritykset Aineiston käsittely 4 3 TULOSTEN TARKASTELU Keski-Suomen turvevarat Tutkitut suot ja niiden turvekerrostumat Soiden käyttömahdollisuudet turvetuotantoon 4 KIITOKSET 13 KIRJALLISUUS 13
4 Keski-Suomen harvapistekartoitus 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt turvevarojen kartoitusta Keski-Suomen maakunnan alueella GTK:n ja Keski-Suomen liiton välisen toimeksiantosopimuksen mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa kesä-syyskuussa Tutkimukset ovat osa Keski-Suomen turvevarojen harvapistekartoitus projektia, jossa alueen turvevaroja kartoitetaan maakuntakaavoituksen tarpeita varten. Turvetutkimusten tarkoituksena on selvittää Keski-Suomen maakunnan alueella sijaitsevien tutkimattomien soiden turvevarat ja turvetuotantoedellytykset siten, että selvitys antaa riittävästi tietoa turvetuotannon edellytyksistä maakuntakaavaa varten. Harvapistekartoitus ei anna kuitenkaan riittävän tarkkaa kuvaa suosta esimerkiksi maan hankintaan turvetuotantoa varten. Keski-Suomen liiton harvapistekartoitukselle asettamien tavoitteiden mukaisesti tutkimukset on pyritty ensisijaisesti kohdentamaan seuraavien kriteerien mukaisesti: 1. Maakuntakaavan turvevyöhykkeiden alueelle 2. Vesistövaikutukset huomioon ottaen vähiten eroosioherkille vesistöalueille 3. Ojitetuille soille 4. Jyväskylän lähikuntien alueelle 5. Yli 30 ha soille Tähän väliraporttiin on sisällytetty Keski-Suomen harvapistekartoituksen yhteydessä vuonna 2008 tutkitut 93 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 6581 ha (kuva 1, taulukko 1). Tutkimuksia tehtiin 15 kunnan alueella (Hankasalmi, Joutsa, Jämsä, Jämsänkoski, Joutsa, Kannonkoski, Konnevesi, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski). Vaikka tutkimuksia tehtiin lähes koko maakunnan alueella, niin pääpaino oli Äänekosken kaupungin ja Saarijärven sekä Uuraisen kuntien alueilla. Tämä johtuu siitä, että kyseisten kuntien alueilla oli vielä tutkimatonta ja harvapistekartoituksen kriteerit täyttäviä suoalueita. Tässä väliraportissa esitetään harvapistekartoituksessa tutkittujen soiden keskeiset tulokset.
5 Keski-Suomen harvapistekartoitus 2 Kuva 1. GTK:n Keski-Suomen maakunnassa harvapistekartoituksen ja aikaisempien peruskartoitusten yhteydessä tutkimat suot.
6 Keski-Suomen harvapistekartoitus 3 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Harvapistekartoitus toteutettiin käytännössä siten, että ensin tutkittiin maakuntakaavassa jo turvetuotantoon varattujen alueiden suo- ja turvevarat. Seuraavaksi tutkittiin Jyväskylän lähikuntien (50 km:n alue Jyväskylästä; kuva 1) ja niiden välittömässä läheisyydessä olevien alueiden suo- ja turvevarat. Tutkittujen soiden valinnassa käytettiin karttatarkastelun ohella GTK:n lentomittausaineiston gammakarttoja (Virtanen 1997). Kenttätutkimuksissa sovellettiin Geologian tutkimuskeskuksen Turvetutkimusten maastooppaassa kuvattuja menetelmiä (Lappalainen ym. 1984). Suot tutkittiin harvapistemenetelmällä, jossa tutkittiin vain suon hallitsevan osan poikki kulkeva selkälinja. Tutkimuspisteet olivat linjoilla metrin välein. Tutkimuslinjoilla tutkimuspisteiden välisiltä pisteiltä turvekerrostuman paksuus kairattiin 50 metrin välein. Harvapistemenetelmää pyrittiin soveltamaan tutkimuskohteen mukaan täydentämällä tutkimusta selkälinjan ulkopuolisilla hajapisteillä (kuva 2). Jokaiselta tutkimuspisteeltä määritettiin suotyyppi ja mättäisyys (peittävyys -% ja mättäiden korkeus). Puustosta havainnoitiin puulajisuhteet prosenttiosuuksina sekä kehitys- ja tiheysluokka. Kairauksin selvitettiin turvekerrosten paksuus, pääturvelajit ja turpeen lisätekijät (6-asteikko), turpeen maatuneisuus (von Postin 10-asteikko) ja tupasvillakuitujen määrä (6-asteikko). Lisäksi kairauksissa tutkittiin soiden liejukerrostumat sekä suon pohjamaalaji. Tutkittuja soita ei vaaittu, eikä niiltä ole saatavissa toistaiseksi pistekohtaisia suon pinnan korkeustietoja. Suo- ja turvetiedot sekä muut maastohavainnot tallennettiin maastossa numeeriseen muotoon Panasonicmaastotietokoneilla. Kaikki data on paikkatietoon sidottua ja saatavissa numeerisessa muodossa. 2.2 Laboratoriomääritykset Kenttätutkimustietojen perusteella valittiin pisteet, joiden turpeet edustivat mahdollisimman hyvin suon käyttökelpoista turvekerrostumaa ja niiltä otettiin venäläistyyppisellä laippakairalla tilavuustarkat laboratorionäytteet. Turvenäytteistä määritettiin Labtium Oy:n Kuopion turvelaboratoriossa vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino sekä tuhkapitoisuus. Osasta näytteitä määritettiin myös lämpöarvo ja rikkipitoisuus. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta ja tuhkapitoisuus prosentteina kuivan turpeen painosta 815 ± 25ºC:ssa hehkutettuna. Kuivatilavuuspaino ilmoittaa suossa olevan turpeen kuiva-aineen määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Lämpöarvot on mitattu jauhetuista, homogenisoiduista ja pilleriksi puristetuista turvenäytteistä IKA (C5000 DUO) kalorimetrillä (ASTM D ). Tulokset ilmoitetaan tehollisina lämpöarvoina kuivalle turpeelle ja 50 %:n käyttökosteudessa olevalle turpeelle (MJ/kg). Turpeen rikkipitoisuus on analysoitu LECO SC-32 rikkianalysaattorilla (Labtium-menetelmä 810L). Osasta turvenäytteistä on analysoitu hiili- ja typpipitoisuudet (Labtium-menetelmä 820L).
7 Keski-Suomen harvapistekartoitus Aineiston käsittely Kaikki maastossa kerätty aineisto tallennettiin GTK:n tietokantoihin ja niistä laskettiin suo- ja aluekohtaiset yhteenvedot; mm. suotyyppi- ja turvelajijakaumat sekä keskimaatuneisuus. Vesistöalueet ja suon viettosuhteet määritettiin karttatulkintana. Viettosuhteiden määrittämisessä käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeuskäyriä (käyräväli 2,5 m). Jokaisesta suosta on kirjoitettu suoselostus, jossa on käsitelty lyhyesti kunkin suon sijaintia, ympäristöä, mahdollisia kulkuyhteyksiä sekä suovesien laskusuhteita. Suot on raportoitu kunnittain. Soista on mainittu yleisimmät suotyypit, pääturvelajit, tutkimus- ja syvyyspisteiden määrä sekä mahdolliset hajapisteet. Lopuksi on esitetty minimi- ja maksimiarvio käyttökelpoisista energiaturvevaroista sekä mainittu mahdolliset turvetuotantoa haittaavat tekijät ja suolla esiintyvät luontoarvot. Turvealueiden soveltuvuutta turvetuotantoon on tarkasteltu Energiaturpeen laatuohjeen (2006) periaatteiden mukaisesti. Tuotantokelpoisten, yli 1,5 metrin syvyisten alueiden pinta-alat on arvioitu pääosin selkälinjalta saatujen tutkimustulosten perusteella, jolloin arviot ovat alustavia ja hyvin konservatiivisia. Osalla soista tutkimusta on täydennetty hajapistein (lähinnä suon reunaosista). Näissä tapauksissa tuotantokelpoinen pinta-alaarvio on tarkempi verrattuna niihin soihin, joilta on tutkittu ainoastaan selkälinja. Arviot energiaturvemääristä on laskettu tuotantokelpoiseksi arvioidun alueen pinta-alan ja alueella olevien tutkimus- ja syvyyspisteiden turvepaksuuksien keskiarvon perusteella ja vähentäen turvekerroksen keskipaksuudesta suon pohjamaalajista riippuen 0,3 0,5 m. Tulosten tarkastelun yhteydessä on esitetty myös GTK:n Keski- Suomessa tutkimien soiden keskiarvoihin perustuva laskennallinen arvio (max) turvetuotantoon soveltuvasta pinta-alasta, energiaturvemäärästä ja energiasisällöstä.
8 Keski-Suomen harvapistekartoitus 5 Kuva 2. Esimerkki harvapistekartoituksen yhteydessä tutkitusta suosta. Luku jokaisen tutkimus- ja syvyys- pisteen yhteydessä on turvekerroksen paksuus (dm).
9 Keski-Suomen harvapistekartoitus 6 3 TULOSTEN TARKASTELU Keski-Suomen maakunnan suot sijaitsevat Sisä-Suomen viettokeitaiden ja Suomenselän ja Pohjois- Karjalan aapasoiden suoyhdistymätyyppien alueilla. Tutkituista soista pääosa kuuluu omaan suoyhdistymätyyppiin - metsäkeitaisiin, jotka ovat pienehköjä, puustoisia, mätäs- tai välipintaisia keidassoita. Soiden keskiosat ovat yleensä isovarpu- tai tupasvillarämettä ja puusto pääosin kookkaampaa mäntyä kuin muilla keidassoilla. Laiteilla esiintyy saranevoja, sarakorpia, korpia tai korpirämeitä (Kaakinen ym. 2008). Tutkitut suot ovat syntyneet yleensä mäkisen moreenimaaston painanteisiin. Ne ovat pienehköjä (n ha), muodoltaan mustekalamaisen epämääräisiä ja usein useasta kapeasta lahdekkeesta koostuvia. Vaikka suoalaa on alueella paikoin runsaasti, niin suuret yhtenäiset suoalueet ovat kuitenkin harvinaisia. 3.1 Keski-Suomen turvevarat Keski-Suomen maakunnan maapinta-alasta metsätieteellistä suoalaa on ha eli noin 27 % maakunnan metsätalousmaasta (Tomppo ym. 1998). Yli 20 hehtaarin geologisia soita on ha (Virtanen ym. 2003). Kesän 2008 aikana tutkittiin Keski-Suomen maakunnassa GTK:n toimesta yhteensä ha geologista suoalaa (135 suota), mistä Keski-Suomen harvapistekartoitus projektin osuus oli ha (93 suota). Harvapistekartoituksen osalta turvetutkimuksia suoritettiin kaikkiaan 15 kunnassa (kuva 1, taulukko 1). Kaikkiaan vuoden 2008 loppuun mennessä on Keski-Suomen soista tutkittu ha (1020 suota), mikä on noin 56 % maakunnan geologisten soiden pinta-alasta. Suot ovat jakautuneet epätasaisesti Keski-Suomen alueella. Maapinta-alaan suhteutettuna geologista suoalaa on eniten maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa: Kyyjärven (33 %), Kinnulan (22 %) ja Karstulan (17 %) kunnissa sekä vähiten Jyväskylässä, Muuramen ja Kuhmoisten kunnissa alle yksi prosentti kunnan maapinta-alasta. Koko maakunnan maapinta-alasta geologisten soiden osuus on noin 8 %. Keski-Suomen maakunnan alueella turvetutkimusta on tehty suhteellisesti eniten Laukaan, Keuruun, Korpilahden ja Multian kunnissa, missä tutkimusprosentti on yli 90 %. Keski-Suomessa on tutkimattomia geologisia soita vielä noin ha, jotka sijaitsevat pääosin maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa, Kivijärven ja Kinnulan kunnissa sekä Viitasaarella. Näissä kunnissa on tutkittu alle 25 % kunnan geologisesta suoalasta. On kuitenkin huomioitava, että maakunnassa on lähes ha pieniä, tutkimattomia alle 30 ha:n soita (keskikoko 25 ha), joita ei harvapistekartoituksessa käytettyjen soiden valintakriteerien johdosta tutkita. Lisäksi Keski-Suomen maakunnassa on runsaasti muiden maankäyttömuotojen piirissä (mm. suojelu-, sotilas- ja turvetuotantoalueet) olevia turvealueita, joita GTK ei peruskartoituksen yhteydessä tutki. 3.2 Tutkitut suot ja niiden turvekerrostumat Harvapistekartoituksen yhteydessä tutkittujen soiden keskikoko oli 71 ha (taulukko 1) ja turvekerrostumien keskipaksuus 2,1 m. Tutkittujen soiden keskikoko on samaa suuruusluokkaa, mutta turvekerrostumien keskipaksuus suurempi kuin GTK:n aikaisemmin Keski-Suomessa tutkimien soiden vastaavat arvot (kes-
10 Keski-Suomen harvapistekartoitus 7 kikoko 78 ha ja turvepaksuus 1,5 m). Turvekerrostumien keskipaksuuksien ero johtuu harvapistekartoitusmenetelmästä, missä tutkimus- ja syvyyspisteitä on vain suon yleensä syvän keskiosan alueella. Näin suon matalat reunaosat jäävät GTK:n peruskartoituksesta poiketen huomioimatta. Harvapistekartoituksessa paksuin turvekerrostuma (6,6 m) löydettiin Jämsästä. Vertailuna mainittakoon, että GTK:n Keski- Suomessa tutkimista soista paksuin turvekerrostuma on tavattu Jämsänkosken Kelkkasuolta - 9,3 m. Yleisimmät tutkitut suotyypit olivat tupasvillaräme- ja varsinainen sararämemuuttuma sekä puolukkaturvekangas. Turvekerrostumien keskimaatuneisuus oli 5,4. Turvenäytteitä otettiin laboratorioanalyysejä varten kaikkiaan 16 suolta (n = 291). Tutkittujen soiden turvekerrostumien keskimääräinen kuiva-ainemäärä oli 93,4 kg/suo-m 3, tehollinen lämpöarvo 21,1 MJ/kg, tuhkapitoisuus 3,4 % ja rikkipitoisuus 0,24 % turpeen kuivapainosta. Vastaavat arvot kaikista GTK:n Keski-Suomen alueelta analysoiduista turvenäytteistä (n = ) ovat 87,4 kg/suo-m 3, 21,1 MJ/kg, 3,8 % ja 0,21 %. Harvapistekartoituksen yhteydessä analysoitujen turvenäytteiden keskimääräinen kuivaainemäärä on hieman maakunnallista keskiarvoa korkeampi. Tämä selittyy osittain harvapistekartoituksen yhteydessä tutkittujen soiden luonteesta: kaikki näytepisteet olivat metsäojitetuilta muuttuma- tai turvekangasasteen suotyypeiltä ja mm. heikosti maatuneita pintaturpeita oli hyvin marginaalisesti. 3.3 Soiden käyttömahdollisuudet turvetuotantoon Harvapistekartoitusmenetelmä kartoittaa potentiaaliset turvetuotantoon soveltuvat suot, mutta menetelmän luonteesta johtuen ei ole mahdollista määrittää täsmällisesti turvetuotantoon soveltuvia pinta-aloja, eikä kokonaisturvemääriä. Turvevarojen tarkempi arviointi vaatii lisätutkimuksia koko suon osalta. Taulukkoon 1 on koottu suuntaa-antavat arviot turvetuotantoon soveltuvista soista ja niiden käyttökelpoisista energiaturvevaroista. Taulukon 1 minimiarvot on laskettu pelkästään tutkitun selkälinjan perusteella ja näin tulos todennäköisesti aliarvioi suon todellista energiaturvepotentiaalia. Maksimiarvot ovat laskennallisia arviota, jotka perustuvat GTK:n peruskartoituksen yhteydessä Keski-Suomessa tutkittujen soiden (860 kpl) turvepaksuuksien, kokonaispinta-alojen ja turvetuotantoon soveltuvien pinta-alojen keskiarvoihin. Tähän väliraporttiin sisältyvistä 93 suosta energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löytyi 89 suolta vähintään 1173 ha. Tämä on 18 % harvapistekartoituksessa tutkitusta kokonaissuoalasta (6 581 ha). Soiden energiaturvevaroiksi arvioitiin vähintään 28 milj. suo-m 3. Laskennallisesti harvapistekartoituksessa tutkittujen soiden turvetuotantoon soveltuvan alueen todennäköinen kokonaispinta-ala ja turvemäärä olivat noin ha ja noin 57 milj. suo-m 3 (Olettaen, että yli 1,5 m:n syvyinen alue (keskisyvyys 2,7 m) on noin 42 % suon kokonaispinta-alasta. Laskennassa soiden turvekerroksen keskipaksuudesta on vähennetty suon pohjamaalajista riippuen 0,3 0,5 m). Laskennallisen arvion käyttöä tukee GTK:n suorittama vertaileva maatutkaluotaus-tutkimus yhdellä harvapistekartoitussuolla, jossa turvetuotantoon soveltuva pintaala oli samaa suuruusluokkaa laskennallisen pinta-ala-arvion kanssa. Kesällä 2008 harvapistekartoituksen yhteydessä tutkittujen soiden energiaturvevarat ovat täten milj. suo-m 3 tai 2,5-5,1 milj. tonnia kuiva-aineena. Soiden energiasisältö on vastaavasti (50 % kosteudessa) GJ eli noin TWh. Kaikkiaan Keski-Suomessa tutkittujen soiden ( ha) turvemääräksi arvioidaan noin 1150 milj. suo-m 3 ja yli 1,5 m:n syvyisen alueen turvemääräksi 870 milj. suo-m 3. Kasvuturpeen raaka-aineeksi soveltuvaa vaaleaa, heikosti maatunutta rahkavaltaista pintaturvetta ei tutkituilta soilta löytynyt. Pääosin tämä johtuu Keski-Suomessa vallitsevasta turvekerrostumien tyypistä, jossa ei yleensä tavata suon pinnalla heikosti maatuneita vaaleita rahkaturpeita.
11 Keski-Suomen harvapistekartoitus 8 Harvapistekartoituksen yhteydessä pyrittiin myös havainnoimaan soilla mahdollisesti esiintyvät luontoarvot. Luontoarvot kartoitettiin pääosin tutkitulta selkälinjalta, eikä kartoitus kata näin koko suota. Tästä johtuen huomattaviakin luontoarvoja on voinut jäädä huomioimatta. Mainittavimpia luontoarvoja, joita harvapistekartoituksen yhteydessä havaittiin, olivat punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata) esiintymät kolmella suolla. Luontoarvoista on lyhyt kuvaus yksittäisten suokuvausten yhteydessä. Vuonna 2008 harvapistekartoituksen yhteydessä tutkittujen 15 kunnan yli 30 ha suot on pääosin tutkittu. Vuoden 2009 harvapistekartoitus tullaankin suuntaamaan maakunnan luoteis- ja pohjoisosiin - Kivijärven ja Kinnulan kuntiin. On kuitenkin huomioitava, että näissä kunnissa on runsaasti suojeltuja laajoja luonnontilaisia soita, mikä tulee vähentämään todellista tutkittavaa suoalaa.
12 Keski-Suomen harvapistekartoitus 13 4 KIITOKSET Tutkijoina Keski-Suomen harvapistekartoitus projektissa vuonna 2008 toimivat geologit Asta Harju ja Matti Laatikainen. Tutkimusavustajina toimivat Jukka Laukka ja Mikko Nurmi. Hankepäällikkönä toimi erikoistutkija Jukka Turunen. Laboratoriomääritykset ovat tehneet Labtium Oy:n Kuopion toimipisteen henkilökunta. Raportin on tarkastanut ja kommentoinut erikoistutkija Kimmo Virtanen. Tekijät esittävät parhaat kiitoksensa kaikille raportin eri vaiheisiin osallistuneille henkilöille. KIRJALLISUUS Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A s. Energiaturpeen laatuohje Polttoaineluokitus ja laadunmääritys, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys. Energiateollisuus ry., Metsäteollisuus ry. ja Turveteollisuusliitto ry. Nordic Innovation Centre Nordtest, NT ENVIR 009. Method. 23s. Kaakinen, E., ym Julkaisussa: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus, s Lappalainen, E., Stén, C.-G. & Häikiö, J Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus. Opas n:o 12, 62 s. Tomppo, E., Katila, M., Moilanen, J., Mäkelä, H. & Peräsaari, J Kunnittaiset metsävaratiedot Metsätieteen aikakauskirja; 4B (1998):, 839 s. ISSN Virtanen, K Lentomittausten gamma-aineisto Menetelmä arvioida turvekerrostumien paksuutta. Suo ja turve 3/97. s liitteet. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat 2000, Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti s., 7 liitettä.
KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN
Itä-Suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 102/2009 14.12.2009 Kuopio KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Matti Laatikainen
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous
Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain
LisätiedotTurvetutkimusraportti 415
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen
LisätiedotTurvetutkimusraportti 402
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern
LisätiedotYLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western
LisätiedotTurvetutkimusraportti 449
436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).
LisätiedotTurvetutkimusraportti 421
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern
LisätiedotMENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto
942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45
LisätiedotTurvetutkimusraportti 377
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen
LisätiedotTurvetutkimusraportti 413
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern
LisätiedotKALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1
Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources
LisätiedotTurvetutkimusraportti 389
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,
LisätiedotThe peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo
LisätiedotTOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo
LisätiedotTurvetutkimusraportti 391
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen
LisätiedotTUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,
LisätiedotALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut
LisätiedotOSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus
Jyväskylä 31.12.2010 KESKI-SUOMEN LIITTO/TURVA-HANKE OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Ojituskartoituksen työmenetelmä: - Suokohtaisina kartoitusalueina käytettiin
LisätiedotKIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotTurvetutkimusraportti 447
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN
LisätiedotTurvetutkimusraportti 386
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern
LisätiedotTurvetutkimusraportti 437
415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 345 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 345 ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves in
LisätiedotSEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella
LisätiedotTurvetutkimusraportti 432
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),
LisätiedotYhteenveto kuntien arvioiduista menoista
Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa
LisätiedotTurvetutkimusraportti 446
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern
LisätiedotTurvetutkimusraportti 404
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern
LisätiedotALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotStrategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin
Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja
LisätiedotTURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and
LisätiedotTurvetutkimusraportti 419
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen
LisätiedotTurvetutkimusraportti 396
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3
Lisätiedot,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.
345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo
LisätiedotYLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa
LisätiedotKIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian
LisätiedotTurvetutkimusraportti 382
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN
LisätiedotOlli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI
2.3.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 1 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset
LisätiedotTurvetutkimusraportti 407
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 407 2010 Kruunupyyssä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstrakt: De undersökta myrarna i Kronoby och deras torvtillgångar, Del 1 Abstract: The peatlands
LisätiedotANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist
LisätiedotMERIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 361 Jukka Häikiö ja Teuvo Herranen MERIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Merijärvi,central
LisätiedotPUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä
LisätiedotP13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä
P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotLAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993
LisätiedotTurvetutkimusraportti 452
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTurvetutkimusraportti 431
415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen (2011). Siikalatvan
LisätiedotTurveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.
LisätiedotKAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla
LisätiedotTurvetutkimusraportti 406
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTurvetutkimusraportti 435
415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu
LisätiedotKALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotTurvetutkimusraportti 381
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 381 2008 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, part 1, Northern Ostrobothnia Tapio Toivonen
LisätiedotTurvetutkimusraportti 408
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa
Lisätiedot:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
Lisätiedot:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
Lisätiedot:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.
LisätiedotPUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa
LisätiedotTurvetutkimusraportti 401
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 401 2009 Reisjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Reisjärvi, western Finland Part 2 Jukka Turunen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.
LisätiedotTurvetutkimusraportti 409
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN
LisätiedotTurvetutkimusraportti 425
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 425 2012 Ylitorniolla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use in Ylitornio,
Lisätiedot9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi
LisätiedotTurvetutkimusraportti 417
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 417 2011 Kruunupyyssä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstrakt: De undersökta myrarna i Kronoby och deras torvtillgångar, Del 2 Abstract: The peatlands,
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTurvetutkimusraportti 422
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 422 2011 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 2 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuustilanteeseen
Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Karstulan liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 16 Tieliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotTurvetutkimusraportti 400
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar
LisätiedotTURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotEnnuste kunnittain palvelujen laskutuksesta
Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuustilanteeseen
Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Kannonkosken liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 9 Tieliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 221 MAAPERÄOSASTO RIITTA KORHONEN KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I Abstract : The mires and their peat resources in Keuruu ESPOO 1988 Korhonen,
LisätiedotTurvetutkimusraportti 430
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 430 2012 Pihtiputaalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Pihtipudas, Central Finland Part 4 Heikki Meriluoto
LisätiedotTURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotTurvetutkimusraportti 410
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 410 2010 Ylitorniolla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ylitornio,
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita
LisätiedotPotentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2
Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian
LisätiedotTähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista
Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotGTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..
GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area
Lisätiedot