KORTTELIA 409 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS EHDOTUS , täydennetty

Transkriptio

1 KORTTELIA 409 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) Kskee 4. kaupunginsan krttelia 409 kknaisuudessaan. ASEMAKAAVASELOSTUS EHDOTUS , täydennetty Sunenjen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue Tekninen lautakunta

2 Kannen kuva Arktes Oy ja Sunenjen kaupunki. 1

3 Sisällysluettel 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedt Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkitus Kaavaprsessin vaiheet Selstuksen liiteasiakirjat LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen lista Alueen yleiskuvaus Ympäristö Yhdyskuntatekniikka Maanmistus Ympäristön häiriötekijät Liikenne Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava ja tnttijak Rakennusjärjestys ja rakennuskiellt Kiinteistörekisteri ja phjakartta Suunnitelmat ja selvitykset ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletul Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vurvaikutusmenettelyt Viranmaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan rakenne ja muutkset nykyiseen kaavaan Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamuutksen suhde yleiskaavaan Nimistö VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten vertailu kaavamuutksen mahdllistaman tilanteen ja nykytilanteen välillä 16 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

4 3

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedt - Nimi: Krttelia 409 kskeva asemakaavan muuts, tunnus: ak Asemakaavan muuts kskee 4. kaupunginsan krttelia 409 kknaisuudessaan. - Laatija: Sunenjen kaupungin maankäytön ja suunnittelun palvelualue, kaavittaja Tim Krtelainen, PL 13, Sunenjki, puh Kaupunginvaltuust hyväksynyt: pp.kk Vimaantul: pp.kk Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustassa, Kulukadun ja Rautalammintien välisellä alueella ja käsittää kk ns. yhtenäiskulun krttelin eli tntin Alueen sijainti ja rajaus n esitetty alla levassa kartassa. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan tarkitus Kaavahankkeen tarkituksena n muuttaa krttelin käyttötarkitusta niin, että se mahdllistaa uuden liikunta- ja uimahallin rakentamisen purettavien Kaatrnkulun ja vanhan liikuntasalin paikalle. 1.4 Kaavaprsessin vaiheet - Kaavamuutksen vireilletul: tekninen lautakunta

6 - Vireilletulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman ja kaavalunnksen nähtävillä lsta ilmitettu kuulutuksella paikallislehti Sisä-Savssa ja kaupungin verkksivuilla, sunenjki.fi - Kaavalunnksen nähtävillälaika: Teknisen lautakunnan päätös kaavaehdtuksen nähtäville asettamisesta Kaavaehdtuksen nähtävillälaika: Kaavaehdtuksen käsittely teknisessä lautakunnassa Kaavaehdtuksen käsittely kaupunginhallituksessa pp.kk Hyväksyminen kaupunginvaltuustssa pp.kk Selstuksen liiteasiakirjat 1. Asemakaavakartta 2. Asemakaavan seurantalmake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen lista Alueen yleiskuvaus Ympäristö Krttelissa 409 sijaitsevat tällä hetkellä Sunenjen yhtenäiskulu ja luki. Lisäksi krttelin länsipäässä n vukra-asuntkäytössä leva vanha asuntlarakennus. Käytöstä pistettu Kaatrnkulu ja liikuntasali vat myös k. alueella. Liikuntasali n edelleen kulun ulkpulisessa käytössä. Kaatrnkadun itäpulella n rivi- ja kerrstalja ja Kulukadun phjispulella uimahalli ja liikunta-alueet. Urheilutien pulella naapurikrttelissa n Savn Viman lämpölaits ja puistaluetta. Etelässä krtteli rajittuu Rautalammintiehen. Kk krtteli n kaupungin mistuksessa. Alue n aktiivisessa käytössä aamusta iltaan ja se n keskeinen paikka keskustan timinnissa kulujen ja vapaa-ajantimintjen takia. Krtteli 409 n jka pulelta katujen rajittamaa tilaa, jnka näkymää hallitsevat massiiviset punatiiliset kulurakennukset. Ympäristö n pääsin väljää kaupunkirakennetta, krttelin phjispulella n uimahalli ja Kaatrn uimaranta sekä liikunta-alueet urheilukenttineen. Kaupunkirakenne jatkuu tiiviinä kerrs- ja rivitalkrtteleina Kaatrnkadun itäpulella keskustaa khti. Kaava-alue sijaitsee Lintharjun phjavesialueella, sen phjavesilukitus n lk 1. 5

7 Kuva 2. Suunnittelualueen nykytilanne Yhdyskuntatekniikka Maanmistus Suunnittelualueella n kadut ja yhdyskuntatekniikan verkstt rakennettu. Myös hulevesiverkst n rakennettu. Sunenjen kaupunki mistaa kknaisuudessaan krttelin 409 alueen Ympäristön häiriötekijät Liikenne Alue n keskeistä kaupunkialuetta, jssa n nrmaali katuverkn liikenne. Erityisiä häiriötekijöitä ei alueella le. Kaava-alue n katujen ympäröimä. Etelässä n kaupungin pääväylä Rautalammintie, lännessä urheilualueille ja kerrstalille jhtava Urheilutie, phjisessa Kulukatu, jka palvelee urheilualueiden ja kulujen liikennettä ja idässä Kaatrnkatu, jka välittää liikennettä Rautalammintieltä urheilu- ja asuntalueille sekä kuluille. Kaatrnkadun jatkeena n merkittävä kevyenliikenteen väylä Käpylän työpaikka-alueille. Sunenjen khdalla ei näillä katusuuksilla vida puhua liikenneruuhkista. Ainastaan kulujen timinta-aikaan aamuisin ja iltapäivisin Kaatrnkadulla, Kulukadulla ja Urheilutiellä n ppilaskuljetuksien takia nrmaalia vilkkaampi liikenne. Oppilaskuljetukset tapahtuvat takseilla ja linja-autilla sekä vanhempien henkilöautilla. Tällä hetkellä kululle liikennöi aamuisin 9 bussia ja taksia ja iltapäivällä bussia ja taksia, kuitenkin prrastetusti kl välillä. 6

8 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, ja niiden tavitteena n muun muassa varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkjen humin ttaminen kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa ja lisäksi auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain (24 ) mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa n hulehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden humin ttamisesta siten, että edistetään niiden tteuttamista. Valtineuvst n hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet ensimmäisen kerran vunna Valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita n tarkistettu vunna 2008 ja ne tulivat vimaan Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtineuvst n tehnyt päätöksen uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista. Alueidenkäyttötavitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan lunnn mnimutisuutta ja kulttuuriympäristön arvja sekä parannetaan elinkeinjen uudistumismahdllisuuksia. Niillä myös speudutaan ilmastnmuutksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Tavitteita n nyt aiempaa merkittävästi vähemmän Uudistetut tavitteet jakautuvat viiteen kknaisuuteen: - Timivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehkas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Elinvimainen lunt- ja kulttuuriympäristö sekä lunnnvarat - Uusiutumiskykyinen energiahult Valtineuvstn päätös n tullut vimaan Tässä asemakaavatyössä nudatetaan uudistuvia alueidenkäyttötavitteita ja tätä asemakaavaa kskevat lähinnä timivian yhdyskunnan sekä terveellisen ja turvallisen elinympäristön tavitteet. Sunenjella n vimassa vahvistettu Phjis-Savn maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue n Sunenjki-Iisveden taajamatimintjen aluetta (A1 001, ruskea alue). Lisäksi keskustan aluetta kskee YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMISTARVE merkintä. Merkinnällä sitetaan sellaiset yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta taviteltavat eheyttämistarpeet, jilla vidaan katsa levan ylikunnallista merkitystä. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään jukkliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana tehkkaasti rakennettuna keskustatimintjen alueena. Alueella n tettava humin alueidenkäytön suunnittelussa myös liityntäpysäköinti. 7

9 Lisäksi maakuntakaavassa n Sunenjen keskustan khdalla merkintä ca-11, ALAKESKUS. Merkinnällä sitetaan seudullisesti merkittäviä keskustimintjen alakeskuksia, jihin sijittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita. Merkinnän sittamalle alueelle vidaan sijittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Sunenjella seudullisesti merkittäväksi vähittäiskaupan suuryksiköksi tulkitaan yli k-m2 vähittäiskaupan yksikkö. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskunta-rakennetta ja sitetaan tilaa seudullisille timinnille, jilla tuetaan alakeskuksen vetvimaa Yleiskaava Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueella n vimaan tullut Taajama-alueiden sayleiskaava. Suunnittelualuetta kskevat seuraavat yleiskaavamerkinnät ja -määräykset: PY Julkisten palvelujen ja hallinnn alue. Alue n tarkitettu julkisia palveluja varten. Tärkeä phjavesialue Kuva 4. Ote yleiskaavasta 8

10 2.2.4 Asemakaava ja tnttijak Alueen asemakaava n vahvistettu , ak Krttelissa n vimassa hyväksytty tnttijak, n: Kuva 5. Suunnittelualueen asemakaava. Kaava-aluetta kskevat seuraavat asemakaavamerkinnät ja määräykset: YO 12 a Opetustimintaa palvelevien rakennusten krttelialue. Krttelialueilla saa rakentaa asuntja kiinteistön hidlle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autpaikkjen vähimmäismäärät tnteilla: yksi autpaikka kymmentä yli 18-vutiasta ppilasta ja kahta timihenkilöä khti. Rakentamattmat tntin sat, jita ei käytetä kulkuteinä eikä pysäköintiin eivätkä le säilyneet pääasiassa lunnntilassa n istutettava yhtenäisesti. Autn säilytyspaikkjen rakennusala, jlle saa rakentaa jk autsujan tai avkatksen Rakennusikeus kerrsalaneliömetreinä Rakennusjärjestys ja rakennuskiellt Sunenjen rakennusjärjestys n tullut vimaan Alue ei le asemakaavan laatimista varten rakennuskiellssa Kiinteistörekisteri ja phjakartta Alue kuuluu kknaisuudessaan kaupungin pitämään kiinteistörekisteriin. Kaavan phjakartta n Sunenjen kaupungin ylläpitämä, se n maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n mukainen ja täyttää JHS 185:n vaatimukset. 9

11 2.3 Suunnitelmat ja selvitykset Kaavamuutksen laadinnassa tukeudutaan Taajaman sayleiskaavasta saataviin tietihin. Lisäksi käytössä n Sunenjen liikunta- ja uimahallin hankesuunnitelma (Arktes Oy, ). Mikäli kaavatyön edetessä tarvetta ilmenee, laaditaan lisäselvityksiä tarpeen mukaan. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin strategisia painpisteitä vat muun muassa kannustava elinkeinplitiikka ja aktiivinen maankäyttö- ja asuntplitiikka, jta tteutetaan laadukkaalla ja mnipulisella tntti- ja asunttarjnnalla, yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja viihtyisällä kaupunkikuvalla. Asemakaavamuutksen tavitteena n mahdllistaa uuden uimahallin ja liikuntahallin rakentaminen entisen Kaatrnkulun paikalle. Mlempien hallien uudistaminen n tullut tarpeelliseksi, sillä Kaatrnkulu n sisäilmangelmien takia suljettu ja vunna 1978 valmistunut uimahalli n tullut käyttöikänsä päähän. Kululiikunnan salta n salitilanne tällä hetkellä kestämätön, sillä yhtenäiskulun ainut liikuntasali n kk yhtenäiskulun ja lukin käytössä. Mdernit liikuntatilat vat myös kaupungin vetvimatekijä ja lisää kuntalaisten hyvinvintia. Kaupunginhallitus päätti käynnistää liikunta- ja uimahallin hankesuunnittelun. Hankesuunnittelun perusteella n päädytty rakentamaan uimahalli ja liikuntahalli samaan rakennukseen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletul Uima- ja liikuntahallin hankesuunnitelmassa n päädytty rakentamaan uusi rakennus kulukrtteliin 409. Nykyinen kaavamääräys n YO 12, petustimintaa palvelevien rakennusten krttelialue. Jtta myös liikuntatilat ja uimahalli saadaan tteutettua samaan krtteliin, täytyy asemakaavamääräykseen sisällyttää mahdllisuus em. liikuntatiljen rakentamiseen. Samalla tarkistetaan krttelin rakennusaljen rajja ja rakennusikeutta. Asemakaavamuuts n tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä Osallistumisja arviintisuunnitelma sekä kaavalunns n asetettu nähtäville alkaen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeen sallisia ja sidsryhmiä vat - Phjis-Savn ELY-keskus, Ympäristö ja lunnnvarat vastuualue - Sunenjen kaupunki, tekniset palvelut - Sunenjen yhtenäiskulu ja luki - Kiinteistö Oy Sunenjen Vukratalt - Sunenjen Vesi Oy - Alueellinen rakennusvalvnta - Alueellinen ympäristönsujelupalvelu - Phjis-Savn pelastuslaits - Savn Vima Oyj - TeliaSnra Finland Oyj - Naapurimaanmistajat ja haltijat 10

12 4.2.2 Osallistuminen ja vurvaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen nähtävilläl (MRA 20 ) Kaavamuutksen vireille tulsta sekä ja kaavalunnksen ja sallistumis- ja arviintisuunniltelman nähtävillälsta tiedtetaan paikallislehti Sisä-Savssa ja kaupungin verkksivuilla julkaistavalla kuulutuksella. Kaavalunnksesta pyydetään tarpeelliset lausunnt. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n mahdllisuus lausua tekniselle lautakunnalle mielipiteensä kaavalunnksesta ennen nähtävillälajan päättymistä. Osallisilla n mahdllisuus antaa palautetta sallistumis- ja arviintisuunnitelmastakirjallisesti tai suullisesti kaavaehdtuksen nähtävilläln saakka. Kaavalunns n llut nähtävillä Kaavalunnksesta n annettu seuraavat lausunnt ja mielipiteet: Alueellinen ympäristönsujelupalvelu: - Ei humauttamista kaavalunnksesta. Sunenjen Vesi Oy: - Ei humauttamista kaavalunnksesta Savn Vima Verkk Oy: - Esittää merkittäväksi kaavaan aluevarausta lemassa levalle muuntajalle. Vastine: - Aluevaraus muuntajaa varten merkitään kaavaan. Savn Vima Oyj kauklämpö ja sähköntutant liiketimint: - Savn Vima Oyj:lla ei le humautettavaa kaavamuutksen sallistumis- ja arviintisuunnitelmaan. Kaavalunnksessa esitetyt rakennukset sijittuvat aivan lemassa levan kauklämpöverkstn äärelle, jllin rakennusten liittäminen energiatehkkaaseen, ympäristöystävälliseen ja timitusvarmaan kauklämpöön n helppa. Kauklämpöön liittäminen n susiteltavaa lemassa levan järjestelmän lisäksi myös siitä syystä, että suunnitelma-alue sijittuu phjavesialueelle, jnne kaikkia vaihtehtisia lämmitysmutja ei susitella rakennettavaksi. - Kauklämpöputket sijittuvat Kaatrnkadun ja Kulukadun varrelle. Vastine: - Uudisrakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennuksen suunnittelun yhteydessä. Telia Finland Oyj: - Purettavaan Kaatrn kuluun tulee phjisesta vanha puhelinkaapeli, jka ei le enää käytössä ja vidaan rmuttaa. - Uutta liikunta- ja uimahallia rakennettaessa n humiitava tntin eteläreunalla kulkeva kaapelireitti. Reitillä n useampia käytössä levia puhelinkaapeleita. Mahdlliset kaapeleiden siirttarpeet n ilmitettava hyvissä ajin, viimeistään 3kk ennen. Siirrt tehdään lähtökhtaisesti sulan maan aikana ja siirrista aiheutuneet kulut laskutetaan työn tilaajalta. 11

13 Vastine: - Kaapelireittien siirttarpeet selviävät suunnittelun kuluessa. Ei aiheuta muutksia kaavakarttaan. Yhtenäiskulu: - Kulu pultaa suunnitellun rakennuskknaisuuden rakentamista k. tntille. Uuteen rakennukseen liittyvät tilat ja palvelut tulevat palvelemaan kulun käyttötarkituksia hyvin. Oppilailla tulee lemaan esteettömät ja turvalliset kulkutiet uuteen rakennukseen. Tältä sin kulun kanta asemakaavan muutkseen n myönteinen. Asemakaavamuutksen mahdllistavat uudet timinnt eivät haittaa kulun timintaa. Uuden rakennuksen rakentamisen yhteydessä tulee kuitenkin hulehtia siitä, että alueen liikennejärjestelyt päivitetään vastaamaan muuttuneita lsuhteita alueella. On letettavaa, että krttelin ympäristön liikenne tulee alueen uusien käyttötarkituksien myötä lisääntymään. Turvallisista liikennejärjestelyistä n pidettävä hulta. Liikennejärjestelyjen suunnittelun yhteydessä pitää päivittää myös kulun ppilaskuljetusten jättö- ja nutpaikkjen suunnitteleminen nykytilannetta turvallisemmaksi. Vastine: - Liikuntakeskuksen asiakasliikenteen painpiste muuttuu hankesuunnitelman mukaisen ratkaisun tteutuessa Kulukadulta Kaatrnkadulle. Oppilaskuljetusten salta lukin ja yläkulun liikenne sujuu edelleen Kulukadun kautta, mutta alakululaiset kyyditään Kaatrnkadun pulelta. Asemakaavassa n sitettu tntin Kaatrnkadun puleiselle sivulle yleiselle jalankululle ja plkupyöräilylle varattu alueen sa. Tämä mahdllistaa pysäköintilevikkeiden sijittamisen ppilasliikennettä varten Kaatrnkadun varteen, nykyisen jalkakäytävän khdalle. - Mainitut liikenneturvallisuusseikat tetaan humin piha- ja katusuunnittelussa. Phjis-Savn ELY-keskus: - Asemakaavamuutksen jatktyöskentelyssä visi vielä phtia sitä, lisik kaavassa tarpeen antaa määräyksiä hulevesien hallintaa liittyen. Phjis-Savn ELY-keskuksella ei le muuta kmmentitavaa asemakaavamuutksesta. Vastine: - Hulevesien salta ei le tarpeen antaa kaavamääräyksiä, alueella n lemassa leva sadevesiverkst, jhn uusi rakennus myös liitetään, uutta verksta rakennetaan, js tarve vaatii. Kaavaehdtuksen nähtävilläl (MRL 65 ) Kaavalunnksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntjen phjalta laaditaan asemakaavaehdtus, jnka tekninen lautakunta asettaa nähtäville. Kaavaehdtuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnt. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n ikeus tehdä muistutus kaavaehdtuksesta. Muistutus n timitettava tekniselle lautakunnalle ennen nähtävillälajan päättymistä. Kaavaehdtus n llut nähtävillä Kaavaehdtuksesta n annettu seuraavat lausunnt ja muistutukset: Phjis-Savn ELY-keskus: 12

14 - Muutsalue sijaitsee phjavesialueella, jka n humiitu kaavassa määräyksellä pv-2. Phjis- Savn ELY- keskus susittelee, että kaavamääräys phjaveden salta muutettaisiin mutn; Alueella n kielletty phjaveden ja maaperän laatua tai määrää vaarantavat timenpiteet". Vastine: - Phjavesialueen kaavamääräyksestä n neuvteltu ELY-keskuksen asiantuntijiden kanssa viimeksi viime vunna, Lentkentän alueella sijaitsevan krttelin 935 kaavamuutksen yhteydessä. Kyseessä n sama Lintharjun phjavesialue kuin tässäkin tapauksessa ja tullin k. kaavamääräys katsttiin infrmaatiltaan riittäväksi. Jtta samasta asiasta ei tulisi mnenlaisia kaavamääräyksiä, ei kaavamääräystä muuteta. Savn Vima Verkk Oy: - Ei humautettavaa. Savn Vima Oyj:n kauklämpö ja sähköntutant: - Ei humautettavaa. Sunenjen kaupunki, kulutusjhtaja: - Ehdtan, että lukin päätyyn epävirallisesta parkkipaikasta tehtäisiin virallinen. Nykyisin esim. ilta-aikaan autt pysäköivät lukin pihaan. Js parkkipaikka lisi kaikille lukin päädyssä, visi pihaan ajaminen vähentyä. Päädyssähän n ennen pihaa ajkieltmerkki, mutta sitä ei nudateta. Päiväaikaan päätyyn parkkeeraavat pettajat (n. 6 auta) ennen ajkieltmerkkiä ja piskelijat (6-10 auta) ajkieltmerkin jälkeen. Yhtenäiskulun pihassa ei le parkkipaikkja piskelijille, pettajille vi juuri ja juuri löytyä reunapaikat (jtka vat talviaikaan hieman kapeat). Parkkipaikilla ei mielestäni tarvitse lla lämmityspisteitä, ainastaan auraus talvella tarvitaan. Tilaa mielestäni lisi. Vastine: - Kulun parkkipaikat n sitettu Urheilukadun pulelle ja lukin päätyä käytetään pysäköintiin vastin liikennemerkkejä. Lukin päädystä hidetaan kulun keittiön hultliikenne ja samalla väylä timii pelastustienä. Pysäköintialueen sittaminen k. alueelle vidaan tteuttaa pihajärjestelyin, mikäli se tehdään, siitä ei saa lla haittaa hult- ja pelastustielle. Asemakaavaan ei pysäköintialuetta siteta. Asemakaavan hyväksyminen Tavitteena n, että kaavahanke n valtuustn hyväksyttävänä syksyn 2018 aikana Viranmaisyhteistyö Kaavamuutksen vireille tulsta ja kaavalunnksen ja ehdtuksen nähtäville asettamisesta tiedtetaan edellä mainittuja viranmaisia. Suunnitelmaa työstetään annettujen lausuntjen phjalta. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita tavitteita, jiden käsittelemiseksi tulisi järjestää viranmaisneuvttelu Phjis-Savn ELY-keskuksen kanssa (MRL 66 2 mm). 13

15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne ja muutkset nykyiseen kaavaan Kaavamuutksen phjana n uima- ja liikuntahallin hankesuunnitelma, jssa uuden rakennuksen sijainti n ratkaistu. Kaavamuuts kskee pääasiassa krttelin käyttötarkitusta. Kaavan rakenne säilyy muutksessa ennallaan, krttelin rajat eivät muutu. Hankesuunnitelman asemapiirrs antaa suuntaa rakennusten ja timintjen sijittumisesta tntille, varsinainen rakennussuunnitelma saattaa piketa jiltain sin hankesuunnitelmasta. Kuva 6. Hankesuunnitelman mukainen asemapiirrs, ei mittakaavassa. (Arktes Oy) Käyttötarkitus Käyttötarkitusta muutetaan siten, että se sallii petustimintaa palvelevien rakennusten lisäksi yleistä käyttöä palvelevien liikuntatiljen rakentamisen. Rakennusikeus Krttelissa käytetty rakennusikeus n tällä hetkellä nin k-m2. Uuden rakennuksen bruttala n nin 5500 k-m2. Purettavan vanhan Kaatrnkulun kerrsala n 3245 k-m2. Jäl- 14

16 jelle jäävien rakennusten ja uuden rakennuksen kerrsalan tarve n nin k-m2. Krttelin rakentamisessa varaudutaan myös lisärakentamiseen, jten rakennusikeudeksi tulee k-m2. Vimassa levassa asemakaavassa rakennusikeus n sitettu kahdessa sassa yhteensä k-m2, mikä n käytettävissä leva tila humin ttaen liian paljn. Krttelin rakennusalan muuts Rakennusalalla rajataan Kulukadun ja Kaatrnkadun puleiset pysäköintialueet. Muuten rakennusala jätetään krtteliin merkitsemättä. Pysäköintipaikat Kaavassa sitetaan autpaikkamääräksi 1 ap/200 k-m2. Tällä hetkellä krttelin timinnilla asuntla mukaan luettuna n nin 80 autpaikkaa. Lisäksi lukin takapihalla n tilaa, jka n käytössä ajittain pysäköintipaikkna. Hankesuunnitelmassa n uimahallia varten sitettu 20 autpaikkaa ja klme paikkaa liikuntaesteisille. Nämä paikat sijittuvat krttelin Kaatrnkadun puleiseen saan. Kulun käytössä levat pysäköintipaikat vapautuvat iltaisin liikuntakeskuksen asiakkaiden käyttöön ja lisäksi lähellä leva urheilukentän parkkipaikka n ruuhka-aikina käytettävissä myös liikuntakeskuksen asiakkaille. Parkkipaikkja uutta liikuntakeskusta varten n alueella riittävästi. Kaatrnkulun purkamisen jälkeen ja js liikuntakeskuksen kerrsalaksi arviidaan 5500 k-m2 n krttelissa käytetty rakennusikeutta nin k-m2. Tämä edellyttää sillin vähintään 82 autpaikkaa, mikä tulee ylittymään nin 20 paikalla. Muut muutkset Kaava-alue sijaitsee Lintharjun phjavesialueella, kaavamerkintöihin lisätään merkintä phjavesialueesta ja sen asettamista rajituksista alueen käytölle. Kaatrnkadun ja Rautalammintien puleiseen tntin kulmaan lisätään merkintä alueen sasta, jka n varattuna yleiselle jalankululle ja pyöräilylle. Lunnsvaiheen jälkeen n lisätty karttaan levalle muuntamlle aluevaraus merkinnällä Muuntamlle varattu alueen sa. 5.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa n käytetty seuraavia merkintöjä ja määräyksiä: YO-15 Opetustimintaa palvelevien rakennusten krttelialue. Pääkäyttötarkituksen lisäksi krttelialueelle saa rakentaa urheilu- ja liikuntatimintaa palvelevia rakennuksia. 409 Krttelin numer. 3 Tntin numer Rakennusikeus kerrsalaneliömetreinä. II p Rmalainen numer sittaa rakennusten, rakennuksen tai sen san suurimman sallitun kerrsluvun. Pysäköimispaikka. 1 ap/200m2 Merkintä sittaa, kuinka mnta kerrsneliömetriä khti n rakennettava yksi autpaikka. 15

17 pv-2 Vedenhankinnalle tärkeä phjavesialue. Alueella tulee välttää phjaveden laatua tai määrää vaarantavia timenpiteitä. Phjavedelle vaaraa aiheuttavien haitta-aineiden käsittely ja varastinti n alueella kielletty. 3 m kaava-alueen rajan ulkpulella leva viiva. Krttelin, krttelinsan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Yleiselle jalankululle ja plkupyöräilylle varattu alueen sa. Muuntamlle varattu alueen sa. 5.3 Kaavamuutksen suhde yleiskaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaava n hjeena asemakaavaa muutettaessa. Suunniteltu kaavamuuts n vimassa levan yleiskaavan maankäyttötavitteiden mukainen, yleiskaavamääräys PY, julkisten palvelujen ja hallinnn alue. 5.4 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutusten vertailu kaavamuutksen mahdllistaman tilanteen ja nykytilanteen välillä Alla levassa taulukssa n vertailtu kaavamuutksen vaikutuksia nykytilanteeseen. Näkökulma Ihmisten elinlt ja elinympäristö, phjavesialue Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan Kaava ei mahdllistasuraan liikunta- ja uimahallin rakentamista hanketta ei vi tteuttaa k. paikassa. Elinlt ja ympäristö eivät alueella muutu, mikäli liikuntakeskusta ei rakenneta k. krtteliin. Käyttämätön kulurakennus puretaan ja alue jää dttamaan jatkkäyttöä. 16 Kaavamuutksen mahdllistama tilanne Kaupunkilaiset saavat uudet, nykyaikaiset liikuntatilat ja uimahallin, harrastus- ja virkistysmahdllisuudet lisääntyvät sekä määrällisesti, että laadullisesti. Liikunnallisuuden vi lettaa lisääntyvän ja edistävän käyttäjien hyvinvintia. Uudisrakentaminen parantaa ympäristöä, vanhjen rakennusten tilalle uutta.

18 Näkökulma Ihmisten elinlt ja elinympäristö, phjavesialue Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan Yhdyskuntarakenne Alueelle vidaan rakentaa petustimintaa palvelevia rakennuksia ja se hjaa purettavan Kaatrnkulun tilalle mahdllisesti tulevaa käyttöä. Uudisrakentaminen sijittuu levaan kaupunkirakenteeseen, tukee keskustan alueen kehittymistä. Kaavamuutksen mahdllistama tilanne Vanha uimahalli puretaan ja tntti vapautuu muuhun käyttöön. Kululaisten ja kuntalaisten tilanne sisäliikuntatiljen salta paranee humattavasti. Asiintiliikenne painttuu nykyistä enemmän Kaatrnkadun pulelle ja se vaikuttaa lähimpien asuintaljen elinlihin. Kaavan merkintä phjavesialueesta, tekee alueen timijille tiettäväksi phjaveden sujelutarpeen. Riski phjaveden pilaantumista aiheuttavista timista vähenee. Liikuntakeskus vidaan sijittaa hyvälle paikalle sijainnin ja saavutettavuuden kannalta synergiaa kulun ja läheisten liikunta-alueiden kanssa. Uudisrakentaminen sijittuu levaan kaupunkirakenteeseen, tukee keskustan alueen kehittymistä. Nykyinen uimahallin tntti vapautuu muuhun käyttöön kaupunkirakenteen kannalta mielenkiintinen khde jatkkäyttöön. Yhdyskuntatalus Yhdyskuntataluden kannalta edullista rakentamista lemassa levan kunnallisteknisen verkstn piiriin. Purkukustannukset tulevat kaupungille ennen uudisrakentamista. Liikenne Kaava-alue sijaitsee j rakennetun katuverkstn alueella. Suurin sa autliikenteestä Samin kuin nykytilanteessa. Samin kuin nykytilanteessa. Aiheuttaa kustannuksia katuverkn perusparantamisen mudssa. Kaava-alue sijaitsee j rakennetun katuverkstn alueella. 17

19 Näkökulma Liikenne Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan khdistuu Kulukadulle, jsta ppilaiden kuljetus tapahtuu. Liikennemäärät säilyvät ennallaan, mutta mikäli myös Kaatrn liikuntasali puretaan, illan tunteihin ajittuva liikenne alueella vähenee. Kaupunkikuva ja maisema Tämän hetken tietjen perusteella Kaatrn kulurakennus ja liikuntahalli tulevat purettavaksi lähivusivusina. Mikäli samalle paikalle ei tule uudisrakentamista, aluetta vidaan käyttää kulun pihana ja lähiliikuntapaikkana. Maisema muuttuu purettavien rakennusten myötä ja tu lisää avinta tilaa kaupunkikuvaan. Kaavamuutksen mahdllistama tilanne Liikuntakeskuksen asiakasliikenteen painpiste muuttuu hankesuunnitelman mukaisen ratkaisun tteutuessa Kulukadulta Kaatrnkadulle. Oppilaskuljetusten salta lukin ja yläkulun liikenne sujuu edelleen Kulukadun kautta, mutta alakululaiset kyyditään Kaatrnkadun pulelta. Oppilasliikenne n kuitenkin vain kulupäivinä ja tiettyinä kellnaikina. Kaatrnkatu ja Kulukatu tulevat parannettaviksi ja erityisesti kevyenliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta n siinä yhteydessä kehitettävä. Liikenne lisääntyy uuden uimahallin vetviman ja liikuntatiljen keskittymisen takia. Lisääntyvä liikenne ei tuta ngelmia alueen liikenneverkstn välityskykyyn. Urheilukentän pysäköintialue Kulukadun varrella tulee ruuhkaaikina nykyistä tehkkaampaan käyttöön. Uudisrakennus muuttaa maisemaa ratkaisevasti. Hankesuunnitelmassa rakennuksen sijittumista kaupunkikuvaan ja maisemaan n kuvattu seuraavasti: Saavuttaessa Kulukatua pitkin uimahalli n helpsti havaittavissa. Väinönkatua pitkin saavuttaessa liikuntahalli näkyy isna ja krkeana massana suhteessa ympäröivään pienimittakaavaisempaan rakennus- 18

20 Näkökulma Kaupunkikuva ja maisema Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan Kaavamuutksen mahdllistama tilanne kantaan. Myös Rautalammintielle liikuntahalli tulee erttumaan selvästi. Liikunta- ja uimahalli tulee erttumaan mittakaavaltaan suurena yksikkönä viereisestä pientalvaltaisesta tai puistmaisesta ympäristöstä. Viereinen kulurakennus tulee lemaan matalahk suhteessa krkeaan liikuntahallimassaan. Vaikka tavitteena n tisaalta arkkitehtnisesti ympäristöön liittyvä ja kaupunkikuvaa täydentävä rakennus, tulee uimahallin lla myös maleimainen, itsenäinen, urheilurakennuksen mutkielellä lutu kknaisuus. Hankesuunnitelmasta saa alustavan kuvan rakennuksen lemuksesta ja massasta, lpputuls ratkeaa vasta tteutussuunnitelmasta. Nykyisen uimahallin jäädessä pis käytöstä sekin puretaan ja alueelle syntyy lisää avinta tilaa dttamaan uutta käyttöä. Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö muuttuu, kun v valmistunut Kaatrnkulu puretaan. Tyhjä tila jää dttamaan uutta käyttöä. Rakennettu ympäristö muuttuu, kun v valmistunut Kaatrnkulu puretaan. Uuden kulun valmistuttua v. 2014, käytöstä pis jäänyt kulurakennus ei le kaupunkikuvallisesti edukseen nykyisellään hitamattmana, jten rakennettu ympäristö khenee humattavasti uudisrakentamisen myötä. 19

21 Näkökulma Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan Ympäristön häiriötekijät Alue n kaupunkikeskustaa, jssa ei le merkittäviä häiriötekijöitä. Kaavamuutksen mahdllistama tilanne Tuhannet sunenjkelaiset kululaiset vat alittaneet kulutiensä Kaatrlla, pinahj jää elämään enää muistissa. Liikuntakeskus lu merkittävän uuden julkisen rakennuksen Sunenjen rakennuskantaan ja synnyttää siten uutta rakennusperintöä. Liikenteen painpisteen siirtyessä sittain Kaatrnkadun pulelle, lähialueen asukaat vivat kkea lisääntyvän liikenteen haitallisena. Suurimmat liikennemäärät vat kuitenkin kulupäivinä ja ajittuvat aamuun kl 8:aan ja prrastetusti iltapäivään. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavamuutksen saatua lainviman, tntille suunniteltu rakentaminen vidaan alittaa. Sunenjella , täydennetty Tim Krtelainen kaavittaja 20

22 Asemakaavan seurantalmake Asemakaavan perustiedt ja yhteenvet Kunta 778 Sunenjki Täyttämispvm Kaavan nimi Krttelin 409 asemakaavan muuts Hyväksymispvm Ehdtuspvm Hyväksyjä Vireilletulsta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus AK Generitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,0553 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tiljen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutksen pinta-ala [ha] 6,0553 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-marantaiset Lmarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-marantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrsala [km²] Tehkkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrsalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , , A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 6, , , C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrsala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrsalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Sujellut rakennukset Sujeltujen rakennusten muuts Rakennussujelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrsala [km²] Tehkkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrsalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , , A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 6, , , YO 6, , , C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

24 KORTTELIA 409 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Sunenjen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue

25 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma sallistumis- ja vurvaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Kaavituksen vireille tulsta tulee ilmittaa sillä tavin, että sallisilla n mahdllisuus saada tietja kaavituksen lähtökhdista, suunnitellusta aikataulusta sekä sallistumis- ja arviintimenettelystä. Ilmittaminen n järjestettävä kaavan tarkituksen ja merkityksen kannalta spivalla tavalla. Kaavan valmistelussa ja vaikutusten arviinnissa nudatettavat vurvaikutuksen periaatteet ja tavat määritellään sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa. Osallistumisja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana. LÄHTÖKOHDAT Alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustassa, Kulukadun ja Rautalammintien välisellä alueella ja käsittää kk ns. yhtenäiskulun krttelin. Alueen sijainti ja rajaus n esitetty alla levassa kartassa. Mitä suunnitellaan? Kuva 1. Kaava-alueen sijainti Sunenjella n tullut ajankhtaiseksi uuden uimahallin ja liikuntasalin rakentaminen. Kaupunginhallitus n hyväksynyt asiaa kskevan hankesuunnitelman, jssa n päädytty uuden uimahallin ja liikuntasalin rakentamiseen käytöstä pistetun Kaatrn kulun paikalle, yhtenäiskulun kanssa samaan krtteliin. Kaavamuutksen tarkituksena n muuttaa krttelin 409 käyttötarkitusta niin, että se mahdllistaa

26 Alueen nykytilanne liikunta- ja uimahallin rakentamisen k. krtteliin. Samalla tarkistetaan krttelin rakennusalan rajja ja rakennusikeuksia. Nykyinen käyttötarkitus kaavassa n YO, petustimintaa palvelevien rakennusten krttelialue. Krttelissa 409 sijaitsevat tällä hetkellä Sunenjen yhtenäiskulu ja luki. Lisäksi krttelin länsipäässä n vukra-asuntkäytössä leva vanha asuntlarakennus. Käytöstä pistetun Kaatrnkulun rakennus ja liikuntasali vat myös k. alueella. Liikuntasali n edelleen kulun ulkpulisessa käytössä. Kaatrnkadun itäpulella n rivi- ja kerrstalja ja Kulukadun phjispulella uimahalli ja liikunta-alueet. Urheilutien pulella naapurikrttelissa n Savn Viman lämpölaits ja puistaluetta. Etelässä krtteli rajittuu Rautalammintiehen. Kk krtteli n kaupungin mistuksessa. SUUNNITTELUTILANNE Kuva 2. Suunnittelualueen nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, ja niiden tavitteena n muun muassa varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkjen humin ttaminen kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa ja lisäksi auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain (24 ) mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa n hulehdittava valtakun-

27 nallisten alueidenkäyttötavitteiden humin ttamisesta siten, että edistetään niiden tteuttamista. Valtineuvst n hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet ensimmäisen kerran vunna Valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita n tarkistettu vunna 2008 ja ne tulivat vimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet käsittelevät - timivaa aluerakennetta - eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua - kulttuuri- ja lunnnperintöä, virkistyskäyttöä ja lunnnvarja sekä - timivia yhteysverkstja ja energiahulta. Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtineuvst n tehnyt päätöksen uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista. Tavitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat humiidaan kaavituksessa ja valtin viranmaisten timinnassa. Alueidenkäyttötavitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan lunnn mnimutisuutta ja kulttuuriympäristön arvja sekä parannetaan elinkeinjen uudistumismahdllisuuksia. Niillä myös speudutaan ilmastnmuutksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Tavitteita n nyt aiempaa merkittävästi vähemmän Uudistetut tavitteet jakautuvat viiteen kknaisuuteen: Timivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehkas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvimainen lunt- ja kulttuuriympäristö sekä lunnnvarat Uusiutumiskykyinen energiahult Valtineuvstn päätös tulee vimaan Tässä asemakaavatyössä nudatetaan uudistuvia alueidenkäyttötavitteita ja tätä asemakaavaa kskevat lähinnä timivian yhdyskunnan sekä terveellisen ja turvallisen elinympäristön tavitteet. Maakuntakaava Sunenjella n vimassa vahvistettu Phjis-Savn maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue n Sunenjki-Iisveden taajamatimintjen aluetta (A1 001, ruskea alue). Lisäksi keskustan aluetta kskee YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMISTARVE merkintä. Merkinnällä sitetaan sellaiset yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta taviteltavat eheyttämistarpeet, jilla vidaan katsa levan ylikunnallista merkitystä. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään jukkliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana tehkkaasti rakennettuna keskus-

28 tatimintjen alueena. Alueella n tettava humin alueidenkäytön suunnittelussa myös liityntäpysäköinti. Lisäksi maakunta kaavassa n Sunenjen keskustan khdalla merkintä ca-11, ALA- KESKUS. Merkinnällä sitetaan seudullisesti merkittäviä keskustimintjen alakeskuksia, jihin sijittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita. Merkinnän sittamalle alueelle vidaan sijittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Lapinlahdella, Leppävirralla ja Sunenjella seudullisesti merkittäväksi vähittäiskaupan suuryksiköksi tulkitaan yli k-m2 vähittäiskaupan yksikkö. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskunta-rakennetta ja sitetaan tilaa seudullisille timinnille, jilla tuetaan alakeskuksen vetvimaa. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Suunnittelualue sijaitsee Taajama-alueiden sayleiskaavan alueella, jka n tullut vimaan Kuva 4. Ote yleiskaavasta.

29 Suunnittelualuetta kskee seuraava yleiskaavamerkintä ja -määräys: PY Julkisten palvelujen ja hallinnn alue. Alue n tarkitettu julkisia palveluja varten. Tärkeä phjavesialue Asemakaava ja tnttijak Alueen asemakaava n vahvistettu , ak Kuva 5. Ote asemakaavasta. Kaava-aluetta kskevat seuraavat asemakaavamerkinnät ja määräykset: YO 12 a Opetustimintaa palvelevien rakennusten krttelialue. Krttelialueilla saa rakentaa asuntja kiinteistön hidlle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autpaikkjen vähimmäismäärät tnteilla: yksi autpaikka kymmentä yli 18-vutiasta ppilasta ja kahta timihenkilöä khti. Rakentamattmat tntin sat, jita ei käytetä kulkuteinä eikä pysäköintiin eivätkä le säilyneet pääasiassa lunnntilassa n istutettava yhtenäisesti. Autn säilytyspaikkjen rakennusala, jlle saa rakentaa jk autsujan tai avkatksen Rakennusikeus kerrsalaneliömetreinä. Krttelissa n vimassa hyväksytty tnttijak, n:

30 HANKKEEN SELVITYKSET Kaavan muutksen laadinnassa tukeudutaan Taajaman sayleiskaavasta saataviin tietihin. Lisäksi käytössä n Sunenjen liikunta- ja uimahallin hankesuunnitelma (Arktes Oy, ). Mikäli kaavatyön edetessä tarvetta ilmenee, laaditaan lisäselvityksiä tarpeen mukaan. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavatyön yhteydessä selvitetään mitä vaikutuksia hankkeella n mm. ihmisten elinlihin ja elinympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntataluteen, liikenteeseen, kaupunkikuvaan ja maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutuksia arviidaan vertaamalla nykytilannetta kaavamuutksen mahdllistamaan tilanteeseen. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Valmisteluaineist, miten ja ketä kuullaan, kaavan aikataulu Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekvaiheista ilmitetaan Sunenjen kaupungin verkksivuilla sekä Sisä-Sav -paikallislehdessä. Kaava-aineistt pidetään nähtävillä em. verkksivuilla sekä teknisten palvelujen timistssa, sitteessa Sairaalaplku 3. Kaavahanketta kskeva sallistumis- ja arviintisuunnitelma (as) sekä kaavalunns käsitellään teknisessä lautakunnassa ja asetetaan yleisesti nähtäville (MRL 63 ). Kaavalunnksesta ja as:sta pyydetään tarvittavat lausunnt. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n mahdllisuus lausua tekniselle lautakunnalle mielipiteensä kaavalunnksesta ennen nähtävänälajan päättymistä. Osallisilla n mahdllisuus antaa palautetta sallistumis- ja arviintisuunnitelmastakirjallisesti tai suullisesti kaavaehdtuksen nähtävillä ln saakka. Saadun palautteen perustella laaditaan kaavaehdtus, jka käsitellään teknisessä lautakunnassa ja asetetaan yleisesti nähtäville klmenkymmenen päivän ajaksi (MRA 27 ). Kaavaehdtuksen nähtävillä lsta tiedtetaan samin kuin kaavalunnksesta. Kaavaehdtuksesta pyydetään tarvittavat lausunnt. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n ikeus tehdä muistutus kaavaehdtuksesta. Muistutus n timitettava tekniselle lautakunnalle ennen nähtävänälajan päättymistä. Kaavaehdtuksen nähtävänäln jälkeen laaditaan vastineet mahdllisiin lausuntihin ja muistutuksiin ja tehdään kaavaehdtukseen tarvittaessa muutkset. Tekninen lautakunta käsittelee kaavaehdtuksen ja esittää sen hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustlle. Kaupunginvaltuustn hyväksymispäätöksestä tiedtetaan kaupungin Internet sivuilla, hyväksymispäätöksestä vi valittaa Itä-Sumen hallint-ikeuteen. Tavite n, että kaavamuuts hyväksytään syksyn 2018 aikana.

31 Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita tavitteita, jiden käsittelemiseksi tulisi järjestää viranmaisneuvttelu Phjis-Savn ELYkeskuksen kanssa (MRL 66 2 mm). Osalliset Phjis-Savn ELY-keskus, Ympäristö ja lunnnvarat -vastuualue Sunenjen kaupungin tekniset palvelut Sunenjen yhtenäiskulu ja luki Kiinteistö Oy Sunenjen Vukratalt Sunenjen Vesi Oy Alueellinen rakennusvalvnta Alueellinen ympäristönsujelupalvelu Phjis-Savn pelastuslaits Savn Vima Oyj TeliaSnera Finland Oyj Naapurimaanmistajat ja vukramiehet Kaavan laatija Kaavittaja Tim Krtelainen Sunenjen kaupunki, maankäytön ja suunnittelun palvelualue s. PL 13, Sunenjki puh sähköpsti: etunimi.sukunimi@sunenjki.fi Tim Krtelainen kaavittaja