KORTTELEITA 656 JA 672 SEKÄ KOPOLANPUISTON OSAA KOSKEVA ASEMAKAAVA- MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

Transkriptio

1 KORTTELEITA 656 JA 672 SEKÄ KOPOLANPUISTON OSAA KOSKEVA ASEMAKAAVA- MUUTOS (ak ) Kskee 6. kaupunginsan krttelia 656, krttelia 672 ja saa Kplanpuistn alueesta. ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Sunenjen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue Tekninen lautakunta

2 1

3 Sisällysluettel 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedt Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkitus Kaavaprsessin vaiheet Selstuksen liiteasiakirjat LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen lista Alueen yleiskuvaus Lunnnympäristö Yhdyskuntatekniikka Maanmistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava ja tnttijak Rakennusjärjestys ja rakennuskiellt Kiinteistörekisteri ja phjakartta Suunnitelmat ja selvitykset ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletul Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vurvaikutusmenettelyt Viranmaisyhteistyö ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavavaihtehtjen rakenne ja muutkset nykyiseen kaavaan Vaihteht 1 (VE1) Vaihteht 2 (VE2) Kaavamuutksen suhde yleiskaavaan Nimistö VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten vertailu kaavavaihtehtjen ja nykytilanteen välillä Muutkset nykyisiin kevyen liikenteen yhteyksiin ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

4 3

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedt - Sunenjen kaupungin 6. kaupunginsan krttelia 656, krttelia 672 sekä Kplanpuistn saa kskeva asemakaavan muuts, tunnus: ak Nimi: Krtteleita 656 ja 672 sekä Kplanpuistn saa kskeva asemakaavamuuts - Laatija: Sunenjen kaupungin maankäytön ja suunnittelun palvelualue, kaavittaja Tim Krtelainen, PL 13, Sunenjki, puh Sunenjen valtuust hyväksynyt: pp.kk Vimaantul: pp.kk Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupunginkeskustassa Sunenjen itäpulella ja se käsittää Osuuskunta Maitmaan meijerin tntin ja sen viereisen kaupungin mistaman rakentamattman tntin ja san Kplanpuistn alueesta. Alueen sijainti ja likimääräinen rajaus n esitetty alla levassa kartassa. 1.3 Kaavan tarkitus Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. Kaavahankeen tarkituksena n mahdllistaa meijerin timintamahdllisuuksien ja kilpailukyvyn parantaminen, lisäämällä tntin rakennusikeutta lisärakennussuunnitelmien edellyttämään määrään ja muuttamalla rakennusalaa. Samalla tutkitaan kiinteistön pysäköinnin järjestämiseen spiva ratkaisu ja sitetaan puistalueelle mahdllinen uusi kevyenliikenteen yhteys. 4

6 1.4 Kaavaprsessin vaiheet - Kaavamuutksen vireilletul: tekninen lautakunta Vireille tulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman ja kaavalunnksen nähtävillä lsta ilmitettu kuulutuksella pp.kk.2017 paikallislehti Sisä-Savssa ja kaupungin Internet sivuilla, sunenjki.fi - Kaavalunnksen nähtävillälaika: pp.kk. pp.kk Teknisen lautakunnan päätös kaavaehdtuksen ja tnttijan nähtäville asettamisesta pp.kk Kaavaehdtuksen nähtävillälaika: - Kaavaehdtuksen käsittely teknisessä lautakunnassa pp.kk Kaavaehdtuksen käsittely kaupunginhallituksessa pp.kk Sunenjen valtuustn päätös kaavan hyväksymisestä pp.kk Selstuksen liiteasiakirjat 1. Asemakaavakartat (lunnsvaiheessa VE1 ja VE2) 2. Asemakaavan seurantalmake. (ei mukana lunnsvaiheessa) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen lista Alueen yleiskuvaus Meijeri timii tällä hetkellä malla tntillaan krttelissa 656. Tntilla n viimevusina rakennettu erinäisiä laajennussia ja laitteistja ja parhaillaan n käynnissä energiakeskuksen rakentaminen. Tntilla tehdyt rakennustyöt vat siistineet ja yhdenmukaistaneet tntin rakennusten ulknäköä. Krttelin 672 alue n kaupungin mistuksessa ja se n rakentamatnta puistmaista aluetta. Sunenjkeen rajittuva Kplanpuist n puistksi rakennettua ja sillä sijaitsee jkirannan kevyenliikenteen väylä. Kaava-alueen eteläpulella n Kplanrannan pientalalue, idässä puistkaistale ja kerrstaljen aluetta sekä Futurian yrityspuist. Phjisessa Kupintien takana pientalalue ja Onnelan pellt, lännessä alue rajittuu Sunenjkeen Lunnnympäristö Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä ei le varsinaisesti lunnntilassa levaa aluetta, vaan se n rakennettua tellisuustnttia ja Sunenjen varrelle sijittuvaa rakennettua puista kaupunkiympäristössä Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueella n kadut ja yhdyskuntatekniikan verkstt rakennettu. 5

7 2.1.4 Maanmistus Osuuskunta Maitmaa mistaa kiinteistön ja Sunenjen kaupunki mistaa Kplanpuistn (kiinteistö kaup.san puistt), krttelin 672 alueen (kiinteistö ) ja katualueen. Kuva 2. Suunnittelualue, etualalla Maitmaan meijeri. (Kuva: Osuuskunta Maitmaa) 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, ja niiden tavitteena n muun muassa varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkjen humin ttaminen kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa ja lisäksi auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavitteet, jista tärkeimmät vat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet käsittelevät - timivaa aluerakennetta - eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua - kulttuuri- ja lunnnperintöä, virkistyskäyttöä ja lunnnvarja sekä - timivia yhteysverkstja ja energiahulta. Tätä asemakaavaa kskevat lähinnä eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua kskevat tavitteet Maakuntakaava Sunenjella n vimassa vahvistettu Phjis-Savn maakuntakaava

8 2.2.3 Yleiskaava Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualuetta kskee seuraava merkintä: - Sunenjki-Iisveden taajamatimintjen alue (A1 001, ruskea alue), Suunnittelualueella sijaitsee Taajama-alueiden sayleiskaavan alueella, jka n tullut vimaan Kuva 4. Ote yleiskaavasta 7

9 Suunnittelualuetta kskevat seuraavat yleiskaavamerkinnät ja -määräykset: T AP VL Tellisuus- ja varastalue. Alue n tarkitettu tellisuus- ja varasttiminnalle, jka ei aiheuta ilman pilaantumista, ei käytä tai valmista phjavesiä likaavia aineita eikä aiheuta tellisuusalueen ulkpulella yli 55 db: melutasa tai muuta siihen verrattavaa ympäristöhäiriötä. Asuntalue. Alue n tarkitettu asemakaavitettavaksi. Alueelle saa sijittaa rivitalja ja muita kytkettyjä rakennuksia sekä maktitalja ja muita erillispientalja. Alueelle saa sijittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimutisia työtilja, jista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittja. Lähivirkistysalue. Alue varataan pääasiassa ulkiluun ja virkistykseen Asemakaava ja tnttijak Alueen asemakaava n tullut vimaan , ak Krttelissa 656 n vimassa hyväksytty tnttijak. Tämän asemakaavatyön yhteydessä laaditaan kaavaratkaisusta riippuen tarvittava tnttijak, jka asetetaan nähtäville kaavaehdtuksen kanssa. Kuva 5. Suunnittelualueen asemakaava. 8

10 Alueella n vimassa seuraavat asemakaavamerkinnät ja -määräykset: T-17 Yhdistettyjen tellisuus- ja varastrakennusten krttelialue. Krttelialueelle saa rakentaa kiinteistön hidn kannalta tarpeelliset asunnt. Autjen pysäköimispaikkja n sitettava yksi 150 kerrsneliömetriä khti. KTY-17 VP Liike- ja timistrakennusten sekä ympäristöhaittja aiheuttamattmien tellisuusrakennusten krttelialue. Puist Rakennusjärjestys ja rakennuskiellt Sunenjen rakennusjärjestys n tullut vimaan Alue ei le asemakaavan laatimista varten rakennuskiellssa Kiinteistörekisteri ja phjakartta Alue kuuluu kknaisuudessaan kaupungin pitämään kiinteistörekisteriin. Kaavan phjakartta n Sunenjen kaupungin ylläpitämä, se n maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n mukainen ja täyttää JHS 185:n vaatimukset. 2.3 Suunnitelmat ja selvitykset Kaavatyössä tukeuduttaan Sunenjen taajamayleiskaavan yhteydessä tehtyihin selvityksiin ympäristöön ja rakennuskulttuuriin liittyvien asiiden salta. Kaavamuutksen phjana n yrityksen suunnitelma vuteen 2022 ulttuvasta timitiljen rakentamisesta. Tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kaavaprsessin aikana. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin timinta- ja talussuunnitelmaan kirjattuja strategisia painpisteitä n muun muassa kannustava elinkeinplitiikka, jhn pyritään turvaamalla lemassa levien ja uusien yritysten timintaedellytyksiä. Asemakaavamuutksen tavitteena n mahdllistaa paikkakunnalla j timivan yrityksen timinnan kehittäminen nykyisen kiinteistön alueella ja sitä kautta yrityksen kilpailukyvyn ylläpitäminen. Samalla tutkitaan mahdllisuus sijittaa meijerin pysäköintipaikat viereisen krttelin 672 alueelle. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletul Osuuskunta Maitmaa n hakenut asemakaavan muutsta päivätyllä hakemuksella. Yrityksen kanssa käydyissä neuvtteluissa n tdettu, että yrityksen tutanttilja kskevan suunnitelman tteutuminen edellyttää asemakaavan muuttamista ja hanke n siten perusteltu. Kaavahanke n tullut vireille, kun tekninen lautakunta n päättänyt asettaa hanketta kskevan kaavalunnksen ja siihen liittyvän sallistumis- ja arviintisuunnitelman nähtäville. 9

11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeen sallisia ja sidsryhmiä vat - Osuuskunta Maitmaa - Sunenjen kaupunki, tekniset palvelut - Sunenjen Vesi Oy - Alueelliset rakennusvalvntapalvelut - Alueelliset ympäristönsujelupalvelut - Phjis-Savn pelastuslaits - Savn Vima Oy - Naapurimaanmistajat ja -haltijat Osallistuminen ja vurvaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen nähtävilläl Kaavamuutksen vireille tulsta sekä ja kaavalunnksen nähtävillälsta tiedtetaan paikallislehti Sisä-Savssa ja kaupungin ktisivuilla julkaistavalla kuulutuksella. Kaavalunnksesta pyydetään tarpeelliset lausunnt. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n mahdllisuus lausua tekniselle lautakunnalle mielipiteensä kaavalunnksesta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta ennen nähtävänälajan päättymistä. Kaavalunns n llut nähtävillä pp.kk. pp.kk Kaavalunnksesta n annettu seuraavat lausunnt ja mielipiteet: (täydennetään myöhemmin) Kaavaehdtuksen nähtävilläl Kaavalunnksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntjen phjalta valitaan vaihteht, jnka phjalta valmistellaan asemakaavaehdtus, jnka tekninen lautakunta asettaa nähtäville. Samalla laaditaan myös tarvittava tnttijakehdtus, jka asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavaehdtuksen kanssa. Kaavaehdtuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnt. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n ikeus tehdä muistutus kaavaehdtuksesta. Muistutus n timitettava tekniselle lautakunnalle ennen nähtävänälajan päättymistä. Kaavaehdtus n llut nähtävillä pp.kk. pp.kk Kaavaehdtuksesta n annettu seuraavat lausunnt ja muistutukset: (täydennetään myöhemmin) Asemakaavaehdtuksen hyväksyminen Tavitteena n, että kaavahanke n valtuustn hyväksyttävänä kevään 2018 aikana Viranmaisyhteistyö Kaavamuutksen vireille tulsta ja kaavalunnksen ja ehdtuksen nähtäville asettamisesta tiedtetaan edellä mainittuja viranmaisia. Suunnitelmaa työstetään annettujen lausuntjen phjalta. 10

12 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavavaihtehtjen rakenne ja muutkset nykyiseen kaavaan Asemakaavalunnkseksi n laadittu vaihtehdt 1 ja 2, jtka pikkeavat rakenteeltaan tisistaan, mutta eivät timinniltaan Vaihteht 1 (VE1) Vaihteht 2 (VE2) Vaihteht 1:ssä nykyinen meijerin krtteli 656 pysyy rajjensa pulesta ennallaan. Kerrsluvuksi merkitään klme (III) ja tehkkuuslukua kasvatetaan nykyisestä 0,35 :stä suunnitellun rakentamisen edellyttämällä tavalla 0,60:een. Rakennusikeus kasvaa siten k-m2:sta k-m2:iin. Tntin kaavamääräys kuuluu seuraavasti: T-25, Tellisuus- ja varastrakennusten krttelialue. Alue n tarkitettu tellisuus-ja varasttiminnalle, jka ei aiheuta ilman pilaantumista eikä aiheuta tellisuusalueen ulkpulelle yli 55 db: melutasa tai muuta siihen verrattavaa ympäristöhäiriötä. Tntin autpaikat sijitetaan autpaikkjen krttelialueeksi muutettavaan krtteliin 672 ja sinne määrätään sitettavaksi alue plkupyörien pysäköintiä varten. Krttelin 672 kaavamääräys n seuraava: LPA-1, Autpaikkjen krttelialue. Alueelle saa rakentaa avpaikkja ja katksia. Krtteliin tulee sittaa tarpeellinen määrä paikkja plkupyörien säilytystä varten. Kplan puistn alueelle sitetaan Tietniekantien ja Pähkinäsaarenrannan kevyen liikenteen väylän välinen uusi hjeellinen kevyenliikenteen väylä. Tulevan väylän tarkituksena n hjata jalankulkijita ja pyöräilijöitä rantaväylälle ja vähentää kevyenliikenteen liikkumista Antti Halsen tiellä. Uusi yhteys mahdllistaa myös suran reitin esim. Kplan päiväkdilta uimarannalle. Puistalueelle sitetaan hjeellinen hulevesien käsittelyalue, jnka paikka tarkentuu jatksuunnittelussa. Vaihteht 2:ssä nykyinen meijerin krtteli 656, sa Antti Halsen tien katualueesta sekä krtteli 672 yhdistetään tellisuuskrtteliksi 656, jnka pinta-ala n nin m2 ja. Krttelin kaavamääräys n sama kuin VE1:n T-25, Tellisuus- ja varastrakennusten krttelialue. Kerrsluvuksi merkitään klme (III) ja tehkkuusluvuksi e= 0,50 (rakennusikeus nin k-m2), kska tntin alue n nyt laajempi kuin VE1:ssä. Krttelin 672 alue sitetaan autn ja plkupyörien säilytyspaikan rakennusalaksi merkinnällä a,pp. Kplanpuist laajenee Antti Halsen tien jen puleiselle salle ja mudstaa näin Meijerin puistn kanssa yhtenäisen puistalueen. Kplan puistn kaavamerkinnät vat muuten samat kuin VE 1:ssä. 5.2 Kaavamuutksen suhde yleiskaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaava n hjeena asemakaavaa muutettaessa. Suunniteltu kaavamuuts pikkeaa krttelin 672 salta vimassa levan yleiskaavan tavitteellisesta maankäytöstä. Yleiskaavan laatimisen aikihin, vusina , nähtiin krttelin 672 alue ptentiaalisena asuinkrttelina (AP). Sen sijainti keskustan palvelujen äärellä ja jen rantamaisemassa, n tllinen pientalasumiseen ja se nähtiin jatkna jitakin vusia aikaisemmin tteutetulle Kplanrannan asuinalueelle. 11

13 Tilanne n kuitenkin muuttunut yleiskaavan laatimisen ajista Maitmaan meijerin tarpeiden salta. Meijerin liikennöinti tapahtuu nykyään krttelin 672 viereisen katualueen kautta (Tietniekantie ja Antti Halsen tie). Liikennemäärä n tällä hetkellä nin 220 raskasta ajneuva viikssa. Meijerin tntille suunnitellut laajennukset vievät tteutuessaan tntin nykyiset parkkipaikat, jten tässä kaavatyössä tarkastellaan krttelin 672 käyttööntt pysäköintialueena, mikä n tällä hetkellä ainut vaihteht meijerin tntin ulkpulisten alueiden sittamiseksi pysäköintiin. Tisaalta asuinkrttelin sijittaminen raskaan liikenteen käyttämän katualueen viereen, ei välttämättä le asumismukavuuden kannalta paras vaihteht. Nykyisen asemakaavan mukaan krtteliin 672 vidaan rakentaa tellisuus-, yritys-tai liiketimintaa, jten alueen käyttäminen pysäköintiin ei le siihen verrattuna vaikutuksiltaan merkittävä muuts. Lisäksi yleiskaavassa AP alueeksi merkitty krttelin 672 alue rajittuu phjisessa tellisuus- ja varastalueeseen T (meijerin tntti) ja idässä työpaikka-alueeseen TP (Futurian alue), jten kaavamuutksen mahdllistama timinta spii hyvin yleiskaavassa esitettyyn ympäröivän alueen maankäyttöön. Kska kyseessä n yksittäisen krttelin er yleiskaavamääräykseen, ei le tarpeen lähteä muuttamaan yleiskaavaa tämän asemakaavamuutksen takia. 5.3 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. Vaihtehdn 2 tteutuessa Antti Halsen tie nimenä jää pis käytöstä. 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutusten vertailu kaavavaihtehtjen ja nykytilanteen välillä Alla levassa taulukssa n vertailtu kaavavaihtehtjen vaikutuksia nykytilanteeseen. Näkökulma Ihmisten elinlt ja elinympäristö Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan Meijerin tntille rakennetaan nykyisen rakennusikeuden ja käytössä levan tilan sallimissa rajissa. Ihmisten elinlt eivät muutu lähiympäristössä ja elinympäristön muutkset näkyvät lähinnä uusina rakennuksina meijerin tntilla. 12 VE 1:n mahdllistama tilanne Meijerin tntti rakentuu suunnitelmien mukaan. Rakentamisella ei le suranaisia vaikutuksia naapurustn elinlihin ja elinympäristöön. Uudisrakentaminen ei aiheuta lisää laitteista aiheutuvaa melua, nykyiseen verrattuna melu ulkpulella vähenee. Krtteliin 672 rakennettu pysäköintialue, muuttaa nykyisin puistmaisena levan alueen lunteen rakennetuksi alueeksi, hikulkijille muuts näkyy, mutta ei vaikuta merkittävästi elinlihin eikä ympäristöön. VE 2:n mahdllistama tilanne Samin kuin VE1 Samin kuin VE1 Samin kuin VE1 Samin kuin VE1

14 Näkökulma Ihmisten elinlt ja elinympäristö Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ei muutu, kaavan mahdllistama rakentaminen tapahtuu levan rakenteen sisällä ja täydentää sitä. Yhdyskunta- ja energiatalus Yhdyskuntataluden kannalta rakentaminen levan kunnallisteknisen verkstn piiriin n sutavaa ja edullista. Nykyiselle meijerin tntille llaan rakentamassa energiakeskusta, jta hyödynnetään kauklämpöverkn lämmöntutannssa. Energiataluden kannalta ratkaisu n nähty sapulien mielestä järkeväksi. Kaava ei sid eikä rajita yrityksen energiankäytön ratkaisuja. Liikenne Liikennöinti meijerin tntille tapahtuu pääsin Tietniekantien ja Antti Halsen tien kautta. Vähäisessä määrin liikennöidään myös Kupintien pulelta. Tällä hetkellä nin 220 raskasta ajneuva viikssa, suurin sa liikenteestä keskittyy trstaille ja perjantaille. Lauantaisin vain 2-5 auta päivässä. Liikennemäärät säilyvät nykyisellään meijerin salta. VE 1:n mahdllistama tilanne Uusi kevyen liikenteen yhteys Tietniekantien ja rantaplun välillä mahdllistaa yläpulisilta alueita suremman pääsyn jkirannan uimapaikalle. Ei muutsta yhdyskuntarakenteeseen. Krttelin 672 mahdllistamaa rannanläheistä asuinrakentamista tai liike-, timist- tai tellisuusrakentamista tteutetaan muualla. Yhdyskuntataluden kannalta edullista rakentamista lemassa levan verkstn piiriin. Kaava mahdllistaa eri energiaratkaisujen tteuttamisen alueella. Liikennöinti meijerin tntille tapahtuu samaan tapaan kuin nytkin. Työntekijöiden pysäköinti järjestetään krttelissa 672. Pysäköintipaikalle sitettava myös paikka plkupyörien säilyttämiseen, tarkituksena parantaa työmatkapyöräilyn edellytyksiä. Uusi pysäköintialue ei lisää Tietniekantien liikennettä, sillä sama määrä työntekijöiden autja pysäköidään nykyisellään meijerin VE 2:n mahdllistama tilanne Ei muutsta yhdyskuntarakenteeseen. Samin kun VE1. Samin kuin VE1. Samin kuin VE1. Liikennöinti meijerin tntille tapahtuu samaan tapaan kuin nytkin. Meijerin tnttiin liitetyt Antti Halsen tien sa ja krttelin 672 alue, mudstavat yhtenäisen tellisuustntin, jssa pysäköinti vidaan järjestää samalla paikalla kuin vaihtehdssa 1:ssä. Myös plkupyörille n sitettu säilytyspaikka. Liikenne ei pysäköintijärjestelyiden takia lisäänny, mutta ne 13

15 Näkökulma Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan Liikenne Mikäli krtteli 672 rakennetaan liike-, timist- tai tellisuuskäyttöön liikenne alueella lisääntyy ja timinnan laadusta riippuen määrä vi vaihdella suurestikin. Kaupunkikuva ja maisema Meijerin tntin täydennysrakentamisesta sa näkyy ympäristöön ja sa jää levien rakennusten peittn. Varasttiljen rakentaminen parantaa kaupunkikuvaa siten, että ulkvarastintia ei juuri tntilla le. Merkittäviä muutksia maisemaan ei aiheudu meijerin tntin salta. Krtteliin 672 n mahdllista rakentaa liike-, timist- tai tellisuusrakennuksia ja laadusta riippuen rakentaminen näkyy ja muuttaa maisemaa 14 VE 1:n mahdllistama tilanne tntille. Tutanta vidaan kuitenkin kehittää ja sitä kautta tulevaisuudessa liikenne vi lisääntyä. Uusi kevyen liikenteen yhteys Tietniekantien ja rantaplun välillä sujuvittaa esim. Tiednkaaren alueelta pääsyä rantaplulle ja vähentää kevyttä liikennettä Antti Halsen tieltä. Tulevan pysäköintialueen liikenne risteää kevyen liikenteen kanssa Antti Halsen tiellä, heikentää liikenneturvallisuutta. Meijerin tntti rakentuu suunnitelmien mukaan. Nykyinen nin 6800 k-m2 rakennusmäärä laajenee nin 9000 k-m2:n lisärakentamisilla vuteen 2022 mennessä. Uudet rakennukset näkyvät ympäristössä, siisteinä tellisuusrakennuksina. Krttelin 672 alue n muuttunut puistmaisesta alueesta pysäköintialueeksi. Alueella pysäköivät meijerin työntekijät ja myös väliaikaisesti kurmausta dttava raskaskalust. VE 2:n mahdllistama tilanne mahdllistavat tutannn kehittämisen pitemmällä tähtäimellä ja siten liikennemäärät vivat tulevaisuudessa lisääntyä. Uusi kevyen liikenteen yhteys Tietniekantien ja rantaplun välillä. sujuvittaa esim. Tiednkaaren alueelta pääsyä rantaplulle ja krvaa sittain käytöstä pistuvan Antti Halsen tien kevyenliikenteen yhteytenä. Kevyen liikenteen läpikulku Yhteislaitumen alueelta Tietniekantien ja Antti Halsen tien kautta rantaplulle ja keskustaan katkeaa. Vaihtehtisena reittinä n Jalkalantien ja Kupintien kautta kulkeva kevyen liikenteen väylä. Kevyenliikenteen turvallisuus paranee, kska se ei le enää Antti Halsen tiellä yhdessä pysäköintialueen ja meijerin tntille menevän liikenteen kanssa. Samin kuin VE1 Samin kun VE1 Samin kun VE1 Samin kuin VE1 Samin kuin VE1

16 Näkökulma Kaupunkikuva ja maisema Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Elinkeinelämä, yrityksen timintamahdllisuudet Nykytilanne: Alueella timitaan nykyisen kaavan mukaan humattavasti. Kplanpuist pehmentää rakennusten näkyvyyttä jelta päin katsttaessa. Taajama-alueen yleiskaava tehtäessä eivät meijerin alueen rakennukset nusseet esille rakennusperinnön kannalta merkittävinä. Meijerin alue n rakentunut vusikymmenien aikana nykyiseen mutnsa ja jatkssa rakentamista vidaan tehdä enää rakennusikeuden sallimissa rajissa. Meijerin tntti tellisuusympäristönä säilyy siistinä sana keskustan ja jkivarren rakennettua ympäristöä. Osuuskunta Maitmaa n suunnitellut tekevänsä tutantnsa mnipulistamiseksi tarvittavat rakennushankkeet vuteen 2022 mennessä. Nykyinen kaavatilanne ei mahdllista kaikkea suunniteltua rakentamista, jten mahdllisuudet tutannn mnipulistamiseen ja sitä kautta kilpailukyvyn parantamiseen heikkenevät. VE 1:n mahdllistama tilanne Puust n pysäköintialueen khdalta pistettu, mutta jkirannan ja pysäköintialueen väliin jää puistkaistale, jssa siisti sujapuust. Kplanpuistn Tietniekantien ja rantaplun väliin rakennettu kevyen liikenteen väylä speutuu hyvin maisemaan. Kulttuuriperintöön ei kaavamuutksella le vaikutusta. Meijerin tntti rakentuu suunnitelman mukaan ja keskeisellä paikalla leva perinteinen tellisuusalue nykyaikaistuu rakennustensa salta ja rakennettu ympäristö täydentyy. Suunnitellut, vuteen 2022 mennessä tehtävät laajennukset meijerin timitilissa, mahdllistavat yrityksen tutannn mnipulistamisen ja sitä kautta paremman kilpailukyvyn timialallaan. Tulevaisuudessa työntekijämäärää n mahdllista kasvattaa nykyisestä nin 60 vakinaisesta työntekijästä työntekijään. Paikkakunnalla j vudesta 1915 timineen meijerin timinta n turvattu vusiksi eteenpäin. VE 2:n mahdllistama tilanne Samin kuin VE1 Samin kuin VE1 Samin kuin VE1 Samin kuin VE1 Samin kuin VE1 15

17 Yhteenvet vaihtehdista Kaavatilanne jää nykyiselleen: - Yritys vi laajentaa timitiljaan vain nykyisen kaavan sallimissa rajissa ei vastaa suunniteltua timintaa, mahdllisuudet tutannn mnipulistamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi heikkenevät, vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuden työllistämismahdllisuuksiin. - Krtteli 672 jää kaupungin käyttöön, mahdllisuus muuttaa asuinkrtteliksi Kplanrannan asuinalue saa jatka jssain vaiheessa. - Alueen kulkuyhteydet säilyvät ennallaan. - Ympäristö ja kaupunkikuva vivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, mitä krtteliin 672 rakennetaan. VE1:n mukainen tilanne: - Yritys vi tteuttaa timitiljensa laajennukset suunnitellusti. Timinta jatkuu ja kehittyy suunnitelmien mukaan, mahdllistaa tutannn ja työvimanlisäyksen lähivusina. Elinkeinelämän kannalta psitiivinen vaikutus. - Krtteli 672 muuttuu pysäköintipaikaksi maisema muuttuu sen salta avimeksi rakennetuksi alueeksi. - Uusi kevyen liikenteen yhteys parantaa jkirannan plun saavutettavuutta. - Meijerin tntilla rakentaminen ei vaikuta merkittävästi lähiympäristöön eikä kaupunkikuvaan. VE2:n mukainen tilanne: - Yritys vi tteuttaa timitiljensa laajennukset suunnitellusti. Timinta jatkuu ja kehittyy suunnitelmien mukaan, mahdllistaa tutannn ja työvimanlisäyksen lähivusina. Elinkeinelämän kannalta psitiivinen vaikutus. - Krtteli 672 muuttuu pysäköintialueeksi samin kuin VE1:ssä. - Uusi kevyen liikenteen yhteys parantaa jkirannan plun saavutettavuutta. - Kevyen liikenteen yhteys Antti Halsen tien kautta jää pis. Matka Yhteislaitumen alueelta kevyen liikenteen reittejä myöten keskustaan ei pitene, vaihtehtinen yhteys jkirannan kautta jää kuitenkin pis. - Meijerin tntilla rakentaminen ei vaikuta merkittävästi lähiympäristöön eikä kaupunkikuvaan. 16

18 6.2 Muutkset nykyisiin kevyen liikenteen yhteyksiin Kuva 6. Kevyen liikenteen yhteydet nyt ja VE1:n mukainen uusi yhteys. Kuva 7. Kevyenliikenteen yhteydet VE2:n mukaan. Vaihtehdn 2 mukaisessa ratkaisussa Tietniekantien ja Antti Halsen tien kautta kulkeva yhteys lakkaa. Sammalaseläntien ja Kplanplun alueen asukkaille muuts vaikuttaa siten, että vaihtehtinen jkirannan kautta kulkeva reitti jää pis. Matka keskustaan ei pitene. 17

19 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavamuutksen saatua lainviman, kaupunki ja yritys spivat alueiden luvutuksesta ja tarvittavien kiinteistönmudstustimitusten jälkeen yritys vi lähteä tteuttamaan kaavanmukaista rakentamista. Sunenjella Tim Krtelainen kaavittaja 18