OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 HALSUAN KUNTA A HALSUAN KESKEISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

2 Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) esitellään kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät. Suunnitelmassa kerrtaan myös kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu. Lisäksi sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Halsuan Tuulivima Oy suunnittelee Halsuan keskisiin tuulivimapuistaluetta, jssa n yhteensä enintään 50 tuulivimalaa. Tuulivimaliden alustava kknaiskrkeus n enintään 226 metriä. Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua sayleiskaavituksen alkuvaiheessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. TUULIVOIMAPUISTOJEN SUUNNITTELUALUEIDEN SIJAINNIT Halsuan keskeisten tuulivimapuistjen suunnittelualue sijaitsee nin 8 kilmetriä Halsuan keskustaajamasta itään. Muut lähialueen keskustaajamat vat Lestijärvi (nin 15 km killiseen), Perh (nin 16 km etelään), Veteli (nin 25 km länteen), Kaustinen (nin 32 km itä-luteeseen) ja Thlampi (nin 32 km phjiseen). Suunnittelualueen eteläsiin päästään pitkin yhdystietä 7530 (Perhntie), jlta käännytään Lukkukskentielle ja edelleen Silkkitielle tai Etelähaarantielle. Suunnittelualueen keskisiin päästään kääntymällä Kannistntielle jk seututieltä 751 (Lestijärventie) tai yhdystieltä Kannistntieltä käännytään edelleen Etelähaarantielle tai Katajärventielle. Alueen phjissiin päästään kääntymällä Kannistntieltä Hautakskentieltä Ismastkankaantielle. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Halsuan Tuulivima Oy n tehnyt alitteen Halsuan keskeisten tuulivimapuistjen sayleiskaavan laadinnasta Halsuan kunnalle. Kunnanhallitus n kkuksessaan hyväksynyt alitteen ja päättänyt sayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavitteena n mahdllistaa suunnitellun tuulivimapuistalueen rakentaminen. Tuulivimapuistt mudstuvat tuulivimaliden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja hultteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavitteena n tteuttaa tuulivimapuistalueen rakentaminen lunnnympäristön minaispiirteet ja ympäristövaikutukset humin ttaen sekä lieventää rakentamisesta mahdllisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä n mahdllista käyttää tuulivimaliden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Halsuan kunnanvaltuust. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2

3 Halsuan keskeisten tuulivimapuistjen tavitteena n saltaan edistää ilmastpliittisia tavitteita, jihin Sumi n situtunut. Tuuliviman salta tavitteena n nstaa tuuliviman asennettu kknaisteh Sumessa MW:iin vuteen 2020 mennessä. Lisäksi sayleiskaavan tavitteena n ttaa humin muut alueita kskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprsessin kuluessa mudstuvat tavitteet. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Halsuan keskeisten tuulivimapuistjen suunnittelualueet vat pääsin metsätaluskäytössä. Suunnittelualueella n kattava metsäauttieverkst. Suunnittelualue sijaitsee nin metriä merenpinnan yläpulella. Alueelle sijittuu pääsin karuja talusmetsäalueen metsälunttyyppejä sekä runsaasti kalli- ja kivikkpaljastumia sekä alueen eteläsissa myös sualueita ja turvemaita. Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaismuist- tai kulttuurihistriallisesti arvkkaita khteita. Lähin muinaisjäännös (Sirkkasenkangas) sijaitsee nin 4,2 kilmetriä suunnittelualueesta länteen. Lähin valtakunnallisesti merkittävä khde (RKY 2009) n Vimpelin kirkk ja kirknseutu (nin 8 km suunnittelualueesta länteen). Halsuan kirkk n myös kirkklailla sujeltu rakennus. Suunnittelualueella sijaitsee sittain yksi kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeä alue, Töppösenlulikk, jka n jääkauden jälkeen mudstunut laaja kivikkalue. 10 km säteellä suunnittelualueesta sijaitsee myös muita kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueita: Penninkijki-Hangasneva-Säästöpiirineva (nin 0,2 km kaakkn/etelään), Halsuanjärvi (nin 7 km läneen) ja Halsuan maisema-alue (nin 7,1 km länteen). Lähin kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue n Lestijkilaaks Kannuksessa ja Thlammilla (nin 13 km phjiseen). Suunnittelualueella ei sijaitse lunnnsujelualueita, mutta aivan suunnittelualueen länsirajassa n kiinni Suutarin Is-Phjan yksityinen lunnnsujelualue. Lähimmät muut lunnnsujelualueet vat Hangasneva-Säästöpiirinneva 0,5 km suunnittelualueesta itään ja Putkintkn yksityinen lunnnsujelualue 1,3 kilmetriä suunnittelualueesta kaakkn. Suunnittelualueen pinta-ala n nin 36 km 2. Halsuan kunta n vukrannut maa-alueet yksityisiltä maanmistajilta tuuliviman rakentamistarkituksessa ja luvuttanut ne edelleen Halsuan Tuulivima Oy:lle. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvitteita ja ne n ryhmitelty kknaisuuksiin asiasisällön perusteella. Halsuan keskeisten tuulivimapuistjen sayleiskaavaa kskevia yleis- ja erityistavitteita n esitetty VAT:in timivia yhteysverkstja ja energiahulta kskevassa khdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahulln valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdllisuuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3

4 Alueidenkäytön suunnittelussa n turvattava lentliikenteen nykyisten varalaskupaikkjen ja lennnvarmistusjärjestelmien kehittämismahdllisuudet sekä stilasilmailun tarpeet. Tuulivimalat n sijitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman vimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkstja kskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvkkaat lunt- ja kulttuurikhteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Suunnittelualueelle n vimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen Keski-Phjanmaan yhdistelmämaakuntakaava, jnka 1. vaihekaava n vahvistettu ympäristöministeriössä , 2. vaihekaava ja 3. vaihekaava Vimassa levassa maakuntakaavassa ei le sitettu sisämaahan sijittuvia tuulivimapuistalueita. Suunnittelualueen eteläsa sijaitsee maakuntakaavaan merkityllä turvetutantvyöhyke 1:lla (tv1). Sitä kskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetutannn suunnittelun lähtökhtana tulee lla turvetutannn aiheuttaman vesistön kknaiskurmituksen vähentäminen. Kuva 1. Ote Keski-Phjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen punaisella. Suunnittelualueen itäsien läpi kulkee sähköverkkn liittyvä pääjht tai -linja. Suunnittelualueen länsisa sijittuu sittain maakuntakaavaan merkitylle kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeälle alueelle. Sitä kskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvjen sekä perinnebitppien ja muiden lunnnympäristöjen säilymistä alkututannn timinta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskhtaisessa kaavituksessa tulee humiida alueen erityispiirteet ja tarpeen mukaan antaa niiden säilymisen turvaavia kaavamääräyksiä ja suunnitteluhjeita. Alueelle ei le maakuntakaavassa sitettu muita aluevarausmerkintöjä. Suunnittelualueen phjispulitse kulkee maakuntakaavaan merkitty seututie. Suunnittelualueen läheisyyteen n merkitty yksi lunnn mnimutisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen eteläpulella sijaitsee myös laaja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeä alue. Suunnittelualueen ympäristöön n maakuntakaavaan merkitty klme tärkeää tai vedenhankintaan sveltuvaa phjavesialuetta. Maakuntakaavaan n merkitty myös lunnnsujelualueita sekä suunnittelualueen etelä- että itä- ja phjispulille. Osa alueista n sidensujeluhjelman mukaan perustettuja tai perustettavaksi tarkitettuja lunnnsujelualueita (SL3) ja sa vanhjen lunnnmetsien sujeluhjelman mukaan perustettuja tai perustettavaksi tarkitettuja lunnnsujelualueita (SL5). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4

5 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN IV VAIHEKAAVA Kuva 2. Ote Keski-Phjanmaan maakuntakaavan IV vaihekaavalunnksesta. Suunnittelualueen sijainti n sitettu punaisella Keski-Phjanmaan liitssa n alitettu 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaava tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuuliviman sijittumista Keski- Phjanmaan maakunnassa. Kaa-van lähtökhtana timii Phjis-Phjanmaan ja Keski-Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitys. Esiselvityksessä n tutkittu tuuliviman sijittumisperiaatteita ja mahdllisuuksia esittää tuulisuusrajaarvn perusteella parhaiten tuulivimatutannlle sveltuvia alueita. IV vaihekaavan lunnksessa suunnittelualueen keskisiin n merkitty uusi tuulivimatutannlle tutkittava alue (tv-2). Lisäksi aivan alueen eteläsaan Halsuan ja Perhn kunnanrajan mlemmin pulin n merkitty Phjis-Phjanmaan ja Keski- Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitykseen perustuva tuulivimaliden alue (tv- 1). Merkinnöillä n sitettu tuuliviman tutantn sveltuvat alueet vähintään kymmenen vimalan suuruisille tuulivimapuistille. Niitä kskevan suunnittelumääräyksen mukaan tuulivimaliden suunnittelussa n tettava humin rakentamisen vaikutukset lma-asutukseen, suurtellisuuteen, ammattikalastukseen, maisemaan, linnustn ja muuhun eläimistöön (erityisesti kalastn), vedenalaiseen luntn ja vedenalaiseen kulttuuriperintöön (selvittäen vedenalaisten muinaisjäännösten inventintitarve) sekä pyrittävä lieventämään niihin khdistuvia haitallisia vaikutuksia. Tuulivimaliden sijittamisessa tulee humiida pulustusvimien harjitustiminnan edellytykset, lentturvallisuus, laiva- ja veneväylät sekä niiden turvalaitteet. YLEIS- JA ASEMAKAAVAT Kuva 3 (vasemmalla). Ote Halsuan yleiskaavasta Kuva 4 (ikealla). Ote Halsuan rantayleiskaavasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5

6 Lestijärven keskeisten tuulivimapuistjen sayleiskaava-alueella n vimassa Halsuan yleiskaava Suunnittelualue n Halsuan yleiskaavassa 2020 merkitty kknaan maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi (M). Halsuan Tuulivima Oy n tehnyt alitteen Halsuan yleiskaavan tuulivimarakentamista käsittelevän 1. vaihekaavan laadinnasta Halsuan kunnalle. Kunnanhallitus n kkuksessaan hyväksynyt alitteen ja päättänyt vaihekaavan käynnistämisestä. Halsuan kk kunnan kattavan yleiskaavan 1. vaihekaava n tullut vireille kaavituskatsauksessa Tämän sayleiskaavan merkinnät määräyksineen siirretään vahvistettavaan Halsuan yleiskaavan 1. vaihekaavaan. Aivan suunnittelualueen rajan tuntumassa n vimassa Halsuan rantayleiskaava, jka sijittuu suunnittelualueen lunaispulelle Penninkijen varteen. Suunnittelualueella ei le vimassa levaa asemakaavaa. Lähin asemakaava löytyy Halsuan kirknkylästä nin 8 kilmetriä suunnittelualueesta länteen. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviinti n sa tuulivimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivimahankkeiden ympäristövaikutukset arviidaan YVA -lain mukaisessa menettelyssä. Halsuan keskeisten tuulivimapuistjen sayleiskaavan vimalamäärät ja laajuus edellyttävät Ympäristön vaikutusten arviinti (YVA) -menettelyä. Päätös YVA -menettelyn tarpeesta tehdään aina tapauskhtaisesti. YVA -menettelyn yhteydessä tehdään seuraavat selvitykset: luntselvitykset maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys melu- ja varjstusselvitykset arkelginen inventinti Lisäksi selvitetään mm. sayleiskaavan vaikutukset asumisen lsuhteisiin, metsätaluteen, marjastukseen ja metsästykseen, elinkeinihin ja taluteen sekä ssiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviinnissa selvitetään myös kansalaisten ja muiden sallisten näkemykset. Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin ympäristövaikutusten arviintimenettelyn (YVA) yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä leviin perustietihin, alueella suritettuihin maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja humautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Js erillistä YVA -menettelyä ei edellytetä, tehdään vastaavat ympäristö- ja luntselvitykset kaavituksen yhteydessä ja YVA -menettelyä suppeammassa mudssa. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Osallisia vat kiinteistönmistajat ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa lennaisesti vaikuttaa: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6

7 kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinnharjittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanmistajat ja haltijat viranmaiset, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintelimet ja lautakunnat naapurikunnat Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Keski- Phjanmaan liitt, Keski-Phjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaits, Länsi- ja Sisä-Sumen aluehallintvirastn (AVI), Liikennevirast, Liikenteen turvallisuusvirast Trafi, Musevirast, Keski-Phjanmaan maakuntamuse, Pulustusvimat yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten ktiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätimikunnat; Ylikylän kyläyhdistys ry tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten lunnnsujelu- ja rakennusperintöyhdistykset; Halsuan metsästysseura ry, Keski-Phjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Marjusaaren maamiesseura elinkeinnharjittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt muut paikallisella tai alueellisella taslla timivat yhteisöt kuten tienhitkunnat ja vesiensujeluyhdistykset erityistehtäviä hitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitkset; Findgrid Oyj, Finavia Oyj, Halsuan Energia Oy, Halsuan Vesi Oy. OSALLISTUMINEN Kuva 3. Yleiskaavituksen vaiheet sekä sallistumismahdllisuudet. Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla n myös mahdllisuus esittää neuvttelun käymistä sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdtuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7

8 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU KAAVOITUKSEN VIREILLE TULO JA OAS (ELOKUU 2014) Osayleiskaava n tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä Osayleiskaavan vireilletulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman nähtävillälsta ilmitetaan paikallisessa sanmalehdessä sekä Halsuan kunnan ilmitustaululla ja internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavitusprsessin aikana. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jllin sallisilla ja kunnan asukkailla n mahdllisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Osayleiskaavasta järjestetään ensimmäinen viranmaisneuvttelu. OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHE (ELOKUU 2014 JOULUKUU 2014) Osayleiskaavan lunnsaineist asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Halsuan kunnanhallitus päättää lunnksen asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedtetaan julkisesti ja nähtävilläln yhteydessä järjestetään tiedtus- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla ja kuntalaisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä nähtävillälaikana kaavalunnksesta kirjallisesti tai suullisesti. Kaavalunns n taviteaikataulun mukaan nähtävillä lka-marraskuussa Lunnksesta pyydetään myös lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi. Osayleiskaavasta järjestetään lunnsvaiheessa tinen viranmaisneuvttelu. OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE (TAMMIKUU 2015 MAALISKUU 2015) Osayleiskaavaehdtus valmistuu alustavan aikataulun mukaan helmikuussa 2015 ja asetetaan nähtäville arvilta maaliskuussa Halsuan kunnanhallitus päättää ehdtuksen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Osayleiskaavan nähtävillä lsta ilmitetaan julkisesti. Kuntalaisilla ja sallisilla n ikeus tehdä muistutus kaavaehdtuksesta. Ehdtusvaiheessa ulkpaikkakuntalaisille kaava-alueen maanmistajille tiedtetaan pstitse kunnassa tiedssa levien sitteiden mukaisesti. Muistutus n timitettava kirjallisena Halsuan kunnanhallitukselle ennen nähtävillä ln päättymistä. Osayleiskaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta. OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMISVAIHE (MAALISKUU 2015 HUHTIKUU 2015) Kaavaehdtuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntihin annetaan perustellut vastineet. Halsuan kunnanvaltuust hyväksyy sayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä ilmitetaan. Tavitteena n saada kaava vahvistetuksi kesään 2015 mennessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8

9 YHTEYSTIEDOT Osayleiskaavan valmistelusta saa lisätietja kunnan internet-sivuilta sekä seuraavilta henkilöiltä: Halsuan kunta Kauppisentie 5, Halsua Jari Penttilä Kunnanjhtaja puh FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu D, Oulu Kai Tlnen Janne Tlppanen Vastaava kaavittaja Maankäytön suunnittelija Arkkitehti SAFA, LuK Arkkitehti puh puh Tuulivimapuisthankkeesta lisätietja saa hankkeesta vastaavalta Halsuan Tuulivima Oy:ltä: Halsuan Tuulivima Oy Valtakatu 34, Kannus Aki Simunaniemi Puheenjhtaja puh FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9