Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Outkummun kaupunki Outkummun kaupungin keskusta-alueen asemakaavan muutksen I-vaihe Osallistumis- ja arviintisuunnitelma , päivitetty Alustava suunnittelualueen rajaus punaisella viivalla 1

2 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Outkummun keskustan lunaissassa Jkiphjan, Partalanmäen, Pekkalanmäen, Hvilan ja Rummukkalanmäen alueella. Suunnittelualueen pinta-ala n nin 208 ha. 2. Asemakaavamuutksen tarkitus ja tavitteet Kaupunginvaltuust n hyväksynyt ikeusvaikutteisen Outkummun keskustan sayleiskaavan v ja se n saanut lainviman Osayleiskaava n hjeena laadittaessa asemakaavamuutsta. Kaava-alueella n yli 30 eri aikina tehtyä asemakaavaa. Suurin sa niistä n valmistunut rakennuslain aikana, jten niiden tarkistaminen n tarpeen. Asemakaavan muutksen tavitteena n ajantasaistaa asemakaava ja vähentää asemakaavjen lukumäärää humiida tteutuneen maankäytön ja asemakaavan ristiriidat tarkistaa asemakaava-alueen tnttijat, tehkkuusluvut ja rakennusikeuden määrä yhtenäistää kaavamerkinnät ja humiida sujelutarpeet tutkia mahdllisuuksia lisärakentamiseen ja asuinalueiden täydentämiseen Hvilassa, Kalattmantien varressa Pirisenkujalla ja Peltpuistssa. tutkia plkupyöräilyn ja kevyen liikenteen tilavaraus Kalattmantiellä kumta asemakaava Likkrventien itäpulella maa- ja metsätalusvaltaisella alueella (M). 3. Suunnittelutilanne ja lähtökhdat 3.1 Maakuntakaavan I-IV vaiheet Alueella n vimassa Phjis-Karjalan maakuntakaava, jka n laadittu useassa vaiheessa. Vimassa vat 1., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue n taajamatimintjen aluetta (A). Kaupungintaln ympäristössä n khdemerkintä keskustatimintjen alue (c), jhn sijittuu keskustahakuisia kaupan ja hallinnn palveluja sekä asumista. 3.2 Phjis-Karjalan maakuntakaava 2040 Phjis-karjalan maakuntahallitus käynnisti Phjis-Karjalan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Maakuntakaavatyö n lunteeltaan kknaismaakuntakaavan tarkistus eli tavitteena n saattaa maakuntakaava ajantasalle ja yksiin kansiin. Kaavatyössä käydään läpi aiempien vaihemaakuntakaavjen ajantasaisuus. Näiden tarkistusten hella kaava tulee sisältämään myös uusia maankäyttöteemja. Kknaismaakuntakaava käsittää Phjis-Karjalan kaikki kunnat ja se krvaa hyväksytyksi tultuaan aiemmat vaihemaakuntakaavat. Maakuntahallitus hyväksyi kkuksessaan kaavan sallistumis- ja arviintisuunnitelman sekä annettuihin palautteisiin vastineet. Maakuntakaavan hyväksyy Phjis- Karjalan maakuntavaltuust. 2

3 3.3 Outkummun keskustan sayleiskaava Outkummun kaupunginvaltuust hyväksyi sayleiskaavan Itä-Sumen hallint-ikeus hylkäsi kaavan hyväksymispäätöksestä jätetyn valituksen. Kaava sai lainviman Hvilantien ja Plvijärventien risteykseen n sitettu keskustatimintjen aluetta (C). Jkiphjan, Partalanmäen, Pekkalanmäen, Hvilan ja Rummukkalanmäen asuinalueet n sitettu pääsin pientalvaltaisiksi asuntalueiksi (AP, AP/s), sin asuinkerrstaljen alueeksi (AK) sekä Hvilan Luhelankatuun liittyvä alue tiivistettäväksi pientalvaltaiseksi alueeksi (AP, ruudukkrasteri). Kalattmantien varteen n sitettu kaksi uutta tai lennaisesti muuttuvaa pientalvaltaista asuntaluetta (AP, alueen rajalla väri). Suunnittelualueella n lisäksi julkisten palvelujen ja hallinnn alueita (PY, PY/s), yksityisten palvelujen ja hallinnn alue (PK), lähivirkistysalueita (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), maa- ja metsätalusvaltaisia alueita (M), maatalusalueita (MT), maa- ja metsätalusvaltaisia alueita, jilla n erityistä ulkilun hjaamistarvetta (MU). Uusia hjeellisia kevyen liikenteen reittejä n sitettu puretulle rataphjalle sekä Kalattmantien ja Hvilantien varteen. Ulkilureitti n merkitty suunnittelualueen phjissasta etelään ulttuvalle lähivirkistysalueelle. Outkummun kulttuuri- ja rakennushistriallisessa selvityksessä vudelta 2013 n arvtettu rakennukset ja miljööalueet, jilla n nähty levan kulttuuri- ja rakennushistriallista arva. Maakunnallisesti arvkkaiksi khteiksi n arvtettu seuraavat khteet: 18. kaupungintal ja 43. Outkummun rtdksinen kirkk (v. 1953), jtka n sitettu sujeltaviksi rakennuksiksi (sr). Seudullisesti arvkkaiksi khteiksi n arvtettu seuraavat khteet:103. Vanhainkti ja henkilökunnan asuinrakennus (v. 1953), Paikallisesti arvkkaiksi khteiksi n arvtettu seuraavat khteet: 111. Luhtiaitta, 112. Entinen Kuusjärven kansainhulln rakennus (1940-luvun lppu), 126. Hvilankadun entinen kunnanvirkailijaintal (v. 1954) ja 142. Syrjäkatu 10:n pihapiiri (1930 luvun alkupulisk). Pekkalankadun alue (sk-2/155) n sitettu alueeksi, jlla n kulttuurihistriallisia ja taajamakuvallisia arvja. Rakennuksiin ja ympäristöön khdistuvat timenpiteet tulee suunnitella siten, että alueen kulttuurihistriallinen ja taajamakuvallinen arv säilyy. Täydennys- ja krjausrakentamisessa n nudatettava alueelle tyypillistä rakentamisen tapaa ja mittakaavaa sekä rakennusten sijaintia suhteessa katuun ja pihapiiriin. Täydennysrakentamisen mahdllisuudet ja tarkempi sujelu n suunniteltava asemakaavalla. Asemakaavan yhteydessä tulee laatia rakennus- ja krjaustapahjeet. Tellisuuskylässä sijaitsevan FSP Finnish Steel Painting Oy:n 1 kilmetrin Seves IIIdirektiivin mukainen knsultintivyöhyke ulttuu suunnittelualueen lunaissiin Matvaarassa ja Partalanmäellä. Puhdistettaviksi/kunnstettaviksi maa-alueiksi, jnka puhdistamis- ja kunnstamistarve n selvitettävä alueen maankäytön muuttuessa n sitettu klme aluetta Hvilankadun ja Plvijärventien risteyksessä, Kalattmantiellä ja Maamiehenkadulla. Melualueet (me) n sitettu Outkummuntien, Plvijärventien sekä Siilinjärvi-Viinijärvi ratasuuden varteen. 3

4 Suunnittelualueen likimääräinen rajaus sayleiskaavakartalla (sininen viiva). 3.4 Asemakaavat Suunnittelualueella n vimassa useita asemakaavja ja asemakaavan muutksia eri aikakausilta 1960 luvulta lähtien. 4

5 Ote ajantasa-asemakaavasta, jssa suunnittelualue näkyy sinisellä rajattuna. 3.5 Rakennusjärjestys Outkummun kaupungin rakennusjärjestys n tullut vimaan Maanmistus Valtasan kaava-alueen kiinteistöistä mistavat yksityiset ja Outkummun kaupunki. Maantien alueet, Siilinjärvi-Viinijärvi rata-alueen sekä entiselle juna-asemalle jhtavan puretun rata-alueen mistaa Sumen valti. Maantien aluetta hallinni tienpitviranmaisena Phjis-Savn ELY-keskus. 5

6 4. Kaavan vaikutusten arviinti ja selvitykset 4.1 Vaikutusten arviinti Kaavaprsessin aikana arviidaan kaavamuutksen tteuttamisen merkittäviä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ). Vaikutusten arviinti perustuu selvityksiin ja muuhun kaavitustyön aikana saatuun tietn. Kaavaa valmisteltaessa arviidaan kaavan tteutumisen vaikutukset ympäristöön. Vaikutusten arviinti phjautuu lemassa leviin selvityksiin, karttatietihin ja maastkäynteihin. Arviidut vaikutukset kuvataan kaavaselstuksessa. Tässä työssä keskeisimpinä arviidaan vaikutukset: Kulttuuriset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan ja maisemaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistihin tekniseen hultn Eklgiset vaikutukset lunnn ympäristöön, mnimutisuuteen ja -sujeluun maa- ja kalliperään vesistöihin ja vesitaluteen Terveellisyyteen ja turvallisuuteen liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ympäristönsujeluun ja ympäristöhäiriöihin Väestöön ja ssiaaliseen ympäristöön Taluteen ihmisten elinlihin ja elinympäristöön virkistykseen asumiseen ja palvelujen saatavuuteen eri väestöryhmien timintamahdllisuuksiin kuntataluteen työpaikkihin ja elinkeintimintaan 6

7 4.2 Selvitykset ja suunnitelmat Outkummun keskustan sayleiskaavan laatimisen yhteydessä n kttu lemassa leva aineist yhdyskuntarakenteesta, väestöstä, nykyisestä ja suunnitellusta maankäytöstä, palveluista ja elinkeinelämästä, lunnnympäristöstä, maisemasta, kulttuuriperinnöstä, liikenneverksta, melualueista, pilaantuneista maa-alueista ja riskikhteista, maaperä-, phjavesi- ja pintavesilsuhteista, keskeisistä infra -verkista, teknisestä hullsta sekä ympäristöhäiriöistä. Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään sayleiskaavan aikana sekä muiden kaava- ja lupaprsessien yhteydessä laadittuja selvityksiä sekä vaikutusten arviinnin tulksia. Osayleiskaavituksen yhteydessä n laadittu seuraavat selvitykset: Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi, jssa tudaan esille maiseman rakenne ja minaisuudet sekä kulttuurimaiseman ja yhdyskuntarakenteen kehityshistria pääpiirteissään, Rambll Luntselvitys, jssa kuvaillaan kasvillisuuden yleispiirteitä sekä alueen lunttyyppejä. Selvityksessä esitetään arvkkaimmat alueet (mm. metsälain 10 :n, vesilain 15a ja 17a :ien sekä lunnnsujelulain 29 :n mukaiset khteet) sekä ehdtukset arvkkaimpien alueiden kaavamerkinnöiksi, Rambll Luntselvityksen kasvillisuustäydennys: kuivat niityt, kedt, aht, pientareet sekä Vanhan kaivksen alueen avimet ja puliavimet ympäristöt, Rambll Lepakk-, liit-rava- ja pesimälinnustselvitys, Rambll Kulttuuri- ja rakennushistriallisessa selvityksessä, tunnistetaan ja arvtetaan kulttuurihistriallisia ja sujelullisia arvja maavat rakennukset ja aluekknaisuudet, Pekka Piiparinen, Liikenneselvityksen täydentäminen selvittämällä liikenteen nykytilan lisäksi maankäyttöratkaisujen vaikutus liikenteen järjestämiseen, eri liikennemutihin ja liikenneturvallisuuteen, Rambll Maanteiden tereettinen melumallinnus sisältyi kaavaselstukseen, Rambll Kaavaa varten laadittavat selvitykset Asemakaavan muuts tukeutuu alueelle ennestään laadittuihin selvityksiin. Alueella ei selvitysten perusteella le merkittäviä erityisiä luntn liittyviä arvja. Alueen kulttuurija rakennushistrialliset arvt n selvitetty. Mahdlliset selvitystarpeet tarkentuvat viranmaisneuvttelussa ja kaavatyön aikana. 7

8 5. Suunnittelutyön salliset Kaavitusmenettelyn tulee perustua riittävään vurvaikutukseen sallisten kanssa ja myös tätä kautta saatavaan asiantuntemukseen (MRL 1 ). Osallisia vat kaikki ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Alla n lueteltu suunnittelutyön keskeiset salliset: Kaavan ja sen vaikutusalueen maanmistajat, asukkaat, työntekijät, yritykset ja elinkeinn harjittajat Kaupungin luttamuselimet ja hallintkunnat Viranmaiset Rakennus- ja ympäristöjast Kaupunkirakennelautakunta Phjis-Karjalan ELY -keskus, ympäristö ja lunnnvarat vastuualue Phjis-Savn ELY -keskus, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue Phjis-Karjalan maakuntaliitt Phjis-Karjalan pelastuslaits Phjis-Karjalan ympäristöterveys Liikennevirast Musevirast Alueella timivat puhelin-, sähkö- ja vesiyhtiöt ym. Outkummun Energia Oy Alueella timivat yhdistykset ja yhteisöt, kuten Outkummun lunnnystävät ry Outkummun maktiyhdistys ry Outkummun yrittäjät ry Muut, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään 8

9 6. Kaavituksesta tiedttaminen ja sallistuminen Kaavan vireille tulsta, sallistumis- ja arviintisuunnitelman ja kaavasuunnitelman nähtävillä lsta lunns- ja ehdtusvaiheissa sekä kaavan hyväksymisestä tiedtetaan Outkummun kaupungin ilmitustaululla ja Internet sitteessa sekä Outkummun seutu lehdessä. Kaava-aineistt pidetään nähtävillä seuraavissa paikissa: - Outkummun kaupungin mittaus- ja kaavitussastlla sitteessa Hvilankatu 2 - Internet: Lisäksi kaavan alitus- ja lunnsvaiheissa järjestetään yleisötilaisuudet. Asiakirjjen nähtävillä laikina sallisilla n mahdllisuus jättää mielipiteitä ja muistutuksia. Valmisteluvaiheen kuulemisessa (sallistumis- ja arviintisuunnitelma sekä asemakaavalunns) mielipiteet ja ehdtusvaiheen kuulemisessa (kaavaehdtus) muistutukset timitetaan kaupunginkansliaan, site Hvilankatu 2, Outkumpu tai sähköpstisitteeseen kaupunginkanslia@utkummunkaupunki.fi 6.1 Alitusvaihe Kaupunkirakennelautakunta päättää kaavan vireille tulsta sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman asettamisesta julkisesti nähtäville ja järjestetään yleisötilaisuus. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman valmistuttua järjestetään kaavan alitusvaiheen viranmaisneuvttelu (MRL 66 ja MRA 18 ). Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) kuulutetaan julkisesti nähtäville. Osallisille varaan mahdllisuus jättää mielipiteitä sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa vidaan tarvittaessa täydentää kk suunnittelutyön ajan. 6.2 Valmisteluvaihe (kaavalunns) Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavalunns ja sen valmisteluaineist asetetaan nähtäville 21 vrk ajaksi. Nähtävillä laikana järjestetään yleisötilaisuus. Osallisilla n mahdllisuus jättää mielipiteitä nähtävillä laikana. Kaavalunnksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta ja kaupungin hallintkunnilta. 6.3 Ehdtusvaihe Kaavalunnksesta saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan vastineet. Asemakaavan muutksen lunns tarkistetaan asemakaavaehdtukseksi. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdtuksen julkisesti nähtäville 30 vrk ajaksi. Kaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta ja kaupungin hallintkunnilta. Nähtävillä laikana sallisilla n mahdllisuus antaa muistutus (MRA 27 ). Saadut lausunnt ja mahdlliset muistutukset käsitellään ja tarvittaessa järjestetään neuvtteluja. Saatu palaute käsitellään kaavaehdtuksen valmistelussa hyväksymiskäsittelyä varten. Muistutuksen tehneille, jtka vat ilmittaneet sitteensa, ilmitetaan kaupungin perusteltu kannantt esitettyyn muistutukseen. 6.4 Hyväksymisvaihe ja muutksenhaku Outkummun kaupunginvaltuust päättää asemakaavan muutksen hyväksymisestä. Kirjallinen ilmitus asemakaavan muutksen hyväksymisestä lähetetään Phjis-Karjalan ELY-keskukselle ja niille, jtka vat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmittaneet sitteensa 9

10 (MRL 67 ). Päätös asemakaava muutksen hyväksymisestä tiedtetaan Outkummun Seutu lehdessä, kaupungin ilmitustaululla ja kaupungin Internet sivuilla. Hyväksymistä kskevaan päätökseen vi hakea muutsta valittamalla päätöksestä Itä- Sumen hallint-ikeuteen. Mikäli valituksia kaupunginvaltuustn hyväksymispäätöksestä ei jätetä, kaava saa lainviman 30 vurkauden kuluttua kaupunginvaltuustn päätöksestä. Kaavan vimaantulsta kuulutetaan. 6.5 Viranmaisyhteistyö Kaavaprsessin alitusvaiheessa timitetaan sallistumis- ja arviintisuunnitelma tiedksi viranmaisille ja järjestetään Outkummun kaupungin ja Phjis-Karjalan ELY -keskuksen kanssa alitusvaiheen viranmaisneuvttelu, jhn kutsutaan ne viranmaiset, jiden timialaa asia saattaa kskea. Kaavalunnksen valmisteluaineiststa ja kaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt asianmaisilta viranmaisilta. Ehdtusvaiheessa järjestetään tarvittaessa viranmaisneuvttelu. Tarvittaessa kaavatyön edetessä järjestetään työneuvtteluja viranmaisten kanssa. 7. Alustava aikataulu Kunkin kaavavaiheen sallistumismahdllisuudet n kuvattu edellisessä luvussa. Kaavan aikataulua päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä. Vaihe Vireille tul sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelma nähtäville Kaavalunnksen laatiminen Kaavalunns nähtävillä Kaavaehdtuksen laatiminen Kaavaehdtus nähtävillä Kaavaehdtuksen palautteen vastineet Ajankhta elkuu el - lkakuu marras - julukuu julukuu 2017 tammikuu 2018 helmi-maaliskuu maaliskuu Kaavan hyväksymiskäsittely keväällä

11 8. Yhteystiedt Kaavan laatii Rambll Finland Oy Outkummun kaupungin hjauksessa ja valvnnassa. Tarkempia tietja kaavituksesta antavat: Outkummun kaupunki Kaupunkirakennepalvelu Hvilankatu 2 Yhdyskuntainsinööri Janne Krpela puh etunimi.sukunimi@utkummunkaupunki.fi Kaavittaja Jukka Rppnen Puh etunimi.sukunimi@utkummunkaupunki.fi KAAVAA LAATIVA KONSULTTI RAMBOLL FINLAND OY Kirjastkatu KUOPIO etunimi.sukunimi@rambll.fi Yksikön päällikkö Annu Tulnen puh Kaavitusarkkitehti Pirj Pellikka puh