Kaarinkorven Rujalan Keulainmetsän ranta-asemakaavojen muutokset

Transkriptio

1 Padasjen kunta Kaarinkrven Rujalan Keulainmetsän ranta-asemakaavjen muutkset OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa nudatettavista sallistumis- ja vurvaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. 1. SUUNNITTELUALUE Kaavamuutsalue sijaitsee Padasjen kunnan phjissassa Kuhmisten kunnan rajan tuntumassa Päijänteen vesialueen rannilla. Muutsalue käsittää 30 kiinteistöä, jille n sitettu rantaasemakaavassa rakennusikeutta. Kaavamuutsalueen pinta-ala n nin 11,9 ha ja tdellista rantaviivaa kaavamuutsalueen kiinteistöillä n nin 1,9 kilmetriä. Kaavamuutsalueelta n matkaa Padasjen keskustaan nin 15 kilmetriä ja Kuhmisten keskustaan nin 12 kilmetriä. Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueen sijainti

2 2 2. KAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tehtävänä n laatia Kaarinkrven, Rujalan ja Keulainmetsän ranta-asemakaavihin muutkset. Muutsten tarkituksena n nstaa rakennuspaikkakhtainen rakennusikeus nykyisin sallitulle taslle. Muutkset kskevat seuraavia ranta-asemakaavja: Kaarinkrven ranta-asemakaava (KV ) Rujalan ranta-asemakaava (KV ) Keulainmetsä 1 ranta-asemakaava (KV ), muutettu (KV ) Keulainmetsä 2 ranta-asemakaava (KV ). 3. VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 3.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella n vimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014, jnka maakuntahallitus n määrännyt tulemaan vimaan Vimassa levassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei le sitettu aluemerkintöjä. Suunnittelualueen lähellä sijaitsee muutamia lunnnsujelukhteita ja -alueita, jita vat Päijänteen kansallispuistn kuuluva Jänissaaren ympäristö vesialueineen (SL349), Huuhkainvuren Natura 2000-alue (nat72) ja Kaarinkrven purleht (SL178). Päijänteen vesialueella suunnittelualueen läheisyydessä kulkee laivareitti. Siihen liittyvä Harmistenlahden uitt- ja prmusatama (LVr5) sijaitsee suunnittelualueen länsipulella kunnan rajan tuntumassa. Ote vimassa levasta maakuntakaavasta 3.2 Yleiskaava Suunnittelualueella n vimassa Padasjen Päijänteen ranta-alueiden sayleiskaava, jnka Padasjen kunnanvaltuust n hyväksynyt Yleiskaavalla n ratkaistu Päijänteen rantaalueiden rantarakennusikeudet. Suunnittelualue kstuu lma-asuntjen alueesta RA/r, jssa kauttaviivan jälkeinen r-kirjain merkitsee sitä, että alueiden rakennusikeus n määritelty rantaasemakaavassa tai alueelle tulee laatia ranta-asemakaava. Kaikilla suunnittelualueen kiinteistöillä

3 3 n vahvistetun ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Yleisesti RA-alueen määräys Päijänteen rantayleiskaavassa n seuraavanlainen: Alueelle saadaan mudstaa marantaisia lma-asuntjen rakennuspaikkja merkinnän RA ikealla pulella levalla kauttaviivalla (/) ertetun luvun sittaman määrän. Rakennuspaikan hjeellinen sijainti sekä sen tilan alue, jlle rakennuspaikka kuuluu, n sitettu kaavassa täytetyllä ympyrällä (). Lisäksi kunkin tilan rakennusikeus n mititus-tarkasteluineen esitetty kaavaselstuksessa. Ennen mudstetun rakennuspaikan tulee lla pinta-alaltaan vähintään 2000 m2 ja rantaviivan pituuden vähintään 40m. Uuden mudstettavan rakennuspaikan tulee lla pinta-alaltaan vähintään 3000 m2 ja rantaviivan pituuden vähintään 50 m. Yhdelle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lma-asunnn ja vierasmajan sekä sauna- ja talusrakennuksia ja rakennusten kknaislukumäärä saa lla krkeintaan viisi. Kullakin rakennuspaikalla rakennusten yhteen laskettu kerrsneliömetrimäärä saa lla krkeintaan 7 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin vähintään 130 m2 ja krkeintaan 250 m2. Lma-asunnn kerrsala saa lla krkeintaan 150 m2 ja vierasmajan krkeintaan 40 m2. Saunan, kerrsalaltaan krkeintaan 25 m2 n ltava vähintään 10 m etäisyydellä rantaviivasta. Kerrsalaltaan 25 m2 suuremmat saunarakennukset tulee rakentaa vähintään 20 m etäisyydelle rantaviivasta. Lma-asuinrakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee lla vähintään 25 m ja vierasmajan sekä talusrakennusten vähintään 30 m. rakennusten, jiden phjapinta-ala n suurempi kuin 140 m2 etäisyys rantaviivasta tulee lla vähintään 50 m, ellei maast-lsuhteet muuta edellytä. Pinta-alaltaan alle 1 ha saarissa levilla rakennuspaikilla kunkin rakennuspaikan rakennusikeus n rakennuskhtaisesti sen mukainen mikä rakennuspaikalla vallitsee sillä hetkellä kun kunnanvaltuust n kaavan hyväksynyt. Rakennuksia saadaan perusparantaa ja krjata ja tuhutuneen rakennuksen tilalle saadaan rakentaa uusi vastaavan kkinen rakennus, mutta rakennuksia ei saa laajentaa. Ote vimassa levasta yleiskaavasta

4 4 3.3 Ranta-asemakaavat Suunnittelualueella n vimassa viisi eri ranta-asemakaavaa: Kaarinkrven ranta-asemakaava, Rujalan ranta-asemakaava, Keulainmetsä 1 ranta-asemakaava ja sen muuts, sekä Keulainmetsä 2 ranta-asemakaava. Kaava-alueen kiinteistöt sijittuvat kaikki lma-asuntjen krttelialueelle, jnka määräys vaihtelee sassa kaavista, sisällön pysyessä kuitenkin melk samana (taulukk). Kaava Merkintä Määräys Kaarinkrven ranta-asemakaava (KV ) RA, lma-asuntjen krttelialue Kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi lma-asuntrakennus, jnka kerrsala n enintään 80 k-m 2. Lisäksi kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa sauna, jnka kerrsala n enintään 25 k-m 2 ja talusrakennuksia, jiden kerrsala n yhteensä enintään 25 k-m 2. Sauna vidaan sijittaa lma-asuntrakennukseen. Rakennuspaikalla sallittavien rakennusten lukumäärä n enintään 3. (Yleiset määräykset) Rujalan ranta-asemakaava (KV ) RA, lma-asuntjen krttelialue s, saunan rakennusala Kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi yhden perheen lma-asunt, sauna ja talusrakennus. Erillisten rakennusten lukumäärä saa lla enintään klme ja niiden yhteenlaskettu kerrsala 100m 2. Erillisen saunan kerrsala saa lla enintään 20m 2, ellei kerrsalaa le erikseen merkitty. Keulainmetsä 1 rantaasemakaava (KV ) Keulainmetsän rantaasemakaavan muuts (KV ) Keulainmetsä 2 rantaasemakaava (KV ) RH, lma-asuntalue tai RA, lma-asuntjen krttelialue Kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi yhden perheen lma-asunt, sauna ja talusrakennus. Erillisten rakennusten lukumäärä saa lla enintään klme ja niiden yhteen laskettu kerrsala 100m 2. Erillisen saunarakennuksen, jnka kerrsala saa lla enintään 20m 2, saa sijittaa vahvistuvan rakennusalan ulkpulelle, kuitenkin vähintään 15m päähän rantaviivasta. Yhtenäistä kaikille määräyksille n se, että rakennuspaikilla sallittavien rakennusten lukumäärä n klme. Rujalan, Keulainmetsä 1:sen, Keulainmetsän ranta-asemakaavan muutksen ja Keulainmetsä 2:sen määräykset vat sisällöltään yhtenäiset; rakennusten yhteen laskettu kerrsala saa lla yhteensä 100 m 2. Kaarinkrven ranta-asemakaavassa kunkin rakennuksen kerrsala n määritelty erikseen, ja rakennuspaikille mudstuu rakennusikeutta yhteensä 130 k-m 2. Vimassa levassa Päijänteen rantayleiskaavassa rakennusten sallittu kknaislukumäärä n viisi, ja rakennuspaikan kknaisrakennusikeus n 250m2, mutta kuitenkin enintään 7% rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuskhtaiset enimmäiskt vat seuraavat: lma-asuntrakennus 150 k-m2 vierasmaja 40 k-m2 sauna 25 k-m2 Alueelle n tehty lähivusina ranta-asemakaavjen muutksia, jtka nudattavat Päijänteen rantayleiskaavan sallimaa rakennusikeutta ja määräyksiä rakennusten vähimmäisetäisyydestä keskiveden mukaisesta rantaviivasta (Keulainmetsän ranta-asemakaavan muuts 2012, KV , ja Kknsaaren ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muuts, KV ).

5 5 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan tteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arviidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavitteisiin yleispiirteisen kaavjen hjausvaikutukset. Kaavaa laadittaessa n tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtehtjen tteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataludelliset, ssiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaikutusten arviinti perustuu riittäviin selvityksiin ja muuhun kaavitustyön aikana saatuun tietn. Arviidut vaikutukset kuvataan kaavaselstuksessa. Alustavasti arviidaan, että kaavamuuts ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset vat pääasiassa maisemallisia. 4.1 Tehdyt selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan laadinnan ja vaikutusten arviinnin phjana käytetään seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitt, Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014, Päijät-Hämeen liitt, Päijänteen rantayleiskaava, Padasjen kunta, Rakennusinventinti Padasjki, Ahla, T., Hämeen ympäristökeskus, Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Aarrevaara, E., Urnen, C., Vurinen, T., Päijät-Hämeen rakennettu kulttuurimpäristö, Wager, H., Päijät-Hämeen liitt, Sumen ympäristökeskuksen Avin tiet palvelu, Muse- ja Liikennevirastn paikkatietaineistt

6 6 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 5.1 Osalliset Osallisia vat maanmistajat ja kaikki ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän suunnittelutyön keskeiset salliset vat: Kaavan ja sen vaikutusalueen maanmistajat, asukkaat, yritykset ja elinkeinn harjittajat Padasjen kunnan hallintkunnat, jiden timialaa kaavitus kskee Tekninen lautakunta Valvntajast Kuhmisten kunta Viranmaiset Hämeen elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja lunnnvarat vastuualue Päijät-Hämeen liitt Päijät-Hämeen maakuntamuse Pelastuslaits 5.2 Osallistuminen ja vurvaikutuksen järjestäminen Kaavan vireille tulsta, sallistumis- ja arviintisuunnitelman ja kaavasuunnitelman nähtävillä lsta lunns- ja ehdtusvaiheissa ilmitetaan Padasjen virallisessa tiedtuslehdessä Padasjen sanmat ja kunnan ilmitustaululla ja verkksivuilla sitteessa Padasjen kunnan, kaavittajan ja Hämeen ELY-keskuksen kesken järjestetään viranmaisneuvttelu. Kaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt sallisilta viranmaisilta. Ajankhta Työvaihe ja sisältö Helmikuu- Maaliskuu 2017 Kaavan alitus ja vireille tul Alitusvaiheen viranmaisneuvttelu Osallistumis- ja arviintisuunnitelman nähtäville asettaminen Kesäkuu 2017 Kaavalunns Kaavalunns tiedksi viranmaisille mahdllista lausunta varten Syyskuu 2017 Kaavaehdtus Vastineiden antaminen kaavalunnksen palautteeseen Kaavaehdtuksen laatiminen ja nähtäville asettaminen + tiedttaminen ja kuuluttaminen Lausunnt ja muistutukset Marraskuu 2017 Hyväksyminen Vastineiden antaminen kaavaehdtuksen palautteeseen Kaavaehdtuksen viimeisteleminen Kaavan hyväksymiskäsittely

7 7 6. YHTEYSTIEDOT PADASJOEN KUNTA Lauri Pasanen Kellsalmentie PADASJOKI RAMBOLL FINLAND OY Markus Hytönen Kaavitusyksikkö Niemenkatu 73, LAHTI