HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna Kaava hyväksyttiin Haapaveden kaupunginvaltuustssa, mutta jääviysngelmien takia kaava ei saanut lainvimaa. Osayleiskaava prsessi n päätetty käynnistää uudelleen ja päivittää kaava vastaamaan nykytilannetta ja uusia tarpeita. Kaava-aluetta laajennetaan kaakssa vunna 1996 tehdyn Vattukylän sayleiskaavan alueelle. Kaavan tavitevudeksi päätettiin Ote peruskartasta. Kaava-alueen rajaus punaisella. Lähtökhdat Haapaveden kaupungin asukkailla n kiinnstusta muuttaa asumaan lähemmäs keskustaa. Tähän tarpeeseen etsitään nyt luntevia laajentumisen suuntia. Palvelu- ja työpaikka alueiden salta sayleiskaava tarkistetaan vastaamaan nykykehityksen mukaisia tarpeita. Osayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena kaavana, jnka hyväksyy Haapaveden kaupunginvaltuust. Tavitteet Tavitteet asetetaan asukaskyselyn yhteenvedn, kaupungin laatimien strategiiden ja suunnittelutyön aluksi laadittavien perusselvitysten phjalta. Yhtenä tavitteena n tarkistaa aiemman, kaatuneen kaavan aluevaraukset ja niiden muutstarve vastaamaan nykytilannetta.

2 Perusselvityksinä hyödynnetään sayleiskaavan aikaisempaan vaiheeseen ( ) laadittuja karttja keskustan alueen lunnn- ja kulttuuriympäristöstä, maisemarakenteesta sekä timinnallisesta ja teknisestä rakenteesta. Selvityksiä tarkennetaan tarpeen mukaan. Etenkin Vattukylän salta perusselvitysaineista tarkistetaan ja täydennetään, sillä kaavaaluetta laajennetaan entisestä käsittämään vunna 1996 vahvistuneen Vattukylän alueen. Suunnittelussa tulee humiida valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, jissa tudaan esille seuraavaa (vimaan tarkistettu ): Aluerakenteen timivuudella n sekä valtakunnallista että kansainvälistä merkitystä; kehittämisessä tulee hyödyntää alueiden mia vahvuuksia, edistää alueiden keskinäistä verkstitumista ja työnjaka sekä luda erilaisia kehittämisvyöhykkeitä. Tulee hyödyntää lemassa levia rakenteita ja siten edistää elinympäristön laadun parantamista ja lunnn vimavarjen kestävää hyödyntämistä. Alueidenkäytössä edistetään kaupunkien ja maaseudun vurvaikutusta ja kyläverkstn kehittämistä sekä maaseudun elinkeintiminnan ja muun timintaphjan mnipulistamista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu n eklgisen kestävyyden tai merkittävien ympäristöhaittjen ehkäisyn kannalta keskeinen kysymys. Yleiskaavituksessa n selvitettävä mahdllisuudet hyödyntää lemassa levaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää taajamia, selvittää timiva liikennejärjestelmä ja palveluverkk sekä varata elinkeintiminnille riittävät alueet. Yhdyskuntarakenteesta riippuvat sekä liikennemäärät, kulkumutjakaumat, energian kulutus että yhdyskuntakustannukset Asukkaiden kannalta tärkeää n elinympäristöjen terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys. Eri väestöryhmien tulee saavuttaa palvelut ja työpaikat. Yleiskaavan phjana n ltava perusteltu väestönkehitysarvi. Kulttuuri- ja lunnnperintöä, virkistyskäyttöä ja lunnnvarja kskevilla ratkaisuilla turvataan kansallisen lunt- ja kulttuuriperinteen säilyminen ja vaikutetaan eklgiseen kestävyyteen. Alueidenkäytössä n tettava humin kulttuuri- ja lunnnperintöä kskevat kansainvälisten spimusten velvitteet sekä valtineuvstn päätökset. Lisäksi viranmaisten laatimat valtakunnalliset inventinnit tulee humiida alueidenkäytön suunnittelun lähtökhtina. Tärkeää n myös rantjenkäytön suunnittelu sekä virkistys- ja matkailukäytön kehittämistarpeet. Timivien yhteysverkstjen ja energiahulln kannalta leellista n valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen siten, että edistetään timivaa aluerakennetta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Liikennejärjestelmiä tulee suunnitella ja kehittää kknaisuuksina, jtka käsittävät eri liikennemudt ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinelämän timintaedellytyksiä. Alueidenkäytössä n edistettävä eri liikennemutjen yhteistyötä ja jukkliikennettä varaamalla riittävät alueet tavaraliikenneterminaalien ja henkilöliikenteen matkakeskusten timintaa ja kehittämistä varten. Erityistä humita tulee kiinnittää liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemutjen käyttöedellytysten parantamiseen. Suunnittelutilanne Maakuntakaava OULUN ETELÄISEN ALUEEN KAUPUNKIVERKKO Merkinnällä sitetaan maakunnan eteläsan maaseutukaupunkien verkk, jka mudstaa Oulun Eteläisen aluekeskuksen ydinalueen. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinelämän, asutuksen, liikenteen ja virkistystimintjen sijittelussa n pyrittävä tehstamaan verkstkaupungin lemassa levien yhdyskuntien alueiden käyttöä kuntien välisellä yhteistyöllä ja työnjalla. Alueen kaupunkikeskuksiin vidaan sijittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jtka tulee sijittaa siten, että ne vat hyvin kevyt- ja jukkliikenteen saavutettavissa.

3 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE, Pyhäjkilaaks Merkinnällä sitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, jilla kehitetään erityisesti maataluteen ja muihin maaseutuelinkeinihin, lunnn- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeintimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä n tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jkiluntn ja -maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -khteisiin tukeutuvana asumis-, virkistysja vapaa-ajan alueena ja luntmatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä svitetaan yhteen maaseutuelinkeinjen, pysyvän asutuksen ja lma-asutuksen tavitteet, erityisesti maataluden timintaedellytykset humin ttaen. Lma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Khdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jkimaiseman arvjen ja mahdllisuuksien phjalta. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n kiinnitettävä humita lunnn ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hitn sekä jen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lhikannan elvytyshjelman tavitteiden mukaisesti. Yksityiskhtaisemmassa kaavituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajitukset rakentamiselle. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n kiinnitettävä humita maataluden ja muiden maaseutuelinkeinjen timintaedellytyksiin, lunnn ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hitn sekä jen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä n pyrittävä svittamaan yhteen maaseutuelinkeinjen, pysyvän asutuksen ja lma-asutuksen tavitteet ja turvattava ensisijaisesti maataluden timintaedellytykset. Yksityiskhtaisemmassa kaavituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajitukset rakentamiselle. PÄÄSÄHKÖJOHDON YHTEYSTARVE

4 VIHERYHTEYSTARVE Merkinnällä sitetaan kaupunkiseutujen ja jkilaaksvyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavitteellisia ulkilun runkreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä lemassa levia että kehitettäviä ulkilu-, pyöräily-, melnta- ym. reittejä. Suunnittelumääräys: Yksityiskhtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, sujelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä sitetaan valtakunnallisesti arvkkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja lunnnperintöarvjen säilymistä. Yksityiskhtaisemmassa kaavituksessa n tettava humin maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kknaisuudet ja minaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avimien peltalueiden säilymistä arvkkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Valtakunnallisesti arvkkaisiin khteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa n varattava museviranmaiselle tilaisuus antaa lausunt. KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä sitetaan maakunnallisesti arvkkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja lunnnperintöarvjen säilymistä. Yksityiskhtaisemmassa kaavituksessa n tettava humin maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kknaisuudet ja minaislaatu. Alueiden erityispiirteitä tulee vaalia. MUINAISMUISTOKOHDE Merkinnällä sitetaan tiedssa levat muinaismuistlailla (295/63) rauhitetut kiinteät muinaisjäännökset. ARVOKAS VESISTÖ Merkinnällä sitetaan lhikannan elvytyshjelmaan sisältyvien jkien pääumat ja uhanalaisen eliölajistn kannalta erityisen arvkkaita virtavesistöjä. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä sitetaan asumisen, palvelujen, tellisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatimintjen sijittumisalue ja laajentumisalueita. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönttjärjestyksessä ja mitituksessa kiinnittää erityistä humita vaihtehtisten aluekknaisuuksien timinnallistaludelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen timintaedellytyksiin. Yksityiskhtaisemmassa kaavituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä timinnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmttuvaksi keskukseksi. Yksityiskhtaisempiin kaavihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen speuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa n varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden khteiden kulttuuri- ja lunnnperintöarvt säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien tiselle pulelle yksityiskhtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien pikki.

5 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä sitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, jhn sijittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Alueella levat tärkeät kulttuuriympäristöt ja -khteet n esitetty kaavaselstuksessa. Suunnittelumääräys: Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa ja kaavituksessa tulee kiinnittää erityistä humita ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijittuvien timintjen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. KYLÄ, Vattukylä Merkinnällä sitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jtka vat timintaphjaltaan vahvja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa n pyrittävä vahvistamaan svittamalla yhteen asumisen, alkututannn ja muun elinkeintiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta timinnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmttuvaksi khtaamispaikaksi. Uudisrakentaminen n pyrittävä sijittamaan siten, että se sijittuu palvelujen kannalta edullisesti levan kyläasutuksen sekä tie- ja tietliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskhtaisemmassa kaavituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä humita rakentamisen speuttamiseen kyläkknaisuuteen ja -ympäristöön, vesihulln järjestämiseen ja hyvien peltalueiden säilyttämiseen maataluskäytössä. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Merkinnällä sitetaan vähintään seudullista merkitystä maavia, lähinnä perinteisen tellisuuden tutant- ja varastalueita, jtka eivät sisälly taajamatimintjen aluevaraukseen ja jtka halutaan turvata muulta maankäytöltä. VIRKISTYS- JA MATKAILUKOHDE Merkinnällä sitetaan vähintään seudullisia virkistys- ja matkailukhteita sekä muita seudullisesti merkittäviä virkistyskäytön kehittämishankkeita. ENERGIAHUOLLON ALUE Merkinnällä sitetaan maakunnan energiahulln kannalta tärkeät vimalat ja suurmuuntamiden alueet. Maa- ja metsätaluden salta n turvattava hyvien ja yhtenäisten peltalueiden säilyminen tutantkäytössä, pyrittävä svittamaan yhteen asutuksen tavitteet ja maataluden timintaedellytykset. Rantjen käytön salta tulee turvata tasapuliset mahdllisuudet ranta-alueiden käyttöön varaamalla rantaa riittävästi yleiseen virkistykseen, varautua lma-asutuksen kasvun jatkumiseen ja erityyppisten lma-asuntalueiden kysyntään (perinteinen marantainen asutus järvialueilla). Tavitteena n hyvien vapaa-ajan ympäristöjen mudstaminen. Rakentamista hjataan sietkyvyltään hyville rannille. Yksityiskhtaisemmissa kaavissa vidaan enintään pulet rantaviivasta sittaa rakennusmaaksi. Muita määräyksiä, jtka kskevat suunnittelualuetta, vat maakuntakaavassa av-merkinnällä sitettujen vesistöjen tilaan vaikuttavat timenpiteet, jtka n suunniteltava siten, että arvkkaan vesialueen sveltuvuutta varauksen perusteena leville eliölajeille ei vaaranneta.

6 Yleiskaava Suunnittelualueella n vimassa keskustan sayleiskaava , jka n hyväksytty Haapaveden kaupunginvaltuustssa Suunnitelmassa n humautettu yleiskaavan tarkistustarpeesta maankäytöllisten ratkaisutarpeiden muuttuessa. Suunnittelualueelle n tehty sayleiskaava, jka ei kuitenkaan le saanut lainvimaa. Oulun hallint-ikeus kumsi kaavan hyväksymispäätöksen Tässä työssä tehtyä ja kumutunutta sayleiskaavaa (kuva yllä) n tarkitus tarkistaa sekä laajentaa suunnittelualuetta kskemaan myös Vattukylän alue (Vattukylän nykyinen kaava kuvassa alla).

7 2. Kuka vi sallistua? Osayleiskaavan laatimiseen vivat sallistua kaikki, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin sayleiskaava saattaa vaikuttaa (MRL 62 ). Henkilöitä, jita laadinta kskee, kutsutaan sallisiksi. Osallisia vat alueen: Maanmistajat Asukkaat Asukasyhdistykset Haapavesi-Seura ry Yrittäjät Lma-asukkaat Työssä käyvät Kuluissa piskelevat Kaupungin palveluita käyttävät Kaupungin hallint Phjis-Phjanmaan liitt Phjis-Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus Phjis-Phjanmaan muse Musevirast Phjanmaan Puhelin Oy Vattenfall Verkk Oy Vattukylän kylätimikunta 3. Miten vi sallistua? Suunnitteluun sallistutaan kahdella tavalla. Julkisiin yleisötilaisuuksiin vivat sallistua kaikki salliset. Kaavittaja n läsnä julkisissa tilaisuuksissa ja sallistuu yleiseen keskusteluun. Lisäksi kaikki salliset vivat jättää mielipiteensä suunnittelusta julkisten nähtävilläljen aikana. Viranmaisneuvtteluissa vat läsnä ne viranmaistaht, jita suunnittelu kskee sekä kaavittajan edustus. Aikataulu Osallistumis- ja arviintisuunnitelma li nähtävillä Perusselvitykset tarkistettiin ja täydennettiin kesä- heinäkuussa 2007 sekä keväällä ja syksyllä 2008 Ensimmäinen viranmaisneuvttelu 3/2007 Tinen viranmaisneuvttelu 1/2010 Lunns pidettiin nähtävillä Lunns asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä laikana salliset vivat jättää mielipiteensä kaavalunnksesta kaupungintallle, tekniseen timistn pstitse tai sähköpstin välityksellä. Osayleiskaavalunnksesta pyydetään viranmaislausunnt. Osayleiskaavalunns ja sen selstus liitteineen sekä suunnittelutyön aikana laaditut muut raprtit vat tutustuttavissa kaupungintaln ilmitustaulun lisäksi myös kaupungin internet- sivulla sitteessa Klmas viranmaisneuvttelu 6-12/2010 Ehdtus asetetaan virallisesti nähtäville 10/2010 Osayleiskaavaehdtus asetetaan julkisesti nähtäville MRA 19 mukaisesti 30 päivän ajaksi. Tänä aikana sallisilla n ikeus tehdä muistutus sayleiskaavasta. Muistutus n timitettava kunnalle ennen nähtävillä lajan päättymistä. Osayleiskaavaehdtuksesta pyydetään viranmaislausunnt. Kaavaprsessin aikana pidetään tarpeen mukaan muita neuvtteluita ja yleisötilaisuuksia.

8 4. Miten vaikutuksia ympäristöön arviidaan? Yleiskaavan tarkistuksen vaikutuksia arviidaan MRA 1 mukaisesti ympäristön, taludellisen ja ssiaalisen ympäristön sekä liikenteen näkökulmista. Vaikutuksia arviidaan sayleiskaavaan liittyvässä selstusraprtissa seuraavien tsikiden phjalta. Vaikutukset ihmisen elinlihin ja -ympäristöön Aluerakenteen muuttuminen Timinnallisuus ja viihtyisyys Yleinen liikenneturvallisuus Ympäristön kerrstuneisuus Paikallismuistiin perustuvat yksityiskhdat Liikenteen aiheuttama melu ja saaste Vaikutukset lunnnympäristöön Lunnnympäristön muuttuminen Vesistöjen säilyminen puhtaana Vesihulln järjestäminen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Valtakunnallisesti arvkkaan maiseman säilyminen Rakennetun ympäristön muuttuminen Kulttuurihistriallisesti arvkkaat khteet Vaikutukset infrastruktuuriin Liikennemäärien ja ajreittien muutkset Yhdyskuntateknisten verkstjen muutkset Vaikutukset taluteen Uudet palvelut Tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen Vapaa-alueiden hit ja ulkilureitit Yksityisteiden tienpit 5. Palautteen antaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 64 mukaisesti vi sallinen lla yhteydessä Phjis-Phjanmaan elinkein-, liikenne ja ympäristökeskukseen sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa vidaan tarkistaa myös kk suunnittelutyön ajan yleisötilaisuuksissa saadun palautteen ja suunnittelutyön mukanaan tumien tarkennusten perusteella. Saatu palaute ja tarkennukset esitellään yleisötilaisuuksissa ja ktaan suunnittelutyöstä laadittavaan suunnitelmaraprttiin. 6. Lisätietja antavat: Haapaveden kaupunki Jrma Kuknleht AIRIX Ympäristö Oy Mikk Krhnen puh tai jrma.kuknleht@haapavesi.fi puh tai mikk.krhnen@airix.fi