KORTTELIN 658 ASEMAKAAVAMUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue

Transkriptio

1 KORTTELIN 658 ASEMAKAAVAMUUTOS (ak ) Koskee 6. kaupunginosan korttelin 658 tonttia 1, muutoksella muodostuu korttelin 658 tontti 1. ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue Tekninen lautakunta

2 1

3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaavaprosessin vaiheet Selostuksen liiteasiakirjat LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava ja tonttijako Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri ja pohjakartta ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletulo Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne ja muutokset nykyiseen kaavaan Aluevaraukset ja niitä koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Taloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

4 3

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot - Suonenjoen kaupungin 6. kaupunginosan korttelin 658 tonttia 1 koskeva asemakaavan muutos, tunnus: ak Nimi: Korttelin 658 asemakaavamuutos - Laatija: Suonenjoen kaupungin maankäytön ja suunnittelun palvelualue, kaavoittaja Timo Kortelainen, PL 13, Suonenjoki, puh Tekninen lautakunta hyväksynyt: pp.kk Voimaantulo: pp.kk Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Peltotien ja Piennartien kulmauksessa. Kaava-alueen pinta-ala on 0,1995 ha ja siihen kuuluu kiinteistö kokonaan. 1.3 Kaavan tarkoitus Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. Kaavamuutoksella muutetaan tontin asemakaavan mukainen käyttötarkoitus nykyisestä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta YK -12, asuntolarakennusten korttelialueeksi AS-11. Muutos mahdollistaa palveluasumista harjoittavan yrityksen toiminnan ko. kiinteistöllä. Samalla tarkistetaan tontin rakennusalan ja johtoalueen rajojen sijainti nykyistä tilannetta vastaavaksi. 4

6 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on vaikutukseltaan vähäinen, joten sen hyväksyminen on Suonenjoen kaupungin hallintosäännön 66 :n mukaan teknisen lautakunnan toimivallassa. - Kaavamuutoksen vireilletulo: tekninen lautakunta Vireille tulosta ja luonnoksen nähtävillä olosta ilmoitettu kuulutuksella pp.kk.2017 paikallislehti Sisä-Savossa ja kaupungin Internet sivuilla, suonenjoki.fi - Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaika: pp.kk. pp.kk Teknisen lautakunnan päätös kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta pp.kk Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaika: - Teknisen lautakunnan päätös kaavaehdotuksen hyväksymisestä pp.kk Selostuksen liiteasiakirjat 1. Asemakaavakartta 2. Asemakaavan seurantalomake. (mukana ehdotusvaiheessa) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on rakennettua erillispientalo- ja rivitalovaltaista asuinaluetta Jalkalantien ja Suonenjoen välisellä alueella. Tontin eteläpuolella sijaitsee Aumapuisto ja viereisellä tontilla kaksi rivitaloa, joissa on palveluasumista Luonnonympäristö Alue on rakennettua asuinaluetta, jossa ei ole luonnonvaraista ympäristöä Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelualueella on kadut ja yhdyskuntatekniikan verkostot rakennettu. Kiinteistön omistaa yksityinen yritys. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, ja niiden tavoitteena on muun muassa varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa ja lisäksi auttaa 5

7 2.2.2 Maakuntakaava saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät - toimivaa aluerakennetta - eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua - kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä - toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Tätä asemakaavaa koskevat lähinnä eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevat tavoitteet. Suonenjoella on voimassa vahvistettu Pohjois-Savon maakuntakaava Yleiskaava Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskee seuraava merkintä: - Suonenjoki-Iisveden taajamatoimintojen alue (A1 001, ruskea alue), Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä taajama-alueiden osayleiskaava, joka on tullut voimaan

8 Kuva 4. Ote yleiskaavasta Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi AP. Kaavamääräyksen mukaan Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueelle saa sijoittaa rivitaloja ja muita kytkettyjä rakennuksia sekä omakotitaloja ja muita erillispientaloja. Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita, sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja Asemakaava ja tonttijako Alueen nykyinen asemakaava on vahvistettu Alue on osoitettu asemakaavassa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi YK -12. Kaavamääräys: Autopaikkoja on varattava yksi 30 kerrosneliömetriä kohden. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä pysäköintiin, kulkuteinä eikä istuteta on säilytettävä luonnontilassa. Tontin tehokkuusluku on e= 0,25. Tonttia koskeva tonttijako on tullut voimaan

9 2.2.5 Rakennusjärjestys Kuva 5. Suunnittelualueen asemakaava. Suonenjoen rakennusjärjestys on tullut voimaan Alue ei ole asemakaavan laatimista varten rakennuskiellossa Kiinteistörekisteri ja pohjakartta Alue kuuluu kokonaisuudessaan kaupungin pitämään kiinteistörekisteriin. Kaavan pohjakartta on Suonenjoen kaupungin ylläpitämä ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :ssä säädetyt vaatimukset. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattuja strategisia painopisteitä on muun muassa kannustava elinkeinopolitiikka, johon pyritään turvaamalla olemassa olevien ja uusien yritysten toimintaedellytyksiä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa paikkakunnalla jo toimivan yrityksen toiminnan kehittäminen olemassa olevassa kiinteistössä, jonka käyttötarkoitus muutetaan kaavamuutoksen voimaantulon jälkeen uutta toimintaa vastavaksi. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletulo Kiinteistöä hallitseva yksityinen yritys on hakenut asemakaavan muutosta päivätyllä hakemuksella. Jotta yrityksen suunnittelema toiminta olisi ko. kiinteistöllä mahdollista, edellyttää se asemakaavan muuttamista. Kaavahanke on tullut vireille, kun tekninen lautakunta on päättänyt asettaa hanketta koskevan kaavaluonnoksen nähtäville. 8

10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeen osallisia ja sidosryhmiä ovat - Maanomistaja ja -haltija sekä naapurimaanomistajat ja -haltijat - Suonenjoen kaupunki, tekniset palvelut - Alueelliset rakennusvalvontapalvelut Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Kaavamuutoksen vireille tulosta sekä ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan paikallislehti Sisä-Savossa ja kaupungin kotisivuilla julkaistavalla kuulutuksella. Kaavaluonnoksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk Kaavaluonnoksesta on annettu seuraavat lausunnot ja mielipiteet: (täydennetään myöhemmin) Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta valmistellaan asemakaavaehdotus, jonka tekninen lautakunta asettaa nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus jättää muistutus kaavaehdotuksesta tekniselle lautakunnalle nähtävilläoloaikana. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk Asemakaavaehdotuksesta on annettu seuraavat lausunnot ja muistutukset: (täydennetään myöhemmin) Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Tavoitteena on, että tekninen lautakunta hyväksyy asemakaavamuutoksen vuoden 2017 lopulla Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen vireille tulosta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan rakennusvalvontaviranomaisia. Suunnitelmaa työstetään annettujen lausuntojen pohjalta. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja muutokset nykyiseen kaavaan Asemakaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi tontille osoitetaan rakennusala olemassa olevaa varastorakennusta varten ja muutetaan johtoalueenrajaus vastaamaan johdon todellista sijaintia. Asemakaavan muutoksella ei muuteta tontin eikä korttelin rajoja. 9

11 5.2 Aluevaraukset ja niitä koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset 5.3 Nimistö AS-11, Asuntolarakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa palvelukotirakennuksia. Muut kaavamerkinnät on osoitettu kaavakartassa. Alueelle ei tule uutta nimistöä. 5.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa kiinteistöllä uusi käyttötarkoitus asumispalvelut. Suunniteltu käyttötarkoituksen muutos ei edellytä vaihtoehtoisten kaavaratkaisujen esittämistä. 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevalla asuinalueella, valmiiksi rakennettujen katujen ja muun kunnallistekniikan piirissä. Aikaisemmin kiinteistöllä toimi kirkko, jonka toiminta ei ollut päivittäistä ja viimevuosina vähäistä. Siihen verrattuna toiminta kiinteistöllä vilkastuu, mikä näkyy lisääntyvänä liikenteenä alueen katuverkostolla. Uusi toiminta ei kuitenkaan poikkea merkittävästi ympäröivän asuinalueen toiminnoista ja liikenteestä, eikä siitä näin ollen koidu merkittävää haittaa lähialueen asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen mahdollistava toiminta sijoittuu olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja käyttää hyväksi jo rakennettua kunnallisteknistä verkostoa ja olemassa olevaa rakennusta. Vaikutus on yhdyskuntarakenteen kannalta positiivinen. 6.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta nykyiseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön, koska uudisrakentamista ei kaavamuutoksella osoiteta. Se, että vähällä käytöllä olut kiinteistö saa uutta toimintaa on rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan kannalta tervetullutta. 6.6 Taloudelliset vaikutukset Kaavahanke tukee kaupungin elinkeinopoliittisia tavoitteita. Kaavahankkeen oleellisimmat ja merkittävin vaikutus on alueelle sijoittuvan yrityksen toimintaedellytysten paraneminen. 10

12 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan saatua lainvoiman, yritys tekee käyttötarkoituksen muutoksen vaatimat toimenpiteet ja aloittaa toiminnan. Suonenjoella Timo Kortelainen kaavoittaja 11