KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET 2016

Transkriptio

1 SAVITAIPALEEN KUNTA KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET 2016 Ehdtus Selstus Kunnanhallituksen hyväksymä Kunnanvaltuustn hyväksymä

2 Savitaipaleen kunta Selstus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan ja kaava-alueen määrittely Khteet Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asema- ja ranta-asemakaavat Rakennusjärjestys Phjakartta Maanmistus Rakennuskiellt LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutsten tarve ja tavitteet Lunnnarvt Kulttuuriarvt ja muinaismuistt YLEISKAAVAN KUVAUS Yleistä Khteet muutsperusteluineen Kaavamerkinnät ja määräykset YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Yleistä Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset Vaikutukset maisemaan Taludelliset vaikutukset Vaikutukset vesistöön ja phjavesiin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja vimassa levaan kaavaan Vaikutukset natura-2000-alueisiin SUUNNITTELUVAIHEET... 8 LIITTEET Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Luntinventinti

3 Savitaipaleen kunta Selstus 1 SAVITAIPALEEN KUNTA KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely 1.2 Khteet Suunnittelualueelle n laadittu Kulimn sayleiskaava vunna Yleiskaava n saanut lainviman vunna Yleiskaavaa n muutettu ja päivitetty sen jälkeen kahteen eri tteeseen. Muutkset vat lleet tilakhtaisia. 1. Lehtisensaari, Leppäniemen tila 2. Rantalan tila 3. Kirvesniemen luteisalue 4. Kärnänsalmi 5. Paassal 6. Palsaaret 7. Tivnniemi 8. Saunalahti (kaksi khdetta) 9. Kppellahti 10. Kirvesniemen kaakkissa 11. Kalliniemi 12. Orrainlahti (kaksi khdetta) Khteiden alueelliset sijainnit

4 Savitaipaleen kunta Selstus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Maakuntakaava Valtineuvstn päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista n annettu Tavitteet vat tulleet vimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavitteilla vastataan niihin haasteisiin, jita mm. muuttliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, lunnn- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkstjen timivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteutumista tulee edistää valtin viranmaisten timinnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavituksessa. Valtineuvst n tarkastanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita Tarkistetut tavitteet tulevat vimaan Tarkistetut alueidenkäyttötavitteet edistävät erityisesti ilmastnmuutksen hillintää, jssa keskeinen rli n liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksityisautilun tarvetta tulee vähentää parantamalla jukkliikennettä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan sekä kauklämmön ja jäteperäisen plttaineen käyttöä edistetään. Tarkistuksessa tavitteisiin n lisätty ilmastnmuutkseen speutumista kskevat alueidenkäytön velvitteet. Maakuntakaava n maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan taviteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä n myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet kuntakaavitukseen. (Etelä-Karjalan liitt) Savitaipaleen kunta kuuluu Etelä-Karjalan liittn ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Maakuntakaavan merkittävämpiä varauksia vat rantjensujeluhjelman rajaus (rs) ja natura 2000 verkstn alue Etelä-Karjalan liitn maakuntavaltuust n kkuksessaan hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan

5 Savitaipaleen kunta Selstus Yleiskaava Asema- ja ranta-asemakaavat Ote vahvistetusta maakuntakaavasta Kulimn alueelta Kaakkis-Sumen ympäristökeskus n vahvistanut Kulimn sayleiskaavan Kaavamuutsalueella n vimassa yksi ranta-asemakaava Kaitasaaren mantereen puleisella salla Rakennusjärjestys Phjakartta Maanmistus Rakennuskiellt Savitaipaleen kunnan rakennusjärjestys n tullut vimaan vunna Kaavan phjakarttana käytetään rasteriphjakarttaa, numeerista maasttietkantaa sekä ajantasaista kiinteistörekisteriaineista. Kaavamuutsalueiden maanmistajia vat yksityiset henkilöt Suunniteltualueelle ei le määrätty rakennuskieltja.

6 Savitaipaleen kunta Selstus 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavamuutsten tarve ja tavitteet Suunnittelun tavitteita vat: krjata vimassa levissa yleiskaavissa havaittuja virheitä varmistaa maanmistajien tasapulinen khtelu saattaa yleiskaava vastaamaan myönnettyjä pikkeamislupapäätöksiä tutkia mahdllisia rakennuspaikkjen siirtesityksiä tutkia mahdllisia rakennuspaikkjen käyttötarkituksen muutshakemuksia tutkia mahdllisia rakennuspaikkjen laajennustarpeita 2.2 Lunnnarvt Alueelle n tehty selvitys lunnnlista alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Rakennuspaikkjen siirtjen salta n tehty uusi luntinventinti kesällä Inventinnissa ei havaittu mitään lunnn tai maiseman kannalta erityistä sujelua vaativia khteita. Juk Siparin päiväämä inventintiraprtti n tämän selstuksen liitteenä. 2.3 Kulttuuriarvt ja muinaismuistt Yleiskaavan kulttuuriarvt n selvitetty alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Nyt käsiteltävänä leville alueille ei sijitu rakennushistriallisia tai kulttuurihistriallisia khteita. 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Yleistä Kaavamuutsalueet sijittuvat ympäri rantayleiskaavjen aluetta. Kaavamuutksilla ajantasaistetaan alueen maankäyttökäyttöä hankekhtaisten suunnitelmien ja pikkeamislupien humiimiseksi kaavaratkaisuissa. Kaavamuutslunnksesta vi jättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti humautuksen. 3.2 Khteet muutsperusteluineen 1. Lehtisensaaressa Lehtiniemen tilalla muutetaan yleiskaavaa siten, että pienennetään vanhan päärakennuksen rakennuspaikan rakennusikeutta 350 k-m2:stä 200 k-m2:iin. Tällä perusteella vidaan sittaa rantaan uusi saunarakennuksen paikka.

7 Savitaipaleen kunta Selstus 5 2. Rantala tilan salta yleiskaavaa muutetaan, siten tilalle vidaan rakentaa myös tinen vakituisen asumisen paikka. Rakennuspaikka ei le rantavyöhykkeellä. 3. Tilalta Linnala siirretään yksi rakentamiseen sveltumatn rakennuspaikka tilalle Maanmistajat vat lähisukulaisia keskenään ja vat spineet siirrn periaatteista. Linnala tilan rakennuspaikkaa laajennetaan hieman rakentamismahdllisuuksien parantamiseksi. 4. Tilan Rajala rakennuspaikan käyttötarkitus muutetaan lma-asumisesta vakituiseen asumiseen. Rakennuspaikka täyttää sijaintinsa ja kknsa pulesta vakituiselle asumiselle vaaditut tavitteet. 5. Tilalla Paasisal siirretään yksi rakentamatn lmarakennuspaikka vaikeasti rakennetavasta khdasta paremmin sveltuvaan. 6. Palsaaresta tilalle Estunsaari sitetaan lemassa leva lmarakennuspaikka. Kyseinen khde li jäänyt jstain syystä humitta alkuperäisen yleiskaavan laadinnan aikana. 7 Muutetaan tilan Tarula rakennuspaikan käyttötarkitus lma-asumisesta vakituiseen asumiseen. Samalla päivitetään rakennuskrttelin rajat vastaamaan vimassa levaa kiinteistöjatusta. 8. Muutetaan tiljen Saunalahti ja Vartinmaa rakennuspaikan käyttötarkitukset lma-asumisesta vakituiseen asumiseen. Rakennuspaikat täyttävät sijaintinsa ja kknsa pulesta vakituiselle asumiselle vaaditut tavitteet. 9. Päivitetään tilan Rytö rakennuspaikan rajat vastaamaan vimassa levaan kiinteistöjatusta. 10. Päivitetään tiljen , , , salta yleiskaava vastaamaan rakennettua tilannetta. 11. Lisätään tilalle Saksa yleiskaavaan yksi uusi RA-3 paikka ranta-asemakaavan muutksen perusteella. Rakennusikeus n siirretty samalta tilalta Pien-Saimaan pulelta. 12. Tilan Haanniemi rakennuspaikan käyttötarkitus muutetaan lma-asumisesta vakituiseen asumiseen nykyisen käytön perusteella. Samalla alueella muutetaan tilan Kivuhaka rakennettu lmarakennuspaikka vakituisen asumisen paikaksi. 3.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnöissä ja määräyksissä nudatetaan alkuperäisen yleiskaavan linjaa sekä vimassa levaa lainsäädäntöä.

8 Savitaipaleen kunta Selstus 6 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arviinnin yhtenä perusteena vidaan pitää alkuperäiseen rantasayleiskaavaan tehtyä lunnnljen selvitystä sekä täydennysinventintia kesältä Myös kaavittajan tekemät maastkäynnit vat merkittävä sa arviinnin perusteita. Yleiskaavamuutsten vaikutustarkastelun natura-2000-alueesee n tehnyt asiantuntija-arviina Js-Envir Oy (Juha Saajranta). Ssiaaliset ja taludelliset vaikutukset perustuvat suurelta sin kaavittajan tekemiin humiihin ja havaintihin kaavaprsessin aikana. Maanmistajien ja naapureiden kuulemisen kautta saadaan tieta ihmisiin khdistuvista vaikutuksista. 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset 4.3 Vaikutukset maisemaan 4.4 Taludelliset vaikutukset Kaavamuutksista yksikään ei santtavasti vaikuta maisemaa tai ympäristöä hunntavasti. Vesihulln salta ei kaavamuutsalueilla tarvitse ryhtyä erityisiin timenpiteisiin, sillä muutkset pääsin kskevat yksittäisten rakennuspaikkjen siirta jk tilan tai maanmistusyksikön sisällä. Sama kskee jätehulta. Rakennuspaikkjen siirrt n tehty alueille, jissa n rakennuspaikkja j ennestäänkin. Välittömiä kustannuksia vesihulln ja tiestön salta syntyy, mutta ne khdistuvat lähinnä maanmistajille. Rantayleiskaavamuutksilla ei le suurta merkitystä maiseman kannalta. Rakentamista n pyritty siirtämään maisemallisesti vähemmän herkkiin khtiin. Yhdyskuntatekniikan kustannuksia ei kunnalle kaavamuutksista juuri tule, kun peilataan kaavalliseen nykytilanteeseen. 4.5 Vaikutukset vesistöön ja phjavesiin Vesistöihin ja phjavesiin eivät kaavamuutkset santtavasti vaikuta, sillä jätevedet ja muut jätteet tullaan hitamaan haja-asutusalueella lain edellyttämällä tavalla. 4.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja vimassa levaan kaavaan Rakennuspaikkjen muuttaminen lma-asumisesta vakituiseen asumiseen hajauttaa hieman yhdyskuntarakennetta. Tisaalta muutsten määrä kaavan kknaismäärään nähden n sen verran pieni, että vaikutuksen jäävät melk pieniksi. 4.7 Vaikutukset natura-2000-alueisiin Kulim -järven alueella n tarkitus tteuttaa kaavamuuts, jssa 7 lmaasumiseen sitettua rakennuspaikkaa muutetaan ympärivutiseen asumi-

9 Savitaipaleen kunta Selstus 7 seen ikeuttaviksi rakennuspaikiksi. Osalla rakennuspaikista n lemassa levaa rakennuskantaa ja sa n rakentamattmia. Muut muutskhteet vat rakennuspaikkjen siirtja ja laajennuksia. Savitaipaleen ja Sumenniemen kunnissa sijaitseva Kulim-järvi n liitetty Natura 2000 verkstn luntdirektiivin perusteella (SCI, alueen kdi FI ). Järvestä n sujeltu 3 % maa-aineslain njalla rauhitettuna harju- ja kallialueena ja yksityisenä sujelualueena. Kulim laskee Saimaaseen Partaksken ja Kärnäksken kautta. Natura-alueen pinta-ala n 81km2, jka mudstuu lähinnä järvestä ja siihen liittyvistä vesistöistä (94 %) ja kapeasta sasta rantakaistaa sekä vesistössä sijaitsevista saarista. 1. Mahdlliset haitat Kulimn Natura alueelle Kaavamuutksen ja sitä seuraavan rakentamistiminnan sekä asumisen mahdlliset vaikutukset Kulimn Natura alueeseen lukitellaan välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin Välittömät vaikutukset Välittömät vaikutukset vivat tässä tapauksessa ilmetä lisääntyneen asutuksen mukanaan tumina haittina, kuten lisääntyneenä liikennöintinä rakennuspaikille, rakennusaikaisina maansiirt- ja rakennustöitten aiheuttamina haittina, lisääntyneenä veneliikenteenä Kulimlla ja asutuksen mukanaan tumana järven rehevöitymisenä, jka jhtuu piha-alueilta tulevista valumista. Rakentamiseen liittyvät haitat, melu ja lisääntynyt liikennöinti vat vaikutuksiltaan lyhytaikaisia ja niitä vidaan minimida ajittamalla rakentaminen tapahtuvaksi lintujen pesimäajan ulkpulelle. Muu liikennöinti rajittuu lähinnä rakennuspaikille tapahtuvaan liikennöintiin, jihin pääsääntöisesti n lemassa levat kulkuyhteydet. Oletettavaa n, että talviaikainen liikennöinti khteisiin tulee lisääntymään ympärivutisen asumisen myötä, mutta kska khteet sijaitsevat laajalla alueella Kulim -järven rannilla, ei merkittävää, khdekhtaista haittaa Kulimn Natura alueelle le dtettavissa. Välittömien vaikutusten salta vidaan tdeta, että kaavamuutksella ei le merkittäviä vaikutuksia Kulimn Natura alueeseen. Mahdllisia ilmeneviä vaikutuksia vidaan minimida kaavamuutksen yhteydessä sekä rakennusmääräyksillä ja ympäristönsujelumääräyksillä Välilliset vaikutukset Järven tilaan khdistuvat välilliset vaikutukset liittyvät piha-alueelta mahdllisesti tulevien valumien sekä jätevesien käsittelyyn liittyviin rehevöittäviin vaikutuksiin. Varsinaiset likavedet ( vessavedet ) tulee varastida umpisäiliöihin ja timittaa asianmukaiseen käsittelyyn jätevedenpuhdistamlle. Ns. harmaat vedet vidaan jhtaa asianmukaisen järjestelmän kautta maastn, edellyttäen, että sijittaminen maaperään tapahtuu suunnitellusti ja annettujen hjeiden mukaisesti. Veneliikenteen kasvun ei kaavamuutksen seurauksena vida lettaa levan merkittävää. Osalla kaavamuutksen khteina levista rakennuspaikista n

10 Savitaipaleen kunta Selstus 8 letettavasti j tällä hetkellä veneitä. Veneilyn kasvua Kulimn Natura alueella tulee tarkastella kknaisuutena ja kk järven alue humiiden. Kuten edellä välittömien vaikutusten yhteydessä, myös välillisten vaikutusten ilmenemistä vidaan minimida kaavituksen yhteydessä ja rakennusmääräyksillä. 2. Jhtpäätös kaavamuutsta mahdllisesti seuraavista vaikutuksista Yhteenvetna vidaan tdeta, ettei nyt kyseessä levalla kaavamuutshankkeella le sellaisia merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jtka edellyttäisivät Natura -alueella tteutettavaa arviintia. Sekä välittömät, että välilliset vaikutukset vat hallittavissa kaavituksen ja viranmaismääräysten keinin. 5 SUUNNITTELUVAIHEET Kunnanhallitus teki kaavamuutksen laatimispäätöksen Maastkäynnit tehtiin kesällä Kaavalunns valmistui lkakuussa Kaavaehdtus valmistui tammikuussa SAVITAIPALEEN KUNTA Antti Hirvikalli Maankäyttöinsinööri, YKS 371