KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Keuruun kaupunki työsuojelu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KEURUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TAVOITTEET 2. TYÖSUOJELUVASTUU 2.1. Työsuojeluvastuun jakaminen 3. TYÖSUOJELUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN 3.1 Vaarojen ja haittojen tunnistaminen 3.2 Työsuojelutarkastukset 3.3 Perehdyttäminen, opastus ja koulutus 3.4 Työtapaturmat ja niistä ilmoittaminen 4. TYÖHYVINVOINTI 5. TYÖSUOJELUORGANISAATIO 5.1. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö kaudella TYÖTERVEYSHUOLTO 7. TYÖSUOJELUN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 8. TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 9. SEURANTA JA PÄIVITYS 10. HYVÄKSYMINEN Ohjeistus (erilliset liitteet)

3 1 KEURUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TAVOITTEET Keuruun kaupungin työsuojelutoiminta tukee johtamista, tuloksellista toimintaa ja kaupungin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Työsuojelu on osa jokapäiväisistä työtä sekä työympäristön ja työolosuhteiden jatkuvaa kehittämistä. Työsuojelun tavoitteena on: 1. tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, 2. poistaa työoloissa ilmenneet haittatekijät sekä 3. huolehtia siitä, että jokainen työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Henkilöstön työssä jaksamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on esimiesten tärkeimpiä tehtäviä. Jotta työsuojelu toteutuisi tarkoituksenmukaisesti, työnantajan on tunnettava työpaikan työolot: työilmapiiri, ergonomia, fyysinen työympäristö, työkykyyn vaikuttavat tekijät sekä ymmärrettävä näiden asioiden ja tuloksellisen työskentelyn välinen yhteys. Työolosuhteiden selvittämisessä käytetään apuna työterveyshuollon tekemiä työpaikkaselvityksiä sekä työsuojeluorganisaation tekemiä työsuojelutarkastuksia 2 TYÖSUOJELUVASTUU Keuruun kaupungin jokaisella työyhteisön jäsenellä on omalta osaltaan vastuu työsuojelun toteuttamisesta. Työturvallisuuslaki (17 ) määrää molemmat osapuolet sekä työnantajan että työntekijän yhteistoiminnassa ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta työpaikalla. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jokaiselle työyksikölle ominaiset kehittämistarpeet huomioiden. Kokonaisvastuu työsuojelun toteuttamisesta on työnantajalla, jota työpaikalla edustaa esimies. Hänellä on myös tiedotusvastuu työsuojeluasioista. 2.1 Työsuojeluvastuun jakaminen Kunnallishallinnossa lain tarkoittama työnantaja on kunta tai kuntayhtymä. Lain tarkoittamia työnantajia edustavat luottamushenkilöt, kaupunginjohtaja, viraston tai laitoksen päälliköt, keskijohto ja työnjohto. Tässä ohjeessa pyritään selvittämään työsuojelun toteuttamista ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä eri organisaatiotasoilla. Työsuojelutehtävissä toimivat henkilöt voivat olla vastuussa työsuojelusta vain, jos he toimivat linjaorganisaatiossa tehtävissä, joihin sisältyy toimivaltaa ja vastuuta työsuojeluasioissa.

4 Luottamushenkilöjohdon vastuu (valtuusto ja kaupunginhallitus) - työsuojelun toteuttamisen rakenteellisten edellytysten turvaaminen - määrärahojen myöntäminen - investoinnit (suuret) - työsuojeluun liittyvät periaatepäätökset - yleinen valvonta Ylin johto vastaa (kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat) - yleisten työsuojelun järjestämistä koskevien ohjeiden antaminen - suunnittelu ja hankinnat - muiden esimiesasemassa olevien ohjaaminen ja valvominen - työpaikkojen yleinen valvonta ja seuranta - esitysten tekeminen luottamuselimille Toimialajohtaja vastaa viime kädessä omaa tulosaluettaan koskevien työsuojeluvelvoitteiden toteuttamisesta. Keskijohdon vastuulla (tulosalueiden päälliköt ja tulosyksiköiden päälliköt) - toiminnallinen vastuu työsuojeluasioissa - suunnittelu ja hankinnat - työpaikkojen turvallisuusohjeiden antaminen - välittömän työsuojelutoiminnan organisointi - työsuojelutietouden välittäminen - työpaikkojen yleinen valvonta ja tarkkailu - riskien ja vaarojen arvioinnin toteuttaminen vuosittain - epäkohtien ilmoittaminen ylimmälle johdolle ja työsuojeluorganisaatiolle - palautteen antaminen työnjohdolle työsuojeluasioista Työnjohdon vastuu (vastaavat esimiehet) - työsuojelumääräysten noudattamisen välitön valvonta - henkilöstön perehdyttäminen, ohjaus ja neuvonta - riskien ja vaarojen arvioinnin toteuttaminen vuosittain - työympäristön jatkuva tarkkailu - epäkohtien ilmoittaminen ylimmälle johdolle ja työsuojeluorganisaatiolle - palautteen antaminen työntekijöille työsuojeluasioista Työntekijän vastuu - noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä - käyttää hänelle annettuja turvavarusteita - noudattaa turvallisia työtapoja - saamansa kokemuksen, opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti huolehtia käytettävissä olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä - noudattaa työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta - työpaikalla välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua - ilmoitettava havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista esimiehelle

5 - työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niistä palautetta 3 TYÖSUOJELUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN Työsuojelun toteuttamisvastuu on linjaorganisaatiolla. Hallintokunnat ovat velvollisia valvomaan vastuualueensa työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan tapaturman tai terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta, Keskeistä on työstä, työtilasta ja työolosuhteista aiheutuvien vaarojen ja haittojen arviointi ja toimenpiteet niiden poistamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulosyksiköiden on tunnettava omaa vastuualuettaan koskevat lainsäädännön velvoittavat ohjeet ja määräykset. Lisäksi on valvottava ja huolehdittava; - työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta huomioimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät - käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset - työtä suorittaessa käytettäväksi määrättyjen suojuksien ja henkilökohtaisten suojaimien käytöstä - työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmäohjeiden antamisesta ja työhön opastamisesta - vaara- ja tapaturmatapausten selvittämisestä - työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta korjaavalle yksikölle - työpaikan henkisestä hyvinvoinnista Työsuojeluhenkilöstö avustaa linjaorganisaatiota työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä toimii yhdessä työterveyshuollon kanssa näissä asioissa koordinoivana ja valvovana yksikkönä. 3.1 Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Työpaikan työsuojelutoiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä on keskeistä selvittää työolot ja niiden nykytila. Työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n mukaan työnantajalla on velvollisuus selvittää työn aiheuttamat vaarat ja haitat sekä arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan vuosittaista turvallisuustoimintaa. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa ympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Riskienhallinta (Liite 1.) on prosessi, jossa on kolme peräkkäistä vaihetta: 1. vaarojen ja haittojen tunnistaminen 2. riskien suuruuden arviointi 3. riskien torjunta tai pienentäminen Riskien suuruus määräytyy haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten mukaan. Riskin suuruutta arvioitaessa otetaan huomioon lainsäädännön määräykset ja ohjearvot. Riski on sitä tärkeämpää välttää, mitä todennäköisemmin jonkin haitta

6 voisi toteutua ja mitä suuremmat vahingot ja vakavammat seuraukset se toteutuessaan aiheuttaisi. Riskien arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Arviointi on tarkastettava aina olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Työn vaarojen ja haittojen arviointi tulee toteuttaa henkilöstön kanssa yhteistyössä ja sen tuloksista tulee tiedottaa kaikille työpaikan työntekijöille. 3.2 Työsuojelutarkastukset Työsuojelutarkastukset työpaikoilla perustuvat työturvallisuuslakiin ja työsuojelun valvontalakiin. Tarkastuksia suorittavat työsuojeluviranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa laissa, asetuksissa ja valtioneuvoston päätöksissä annettujen sitovien normien noudattamista sekä ohjata ja neuvoa työsuojelukysymyksissä. Tarkastuksiin osallistuvat ao. yksikön edustajat, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Työsuojeluorganisaatioon nimetyt henkilöt ja työterveyshuolto pyrkivät suorittamaan yhdessä työpaikkaselvitykset työpaikoilla ennen työsuojelutarkastuksia. 3.3 Perehdyttäminen, opastus ja koulutus Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työnsä sekä siihen liittyvät odotukset. Perehdyttäminen alkaa työhönotosta ja jatkuu työyksikössä työympäristöön perehdyttämisellä sekä varsinaisella työnopastuksella. Perehdyttämisen tueksi on Keuruun kaupungilla Uuden työntekijän opas (Liite 2.). Mikäli yksikössä on tarkempia kuvauksia perehdyttämisestä, sovelletaan näitä. Muussa tapauksessa edetään seuraavassa esitetyn mukaisesti: 1. Ennakkotiedot kaupungista, hallintokunnista ja tulosalueesta 2. Työsuhteen solmimiseen liittyvät tiedot 3. Keskustelu; kirjallinen informaatio, yksikön toiminta ja tavoitteet 4. Työpaikan henkilöstön esittely 5. Työtilojen esittely, kiertokäynti, työhön ja tehtäviin tutustuminen 6. Työnopastus, työturvallisuus, työmenetelmät Harjoittelijoihin sovelletaan em. periaatteita soveltuvin osin. Päävastuu perehdyttämisessä on asianomaisen henkilön esimiehellä. Esimies voi siirtää perehdyttämisen siihen nimetylle henkilölle. Perehdyttämisestä on syytä tehdä kirjallinen perehdyttämissuunnitelma. Työnopastus on tärkeä osa perehdyttämistä, se on suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on antaa opastettavalle tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet tehtävien hoitamiseksi. Työturvallisuuslain ja ohjeiden mukaan työtapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi henkilöstölle on annettava riittävä koulutus. Yhteistyötoimikunta koordinoi työsuojelu- ja ensiapukoulutusta.

7 Suojavaatetuksen ja henkilökohtaisen suojauksen tarve arvioidaan työtehtäväkohtaisesti tehtävän ja työsuojelullisten olosuhteiden mukaan, noudattaen kaupungissa sovittua yhteistä käytäntöä. Työpaikoilla suoritetaan tarvittavat katselmukset. Henkilökohtaisten suojavälineiden käytöstä on määrätty työturvallisuuslaissa, valtioneuvoston päätöksissä ja työmenetelmäohjeissa. Henkilökohtaisten suojainten käytössä on ensisijainen vastuu käyttäjillä. Esimiehillä on valvonta ja opastusvastuu. Tulosalueet huolehtivat suojavaatteiden ja henkilösuojainten hankinnasta ja ylläpidosta. 3.4 Työtapaturmat ja niistä ilmoittaminen Työtapaturma on äkillinen, ulkoinen ja ruumiinvamman aiheuttava tapahtuma, joka sattuu henkilön tahtomatta työssä tai työmatkalla. Työtapaturmasta ilmoitetaan aina lähimmälle esimiehelle ja siitä laaditaan tapaturmailmoitus (Liite 3.). Verialtistumisissa noudatetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ohjeistusta (Liite 4.). Läheltä piti tilanteet ovat tilanteita, joissa työntekijä ei vahingoitu, mutta toistuessaan ne voivat johtaa työtapaturmiin. Näillä tarkoitetaan myös fyysisen väkivallan uhkatilanteita. Kaikista läheltä piti tilanteista on tärkeää ilmoittaa esimiehille, työsuojeluvaltuutetuille sekä työsuojelupäällikölle. Tapahtumat käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja raportoidaan yhteistyötoimikunnalle. (Liite 5.) 4 TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvoinnin edistäminen on ennakoivaa ja yhteistoiminnallista. Työntekijöiden hyvinvointia edistetään kehittämällä heidän osaamistaan ja tukemalla heidän työ- ja toimintakykykään sekä oman työnsä hallintaa. Työyhteisön toimivuutta ja työympäristöä parannetaan rohkaisemalla avoimeen vuorovaikutukseen sekä yhteistoiminnalliseen vuoropuheluun. Työsuojelu liittyy kiinteästi työhyvinvointitoimintaan ja sen tukeminen (Liite 6.) on jatkuva prosessi, jota edistetään, seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti pohjautuen kaupungin strategiaan ja arvoihin. Hyvinvointia edistetään neljän keskeisen tasapainoisesti kehitettävän osa-alueen kautta. Työolosuhteet - fyysinen työympäristö (työtilat, työvälineet, työturvallisuus, ergonomia) - psyykkinen työympäristö (vuorovaikutus, yhteistyö, vireys) - sosiaalinen työympäristö (yhteenkuuluvuus, harrastukset) Työn sisältö - työtehtävät (työmäärä, työn laatu, työaika, selkeys) - työn kehitys (kehittävä, palkitseva, kehittyvä työ, työn liittyminen kokonaisuuteen, palaute työstä) - omaan työhön vaikuttaminen (tekotavat, työrytmit, voimavarat, tulevaisuus) - työn muutettavuus (monipuolisuus, laajennus, rikastuttaminen, työnkierto) - yksintyöskentely

8 Työtaidot - osaaminen ja valmius (ammattitaito, tiedot työpaikasta) - perehdyttäminen ja työnopastus (työ, työvälineet, menetelmät) - koulutus (työtaitojen ylläpito ja kehittäminen, itsensä kehittäminen) - muut kehitysmuodot (projektityö, opetus- ja asiantuntijatehtävät) - työn organisointi (tehtävänmäärittely, delegointi, muutosvalmius) - esimies-alaistoiminta (tavoitteet, seuranta, asenne) - vuorovaikutus (tiedonkulku, yhteistyö) kannustus (vastuu, palaute, palkitseminen) Terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta kuuluu olennaisena osana työyhteisöjen toimintaa. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta on Keuruun kaupungissa toimintaohje (Liite 7. ), jota kaikkien on noudatettava. Käytössä on myös Päihdeohjelma (Liite 10). 5 TYÖSUOJELUORGANISAATIO Keuruun kaupungin työsuojelutoimikuntana toimi yhteistyötoimikunnan työsuojelujaosto. Jaostoon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut sekä työntekijöiden 1. varavaltuutettu. 5.1 Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö kaudella Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu (toimihenkilöt) varavaltuutettu Teemu Pekkanen Vesa Leinonen Ulla Luoma Työsuojeluvaltuutettu (työntekijät) Reijo Kinnunen 1. varavaltuutettu Tiina Salomaa 2. varavaltuutettu Anssi Kaakkomäki Työsuojeluasiamiehet Vesilaitos, varikko Haapamäen yhteiskoulu Keuruun koulukeskuksen koulut Ympäristöterveydenhuolto Vanhustyö Lomituspalvelut Ari Kakkuri Esko Rotola-Pukkila Hannele Mietala Riitta Tolppa 6 TYÖTERVEYSHUOLTO Keuruun kaupungille työterveyshuoltopalvelut tarjoaa Työterveys Aalto, jonka kanssa yhteistyössä on tehty työterveyshuollon toimintasuunnitelma (Liite 8.). Suunnitelmaa täydennetään vuosittain erillisellä liitteellä. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Keuruun kaupunki yhteistyössä Työterveys Aallon kanssa suunnittelee ja toteuttaa työterveyshuoltolain mukaisia työpaikkaselvityksiä.

9 Työnantajan on järjestettävä työterveyshuoltopalvelu, jossa arvioidaan työntekijöiden työolojen turvallisuutta sekä edistetään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Työterveyshuolto hoitaa työntekijöiden lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut (Liite 9.) Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon suunnittelu, toteutus ja arviointi tehdään yhteistyössä työterveyshuollon ammattihenkilöiden, työsuojelu- ja yhteistoimintaorganisaation kanssa. 7 TYÖSUOJELUN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Seurataan ja tarvittaessa päivitetään Keuruun kaupungin työhyvinvointiohjelmaa ja sen liitteitä. Esimiehille, työntekijöille, luottamushenkilöille ja työsuojeluhenkilöstölle järjestetään työsuojeluun liittyvää koulutusta. Työpaikalla pitää olla ensiapuvälineet ja työolosuhteiden niin vaatiessa ensiavun antamiseen perehtynyt henkilö. Työpaikoille on nimettävä henkilö, joka huolehtii ensiapulaukun sisällöstä. Työpaikalla on oltava luettelo ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä. Työympäristön vaarojen ja riskien arviointia jatketaan ja arviointimenetelmiä kehitetään: 1. Työsuojeluorganisaatio kartoittaa mahdollisuutta hankkia Keuruun kaupungille läheltä piti ja uhka/ väkivalta -tilanteiden raportointiin sopivaa ohjelmistoa 2. Työyksiköissä laaditaan vuosittain työympäristön vaarojen ja riskien arviointi. Arvioinnin perusteella työyksiköt poistavat mahdollisuuksiensa mukaisesti vaaraa aiheuttavat tekijät tavoitteenaan minimoida työn aiheuttamat riskit. 3. Työsuojeluorganisaatio kerää vaarojen ja riskienarviointien tulokset ja huomioi niissä esiin tulleet ongelmat työsuojelun toimenpiteissä ja toimintasuunnitelmissa. 4. Tarvittavista työsuojelua parantavista ja työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä tehdään esitykset niitä toteuttaville tahoille (työyksiköt, tilapalvelu, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ym.), jotka ottavat ne huomioon toiminnan suunnittelussa, talousarvioehdotuksissa ja määrärahojenkäyttösuunnitelmissa. 8 TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Työsuojelulainsäädäntönä pidetään sitä lainsäädäntöä (lakeja, asetuksia ja valtioneuvoston päätöksiä), jossa säädetään työoloista tai työsuojelutoiminnasta.

10 Lisäksi on joukko lakeja, jotka tavalla tai toisella sivuavat työsuojelukysymyksiä. Em. säädöksissä on työsuojeluviranomaisille monesti säädetty valtuudet antaa tarkempia soveltamisohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelujaosto sekä eri yhteisöt, järjestöt ja vastaavat julkaisevat standardeja ja ohjeita, joissa annetaan yleisiä tai yksityiskohtaisia ratkaisuja teknisen työsuojelun toteuttamiseksi. Vaikka nämä ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia, niillä on kuitenkin merkitystä arvioitaessa työsuojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Toimiyksiköissä on tunnettava riittävästi omaa vastuualuetta koskevat määräykset ja ohjeet. Terveydelle vaarallisten töiden suorittamisesta vastuuhenkilöt antavat yksityiskohtaisia ohjeita, joita on myös noudatettava. 9 SEURANTA, PÄIVITYS JA TIEDOTTAMINEN Toimintaohjelman päivitys toteutetaan neljän vuoden välein. Päivittämisen käytännön toteuttamisesta huolehtivat työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. 10 HYVÄKSYMINEN Työsuojelun toimintaohjelma käsitellään ja hyväksytään yhteistyötoimikunnassa ja kaupunginhallituksessa. Yhteistyötoimikunta on hyväksynyt OHJEISTUS (toimitetaan ja hyväksytään erikseen) Liite 1, Riskien ja vaarojen arviointi Liite 2, Uuden työntekijän opas (päivitys käynnissä uusi tulossa 2014 aikana) Liite 3, Tapaturmailmoitus Liite 4, Ohje verialtistumisen satuttua Liite 5, Läheltä piti tilanteen ilmoituslomake Liite 6, Työkyvyn tukemisen malli Liite 7, Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Liite 8, Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Liite 9. Terveystarkastukset Liite 10. Päihdeohjelma