Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Transkriptio

1 Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Sisällysluettelo Sivu Heinolan kaupunki työympäristönä 2 1. Työsuojelu ja työympäristöyhteistyön yleiset periaatteet 2 Työsuojelun tarkoitus Työsuojelun tehtävä 2. Työpaikoilla toteutettavan työsuojelutoiminnan määritelmät ja vastuu 2 Työsuojeluvastuun jakautuminen Luottamushenkilöjohto Ylin johto Keskijohto Työnjohto Työntekijä Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut 3. Työsuojeluorganisaatio 4 Yt-neuvottelukunta Työsuojeluryhmä Työsuojeluvaltuutetut Työsuojelupäällikkö Työterveyshuolto 4. Työolosuhteiden, työtapojen ja työyhteisön tilan seuranta 4 5. Työhyvinvointia edistävä toiminta 5 6. Sisäiset turvallisuusohjeet 5 7. Perehdyttäminen 6 8. Tasa-arvotyö 6 9. Ohjelman seuranta ja ylläpito Toimintaohjelmaa täydentävät asiakirjat 7

2 Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Heinolan kaupunki Heinolan kaupungissa työskentelee hieman yli 1300 henkilöä noin 35 kiinteässä toimipisteessä eri puolilla kaupunkia. Osa työstä hoidetaan liikkuen kaupungin alueella. Heinolan kaupunkia ohjaavia arvoja ovat mm. yhteisöllisyys, rohkeus, avoimuus, tuloksellisuus ja välittäminen. 1. Työsuojelu ja työympäristöyhteistyön yleiset periaatteet Työsuojelun tarkoitus Työsuojelu on osa kaupungin toimintojen kehittämistä ja henkilöstöpalvelua. Työsuojelu on työympäristön jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Työsuojelun tavoitteena on kehittää työtä ja työoloja sellaisiksi, että ne edistävät työntekijän terveyttä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä työssä. Työsuojelun tehtävä Työsuojelun tehtävänä on tukea osaltaan kaupungin strategisissa suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Työsuojelutoiminnalla vähennetään häiriötekijöitä sekä tapaturmien, poissaolojen, ennen aikaisten eläköitymisten aiheuttamia kustannuksia. 2. Työpaikoilla toteutettavan työsuojelutoiminnan määritelmät ja vastuu Lakisääteistä työsuojelutasoa ohjaa työturvallisuuslaki ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Heinolan kaupungin jokaisella työyhteisön jäsenellä on omalta osaltaan vastuu työsuojelun toteuttamisesta. Työturvallisuuslaki (17 ) määrää molemmat osapuolet työnantajan ja työntekijän yhteistoiminnassa ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta työpaikalla. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa, kuitenkin kokonaisvastuu työsuojelun toteuttamisesta on työnantajalla, jota työpaikalla edustaa esimies. Työsuojelullisten näkökohtien huomioiminen on osa hyvää johtamista. Erityinen huomio on kiinnitettävä tiedottamiseen. Työsuojelutoiminnassa on jatkuvasti seurattava työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin, työtapoihin, henkiseen ylikuormittavuuteen, työpaikkojen henkilösuhteisiin sekä pystyttävä vaikuttamaan johtamismenetelmiin niin, että ne kehittyvät yhteisvastuullisiksi. Työsuojeluvastuun jakautuminen Luottamushenkilöjohto Luottamushenkilöjohtoon kuuluvat kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Niiden tehtävänä on työsuojelun toteuttamisen rakenteellisten edellytysten turvaaminen määrärahojen ja muiden keskeisten resurssien myöntäminen suuret investoinnit työsuojeluun liittyvät periaatepäätökset yleinen valvonta Ylin johto

3 Ylimpään johtoon kuuluvat kaupunginjohtaja ja tulosaluejohtajat. Ylimmän johdon tehtävät työsuojelussa ovat: yleisten työsuojelun järjestämistä koskevien ohjeiden antaminen resurssien varmistaminen muiden esimiesasemassa olevien ohjaaminen ja tukeminen työpaikkojen yleinen valvonta ja seuranta esitysten tekeminen luottamuselimille työsuojelutoiminnan kehittäminen Tulosaluejohtajat vastaavat viime kädessä omaa toimialaansa koskevien työsuojelutavoitteiden toteuttamisesta. Keskijohto Keskijohtoon luetaan kuuluvaksi osastojen ja yksiköiden päälliköt. Heidän tärkeimmät tehtävänsä työsuojelun toteuttamisessa ovat: suunnittelu ja hankinnat (oma alue) työpaikkojen yleisten turvallisuusohjeiden antaminen välittömän työsuojelutoiminnan organisointi työsuojelutietouden välittäminen epäkohtien ilmoittaminen ylimmälle johdolle työsuojelutoiminnan kehittäminen (oma alue) Työnjohto Työnjohtoon kuuluvat välittömät esimiehet, jotka päivittäin valvovat työtehtävien suorittamista. Heidän tehtävänsä työsuojelussa ovat: työsuojelumääräysten noudattamisen välitön valvonta henkilöstön perehdyttäminen, ohjaus ja neuvonta työympäristön jatkuva tarkkailu epäkohtien ilmoittaminen ylimmälle johdolle työpaikkojen yleinen valvonta ja tarkkailu toimivallan mukaiset hankinnat työsuojelutoiminnan kehittäminen (oma alue) Työntekijä Jokaisella Heinolan kaupungin palveluksessa työskentelevällä henkilöllä on velvollisuus noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä noudattaa turvallisia työtapoja noudattaa työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta saamansa kokemuksen, opetuksen, ohjauksen ja ammattitaitonsa mukaisesti huolehdittava käytettävissä olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää työpaikalla muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ilmoittaa epäkohdista esimiehelle Työsuojelupäällikkö työsuojelusäädösten tiedottamisvastuu työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen ja kehittäminen Työsuojeluvaltuutetut työsuojelun kehittäminen ja valvonta linjaorganisaation tukena

4 3. Työsuojeluorganisaatio Heinolan kaupungin YT-neuvottelukunta vastaa työsuojelun yhteistoiminnasta ja toimii työsuojelutoimikuntana. YT-neuvottelukunnassa käsitellään kaikki tärkeät kaupungin organisaation ja toimintojen kehittämistä sekä taloutta koskevat asiat, joilla on merkitystä kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön aseman ja työolosuhteiden kannalta. Yt-neuvottelukunta Heinolan kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintaohjeen mukaan henkilöstön ja työnantajan välisenä yhteistyöelimenä toimii Yt-neuvottelukunta (Heinolan kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintaohje). Yt-neuvottelukunnan tehtävänä on mm. ohjata ja koordinoida Heinolan kaupungin työsuojelutoimintaa, seurata työsuojeluntoimintaohjelman toteutumista ja laatia pitkän ja lyhyen aikavälin kehittämissuunnitelmat, käsitellä kaikki tärkeät kaupungin organisaation ja toimintojen kehittämistä sekä taloutta koskevat asiat, joilla on merkitystä kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön aseman ja työolosuhteiden kannalta. Työsuojeluryhmä Pääryhmään kuuluvat työsuojelupäällikkö ja kolme työsuojeluvaltuutettua. Työsuojeluryhmän tehtävänä on kehittää, tiedottaa ja edistää työsuojelutoimintaa. Laajempaan työsuojeluryhmään kuuluvat lisäksi kaikki varavaltuutetut. Työsuojeluvaltuutetut Yt-neuvottelukuntaan kuuluu kolme työsuojeluvaltuutettua. Yksi edustaa toimihenkilöasemassa olevaa henkilöstöä, kaksi työntekijäasemassa olevaa henkilöstöä. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä yhteistoiminnan mukaisia asioita työnantajan kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Tämän lisäksi hänen tehtävänään on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikan työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Samoin hänen tulee osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin jos se katsotaan tarpeelliseksi. Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö toimii esittelijänä Yt-neuvottelukunnassa työsuojelutoimintaan liittyvissä asioissa. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikön tulee olla riittävän pätevä ja hänellä on oltava riittävän hyvä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset yhteistoiminnassa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen. Työterveyshuolto Työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin. Lisäksi toimintaa ohjaavat kaupungin omat strategiset suunnitelmat. Kaupungilla on voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Kaupungin henkilökunnan työterveyspalvelut on järjestetty ostamalla ne ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Työterveyshuolto seuraa työpaikkaselvitysten ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti henkilöstön terveydentilaa ja työympäristöä. 4. Työolosuhteiden, työtapojen ja työyhteisön tilan seuranta Työolosuhteiden, työtapojen ja työyhteisön tilan seuranta kuuluu kaikille työntekijöille, mutta erityisesti esimiehille.

5 Työyksiköiden riskien arviointi ja seuranta tulee olla säännöllistä ja arvioinnin perusteella on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tapaturmista ja vaaratilanteista voidaan oppia ja kokemusten perusteella ennaltaehkäistä uusia tapaturmia ja vaaratilanteita. Työtapaturmista ja läheltä piti tilanteista tulee säännöllisesti tiedot työsuojeluryhmälle. Työntekijän on ilmoitettava havaitsemastaan viasta sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavasta vaarasta vastuussa olevalle esimiehelle. Esimiehen on annettava ilmoittajalle vastaus siitä, mihin toimiin ilmoituksen johdosta ryhdytään tai aiotaan ryhtyä ja missä aikataulussa. Mikäli esimiehen toimivaltuus ei riitä asian kuntoon saattamiseen, hänen on saatettava asia ylemmän johdon ja työsuojelupäällikön tietoon ratkaisun tekemistä varten. Ratkaisusta tiedotetaan asianosaisille. 5. Työhyvinvointia edistävä toiminta Työhyvinvointia edistävä toiminta on työpaikan omaa toimintaa, sitä toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä, johon osaltaan myös työterveyshuolto osallistuu. Vastuu työkyvyn ylläpidosta kuuluu kaikille: työnantajalle, esimiehelle, yt-neuvottelukunnalle, työsuojeluvaltuutetulle, ammattijärjestön edustajalle ja yksittäiselle työntekijälle. Laadittua työhyvinvointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon mm. työyhteisökyselystä ja riskien arvioinnista saadut tiedot. Työhyvinvointisuunnitelman osa-alueita ovat yksilön terveyden ja voimavarojen edistäminen työyhteisön ja organisaation toimivuuden parantaminen työn ja ympäristön kehittäminen osaamisen kehittäminen Yleisen suunnitelman lisäksi laaditaan työpaikkakohtaisia työhyvinvointisuunnitelmia. Tulosaluekohtaiset työhyvinvointi työryhmät koordinoivat työhyvinvointityötä. Tyhy-ryhmät laativat vuosittain toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen. Heinolan kaupungin päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja ongelmakäyttäjille tarjotaan jo varhaisessa vaiheessa omatoimisen muutoksen ohjelmia. Heinolan kaupungin sisäisen työvoiman välityksen ohjeistuksen tavoitteena on, että jokaiselle vakituisessa palvelussuhteessa olevalle löydetään palvelutuotannon kannalta järkevä tehtävä. Heinolan kaupungin henkilöstöhankintaopas ohjeistaa esimiehiä henkilöstöhankintaprosessin hallintaan. Heinolan kaupunki turvaa laadukkaan ja kilpailukilpailukykyisen palvelutuotannon ja hallinnon määrältään riittävällä ja osaavalla henkilöstöllä. Henkilöstöhankintaprosessin hallinnalla vaikutetaan merkittävästi henkilöstön saatavuuteen ja luodaan osaltaan työnantajaimagoa. Aktiivisen puuttumisen malli pitkittyneissä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa ohjaa esimiestä, työntekijää ja työterveyshuoltoa yhdessä etsimään työkyvyn säilymistä tukevia menettelyjä jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ensiapuvalmiuteen liittyvä neuvonta ja ohjaus sekä koulutus toteutetaan työturvallisuuslain mukaan. Työyksiköissä on nimetyt ensiapuvastaavat. 6. Sisäiset turvallisuusohjeet Työntekijöiden tulee noudattaa työpaikkojen omia turvallisuus- ja perehdyttämisohjeita. Työpaikkakohtaiseen turvallisuussuunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja suunnitelmien toimivuutta tulee testata vuosittain.

6 7. Perehdyttäminen Perehdyttäminen kuuluu normaaliin työntekoon. Sen tarkoituksena on tutustuttaa työntekijät tehtäviinsä, työympäristöönsä ja työolosuhteisiinsa. Perehdyttämisen sisällöllinen painotus ja ajoitus on suhteutettava työtehtävien ja menetelmien vaativuuteen. Perehdyttäminen ja työhönopastus ovat osa ennakoivaa työsuojelua. Perehdyttämisen työsuojelullisena tavoitteena on, että henkilöt tuntevat kunnallishallinnon erityispiirteet ja oman työyksikön aseman ja tehtävät henkilöstö tuntee työpaikan olosuhteet henkilöstö tuntee työtään koskevat työsuojelumääräykset henkilöstö on motivoitunut vaikuttamaan työolojen kehittämiseen niin, että niistä johtuvat tapaturmat, sairaudet ja niistä aiheutuvat kustannukset vähenevät edistetään perehdytettävän työmotivaation kasvua ja itsenäistä ja aktiivista otetta työhön Perehdyttäminen ja työnopastus ovat keskeinen osa henkilöstön kehittämistä. Ne voidaan nähdä investointina, jolla lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään työtapaturmia ja poissaoloja. Perehdyttäminen ja työhön opastaminen on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. 8. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvoisessa työyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perustella. Syrjinnän kielto perustuu Suomen perustuslain 6 :ään. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät ole vain yleisesti tunnustetut arvot ja toimintaperiaatteet, vaan ne motivoivat ihmisiä panostamaan ja sitoutumaan työhönsä ja parantamaan koko yhteisön työn laatua ja tuloksellisuutta. Heinolan kaupunki tukee kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia tehdä työtään ja tulla palkituksi siitä. Heinolan kaupunki ei laadi erillistä tasa-arvolain 6a :n mukaista tasa-arvosuunnitelmaa, vaan sisällyttää sen osaksi työsuojelun toimintaohjelmaa. Tasa-arvolain edellyttämä tilastollinen seuranta toteutetaan henkilöstötilinpäätöksessä. Tasa-arvon edistäminen on osa koko Heinolan kaupungin toimintaa, valmistelua ja päätöksentekoa ja näin jokaisen työyhteisössä toimivan velvollisuus. Heinolan kaupunki jouduttaa tasa-arvon toteutumista seuraavilla tavoitteilla: Edistetään naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luodaan heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen kaikilla tasoilla. Henkilöstöhankinnasta päätettäessä suositellaan valittavaksi ansioiltaan tasavertaisista hakijoista kyseiseen palvelussuhteeseen tehtävä- tai ammattiryhmässä Heinolan kaupungissa vähemmistönä olevaa sukupuolta edustava henkilö, jos tätä sukupuolta edustavien osuus ao. ryhmässä on alle 40 %. Noudatetaan tasa-arvoista palkkapolitiikkaa. Työyksikön esimies huolehtii siitä, että samaa työtä tekevät naiset ja miehet saavat samanlaisen kohtelun heidän tehtäviensä vaativuutta ja henkilökohtaista työsuoritustaan arvioitaessa. Mahdollisissa palkanlisissä tulee huomioida niiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakautuminen mm. naisten ja miesten kesken. Palkkausjärjestelmien toiminnan tasapuolisuutta seurataan tilastoin. Sukupuoleen perustuvaa häirintää tai ahdistelua ei saa esiintyä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa siitä esimiehelle.

7 Tällä ohjeistuksella linjataan henkilöstöpolitiikkaa ja rekrytointia yhdenvertaisuuslain näkökulmasta. Epäasiallista kohtelua ja häirintää torjutaan myös Yt-neuvottelukunnan hyväksymällä asiakirjalla Epäasiallinen kohtelu ja häirintä. 9. Ohjelman seuranta ja ylläpito Työsuojelun toimintaohjelman ylläpitämisestä vastaa työsuojelupäällikkö. Yt-neuvottelukunta seuraa ohjelman ajantasaisuutta vuosittain. Työhyvinvoinnin vaikuttavuutta seurataan: henkilöstökertomus työtapaturmatilastot riskien arviointi työyhteisökysely henkilöstöltä saatu palaute koulutus työkierto 10. Toimintaohjelmaa täydentävät asiakirjat Heinolan kaupungin strategialinjaukset Heinolan kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintaohje Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työhyvinvointisuunnitelma Päihdeohjelma Sisäisen työvoiman välityksen ohje Henkilöstöhankintaopas Aktiivisen puuttumisen malli Epäasiallinen kohtelu ja häirintä Kunnallisen työsuojelutoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen Työsuojelukauden toimintasuunnitelma Toimintamalli työsuojelullisessa ongelmatilanteessa