Valvontaohje. Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Transkriptio

1 Valvontaohje Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

2 Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Tampere 2008 Kannen kuva: Marjo Ullakonoja

3 Sisällysluettelo 1 Yleistä Työsuojelun valvonta ja sen suuntaaminen Viranomaisaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen valvonta Työolosuhdevalvonta Työsuhteita koskevien säädösten ja eräiden muiden säädösten valvonta Tuotteiden turvallisuuden valvonta Työpaikkatarkastus Valmistautuminen ja yhteydenotto Tarkastuksen asialista Työpaikkakäynti Tarkastuskertomus, toimintaohje ja kehotus Seuranta Hallinnolliset pakkokeinot Työsuojeluviranomaisen päätös Käyttökielto ja väliaikainen käyttökielto Tuotteen väliaikainen luovuttamiskielto Rikosasiasta ilmoittaminen...13 Liite 1 Tarkastuksen asialista...15 Liite 2 Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen...17

4

5 1 Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto antaa tämän valvontaohjeen työsuojelupiireille. Ohjeessa käsitellään viranomaisaloitteista valvontaa, asiakasaloitteista valvontaa, tarkastuskertomusten laadintaa ja pakkokeinojen käyttöä. Ohjeen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja parantaa työsuojeluvalvonnan laatua sekä tehostaa piirihallinnon voimavarojen käyttöä. Ministeriö edellyttää, että työsuojelupiirit saattavat tämän ohjeen tarkastajien tietoon ja tarvittaessa antavat tarkentavaa ohjeistusta sekä valvovat ohjeiden noudattamista. Työsuojelupiirin päällikkö huolehtii valvontatoiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja laadukkuudesta sekä hyvien hallintokäytäntöjen noudattamisesta. Työsuojelupiirin johto tarkkailee tarkastajien toimintaa ja tarkastuskertomusten sisältöä ja laatua. Toiminnan poikkeamiin ja virheisiin puututaan. 2 Työsuojelun valvonta ja sen suuntaaminen Työsuojelua koskevien säädösten ja määräysten noudattamisen valvonta on työsuojeluviranomaisten, eli työsuojelupiirien ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston, tehtävä. Tehtävät on kuvattu laissa ja asetuksessa työsuojeluhallinnosta sekä laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Valvonnan lisäksi työsuojeluhallinnon tehtävänä on mm. kehittää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä, antaa ohjeita, neuvoja ja lausuntoja työsuojelusäännösten ja määräysten soveltamisesta sekä harjoittaa yhteistoimintaa työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen kanssa työsuojelun alalla. Työsuojeluhallinnon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen sekä työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy. Työsuojelupiirien toiminta suunnataan hallinnonalan työsuojelustrategian mukaisiin tavoitteisiin. Suurin osa työsuojelupiirien voimavaroista käytetään valvontatehtäviin. Valvonnassa keskitytään työn aiheuttamien haittojen kannalta oleellisiin kysymyksiin. Työpaikkoja, joissa on olennaisia hengen ja terveyden menettämisen vaaroja, valvotaan erityisen tehokkaasti. Valvonta suunnataan siten, että sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Sosiaali- ja terveysministeriön ja työsuojelupiirien välisessä runkosopimuksessa määritellään työsuojeluvalvonnan keskeiset tavoitteet ja toimialat, joihin valvonta pääasiassa kohdistetaan. Työsuojeluviranomaiset valvovat monien eri lakien ja asetusten noudattamista. Työsuojeluvalvonta voidaan jakaa työolosuhdevalvontaan, työsuhteiden ja muiden työelämän pelisääntöjen valvontaan sekä tuotteiden turvallisuuden valvontaan. Työsuojeluvalvontaa tehdään työsuojeluhallinnon aloitteesta ja asiakkaan aloitteesta. Viranomaisaloitteista valvontaa tehdään ministeriön kanssa sovitun tulossopimuksen ja työsuojelupiirin oman toiminnan suunnittelun pohjalta. Asiakkaan aloitteesta tehtävä työsuojeluvalvonta perustuu työpaikalta tai muualta tulleeseen yhteydenottoon. Valvontaa tehdään pääasiallisesti tarkastuksilla. Tarkastuksilla selvitetään onko työsuojelua koskevia säädöksiä noudatettu. Tarkastukseen sisältyy havainnoinnin lisäksi työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kuuleminen. Tarkastus tehdään yleensä työpaikalla tai työntekopaikalla. Tarkastuksia voidaan tehdä myös messuilla Valvontaohje 5

6 Työsuojelun valvonta tai pelkkien asiakirjojen perusteella työsuojelutoimistossa. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus. Muita valvontatoimenpiteitä ovat esimerkiksi lupien myöntäminen, valvontakyselyt sekä lausuntojen antaminen viranomaisille. Tarkastukset merkitään valvontatietojärjestelmään tarkastuksina ja muut valvontatoimenpiteet muina valvontatoimenpiteinä. Työsuojeluvalvonnan kohteita ovat työpaikan työolot ja työsuojelun hallintajärjestelmät. Ensisijaisesti valvotaan säädösten noudattamista. Toisaalta neuvotaan työnantajia ja pyritään edistämään työpaikan työsuojelun hallintaa. Valvontaotteen valintaan vaikuttaa työnantajan halu ja taito toimia lainmukaisesti. Valvonnan keinot vaihtelevat motivoinnista ja neuvonnasta pakkokeinojen käyttöön. Työsuojelupiiri antaa sisäiset menettelytapaohjeet työolosuhteisiin ja työsuhteisiin liittyvien vaikeiden ja ajankohtaisten työsuojeluongelmien, kuten esimerkiksi häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tai sisäilmaongelman, käsittelemiseen. 2.1 Viranomaisaloitteinen valvonta Viranomaisaloitteinen valvonta kohdistuu pääosin tulossopimuksessa sovituille yhteisille toimialoille ja jossain määrin muille piirin toimintaympäristön analyysin perusteella valituille toimialoille. Muu kuin keskeisten tavoitteiden viranomaisaloitteinen valvonta suunnataan tulossopimuksen mukaisesti. Sitä tehdään usein hankkeen muodossa. Se voi kohdistua esimerkiksi tiettyyn alaan, tai se voi olla juuri voimaantulleen lain tehostettua valvontaa. Lisäksi osallistutaan valvontakampanjoihin. 6 Valvontaohje

7 Pääosa viranomaisaloitteisesta valvonnasta tehdään tulossopimuksessa sovittujen keskeisten tavoitteiden perusteella. Tarkastettavien työpaikkojen valinnassa käytetään kokemusperäistä tietoa työpaikkojen olosuhteista. Tarkastuskohteet valitaan yhteistyössä esimiesten kanssa. Työsuojelupiirin tietolähteitä tarkastusten suuntaamiseksi ovat mm. piirin toimintaympäristön kuvaukset, tutkimustieto sekä tiedot asiakkailta ja sidosryhmiltä. Ensisijaisesti valvonta kohdistetaan sellaisille työpaikoille, joiden työoloissa on ongelmia ja joissa valvonnalla saadaan eniten vaikuttavuutta. Työpaikan selvästi osoitettu kyky huolehtia itse työympäristöstään ja aiemmat työpaikkatarkastukset otetaan huomioon valvontakohteiden valinnassa. 2.2 Asiakasaloitteinen valvonta Työsuojelupiirin on järjestettävä toimintansa niin, että asiakkaiden yhteydenottoihin ja tarkastuspyyntöihin voidaan vastata asianmukaisesti. Kun työsuojelupiirille tehdään ilmoitus, että työpaikalla epäillään rikotun lainsäädäntöä, tai jos työnantaja, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelutoimikunta tms. pyytää työsuojelupiiriä toimimaan, työsuojelupiirillä on velvollisuus toimia viivytyksettä. Tällaiset ilmoitukset ja pyynnöt voivat liittyä työsuhteisiin ja työoloihin. Näitä koskeva lainsäädäntö velvoittaa pääasiassa työnantajaa. Siksi työsuojelupiirin toimenpiteet kohdistuvat yleensä työnantajaan. Mikäli pyyntö koskee välitöntä hengen tai terveyden menettämisen vaaraa, tehdään tarkastus mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Kuolemaan tai vaikeaan vammaan johtaneen työtapaturman tutkinta tehdään kiireellisesti. Tutkinnassa menetellään tapaturmien ja ammattitautien tutkinnasta annettujen ohjeiden mukaisesti. Muiden ilmoitusten ja pyyntöjen perusteella harkitaan menettelytapa tapauskohtaisesti. Työsuojelupiiri ryhtyy toimenpiteisiin asiallisten ilmoitusten ja pyyntöjen johdosta, jotka kuuluvat työsuojelupiirin toimivaltaan. Ilmoittajalle kerrotaan, mihin toimenpiteisiin ilmoitus johtaa. Ilmoittajan henkilöllisyys ja tieto, että valvontatoimenpide tehdään ilmoituksen perusteella, pidetään salassa. Toiminnassa pitäydytään viranomaisen roolissa ja ammattimaisessa asioiden hoitamistavassa. Toiminnan tulee olla puolueetonta ja asianmukaista sekä objektiivisesti perusteltavissa. Hyvään hallintoon kuuluu lopettaa asian käsittely oikeaan aikaan. Tieto käsittelyn lopettamisesta ilmoitetaan asiakkaalle. Työsuojelupiiri ei käsittele yksittäisen työnantajan eikä työntekijän edunvalvontaan liittyviä asioita, vaan niitä hoitavat esimerkiksi työntekijä- ja työnantajaliitot. Edunvalvonnaksi katsotaan mm. paikalliset ja liittotason neuvottelut työsuhdetta koskevan riidan ratkaisemiseksi tai kanteen ajaminen tuomioistuimessa. Asioissa, jotka eivät kuulu työsuojeluviranomaisen toimivaltaan, asiakkaalle annetaan mikäli mahdollista neuvot, miten asiassa voi edetä. Työtiloja tai työympäristön tai koneiden rakenteita koskevien suunnitelmien tarkastaminen ei ole työsuojeluviranomaisen tehtävä. Pyynnöstä voidaan ottaa kantaa yksittäisiin kysymyksiin ja neuvoa sovellettavista määräyksistä. Valvontaohje 7

8 3 Työolosuhdevalvonta Työolosuhteisiin liittyvä valvonta on pääasiallisesti viranomaisaloitteista. Viranomaisaloitteisilla tarkastuksilla edetään tarkastuksen asialistan (liite 1) mukaisesti. Asiakkaalle annetaan neuvontaa normien tulkinnasta. Asiakkaat esittävät myös tarkastuspyyntöjä. Työsuojelupiiri päättää asian luonteesta riippuen tapauskohtaisesti soveltuvasta valvontamenetelmästä. 4 Työsuhteita koskevien säädösten ja eräiden muiden säädösten valvonta Työsuojeluviranomaisen valvottavaksi kuuluu muitakin kuin työn terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten ulkomaisen työvoiman, tilaajavastuun ja työsuhdeasioiden valvonta. Ulkomaisen työvoiman ja tilaajavastuulain valvonnasta on annettu erilliset ohjeet. Työsuhdevalvonta on työnantajan ohjaamista työsuhdetta sääntelevien säädösten oikeaan soveltamiseen. Se voi olla viranomaisaloitteista tai asiakasaloitteista. Työsuhdeasioita koskevia tarkastuksia voidaan tehdä mm. käymällä työpaikalla työpaikkatarkastuksella tai perehtymällä asiakirjoihin työsuojelupiirissä tai työnantajan käyttämässä tilitoimistossa. Tarkastukseen sisältyy aina työnantajan ja työntekijöiden edustajien kuuleminen. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus. Työsuojelupiirin tehtävät työsuhdevalvonnassa ovat viranomaisohjauksen (toimintaohjeiden ja kehotusten) antaminen työnantajalle tutkintapyyntöjen ja rikosilmoitusten laatiminen asioissa, joissa epäillään rikotun valvottavaan säädökseen sisältyvää rangaistussäännöstä. Työsuhdeneuvonnalla tarkoitetaan lähinnä puhelimitse tai henkilökohtaisena asiakaspalveluna välitettyä tietoa lain sisällöstä ja tulkinnasta sekä työehtosopimusten sisällöstä. Työehtosopimusten sisältöä ei tulkita. Neuvonta voi johtaa valvontatoimenpiteisiin. Työsuhdevalvonta ja -neuvonta on puolueetonta viranomaistoimintaa. 5 Tuotteiden turvallisuuden valvonta Tuotteiden turvallisuuden valvonta voi liittyä työpaikan työolojen ja työsuojelun hallintajärjestelmien valvontaan. Tarkastuksilla valvotaan, että tuotteet ovat vaatimustenmukaisia ja turvallisia käyttää. Tuotteiden turvallisuuden valvonnassa on pidettävä erillään tuotteen valinta ja käyttö, eli työnantajan velvollisuuksien valvonta, ja tuotteiden teknisten ym. ominaisuuksien, eli valmistajan velvollisuuksien, valvonta (markkinavalvonta). Työsuojelupiiri voi valvonnassa havaita, ettei markkinoille tai käyttöön tarkoitettu tuote ole säädettyjen vaatimusten mukainen tai se voi aiheuttaa vaaraa henkilöille tai omaisuudelle. Tällöin työsuojelupiirin on siirrettävä asia ministeriön käsiteltäväksi. Sitä ennen on tehtävä asiasta riittävä selvitys. Selvitettäessä havaitun epäilyn perusteita työsuojelupiirin tulee tarvittaessa hankkia lisätietoja esimerkiksi tuotteen valmistajalta tai muulta toimittajalta. Lisäksi tuotteiden turvallisuutta voidaan valvoa tarkkailemalla tuotteita messuilla tai näyttelyissä tai maahantuojan tai myyjän myyntitiloissa tai varastoissa. 8 Valvontaohje

9 6 Työpaikkatarkastus 6.1 Valmistautuminen ja yhteydenotto Tarkastuksesta tehdään ennakkosuunnitelma, että jo etukäteen voidaan muodostaa kuva työpaikan tilanteesta, sen työsuojeluongelmista, hallintajärjestelmistä ja organisaatiosta. Tarkastuksesta ja sen ajankohdasta ilmoitetaan yleensä ennakolta työnantajalle. Tarkentava kirjallinen ilmoitus lähetetään hyvissä ajoin. Ilmoituksessa kerrotaan tarkastuksen ajankohdan lisäksi sen arvioitu kesto, tarkastuksella käsiteltävät asiat, ketkä viranomaisen edustajat osallistuvat tarkastukseen ja keiden työpaikan edustajien halutaan olevan läsnä. Työterveyshuollon edustajan läsnäolo tarkastuksessa on usein hyödyllistä, mutta siitä päättää työnantaja. Tarkastus voidaan tehdä myös etukäteen ilmoittamatta esimerkiksi suunnattuna tarkastuksena, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista. Työpaikalle saavuttuaan tarkastaja ilmoittaa tarkastuksesta työnantajalle. Jos työnantaja vastustaa tarkastusta, voi työsuojelupiiri pyytää virka-apua poliisilta. Joskus voi olla syytä ottaa yhteyttä toisiin viranomaisiin, jotka valvovat työpaikkaa, kuten palo- ja pelastusviranomaisiin. 6.2 Tarkastuksen asialista Tarkastuksen asialista (liite 1) sisältää asiakokonaisuudet, joita käsitellään viranomaisaloitteisen työpaikkatarkastuksen yhteydessä. Asialistaa muokataan soveltuvaksi painottaen tarkastuskohteeseen sopivia asioita. Asialistaa käytetään soveltaen asiakasaloitteisissa työpaikkatarkastuksissa. Tarkastuksen asialista ohjaa työpaikkatarkastuksen kulkua suunnitelmalliseksi ja samankaltaiseksi huolimatta siitä, kuka tarkastuksen tekee. Tarkastuksen asialista koostuu neljästä osasta: 1. Työpaikan tilannetta kuvaavien tietojen tarkistaminen 2. Tulossopimuksesta ja/tai piirin tavoitteista johdetut asiat 3. Muut työpaikan työolosuhde- tai työsuhdeasiat 4. Työnantajan ja työntekijöiden edustajien esille tuomat asiat Tarkastuksella käytettävään työtapaan vaikuttavat monet tekijät, kuten tarkastuksen syy, työsuojelupiirin tavoitteet, tarkastajan suunnitelmat, ongelmien laatu, käytettävissä oleva aika, työpaikan koko ja työntekijämäärä sekä työnantajan suhtautuminen tarkastukseen. Työsuojeluhallinnolla on erilaisia työolosuhdemittareita, joita voidaan käyttää tarkastuksella. Työolosuhdemittareita käytetään työpaikkatarkastuksilla vähintään tulossopimuksen mukaisesti tai työsuojelupiirin päättämässä laajuudessa. Mittareilla voidaan mitata työolosuhteiden kehitystä työpaikkakohtaisesti, toimialakohtaisesti tai valtakunnallisesti. Mittareita käytetään tarkastajan omien havaintojen tukena. Mittaustulokset toimivat apuna arvioitaessa hallintajärjestelmän toimivuutta. Valvontaohje 9

10 6.3 Työpaikkakäynti Tarkastuksella edetään tarkastuksen asialistan mukaisesti. Asialista tarkistetaan lisäämällä siihen työpaikan edustajien esitykset käsiteltäviksi asioiksi. Käsittelyn laajuus riippuu valvontakohteen vaaroista ja haitoista sekä työpaikan omista valmiuksista hoitaa työsuojeluasioita. Työpaikkakäynti jakautuu yleensä kolmeen osaan: alkukokous, työpaikkakierros ja loppukokous. Alkukokouksen tarkoituksena on varmistaa työpaikkakäynnin sujuminen ja selostaa tarkastuksen tavoitteet ja käsiteltävät asiat sekä tarkistaa ja kirjata työpaikan tilannetta kuvaavat tiedot tarkastuskertomusta ja valvontatietokantaa varten. Tietojen tarkistamisen jälkeen käsitellään hallinnon keskeisiin tavoitteisiin liittyvät asiat. Tarkastajan kuuluu käsitellä myös muut havaitsemansa tai epäilemänsä työpaikan työsuojeluongelmat. Tarkastuksessa vuorovaikutuksella on suuri merkitys työnantajan toimintaan. Myönteinen palaute on usein hyvä keino edistää työsuojelua. Työpaikan edustajien kysymyksiin tai esille ottamiin asioihin vastataan heti tai vastaus toimitetaan työpaikalle myöhemmin. Vaikka työterveyden ja -turvallisuuden hallintamenettelyjen valvonta usein tarkoittaa asian selvittämistä keskusteluin ja kyselyin sekä tutustumalla asiakirjoihin, tarkastukseen sisältyy myös käynti työpaikan tiloissa, jolloin pyritään selvittämään menettelyjen toimivuus käytännössä ja voidaan tehdä havaintoja vaaroista ja haitoista. Työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa keskustellaan kahden kesken tarpeen mukaan. Tarkastajan velvollisuus on puuttua säädösten vastaisuuksiin. On kuitenkin tärkeää, että työpaikalla ymmärretään, ettei työpaikkakierros tarkoita sitä, että kaikki puutteet olisi havaittu tarkastuksella. Työpaikkakäynnin aikana tarkastajan tulee tehdä muistiinpanot erityisesti tärkeistä ja kiistanalaisista asioista. Nämä toimivat tarkastuskertomuksen ja mahdollisten myöhempien toimenpiteiden perustana. Tarpeen mukaan valokuvataan tai videoidaan työvaiheita, koneita, tiloja tms. Loppukokouksessa tarkastaja esittää yhteenvedon keskeisistä havainnoista ja parantamista vaativista hallintamenettelyjen ja työolojen puutteista. Tarkastaja kertoo, mitä toimenpiteitä hän edellyttää työnantajalta ja kuulee työnantajan ja henkilöstön edustajia ja varmistaa, että he ovat ymmärtäneet mitä edellytetään. Lisäksi tarkastaja esittää pääkohdat, jotka hän aikoo kirjata tarkastuskertomukseen ja kertoo toimintaohjeen ja kehotuksen merkityksen. Työnantajan tai hänen edustajansa kanssa keskustellaan annettujen toimintaohjeiden ja kehotusten toteutusaikatauluista ja seurantatavasta. Jos tarkastaja huomaa työpaikkakäynnin aikana olennaisia epäkohtia tai puutteellisuuksia, jotka kuuluvat toisen viranomaisen valvottavaksi, siitä ilmoitetaan ao. viranomaiselle. 7 Tarkastuskertomus, toimintaohje ja kehotus Tarkastaja laatii tarkastuksesta viipymättä kirjallisen tarkastuskertomuksen. Tarkastuskertomukseen kirjataan tarkastajan antamat toimintaohjeet ja kehotukset sekä tarkastuksen kulku. Kehotus voidaan antaa myös erillisenä asiakirjana. Tarkastuskertomukseen merkitään myös annetut väliaikaiset käyttökiellot. Tarvittaessa tarkastuskertomuksessa voidaan mainita, mitä ei ole tarkastettu. 10 Valvontaohje

11 Tarkastuskertomuksen alkuun kirjataan yksilöintitietojen jälkeen annetut kehotukset ja toimintaohjeet ja selvitys näiden merkityksestä, jonka jälkeen kuvataan tarkastuksen kulku. Tällöin on tuotava esille se, että työsuojeluviranomainen seuraa erityisesti kehotuksen noudattamista. Lisäksi on kerrottava, että kehotuksen tai asiasta riippuen toimintaohjeenkin noudattamatta jättäminen voi johtaa velvoittavan päätöksen antamiseen. Tarkastuskertomus laaditaan myös tarkastuksista, joissa työnantajalle ei anneta toimintaohjeita, kehotuksia eikä suosituksia. Tällöin kirjataan ainoastaan tarkastuksen yksilöintitiedot ja tarkastuksen kulku. Myös tarkastuksesta, joka tehdään muulla tavoin kuin tekemällä tarkastus työpaikalla, esim. pelkkien asiakirjojen perusteella, laaditaan tarkastuskertomus. Tällaisia asioita voivat olla työsuhdelainsäädäntöön, työterveyshuoltolainsäädäntöön tai henkiseen hyvinvointiin liittyvien asioiden valvonta. Mikäli tarkastuksella on käsitelty asioita, joista voidaan antaa vain toimintaohje, mutta ei kehotusta eikä niistä ole työsuojelupiirin mahdollista tehdä syyteilmoitusta, tarkastuskertomukseen lisätään maininta siitä, että näiden asioiden osalta asian käsittely työsuojelutoimistossa päättyy (liite 2). Tällaisia ovat monet työsuhteeseen liittyvät riita-asiat. Työpaikalle annettujen toimintaohjeiden, kehotusten ja päätösten on aina perustuttava lainsäädäntöön. Toimintaohjeita voidaan antaa kaikista työsuojelupiirin valvottavaksi kuuluvista asioista. Kehotus ja sitä mahdollisesti seuraava velvoittava päätös sen sijaan voidaan antaa vain laissa nimenomaan säädetyissä asioissa. Toimintaohje annetaan vähäisen puutteellisuuden tai epäkohdan korjaamiseksi. Jos säännösten vastaisesta olotilasta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi, annetaan toimintaohjeen sijasta kirjallinen kehotus poistaa tai korjata säännösten vastainen olotila. Kehotus voidaan antaa vain valvontalain 13 :n 3 momentissa mainituista asioista. Luettelo on tyhjentävä. Näissä asioissa on myöhemmin on mahdollista antaa työsuojeluviranomaisen päätös. Tarkastaja voi antaa kirjallisen kehotuksen myös lievemmissä lain vastaisissa tilanteissa, jos työnantaja ei noudata annettua toimintaohjetta (liite 2). Tällöinkin kehotus voidaan antaa vain lain 13 3 momentin asioissa. Kehotuksen toimintavelvoite yksilöidään tarkastuskertomukseen riittävän selkeästi. Kehotuksessa asetetaan määräaika, jonka kuluessa työnantajan on korjattava lain vastainen olotila säädösten mukaiseksi, jollei sitä voi heti tehdä. Määräaika mitoitetaan niin, että olotilan saattaminen säädösten mukaiseksi on mahdollista. Annettu kehotus johtaa aina seurantaan. Jos työnantaja toteuttaa kehotuksen tarkastuksen aikana, asia merkitään tarkastuskertomukseen. Tarkastaja noudattaa työsuojelupiirin linjauksia toimintaohjeita ja kehotuksia antaessaan. Huomatessaan epäkohdan, joka aiheuttaa vähäistä suuremman vaaran, tarkastajan on selvitettävä ja harkittava asian todellinen tila työpaikalla ja toimittava työsuojelupiirin linjausten mukaisesti. Vastaavasti sama harkinta tehdään toimintaohjeita annettaessa. Tarkastuksen kulku kuvataan siten, että kuvauksesta selviää tarkastuksen yhteydessä esille tulleet asiat. Osapuolten eriävät käsitykset keskeisistä asioista kirjataan. Tarkastuskertomuksen tulee olla tiivis ja ytimekäs ja sen tulee sisältää lähinnä vain olennaiset tiedot tarkastuskohteen ja asian jatkokäsittelyn kannalta. Keskeiset ongelmat ja puutteet on silti yksilöitävä ja selostettava riittävästi, koska niillä voi olla merkitystä asian jatkokäsittelyssä, esimerkiksi mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Valvontaohje 11

12 Tarkastuskertomus lähetetään työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle viimeistään kuukauden kuluttua tarkastuksesta. Muusta jakelusta voi sopia työnantajan kanssa. Tarvittaessa lähetetään jäljennös tarkastuskertomuksesta tai ote siitä muille viranomaisille. 8 Seuranta Annettuaan kehotuksen tarkastajan on seurattava, että työnantaja on määräajan kuluessa noudattanut kehotusta. Myös toimintaohjeen noudattamista on seurattava. Seuranta voi edellyttää uutta työpaikkakäyntiä tai kirjallista selvitystä. Toimintaohjeen noudattamista voi seurata myös seuraavan työpaikkatarkastuksen yhteydessä. Jos seurannassa todetaan, että toimintaohjetta tai kehotusta on noudatettu, asiasta tehdään merkintä valvontatietojärjestelmään. Jos kehotuksessa todettua puutetta ei poisteta tai korjata määräajassa, tarkastajan on saatettava asia viivytyksettä työsuojelutoimiston käsiteltäväksi. 9 Hallinnolliset pakkokeinot Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että pakkokeinoja käytetään tehokkaasti tarvittaessa. 9.1 Työsuojeluviranomaisen päätös Asian saattaminen kehotuksen antamisen jälkeen työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi tarkoittaa sitä, että työsuojeluviranomainen ryhtyy harkitsemaan ja valmistelemaan velvoittavan päätöksen tekemistä. Menettelyssä voidaan ohittaa toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen kokonaan, jos tarkastaja arvioi, että niiden antaminen ei ilmeisesti johda säännösten vastaisen olotilan korjaamiseen tai poistamiseen taikka asia ei siedä viivytystä. Työsuojeluviranomainen voi päätöksellä velvoittaa työnantajan korjaamaan tai poistamaan säännösten vastaisen olotilan antamassaan määräajassa. Päätös voidaan antaa vain niissä asioissa, joissa voidaan lain 13 :n 3 momentin mukaan antaa kehotus. Velvollisuuden tehosteeksi työsuojeluviranomainen voi asettaa uhkasakon tai teettämis- tai keskeyttämisuhan. Päätös on työnantajaa oikeudellisesti sitova. Päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 9.2 Käyttökielto ja väliaikainen käyttökielto Käyttökiellolla tarkoitetaan koneen, työvälineen tai muun teknisen laitteen käytön tai työmenetelmän tai työnteon jatkamisen kieltämistä. Työsuojeluviranomainen voi päätöksellä määrätä käyttökiellon, jos työpaikalla vallitsevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaara. Käyttökiellon tehosteeksi voidaan määrätä uhkasakko. Tarkastaja voi heti tarkastuksen yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen antaa käyttökiellon väliaikaisena, jos puutteellisuudesta tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle välitön hengen tai terveyden menettämisen vaara. Kielto ei saa rajoittaa toimintaa työpaikalla laajemmin kuin työn turvallisuuden ja terveyden kannalta on tarpeellista. Väliaikaista käyttökieltoa on heti noudatettava työpaikalla. Tarkastajan on saatettava asia ensi tilassa työsuojelutoimiston käsiteltäväksi. 12 Valvontaohje

13 Jos tarkastaja havaitsee, että toimintaohjeen tai kehotuksen antaminen ei ilmeisesti johda säännösten vastaisen olotilan korjaamiseen tai poistamiseen taikka asia ei siedä viivytystä, tarkastaja voi saattaa asian työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi toimintaohjetta tai kehotusta antamatta. Käyttökieltoa annettaessa on kuultava työnantajaa. Lisäksi työsuojelutoimiston on ennen päätöksen tekemistä varattava työsuojeluvaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi. Päätös annetaan tiedoksi asianosaisille ja työsuojeluvaltuutetulle. 9.3 Tuotteen väliaikainen luovuttamiskielto Työsuojelutarkastaja voi, jos tuote käyttöön otettuna voi aiheuttaa välitöntä vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle, antaa väliaikaisen kiellon luovuttaa tuotetta markkinoille tai käyttöön. Tarkastajan on siirrettävä asia työsuojelutoimistolle, joka saattaa asian ministeriön ratkaistavaksi. Tarkastajan, työsuojelutoimiston ja ministeriön on toimittava asiassa kiireellisesti. 10 Rikosasiasta ilmoittaminen Työsuojelutoimiston on tehtävä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten, jos se epäilee, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevissa laeissa tai rikoslain 47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko. Vähäinen teko voidaan jättää ilmoittamatta. Työsuojeluviranomaisen valvottavana olevista laeista on rangaistussäännöksiä mm. työturvallisuuslaissa, työsopimuslaissa, työaikalaissa ja vuosilomalaissa. Tutkintapyynnön lisäksi työsuojelutoimisto harkitsee, onko lainvastaisen olotilan poistamiseksi tarpeen tehdä työsuojeluviranomaisen päätös. Jos työnantaja on tehnyt työrikoksen, työsuojelupiiri päättää tekeekö se asiasta työsuojeluviranomaisen päätöksen vai ilmoittaako se asiasta poliisille esitutkintaa varten. Tehdystä hallintopäätöksestä huolimatta työturvallisuusmääräysten vastainen olotila työpaikalla voi johtaa siihen, että työnantajaa tai sen edustajaa syytetään työturvallisuusrikoksesta tai rikkomuksesta. Valvontaohje 13

14

15 Liite 1 Tarkastuksen asialista 1. Työpaikan tilannetta kuvaavien tietojen tarkistaminen työpaikan perustiedot (mm. osoitteet, puhelinnumerot, henkilöstömäärä ja työsuojeluhenkilöstö) toiminnan ja tuotannon laajuus ja kuvaus työsuojeluhenkilöstön koulutus ja ilmoittaminen työsuojeluhenkilörekisteriin työterveyshuoltoon liittyvät asiat (työterveyshuoltosopimus, työpaikkaselvitys, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, lakisääteiset terveystarkastukset) työaikakirjanpito ja ylityöt, vuosilomakirjanpito lakisääteinen tapaturmavakuutus työtapaturmat, sairauspoissaolot ja ammattitaudit lainsäädännön edellyttämät hallintatoimet (vaarojen selvittäminen, työsuojelun toimintaohjelma) aiemmin annettujen toimintaohjeiden noudattaminen 2. Tulossopimuksesta ja/tai piirin tavoitteista johdetut asiat työn vaarojen selvittäminen ja arviointi turvallisuuden hallintamenettelyt 3. Muut työpaikan työolosuhde- tai työsuhdeasiat Tarkastajan työpaikkakäynnin aikana tekemät havainnot työpaikan työturvallisuuden ja työsuojelun tilasta muista kuin keskeisten tavoitteiden asioista. Näitä voivat esimerkiksi olla: havainnot hallintajärjestelmien toimivuudesta työympäristön rakenteet ja henkilöstötilat kemialliset, fysikaaliset ja biologiset haittatekijät koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuus onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu ergonominen, fyysinen ja henkinen kuormittavuus henkilönsuojainten ja apuvälineiden käyttö ja hankinta työpaikan ilmanvaihto 4. Työpaikan edustajien esille tuomat asiat Työnantajan ja tämän edustajan, työsuojeluvaltuutetun tai muiden työntekijöiden esittämät kysymykset. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kuuleminen tarkastuksen kohteena olevissa asioissa. Valvontaohje 15

16

17 Liite 2 Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen Valvontaohje 17

18

19

20 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto PL 536, Tampere Puhelin (09) ja (03) Faksi (03)