Henkilöstökertomus 2014

Transkriptio

1 Hkilöstökertomus 2014 Yhteistoimintatoimikunta / 15 Kunnanhallitus /

2 Hkilöstökertomus Sisällysluettelo 1. Johdanto Kunnan arvot ja vetovoimatekijät Talousarvion 2014 täytäntöönpano-ohje / hkilöstöhallinto Hkilöstövoimavaroj arviointi johtamisessa ja kehittämisessä Hkilöstövoimavaroj kuvaamin Resurssit Hkilöstön tila Palkkaus ja muut hkilöstökulut Palkitsemin Hkilöstön aikaansaannoskyky Työhyvinvointi ja terveys Osaamis kehittämin Työilmapiiri, esimiestyö ja osallistumismahdollisuudet... 12

3 Hkilöstökertomus Johdanto Kuntatyönantajan on tunnettava hkilöstövoimavarat, joilla palvelut järjestetään. Hkilöstövoimavaroj nakointi on osa strategiatyötä. Siinä määritellään hkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, hkilöstön osaamin, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Tieto hkilöstövoimavaroista auttaa hkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeid muuttuessa. KT Kuntatyönantaji ja pääsopijajärjestöj yhteistyönä on vuonna 2013 valmistunut suositus hkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Suositus korvaa vuodelta 2004 olevan hkilöstöraporttisuosituks. Hkilöstökertomus on laadittu soveltuvin osin raporttisuosituks mukaan. Hkilöstösuunnittelu on kytketty talousarvion valmisteluun. Hkilöstökertomusta tarvitaan hkilöstövoimavaran määrän ja laadun nakoitiin sekä muuhun hkilöstön kehittämise. Se on tarkoitettu luottamushkilöid, kunnan johdon, toimialoj, hkilöstöjärjestöj sekä ulkoist sidosryhmi käyttöön. Hkilöstökertomuks tunnusluvut sisältävät osan hkilöstöraporttisuosituks mukaiset yhteismitallisista tunnusluvuista. Vuod 2014 hkilöstökertomuks aineisto on kerätty hkilötietojärjestelmästä, kunnan talousraporteista ja työhyvinvointikyselystä 2014 sekä työterveyshuollon tiedoista. Tasa-arvon toteutumista seurataan mm. hkilöstökertomuks tunnusluvuilla. Tunnusluvut on tuotettu naisista ja miehistä erikse sekä molemmista yhtesä kaikkialla, missä se on ollut mahdollista ja tarkoituksmukaista. 1.1 Kunnan arvot ja vetovoimatekijät Ruokolahti on hyvä paikka asua, palveluj äärellä, vesistöj vierellä Ruokolahdella on Luonto Saimaa ja metsät: kaunein Suomi yhdessä paketissa Tyytyväiset asukkaat: turvallin asuinpaikka elämänkaar kaikissa vaiheissa Pitkä historia: juuret syvällä, uutta kohti perinteet tunnista Vakaa talous: huolellin taloudpito varmistaa laadukkaat peruspalvelut Ruokolahdella toimitaan - Inhimillisesti ja tasavertaisesti - Sopuisasti yhdessä tehd - Parasta ratkaisua tavoitell voimavarat huomioid - Muuttuviin olosuhteisiin mukautu 1.2 Talousarvion 2014 täytäntöönpano-ohje / hkilöstöhallinto Vuod 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohje mukaan hkilökunnan tehtäväkuvia ja sijaisjärjestelyjä tulee tarkastella yli osastorajoj tarpe mukaan. Tarvittaessa hkilökunnan työtehtävi monipuolistamista tuetaan lisäkoulutuksella. Virkoj, työsuhteid ja pidempi sijaisuuksi täyttöön on aina haettava kunnanjohtajan lupa. Avoinna olevista tehtävistä on myös ilmoitettava muille osastoille, jotta kunnan hkilökunnan sisäiset siirrot tulevat mahdollisiksi. Siirtoihin on ol-

4 Hkilöstökertomus tava työntekijän suostumus. Lyhytaikaisia sijaisia saa palkata vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Vuorotteluvapaid sijaisuuksista, hkilöstön siirroista ja työllistämistuella palkattavi hkilöid käytöstä on aina neuvoteltava etukäte kunnanjohtajan/hallintojohtajan kanssa. 2. Hkilöstövoimavaroj arviointi johtamisessa ja kehittämisessä Hkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kuvaavat hkilöstömäärää ja - raknetta, työpanosta ja työvoimakustannuksia. Tunnuslukuja käytetään mm. resurssi arvioinnissa, hkilöstösuunnittelussa, hkilöstötoimintoj kehittämisessä ja toiminnan johtamisessa. Kehittämistyö edellyttää poliittist päättäji ja organisaation ylimmän johdon sitoutumista ja resurssi kohdtamista. Hkilöstön aikaansaannoskyvyssä tarkastellaan muun muassa, mitä työhyvinvoinnin tunnusluvut kertovat hkilöstön terveydestä, työturvallisuudesta, osaamisesta, yhteisöllisyydestä ja keskinäisestä luottamuksesta, sitoutumisesta ja aloitteellisuudesta.

5 Hkilöstökertomus Hkilöstövoimavaroj kuvaamin 3.1 Resurssit Hkilöstön määrä Ruokolahd kunnan palveluksessa oli yhtesä 185 hkilöä. Hkilöstön kokonaismäärä on vähtynyt edellisestä vuodesta 0,5 %. Vuod 2013 lopussa hkilöstön kokonaismäärä oli 186 hkilöä. Hkilöstön määrä vuosina Vakinaiset Määräaikaiset Yhtesä Hkilöstön määrään on laskettu palvelussuhteessa oleva vakinain, määräaikain ja palkkatuella palkattu hkilöstö. Vakinais hkilöstön osalta määrään sisältyvät myös virka-/työvapaalla olevat ja määräaikaisiin myös lyhyet sijaisuudet, joissa palvelussuhde oli voimassa tilastovuonna. Hkilöstön määrä ja työn luonne hallintokunnittain Vakinaiset Määräaikaiset Yhtesä Hallinto Sivistystoimi yhtesä Perusopetus Varhaiskasvatus Teknin toimi Yhtesä Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuod 2014 lopussa yhtesä 149 hkilöä. Vakinais hkilöstön määrä on lisääntynyt 0,68 % vuote 2013 verrattuna. Vakinais hkilöstön osuus oli 80,5 % koko hkilöstöstä (79,6 % vuonna 2013). Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli kunnan palveluksessa vuod 2014 lopussa 36 hkilöä, joista palkkatuella työllistettyjä yhtesä seitsemän hkilöä.

6 Hkilöstökertomus Määräaikaist osuus koko hkilöstöstä oli 19,5 % (20,4 % vuonna 2013). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista palkkatuella palkattuja oli 3,8 % koko hkilöstöstä (1,6 % vuonna 2013). Koko maassa kunta-alan hkilöstöstä määräaikaisia oli lokakuussa 2013 yhtesä 22,2 % ja näistä palkkatukihkilöstöä 1,5 % (Tilastokeskus lokakuun tilasto 2013). Palkkatuella palkatut hkilöt sijoittuivat toimistotehtäviin, hoitotyötä avustaviin ja keittiöapulais tehtäviin sekä liikuntatoime, metsäkoululle ja työttömi toimipisteese. Palkkatuella palkatut tekevät pääsääntöisesti 85-prosttista työaikaa. Palkkatukityöllistämis palkkauskustannukset olivat yhtesä euroa. Kunnalle maksettiin työllistämistukea euroa, eli 51,7 % palkkauskustannuksista. Kokoaikaiset Osa-aikaiset yhtesä Naiset Miehet Naiset Miehet Vakinaiset Määräaikaiset Palkkatuetut Oppisopimus Yhtesä Kokoaikaisessa työssä oli vuod 2014 lopussa 165 hkilöä (89 %) ja osaaikaisessa työssä 20 hkilöä (11 %). Koulunkäyntiavustaji työsuhteet olivat pääsääntöisesti osa-aikaisia. Osa-aikaisessa työssä olevista oli osaaikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä yhtesä kuusihkilöä. Lisäksi sivutoimisessa palvelussuhteessa oli 27 hkilöä, joista kansalaisopiston tuntiopettajia ja siivoojia sekä nuorisotoim ohjaajia oli 25 hkilöä ja perusopetuks tuntiopettajia kaksi hkilöä. Kesäajalla on työllistetty neljän viikon jaksoissa 22 opiskelijaa eri työpisteisiin. Opiskelijat työsktelivät puisto- ja ulkotöissä, ruokapalvelussa, käsityötuvalla, Ruokolahti-talolla, taitotalolla ja urheiluktällä. Valitut opiskelijat olivat täyttäneet 15 vuotta mnessä. Hkilöstö sopimusaloittain Kunnallin ylein virka- ja työehtosopimus (KVTES) Kunnallin opetushkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) Kunnallin teknis hkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) Kunnallin tuntipalkkais hkilöstön työehtosopimus (TTES) 119 hkilöä 46 hkilöä 11 hkilöä 9 hkilöä

7 Hkilöstökertomus Hkilöstön ikärakne Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,4 65 ja yli 0 Yhtesä 100,0 Keski-ikä 49,8 vuotta Kunnan hkilöstön keski-ikä on hieman laskut vuod 2013 lopusta, jolloin se oli 50,05 vuotta. Naist keski-ikä oli 49,99 vuotta ja miest 48,88 vuotta. Vakinais hkilöstön keski-ikä kunnissa keskimäärin on 45,7 vuotta (Tilastokeskus, lokakuun tilasto 2013). Toimialoittain tarkasteltuna ikääntyneintä hkilöstö oli keskushallinnossa, jossa keski-ikä oli 55,6 vuotta ja alhaisin keski-ikä oli sivistystoimessa 48,8 vuotta. Vakinais hkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Vakinaisesta hkilöstöstä iältään vuotiaita vuod 2014 lopussa oli 72,5 % (75,7 % vuonna 2013), 14,1 % (13,5 % vuonna 2013) oli alle 40-vuotiaita ja yli 59- vuotiaita oli 13,4 % (10,8 % vuonna 2013). Yli 50-vuotiaid osuus oli 57 % (54,7 % vuonna 2013). Naist osuus vakinaisesta hkilöstöstä oli 82,6 % (83,1 % vuonna 2013) ja miest osuus 17,4 % (16,9 % vuonna 2013).

8 Hkilöstökertomus Hkilöstön tila Hkilöstön poissaolot vuosina työpäivää Hallinto Sivistystoimi Teknin toimi Yhtesä Sairaus Tapaturma Perhevapaa Koulutus Vuosiloma Opintovapaa Kunt.tuki/työkokeilu Kuntoutus Vuorott.vapaa Lomautus 0 0 Muut Yhtesä Vuonna 2014 sairauspoissaoloja kertyi kaikkiaan työpäivää (2 879 työpäivää vuonna 2013) eli keskimäärin 15 työpäivää työntekijää kohd (15,5 työpäivää/työntekijä vuonna 2013). Yhtäjaksoisia yli kuukaud kestäviä sairaslomia oli 16 hkilöllä, yhtesä kalteripäivää (25 hkilöllä vuonna 2013 yhtesä päivää). Tarkastelussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset hkilöt. Työtapaturmi vuoksi sairauspoissaoloja kertyi yhtesä 84 työpäivää (61 työpäivää vuonna 2013). Vuonna 2014 sattui neljä työtapaturmaa. Kelan myöntämille kuntoutusjaksoille osallistui vuod 2014 aikana seitsemän hkilöä. Poissaolopäiviä näistä kertyi 45 työpäivää. Kuntoutusajalta työnantaja ei maksa palkkaa, vaan Kela maksaa kuntoutuspäivärahaa. Vuosilomi osuus poissaoloista oli 37,9 % (42,7 % vuonna 2013) ja sairauslomi osuus 25,9 % (24,4 % vuonna 2012). Ilmoitetut päivät ovat työpäiviä ja lukuihin sisältyy sekä vakinain että määräaikain hkilöstö. Muuhun poissaoloon sisältyvät palkattomat virkavapaat / työlomat, tois viran hoito ym. harkinnanvaraiset poissaolot. Vuorotteluvapaalla vuod 2014 aikana oli kahdeksan hkilöä (neljä hkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaapäiviä kertyi 802 työpäivää (427 työpäivää vuonna 2013). Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän tilalle kunnan tulee aina palkata työtön työnhakija. Työntekijä voi sijoittua myös muihin tehtäviin. Hkilöstön vaihtuvuus ja eläköitymin Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 10 6,8 % Päättyneet palvelussuhteet 9 6,1 %

9 Hkilöstökertomus Yhtesä Keski-ikä, v Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 5 63 Osa-aikaeläkke aloittaneet Palkkaus ja muut hkilöstökulut Työvoimakustannukset ja hkilöstöinvestoinnit euroa 2014 Muutos, % edellise vuote Työvoimakustannukset yhtesä, josta ,9 1. Palkat yhtesä, josta ,7 - vuosiloma-ajan palkat 357 0,3 - terveysperusteist poissaoloj palkat, netto 217 2,8 - perhevapaid palkat, netto 79-0,2 - muut lakisääteist / sopimusperusteist poissaoloj palkat 6-53,0 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,6 3. Muut - rekrytointikustannukset - vuokratyövoiman kustannukset 4. Hkilöstöinvestoinnit - työterveyshuolto, netto 52 38,2 - koulutus ja muu kehittämin 44 26,8 - kuntoutus - muut yhtesä (työpaikkaruokailu, virkistys) 5 16,5 Palkkoihin ei sisälly työkorvauksia (omaishoitajat ja perhehoitajat) eikä luottamustoimipalkkioita. Kelalta saadut sairauspäivärahat vuonna 2014 olivat euroa ja vakuutusyhtiöltä saadut tapaturmakorvaukset euroa. Työnantajan eläkeja muut sosiaalivakuutusmaksut sisältävät sosiaaliturva-, eläkevakuutus- sekä työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut laskettuna prostteina palkkasummasta sekä eläkemo- ja varhaiseläkeperusteiset eläkemaksut. Eläkemaksut Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 29 0,47 Eläkemoperustein maksu 443

10 Hkilöstökertomus Palkitsemin Kunta-alalla on uudistettu palkkausta virka- ja työehtosopimust ja samapalkkaisuud edistämistoimi avulla. Tavoittea on tukea kunti ja kuntayhtymi toiminnan tuloksellisuutta, motivoida hkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Palkan määrittelyssä painopiste on siirtynyt yhä emmän paikallistasolle. Kuntatyönantajan ja työntekijäjärjestöj hyväksymi tavoitteid tarkoituksa on parantaa kunti palvelutuotannon tuloksellisuutta sekä hillitä moj kasvua. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, jonka perustea on tehtävi vaativuus sekä työkokemuslisästä ja hkilökohtaisesta lisästä, joka perustuu hkilökohtaisiin työtuloksiin ja osaamise sekä työaikakorvauksista. Lisäksi voidaan maksaa tulospalkkiota, joka perustuu toimintayksikön tulokse. Hkilökohtaise palkanosaan vaikuttavat työkokemus, hkilökohtain osaamin ja työsuoritus. Palveluaikaan sidottuja lisiä ovat työkokemuslisä (KVTES, TTES), vuosisidonnain lisä OVTES) sekä ammattialalisä (TS). Hkilöstöä palkitaan hkilöstön huomioimissäännön mukaan 20, 30 ja 40 vuod palveluksesta koru- tai kellolahjakortilla. Palveluvuosimuistamis juhlatilaisuus on pidetty kahd tai kolm vuod välein. Hkilöstöä muistetaan 50- ja 60-vuotispäivänä sekä hkilön siirtyessä eläkkeelle lahjalla tai koru-/ kellolahjakortilla. 4. Hkilöstön aikaansaannoskyky Hkilöstön aikaansaannoskyky muodostuu hkilöstön työhyvinvoinnista, osaamisesta, uudistumiskyvystä, innovatiivisuudesta, työyhteisön ilmapiiristä, esimiestyön laadusta sekä osallistumismahdollisuuksista työhön. 4.1 Työhyvinvointi ja terveys Hkilöstölle tehtiin kevättalvella 2014 työhyvinvointikysely. Kyselyyn vastasi 56,8 % vakinaisesta hkilöstöstä ja koko kyselyn vastausprostti oli 50,5. Kyselyn tulost yhtevedon mukaan hkilöstön työtyytyväisyys ja työkyky sekä muutos vuod 2012 kyselyyn verrattuna ovat: asteikko 1-5 Muutos vuote Omat voimavarat ja työssä jatkamin Työtyytyväisyys, asteikko 1-5 4,07 Työkyky 9 tai 10 (asteikolla 1-10) 64 % Työhyvinvointikyselyn vastaust mukaan 79 % vastaajista arvioi, että työnantaja tukee jonkin verran tai voimakkaasti työntekijöitä jatkamaan työurallaan mahdollisimman pitkään. Työnantajan järjestämästä työhyvinvointitoiminnasta katsoo 52 % vastaajista olle hyötyä jonkin verran.

11 Hkilöstökertomus Vastaajista 55 % arvioi, ettei jatka työssä oman ammatillis eläkeiän jälke. Vastauksista lasketun eläkkeelle jäämisiän keskiarvoksi tuli 63,3 vuotta. Työterveyshuollon toiminnan painopistealueina ovat vuonna 2014 olleet: 1. Työntekijöid tukemin ja kannustamin omatoimise tuki- ja liikuntaelinsairauksi naltaehkäisyyn 2. Työntekijöid valmiud kehittämin ja vahvistamin kohdata työn sisältöön ja työn organisointiin liittyviä muutoksia 3. Työhyvinvointikyselyn ja muun hkilöstöpalautte aiempaa tehokkaampi hyödyntämin esimiestyössä Työterveyshuolto on seurannut hkilöstön työkykyindeksiä, jossa vuosittain on mukana eri työntekijöid vastauksia. Työntekijät ovat arvioineet oman työkykynsä työterveyshuollon kyselylomakkeilla. Yhtevedon mukaan hkilöstön työkykyindeksin keskiarvo on 36,6 pistettä 7 49 piste asteikolla. Keskiarvo on laskut vuodesta 2013, jolloin keskiarvo oli 40,4 pistettä. Työpaikkaselvityksiä on tehty 75,5 tuntia. Ryhmäneuvontaa ja -ohjausta on annettu 105,5 tuntia. Lisäksi yksilöllisiä neuvonta- ja ohjauskäyntejä on vuod aikana ollut 96 kpl. Influssarokotukset ovat hkilökunnalle maksuttomia. Hkilökunta on voinut käyttää kunnan varaamalla vuorolla maksutta kuntosalia kerran viikossa 1,5 tunnin ajan. Kuuselan saunat ovat hkilökunnan käytössä kesäkuukausina. Sportti- ja kulttuuripassia työntekijät voivat käyttää maksaessaan joko kunnan omia liikuntapalveluita tai ulkopuolisia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Kunnassa on käytössä varhais puuttumis toimintamalli. Toimintamallin tarkoituksa on tukea hkilöstöä jaksamaan ja jatkamaan nykyisissä tai uusissa tehtävissään. Toimintamallilla on tarkoitus auttaa esimiehiä toimimaan paremman työkyvyn ja toimivamman työyhteisön hyväksi. Muun muassa toimintamallin mukaisia yhteistyöneuvotteluita on järjestetty sekä hkilöstön uudelle sijoituksia ja työn järjestelyjä on selvitetty. 4.2 Osaamis kehittämin Osaamis kehittämin Osallistuji määrä Päivää / osallistuja Kustannukset euroina/v Ammatillin hkilöstökoulutus, josta 125 2, lakisääteistä sosiaali- ja terveydhuollon täydnyskoulutusta 40 1,7 - johtamis- ja esimieskoulutusta/-valmnusta 2 5,0 Muu osaamis kehittämin Opintovapaalla oleva hkilöstö Yhtesä Tilastossa näkyvät ainoastaan ne koulutuspäivät, joista on tullut tieto palkanlasktaan viranhaltijapäätöksellä tai muulla tavalla.

12 Hkilöstökertomus Hkilöstökoulutuksa on järjestetty täydnyskoulutusta, josta osa on varhaiskasvatuks hkilöstön lakisääteistä koulutusta. Täydnyskoulutuksella ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Lisäksi hkilöstön luottamusmiehet ovat osallistuneet ammattiyhdistyskoulutukse, joka on pääsopijajärjestöj jäsille järjestämää yhteistoimintakoulutusta, luottamusmieskoulutusta ja työsuojelukoulutusta. Osa koulutuksesta on järjestetty työntekijän omassa työpisteessä sähköist yhteyksi välityksellä. Työhyvinvointikyselyn 2014 vastauksissa työhyvinvoinnin tukemis keinoina vastaajat toivovat muun muassa omaehtois opiskelun tukemista. Hkilöstökoulutuks kustannukset olivat vuonna 2014 yhtesä euroa. Kustannukset eivät sisällä palkka- eivätkä matkakustannuksia. 4.3 Työilmapiiri, esimiestyö ja osallistumismahdollisuudet Työhyvinvointikyselyn 2014 mukaan eri osioid keskiarvot ja muutos vuod 2012 kyselyyn verrattuna ovat: asteikko Johtamin (esimiestyö) 3,79 2. Työyhteisön toimivuus 4,07 3. Työolot ja osaamin 3,77 5. Johtamin organisaatiossa 3,75 6. Sisäin viestintä ja yhteistyö 3,83 7. Työyhteisötaidot 4,35 8. Muutokset 3,46 9. Uhkat (asteikko 5-1) 1,96 Muutos vuote 2012 Liitteet Työhyvinvointikyselyn 2014 kyselylomake Työhyvinvointikyselyn 2014 raportti

13 Hkilöstökertomus Työhyvinvointikysely 2014 Taustatiedot 1. Sukupuolesi mies nain 2. Työ- tai virkasuhteesi luonne vakinain määräaikain 3. Korkein koulutuksesi peruskoulu/kansakoulu/keskikoulu lukio (keskiaste) ammatillin tutkinto (kouluaste) opistoaste tutkinto ammattikorkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto lissiaatin- tai tohtorintutkinto 4. Missä organisaation osassa työsktelet? Valitse yksikkö 5. Toimitko esimiesasemassa? 6. Työsuhte kesto nykyisellä työnantajalla alle 1 vuosi 1-3 vuotta 4-10 vuotta yli 10 vuotta Johtamin Ohje: Johtamin-osiossa arvioit nykyis esimiehesi työsktelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa esimiestään. Vastausvaihtoehdot: 1=erittäin huonosti, huono, huonoksi, huonot 2=melko huonosti, huono, huonoksi, huonot 3=ei hyvä eikä huono 4=melko hyvin, hyvä, hyväksi, hyvät 5=erittäin hyvin, hyvä, hyväksi, hyvät 7. Saatko esimieheltäsi palautetta siitä, mit olet onnistunut? 8. Saatko tarvittaessa apua ja tukea esimieheltäsi? 9. Koetko esimiehesi toiminnan puolueettomaksi ja oikeudmukaiseksi? 10. Millaiseksi arvioit esimiehesi tavan ohjata toimintaa tavoitteid suuntaan? 11. Saatko esimieheltäsi informaatiota työyhteisön keskeisistä

14 Hkilöstökertomus asioista? 12. Onko työllesi sovittu vähintään yksi keskein ja seurattava tavoite? 13. Käytkö vuosittain esimiehesi kanssa etukäte suunnitellun kehityskeskustelun tai vastaavan? 14. Vastaako esimiehesi kanssa käymäsi kehityskeskustelu odotuksiasi ja tarpeitasi? Työyhteisön toimivuus Ohje: Lopuissa lomakke kysymyksissä arvioit lähinnä työyhteisöäsi, jossa työsktelet nyt. Esimiehet arvioivat johtamaansa työyhteisöä. 15. Millain on työyhteisösi työilmapiiri? 16. Millaiseksi koet tiedonkulun työyhteisösi sisällä? 17. Saatko tarvittaessa apua ja tukea työtovereiltasi? 18. Voitko vaikuttaa työtäsi koskeviin asioihin? 19. Käsitelläänkö työyhteisösi asioita riittävästi yhteisissä kokouksissa? 20. Voitko osallistua työyhteisösi pidemmän tähtäim suunnitteluun? 21. Suvaitaanko työpaikallasi erilaisia näkemyksiä ja ihmist erilaisuutta? 22. Pystytäänkö työyhteisössänne ratkaisemaan ristiriitoja? 23. Suosittelisitko nykyistä työpaikkaa tuttavallesi?

15 Hkilöstökertomus Työolot ja osaamin 24. Tarjoaako työ sinulle mahdollisuud ammatillise kehittymise? 25. Arvioidaanko osaamistasi säännöllisesti? 26. Ovatko nykyiset työtehtäväsi mielekkäitä? 27. Mit työn ja yksityiselämän yhtesovittamin on huomioitu työpaikallasi? 28. Millaiseksi koet käytössäsi olevat työmetelmät ja - välineet? 29. Kuinka ergonomiset tekijät on huomioitu työpaikallasi? 30. Kuinka turvallisuute liittyvät tekijät on huomioitu työpaikallasi? 31. Mit työpaikallasi suhtaudutaan aloitteisiin ja parannusehdotuksiin? 32. Ovatko työnantajan palkitsemistavat kannustavia? 33. Mit hyvin seuraava väittämä kuvaa omaa työtäsi? Minulla on tarpeeksi aikaa saada työ tehdyksi 1=täysin samaa mieltä 2=melko samaa mieltä 3= samaa kä eri mieltä 4=melko eri mieltä 5=täysin eri mieltä Omat voimavarat ja työssä jatkamin Vastausvaihtoehdot: 1=erittäin huonosti, huono, huonoksi, huonot 2=melko huonosti, huono, huonoksi, huonot 3=ei hyvä eikä huono 4=melko hyvin, hyvä, hyväksi, hyvät 5=erittäin hyvin, hyvä, hyväksi, hyvät 34. Millain on työtyytyväisyytesi?

16 Hkilöstökertomus Millain on työkykysi työsi fyysist vaatimust kannalta? 36. Millain on työkykysi työsi hkist vaatimust kannalta? 37. Millaiset voimavarat sinulla on kohdata muutoksia ja uusia haasteita työssäsi? 38. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi asteikolla 1-10? 39. Uskotko terveytesi salliessa jatkavasi työssä vielä 63 ikävuod tai oman ammatillis eläkeikäsi jälke? 1= nykyisin pysty lainkaan työhön =ol täysin työkykyin 1= varmasti 2=tuskin 3= osaa sanoa 4=melko varmasti 5=erittäin varmasti 40. Missä iässä arvelet jääväsi kokoaikaiselle eläkkeelle? (vastaa numeroina kokonaisina ikävuosina) Johtamin organisaatiossa Mit hyvin seuraavat väittämät kuvaavat omaa työtäsi tai työyhteisöäsi? Vastausvaihtoehdot: 1=erittäin huonosti, huono, huonoksi, huonot 2=melko huonosti, huono, huonoksi, huonot 3=ei hyvä eikä huono 4=melko hyvin, hyvä, hyväksi, hyvät 5=erittäin hyvin, hyvä, hyväksi, hyvät 41. Johtamin organisaatiossa perustuu avoimuute 42. Johtamin organisaatiossa perustuu tasa-arvoisuute 43. Työtäni arvostetaan tässä organisaatiossa 44. Ihmiset otetaan huomioon organisaation johtamisessa

17 Hkilöstökertomus Ol tyytyväin toimialani johtamistapaan 46. Ol tyytyväin koko organisaation johtamistapaan 47. Työyhteisössäni huolehditaan hyvin työtehtäviin perehdyttämisessä Sisäin viestintä ja yhteistyö 48. Saatko helposti tietoa siitä, mitä organisaatiossa on meillään tai suunnitteilla? 49. Saatko riittävästi tietoa organisaatiosi johdolta? 50. Toimiiko yhteistyö hyvin yksiköid välillä? 51. Toimiiko yhteistyö hyvin työkavereid välillä? 52. Toimiiko yhteistyö hyvin hkilöstön ja johdon välillä? 53. Tiedätkö selkeästi, mitä työtehtäviisi kuuluu? 54. Tietääkö jokain työyksikössäsi s tärkeimmät tehtävät ja toimintatavat? 55. Toimitaanko työyksikössäsi sovittuj toimintatapoj mukaan? Työyhteisötaidot 56. Annatko tarvittaessa apua ja tukea työkavereillesi? 57. Edistätkö omalla toiminnallasi esimies-alaissuhte toimivuutta?

18 Hkilöstökertomus Edistätkö omalla toiminnallasi työpaikkasi yhteist tavoitteid toteutumista? 59. Oletko viimeis vuod aikana tehnyt esimiehellesi tai työnantajallesi työyhteisösi työoloj, työtapoj tai palveluid parantamise tähtääviä aloitteita? kertaakaan kerran 2-3 kertaa useita kertoja Muutokset 60. Mit työntekijöid työhyvinvointi on huomioitu työpaikkasi mahdollisissa muutostilanteissa? 61. Mit työyksikössäsi perehdytetään uusiin tai vaihtuviin tehtäviin? 62. Onko työyksikössäsi tehty konkreettisia toimpiteitä edellis työhyvinvointitutkimuks tulost pohjalta? ei 63. Ovatko toimpiteet vaikuttaneet myönteisesti työyksikkösi hyvinvointiin? Uhkat Onko työssäsi tällä hetkellä seuraavia uhkia? 1=erittäin epätodnäköin 2=melko epätodnäköin 3=mahdollin 4=melko todnäköin 5=erittäin todnäköin 64. Vasttahtoin siirto toisiin tehtäviin 65. lomautus-, irtisanomis- tai työttömyysuhka 66. työkyvyttömyysuhka 67. työmäärän lisääntymin yli sietokyvyn 68. työtehtävi liiallin vaikeutumin

19 Hkilöstökertomus liiallin uud tiedon omaksumis vaatimus 70. Kun ajattelet työoloj, kehitys on mnyt selvästi huonompaan suuntaan kehitys työtehtävi tai yleis työhyvinvoinnin on mnyt jonkin verran huonompaan suuntaan kehitystä työpaikallasi, pysy- mit arvioit niid kehitystä nyt suunnille nallaan kehitys viimeis vuod aikana on mnyt jonkin verran parempaan suuntaan kehi- tys on mnyt selvästi parempaan suuntaan osaa sanoa Työssä jaksamis tukemin 71. Tukeeko työnantajasi työntekijöitä jatkamaan työurallaan mahdollisimman pitkään? ei ollkaan ei juurikaan jonkin verran - vomakkaasti - erittäin voimakkaasti Millaisia tukitoimpiteitä toivoisit työnantajasi järjestävän oman työhyvinvointisi tukemiseksi? 72. ammattitaitoa edistävää koulutusta 73. työnohjausta 74. työnkiertoa 75. omaehtois opiskelun tukemista 76. fysioterapiaa, vyttelyä, hierontaa tai taukojumppaa 77. lääkinnällistä kuntoutusta (esim. Aslak) 78. työtiloj ja työmetelmi kehittämistä 79. työvälineid ja työturvallisuud parantamista 80. yhteistyön ja tiedonkulun kehittämistä 81. työaikajärjestelyjä 82. liikuntatoimintaa tai s tukemista (esim. liikuntasetelit)

20 Hkilöstökertomus kulttuuritoimintaa tai s tukemista 84. vapaamuotoisia yhteistilaisuuksia tai matkoja 85. motivointia ja ohjausta terveisiin elintapoihin 86. Onko työnantajasi järjestämästä työhyvinvointitoiminnasta ollut hyötyä itsellesi? 87. Organisaation ylin johto on sitoutunut parantamaan ja ylläpitämään työhyvinvointia organisaatiossamme 88. Uskotko, että terveytesi puolesta pystyt työsktelemään nykyisessä ammatissasi viid vuod kuluttua? 89. Mit työtehtävät vastaavat osaamistasi? erittäin vähän melko vähän jonkin verran melko paljon erittäin paljon täysin samaa mieltä melko samaa mieltä samaa kä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä melko varmasti pystyn ole varma pystynkö tuskin pystyn vaikea sanoa, koska ol silloin jo siirtynyt pois työelämästä aivan liian helppoja hieman liian helppoja juuri sopivia hieman liian vaikeita aivan liian vaikeita 90. Mitä muuta haluaisit kertoa? Voit esimerkiksi kertoa, mitkä asiat työyksikössäsi ovat hyvin ja mitkä asiat tarvitsevat kehittämistä. Lähetä Tyhjnä

21 Hkilöstökertomus Työhyvinvointikyselyn 2014 raportti Ylein osuus ja taustatiedot Työhyvinvointikysely toteutettiin Kyselyn pohjana olivat aikaisempi kyselyj mukaiset Kunti eläkevakuutuks Työhyvinvointisyke-kyselystä muokatut kysymykset. Kyselyyn vastasi 95 työntekijää, 84 vakituisessa virka-/työsuhteessa ja 11 määräaikaisessa virka-/työsuhteessa olevaa hkilöä. Vakinais hkilöstön vastausprostti oli 56,8 % ja kyselyn kokonaisvastausprostti 50,5 %. Vuod 2012 vastaavat luvut olivat 57 % ja 55 %, jot sekä vakinais että määräaikais hkilöstön kyselyyn vastaamin laski. Miest osuus vastaajista kasvoi 13 prostista 17 prosttiin. Esimiesasemassa olevista hieman vähemmän vastasi kyselyyn; osuus vuonna 2014 oli 10,5 % ja vuonna 2012 vastaavasti 12 %. Yli kymm vuotta palveluksessa olleita vuonna 2014 vastaajista oli 59 % ja vuonna 2012 heitä oli 51 %. Yksittäisiin kysymyksiin vastattiin asteikolla 1 5 (esim. 1 on erittäin huono / huonosti ja 5 on erittäin hyvä, kysymyksestä riippu). Kysymyksissä (Uhkat) vastaustekniikka oli päinvastain; mitä piempi luku sitä parempi tulos. Useimpi vastauksi keskiarvo oli kolm ja neljän välillä. Raportissa tarkastellaan sekä muutoksia edellise vuote, että vastauksia, joissa vastaust keskiarvo oli yli neljä tai noin kolme / alle kolm. Johtamin (arvioidaan esimieh työsktelyä) Työyhteisön toimivuus Osion kahdeksasta kysymyksestä seitsemässä vastaus on hieman edellistä vuotta parempi. Kysymyks 8, Saatko tarvittaessa apua ja tukea esimieheltäsi?, vastauksi keskiarvo on sama kuin edellisä vuonna, keskiarvo 4,17. Etukäte suunniteltuj kehityskeskusteluj käymin on kehittynyt hieman, myös esimieheltä onnistumisesta saatu palaute ja informaatio työyhteisön asioista ovat lisääntyneet. Työn tavoitteellisuutta koskevan kysymyks, Onko työllesi sovittu vähintään yksi keskein ja seurattava tavoite?, vastauksi keskiarvo oli edelle osion alhaisin, 3,43 (edellis vuod keskiarvo 3,34). Työyhteisön toimivuus osion vastaukset ovat kaikki parantuneet. Korkein vastauksi keskiarvo tässä osiossa oli vuod 2012 tapaan kysymys 17, Saatko tarvittaessa apua ja tukea työtovereiltasi?, (keskiarvo 4,45, vertailuna vuod 2012 luku 4,37). Yhteisöllisyys on edelle hyvä. Osion yhdeksästä kysymyksestä kuusi on saanut keskiarvoksi yli neljä. Työyhteisön ilmapiiri, työtä koskeviin asioihin vaikuttamin, erilaist näkemyst ja erilaisuud hyväksymin sekä ristiriitoj ratkaisemin ja nykyis työpaikan suosittelemin tuttaville kuuluvat yli neljän keskiarvon saaneisiin kysymyksiin. Kunnan eri työyksiköt koetaan edelle hyviksi työyhteisöiksi.

22 Hkilöstökertomus Työolot ja osaamin Kysymyks Tarjoaako työ sinulle mahdollisuud ammatillise kehittymise? vastaust keskiarvo oli kehittynyt edellis vuod arvosta 3,64 keskiarvoon 3,97. Kysymyks Ovatko työnantajan palkitsemistavat kannustavia?, vastauksi keskiarvo oli simmäis kerran yli kolm (3,18) ja kehittynyt edellis vuod keskiarvosta, 2,82. Palkitsemistapoj selvittämin kyselyn lähetteessä on myös voinut osaltaan vaikuttaa tulokse. Vastaaji käsitys työtehtävi mielekkyydestä sai yli neljän keskiarvon (4,26), joka on edelle parantunut vuodesta Väitteese 33, Minulla on tarpeeksi aikaa saada työ tehdyksi., vastanneista 70 % (65 % vuonna 2012) oli täysin tai melko samaa mieltä ja 14 % (17 % vuonna 2012) oli täysin tai melko eri mieltä. Ergonomist tekijöid huomioon ottamin työpaikalla sai keskiarvon 3,56, joka on hieman edellistä kyselyä alempi (3,63 vuonna 2012). Omat voimavarat ja työssä jatkamin Vastaajat ovat kokeet työkykynsä hyvänä, koska kysymyksi 35 ja 36 keskiarvot ovat yli neljän. Fyysisiä vaatimuksia koskevassa kysymyksessä tosin keskiarvo on hieman edellistä kyselyä alempi (4,11; vuod 2012 keskiarvo 4,2). Myös voimavarat kohdata muutoksia ja uusia haasteita ovat kehittyneet keskiarvosta 3,93 keskiarvoon 4,08. Vastaajista 64 % arvioi työkykynsä olevan 9 tai 10 (vuonna 2012 vastaajista 57 %). Oman ammatillis eläkeiän jälke työssä 55 % arvioi tuskin jatkavansa. Edellisessä kyselyssä vastaava prostti oli 61 %. Eläkkeelle jäämisiän keskiarvoksi tuli 63,3 vuotta. Johtamin organisaatiossa Osion kysymyst vastaukset ovat edellisvuod tasoisia tai hieman parantuneet. Kysymyks 41, Johtamin organisaatiossa perustuu avoimuute, vastauksista alle 11 % oli eri mieltä (erittäin tai melko huonosti). Sisäin viestintä ja yhteistyö Työyhteisötaidot Tiedonkulku on vuod 2012 kyselyn tasolla, kysymyst 48 ja 49 keskiarvot ovat 3,43 ja 3,57 (3,4 ja 3,48 vuonna 2012). Yksiköid välis yhteistyön toimivuus on hieman lisääntynyt; kysymyksessä nro 50 vain 12,6 % (20 % vuonna 2012) oli sitä mieltä että parantamis varaa on (keskiarvo 3,38). Kysymyks 51, Toimiiko yhteistyö hyvin työkavereid välillä?, vastauksi keskiarvo oli 4,2 (vuonna 2011 keskiarvo 4,1). Lähes 96 % vastaajista tietää selkeästi mitä työtehtäviin kuuluu melko hyvin tai erittäin hyvin (keskiarvo 4,38). Samoin 80 % työyksikössä tietää tärkeimmät tehtävät ja toimintatavat; keskiarvo 4 (vuod 2012 keskiarvo 3,9). Edelle kyselyn korkeimman keskiarvon (4,63) sai kysymys 56, Annatko tarvittaessa apua ja tukea työkavereillesi? (vuod 2012 keskiarvo 4,46). Lisäksi ky-

23 Hkilöstökertomus symyst 57 ja 58 Edistätkö omalla toiminnallasi esimies-alaissuhte toimivuutta / tavoitteid toteutumista?, vastaust keskiarvo oli yli neljän ja samalla tasolla vuod 2012 vastaust kanssa. Muutokset Kysymys 60, työntekijöid työhyvinvoinnin huomioimin muutostilanteissa, sai noin 5 prostilta vastauks, että parantamis varaa on. Vastaajista 38 % katsoi, että ei hyvin eikä huonosti. Vastaust keskiarvo oli 3,59 (vuod 2012 keskiarvo 3,41). Kysymykse Onko työyhteisössäsi tehty konkreettisia toimpiteitä edellis työhyvinvointitutkimuks pohjalta?, 56 % vastasi myöntävästi. Vastaavasti kysymyksessä 63, Tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet myönteisesti työyksikön hyvinvointiin. 49,5 % vastaajista katsoi, että ei hyvin eikä huonosti, keskiarvo 3,28 (vuod 2012 keskiarvo 3,13). Uhkat Kyselyn vastauksista voi edelle päätellä, että hkilöstö ei koe merkittäviä uhkia olevan; vastaust keskiarvo on lähellä kahta (asteikolla 1 epätodnäköin 5 todnäköin). Työoloj, työtehtävi tai yleis työhyvinvoinnin kehityksestä työpaikalla vastaajista 43 %:n mielestä kehitys on mnyt parempaan suuntaan (54 % vuonna 2012) ja 39 % oli sitä mieltä, että tilanne on pysynyt nallaan (29 % vuonna 2012). Työssä jaksamis tukemin Kysymyksessä 71, Tukeeko työnantajasi työntekijöitä jatkamaan työurallaan mahdollisimman pitkään?, 20 % vastaajista katsoi, että ei ollkaan tai ei juurikaan ja 79 % jonkin verran tai paljon. Työnantajan tukitoimpiteet työhyvinvoinnin tukemiseksi Edellisestä kyselystä selvimmin ovat lisääntyneet toiveet omaehtois opiskelun tukemisesta sekä työtiloj ja työmetelmi kehittämisestä. Vastaajista 52 % katsoo, että työnantajan järjestämästä työhyvinvointitoiminnasta on ollut hyötyä (43 % vuonna 2012). Terveytsä puolesta viid vuod kuluttua työssä pystyy työsktelemään 78 % (73 % vuonna 2012) vastaajista.