2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

Transkriptio

1 TU Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus kysyttyyn määrään) on välttämättömyyshyödykkeillä. Välttämättömyyshyödykkeitä ovat esimerkiksi ruoka ja lääkkeet. Tehtävässä ainoastaan maito on välttämättömyyshyödyke. 2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. Kyllä. Substituuttien runsaus lisää hyödykkeen kysynnän hintajoustoa ja vastaavasti niiden puute vähentää sitä. Mitä enemmän substituutteja kuluttajilla on valittavanaan, sitä herkemmin he voivat reagoida tuotteen hinnanmuutokseen. Hyödykkeen tuotannontekijöiden (esim. p oma ja työvoima) liikkuvuus vaikuttaa normaalihyödykkeen tarjonnan hintajoustoon. Kyllä. Mitä helpommin tuotannontekijöitä on saatavilla, sitä herkemmin tarjottu määrä reagoi (tai ainakin voi reagoida) hinnan muutoksiin. Hyödykkeen kysyntäkäyrän kulmakertoimesta voidaan yleisesti päätellä hyödykkeen kysynnän hintajousto. Ei. Esimerkiksi laskevalla lineaarisella (eli kulmakerroin vakio) kysyntäkäyrällä hintajousto ei ole sama kaikilla käyrän pisteillä. Erityistapauksissa, kuten pysty- ja vaakasuorissa kysyntäkäyrissä, kulmakertoimesta voidaan kuitenkin päätellä kysynnän hintajousto. Jos ei-välttämättömyyshyödykkeen osuus kuluttajien kokonaismenoista on suuri, tuotteen kysyntä on todennäköisimmin joustamatonta. Ei. Ei-välttämättömyyshyödykkeiden kysyntä on joustavaa. Hintajousto lisäksi tyypillisesti kasvaa kun hyödykkeen osuus kuluttajien kokonaismenoista lisääntyy, sillä tuotteen kulutusmäärän muuttamisella on kuluttajalle suurempi merkitys. Jos hyödykkeen hinnan nousu (liikuttaessa pitkin kysyntäkäyrää) aiheuttaa myynnin kokonaistuottojen laskun, kysynnän on oltava joustavaa. Kyllä. Joustavan kysynnän tapauksessa kuluttajat reagoivat herkästi muutoksiin hyödykkeen hinnassa.

2 3. Jos hotelliyön hinta laskee 400 eurosta 250 euroon, myyntitulot Jos hotelliyön hinta laskee 250 eurosta 200 euroon, myyntitulot V: A. pysyvät samana/pysyvät samana. Myyntitulot = Q*P (eli kysytty määrä * hinta) mikä on vakio molemmissa tapauksissa. Hotellihuoneiden kysyntä V: D. on yksikköjoustavaa. Kysynnän ollessa yksikköjoustavaa, myyntitulot pysyvät muuttumattomina hinnan muuttuessa sillä hinnan laskusta (noususta) aiheutuva muutos kompensoituu kasvaneina (laskeneina) myyntimäärinä. 4. Jos valtio määrää tuotteen enimmäishinnaksi $2, niin kuinka suuri on hyvinvointitappio (deadweight loss)? V: C. 10. Tehtävään oli sattunut pieni virhe: tarkoitus oli kysyä, kuinka suuri hyvinvointitappio vähintään muodostuu. Tämä johtuu siitä, että tappion suuruutta ei voida etukäteen tietää, sillä emme tiedä, kuinka asunnot allokoidaan hintakaton jälkeen: koska asuntoa haluavia on nyt enemmän kuin asuntoja on tarjolla, joidenkin on jäätävä ilman asuntoa. Jos oletetaan, että markkinamekanismista tuttu hyödykkeet allokoidaan korkeimman maksuhalukkuuden kuluttajille pätee, saadaan hyvinvointitappiolle alaraja. Jos puolestaan oletetaan, että asunnot allokoidaan niille, joiden maksuhalukkuus hintakaton jälkeen juuri ja juuri riittää asunnon hankkimiseen, saadaan hyvinvointitappiolle yläraja. Tyypillisesti kun hintakaton vaikutuksia esitellään, oletetaan, että markkinamekanismin mukainen suurimman maksuhalukkuuden allokointiperiaate pätee, mutta tämä ei todellakaan välttämättä pidä paikkaansa. Koska hintakattojen taustalla on usein tulonjako, toimisi suurimman maksuhalukkuuden periaate itseään vastaan: varakkaimmat saisivat hyödykkeet erityisen edullisesti ja vähävaraisimmat jäisivät kokonaan vaille hyödykkeitä. Suurimman maksuhalukkuuden periaate: Tuottajan ylijäämä on nyt kuvassa sininen kolmio eli hintakaton $2 ja tarjontakäyrän väliin jäävä pinta-ala: niin paljon enemmän tuottajat saavat kuin millä he olisivat valmiita hyödykettä tarjoamaan. Kuluttajan ylijäämä on oranssi alue eli hintakaton $2 ja kysyntäkäyrän väliin jäävä pinta-ala: niin paljon enemmän hyötyä he saavat kuin mitä olisivat valmiita maksamaan Hyvinvointitappio on punainen kolmio. Se kuvaa hintakatosta aiheutuvaa kokonaisylijäämän menetystä verrattuna markkinamekanismiin. Kolmion pinta-ala on 10

3 Pienimmän maksuhalukkuuden periaate Tuottajan ylijäämä on sama sininen kolmio kuin äsken: hyödykkeen allokointi ei vaikuta tuottajien saamaan korvaukseen eikä heidän tarjontaansa Kuluttajan ylijäämä, oranssi kolmio, on nyt paljon pienempi kuin äsken. Tämä johtuu siitä, että kuluttajien maksuhalukkuus on pienempi, ja siten maksuhalukkuuden ja hinnan väliin jäävä alue on myös pienempi. Koska kuluttajan ylijäämä on pienempi, on hyvinvointitappio vastaavasti suurempi. Punaisen alueen pinta-ala on 30 Katso alla olevaa kuvaa. Alussa vuokramarkkinat ovat tasapainossa hinnalla $600/kk. Valtio päättää asettaa $500/kk enimmäisvuokran. Tämä johtaa V: C asunnon vaje. Kysyntäkäyrä leikkaa suoran P=500 (enimmäisvuokra) Q:n arvolla Tarjontakäyrä puolestaa leikkaa P=500 Q:n arvolla Hyödykkeen A kysyntä on sen oman hinnan (Pa) sekä hyödykkeiden B ja C hintojen (Pb ja Pc) funktio seuraavasti: Qa = F(Pa, Pb, Pc) = Pa - 2Pb + 3Pc. Tällöin voidaan sanoa, että Hyödykkeet A ja B ovat komplementteja Kyllä. Hyödykkeen B hinnannoususta seuraa hyödykkeen A kysynnän lasku, joten A ja B ovat komplementteja. Eli jos hyödykkeen B hinta nousee, kuluttajat siirtyvät kuluttamaan vähemmän hyödykettä A. Hyödykkeet A ja B ovat substituutteja Ei. Katso edellinen kohta. Hyödykkeet A ja C ovat substituutteja Kyllä. Hyödykkeen C hinnannousu lisää hyödykkeen A kysyntää. Hyödykkeet A ja C ovat komplementteja Ei. Katso edellinen kohta.

4 6. Tuotteen A tulojousto on 2.5, tuotteen B 0.6 ja tuotteen C Kumpi väittämistä on totta? V: Tuote A on ylellisyyshyödyke. A:n kysyntä on selvästi joustavaa (itseisarvo > 1). Täten kyseessä on ylellisyyshyödyke. V: Tulojen kasvaessa, tuotteen A kysyntä kasvaa enemmän kuin tuotteen B. Joustavuus kuvaa juuri hinnan (niin nousun kuin laskun) vaikutusta kysyntään. A on joustavampi (2.5>0.6). V: Tuotteen B kysyntä on joustamatonta tulojen suhteen. B:n tulojousto on itseisarvoltaan alle 1 (0.6) eli se on joustamaton. V: Tuote B on välttämättömyyshyödyke. Välttämättömyyshyödykkeet ovat joustamattomia ja B on joustamaton (vertaa yllä). 7. Valkoiset ja keltaiset tennispallot ovat mitä todennäköisimmin keskenään läheisiä substituutteja. Se, että valkoiset ja keltaiset tennispallot ovat läheisiä substituutteja ei kaivanne sen enempää perusteluja. Siispä valkoisten tennispallojen kysynnän ristijoustavuus suhteessa keltaisten tennispallojen hintaan on luultavasti B. positiivinen ja itseisarvoltaan suuri. Kysynnän ristijousto mittaa, miten tuotteen kysyntä reagoi muutoksiin jonkin toisen tuotteen hinnassa. Mitä itseisarvoltaan suurempi tämän tuotteen ristijousto on, sitä herkemmin se reagoi toisen tuotteen hinnanmuutoksiin. Lisäksi ristijousto on positiivinen substituuttihyödykkeille ja negatiivinen komplementtihyödykkeille. Koska keltaiset ja valkoiset tennispallot ovat läheisiä substituutteja, muutos jommankumman hinnassa muuttaa merkittävästi toisen kysyntää. Siispä pallojen kysynnän ristijoustavuus on positiivinen ja suuri. 8. Jos kysyntä on joustavaa, yhden prosentin hinnan pudotus. D. lisää kysyttyä määrää yli yhdellä prosentilla. Joustot määritellään vertaamalla tuotteen hinnan muutoksen vaikutusta tuotteen kysyntään. Joustavalla (>1) tuotteella hinnan lasku johtaa prosentuaalisesti suurempaan kysyntään. 9. Erään hyödykkeen kysyntäkäyrän tiedetään olevan P = -0.5*Q+4, missä P on hyödykkeen hinta ja Q määrä. Laske kysynnän hintajousto hinnalla 2. V: E. -1. Kysynnän hintajousto määritellään ε = P. Lasketaan hintaa P=2 vastaava kysytty määrä δp Q Q yhtälöstä: 2 = 0. 5 Q = 0. 5 Q Q = 4. δp (huom. ei ) on kysyntäkäyrän δp (suoran) kulmakerroin δp = 0. 5 = ( 0. δp 5) 1 = 2. Täten hintajousto on ε = 2 2 = 1. 4

5 10. Olkoon tuotteen kysyntäkäyrä P D = 4 Q ja tarjontakäyrä PS = Q. Miten tuotteen määrä ja hinta muuttuvat tasapainossa, jos tuotteelle asetetaan 3 /kpl vero? B. Tuotteen hinta kuluttajille on nyt 4 euroa ja tarjottu määrä on 1. Tarjottu määrä veron jälkeen on se määrän Q arvo, jolla kysyntä- ja tarjontakäyrän erotus on veron suuruinen eli Q = 1. Tuotteen hinta kuluttajille saadaan kysyntäkäyrästä: P D (1) = Giffenin hyödykkeet ovat hyödykkeitä, joita kulutetaan enemmän, kun niiden hinta nousee (ainakin tiettyyn rajaan asti). Olkoon yhden tällaisen hyödykkeen tarjontakäyrä Q S = P ja kysyntäkäyrä 4 Q D = max { 1 P 1 P, 0} (eli kysyntäkäyrä saa arvon nolla, kun termi on negatiivinen). Mikä on P 4 P 4 tämän hyödykkeen kysynnän hintajousto markkinatasapainossa (jätetään tasapaino Q=P=0 huomioimatta)? V: B. 3. Ensin lasketaan markkinatasapainopiste eli kysyntä- ja tarjontakäyrän leikkauspiste: P 4 = 1 P P 4 p = 2 (hylätään, hinta ei voi olla negatiivinen) tai p = 2. Lasketaan hintaa p=2 vastaava määrä q sijoittamalla jompaankumpaan Q:n lausekkeeseen: Q s = 2 4 = 1 2. Kysynnän hintajousto saadaan kysyntäkäyrän lausekkeesta: ε = P = 4 P (1 P) δp Q (P 4) 2 P=2). Mitä tämän tuotteen kysytylle määrälle tapahtuu, kun hinta nousee tarpeeksi suureksi? P Q = 3 (sijoituksella V: Kysytty määrä on nolla, jos hinta on kyllin korkea. Emme ole matematiikan tunnilla, joten voimme sijoittaa p = 10 kysyntäkäyrän lausekkeeseen ja todeta termin 1 P P 4 menevän negatiiviseksi, jolloin kysyntä on nolla. 12. Erään tuotteen kysyntäkäyrä kotimaassa on p = 50 q ja tarjontakäyrä puolestaan p = 10 + q. Maailmanmarkkinahinta ilman tuontitullia on p = 15. Kuinka paljon tuotteen kotimainen tuotanto kasvaa, mikäli kotimaan valtio päättää asettaa sille kiinteän tuontitullin, jonka suuruus on 5? V: A. 5. Lasketaan kysytty määrä ilman ulkomaista tuontia: 50 q = 10 + q q = 20. Ja edelleen tasapainohinta sijoittamalla q = 20 kumpaan tahansa lausekkeeseen: p = = 30. Voidaan siis päätellä, että tuontitullin hyöty menee kokonaisuudessaan tuottajille, sillä maailmanmarkkinahinta tullin kanssakin on alle kotimaisen tasapainohinnan 30. Siis kotimaisten tuottajien tarjottu määrä oli ilman tullia: 15 = 10 + q q = 5 ja nyt tullin kanssa 20 = 10 + q q = 10 eli tarjottu määrä kasvoi 10 5 = 5. Maailmanmarkkinahinnan funktiossa ei ole q-termiä, koska kotimainen kysyntä on liian pientä vaikuttamaan maailmanmarkkinahintaan (ainakin pienen maan kuten Suomen tapauksessa). V: Tosi. Kotimainen kysyntä on liian pientä vaikuttamaan maailmanmarkkinahintaan (ainakin pienen maan kuten Suomen tapauksessa).

6 13. Oletetaan, että tässä maassa kulutetaan ja tuotetaan tuotetta, jonka kotimainen kysyntä on P D = 1.2 Q ja kotimainen tarjonta on P S = Q. Tuotteen maailmanmarkkinahinta on 0.4 euroa eivätkä muutokset tarkasteltavan maan kysynnässä, tarjonnassa, kysytyssä määrässä tai tarjotussa määrässä vaikuta siihen. Valtio asettaa ulkomaiselle tuotteelle tullin, jonka suuruus on 0.2 per tuote. Mikä on tästä seuraava hyvinvointitappio (laske kuluttajan ylijäämä + tuottajan ylijäämä + valtion tulot ennen ja jälkeen tullin)? C Ilman tullia kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteesta korkeintaan 0.4 euroa. Tähän hintaan kotimaiset tuottajat suostuvat tuottamaan 0.2 kpl tuotetta. Yhteensä kuluttajat ostavan hinnalla 0.4 euroa 0.8 kpl tuotetta. Kuluttajan ylijäämä (CS) on 1/ = 0.32 ja tuottajan ylijäämä on 1/ = 0.02 eli kokonaisylijäämä on P Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät ennen tullia D 1.0 S PS = World price Q Tullin myötä ulkomaisen tuotteen hinta kuluttajille on 0.6 euroa, joten kotimaisten tuottajien ei kannata myydä yli tämän hinnan. Siispä tarjontakäyrästä saadaan, että tuottajat tarjoavat määrän 0.4 hintaan 0.6, jolloin tuottajan ylijäämä on Kuluttajien ylijäämä on 1/ =0.18. Nyt ulkomaisten tuotteiden määrä ostetuista tuotteista on 0.2, joten valtio saa tuoton =0.04, joten kokonaisylijäämä on = 0.3. Hyvinvointitappiota tulee tullin seurauksena siis 0.04.

7 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät tullin kanssa 1.2 P D 1.0 S World price + ta riff PS = Ta x re venue = World price 0.2 De a d w e ig h t los s = Q

8 14. Jatkoa edelliseen kysymykseen. Tulli- ja tuotantotukikokeilujen jälkeen valtio ymmärtää näiden toimenpiteiden kurjistavan kuluttajia. Valtio päättelee seuraavasti: jos kotimaisen tuotteen kulutukseen kannustaminen on haitallista, ehkäpä valtion tulisikin kannustaa kuluttajia ostamaan ulkomainen tuote maksimoidakseen kokonaisylijäämä. Siispä valtio tukee jokaista ostettua ulkomaista tuotetta 0.2 eurolla. Paljonko kokonaisylijäämä on nyt? V: B Ulkomaalaisiin tuotteisiin kohdistetun tuen takia kuluttajien kohtaama hinta on 0.2, jolloin kysytty määrä on 1. Kuluttajaylijäämäksi muodostuu 0.5. Tuki maksaa valtiolle = 0.2. Kotimaisten tuottajien ei kannata tarjota mitään hintaan 0.2, joten tuottajaylijäämä on nolla. Kokonaisylijäämäksi muodostuu siis = 0.3. Hyvinvointitappiota tulee 0.04 verrattuna tilanteeseen, jossa valtio ei suorita interventioita. Mitä ulkomaisen tuotteen tuesta voidaan yllä olevan vastauksen perusteella sanoa? V: Siinä ei ole järjen hiventä. Koska ulkomaalaisiin tuotteisiin kohdistetun tuen seurauksena kokonaishyvinvointi pienenee, ei tukea voi pitää perusteltuna.

9 15. Alla olevassa kuvassa on lineaarinen kysyntäkäyrä. Vertailemalla kysynnän hintajoustoa hinnoilla $2 ja $8, voit todeta, että B. kysyntä on joustavampaa hinnalla $8 kuin $2. Kysynnän hintajousto määritellään ε = δp P Q. Derivaatan δp (ei ) tulkinta on suoran kulmakerroin arvolla Q = q (eli mielivaltainen q:n arvo). δp Suoran kulmakerroin on tietysti vakio eli termi δp ja sen käänteisluku pysyvät δp muuttumattomina eri hinnoilla. Hintajoustojen keskinäinen suuruus riippuu siis vain termistä P Q. Luetaan molempia hintoja vastaavat kysytyt määrät kuvaajasta ja lasketaan edelleen P Q termien suuruudet näillä hinnoilla. Kun p= 2: P = 2 = 0, 05, kun p=8: P = 8 = 0, 8 eli kysyntä on Q 40 Q 10 joustavampaa hinnalla 8$.