Luku 1 Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasapaino
|
|
- Hannu Laakso
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 Luku Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasaaino Mikrotalousteoria käsittelee yksittäisten talousyksiköiden taloudellista käyttäytymistä ja talousyksiköiden toiminnan aggregointia erilaisissa institutionaalisissa kehikoissa eli erilaisilla markkinoilla. ) Talousyksiköt Talousyksiköitä ovat kuluttajat ja yritykset. Yritystä erinteisesti käsitellään yhtenä äätöksentekijänä, ei joukkona erilaisia intressiryhmiä (omistajat, johtajat, työntekijät). ) Käyttäytyminen Talousyksikkö valitsee annetusta äätösvaihtoehtojen joukosta sellaisen valinnan joka maksimoi jonkin tavoitefunktion arvon. Kuluttajilla on referenssit eli mieltymykset joita edustaa hyötyfunktio. Kuluttaja maksimoi hyötynsä annetulla budjettirajoitteella. Yritys maksimoi voittonsa annetulla kysynnällä ja tuotantoteknologialla. Yo. maksimointioletukset eivät ole täysin realistisia, mutta ne kuvaavat monissa tilanteissa sitä mitä taahtuu. Kuluttajat ja yritykset käyttäytyvät ikään kuin ne maksimoisivat tavoitefunktioidensa arvoja. 3) Institutionaalinen kehikko Institutionaalinen kehikko kuvaa mitä valintamahdollisuuksia agenteilla on, ja miten heidän mahdolliset valintansa ja tulemansa riiuvat muiden agenttien valinnoista. Kehikkona on yleensä hintamekanismi anonyymeillä markkinoilla: kuluttaja voi valita minkä tahansa hyödykeyhdistelmän johon hänellä on varaa, mikä taas riiuu hinnoista ja kuluttajan tuloista. Markkinat ovat anonyymit siinä mielessä, että kaikki kuluttajat kohtaavat samat hinnat. Mahdolliset valinnat yhdelle kuluttajalle riiuvat kaikkien muiden kuluttajien valinnoista hintojen kautta. Kuluttajien valinnat siis riiuvat hinnoista, hinnat toisaalta määräytyvät ko. valinnoista. Esimerkkejä: täydellinen kilailu, monooli, erilaiset huutokauat jne. Myöhemmin kurssilla oitaan, missä tilanteissa kyseiset mallit eivät sovellu, huomioiden erityisesti kuluttajan maksimointiongelma ja tutkitaan vaihtoehtoisia taoja hahmottaa sitä.
2 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 On muitakin taoja mallittaa markkinoiden toimintaa, esim. etsintämallit, joissa kauankäynti taahtuu aidosti ostajan ja myyjän välillä. Myyjät voivat houkutella ostajia ilmoittamalla hinnat, tai hinnat voivat määräytyä neuvottelussa tai huutokauan tuloksena. Hinnoissa voi tällöin olla hajontaa. 4) Tasaainoanalyysi Tasaainoanalyysissa tarkastellaan miten eri talousyksiköiden käyttäytyminen yhdessä määrää mitä valintoja tehdään. Tasaainossa kukin talousyksikkö valitsee itselleen arhaimman vaihtoehdon, ottaen annettuina institutionaalisen kehikon ja muiden talousyksiköiden valinnat. Jos talousyksiköitä on vähän, omalla valinnalla voidaan vaikuttaa muiden käyttäytymiseen (eliteoria).. Mikrotaloustieteen tarkoitus Pyritään ymmärtämään taloudellista toimintaa ja sen seurauksia, erityisesti sitä miten markkinat toimivat. Miksi? taloudellinen hyöty yksilölle ja yritykselle: kulutus ja tuotantoäätökset erilaisten instituutioiden tehokkuus/tehottomuus, merkitys olitiikalle. Esim. kilailuolitiikka, immateriaalioikeudet (atentit), verotus, alkkaustavat jne. älyllinen uteliaisuus. Teoriat ja mallit (Talous)teoria on kokoelma malleja. Teorian itäisi eriaatteessa olla testattavissa emiirisesti (tilastoaineistolla) tai laboratoriossa. Tämä ei kuitenkaan äde kaikkiin teorioihin. Voiko teoria silti olla hyvä? Voi, jos se auttaa tekemään ilmiön ymmärrettäväksi, järjellisesti selitettäväksi. Millainen on hyvä teoria? Olkoon kaksi kilailevaa teoriaa joilla jotain ilmiötä halutaan selittää, mutta kumikaan ei selitä ilmiötä täydellisesti. Teoria A soii aremmin havaintoihin kuin teoria B. Toisaalta B:n oletukset talousyksiköiden käyttäytymisestä ovat intuitiivisemia, uskottavamia, kun taas teorian A oletukset käyttäytymisestä ovat eäuskottavamia. Mallien aremmuutta ei idä arvioida ainoastaan sillä erustella miten ne soivat dataan vaan myös sillä erusteella tekeekö malli toiminnan ymmärrettäväksi.
3 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Luku Budjettirajoitus Kuluttajan teorian erusidea: kuluttaja valitsee hyödykkeiden joukosta ne, joita hän itää arhaina niillä varoilla, jotka hänellä on käytettävissään. aras tämän määrittävät kuluttajan mieltymykset eli referenssit varat määrittävät kuluttajan budjettirajoituksen Tässä luvussa tarkastelemme budjettirajoitusta, seuraavassa referenssejä. Kun nämä yhdistetään, voimme analysoida kuluttajan valintaa.. Budjettirajoitus Tarkastellaan kahden hyödykkeen taausta. Olkoon hyödykkeet ja ja merkitään x:llä niiden määrää. Tällöin sanomme, että { x, x } on kulutuskori se kertoo hyödykkeiden ja määrät Merkitään hyödykkeiden hintoja ja ja kuluttajan tuloja symbolilla m. Näillä tiedoin voimme määrittää kuluttajan budjettirajoituksen yleisessä muodossa seuraavasti: x + x m () Tulkinta: kuluttaja ei voi ostaa hyödykkeitä ja enemää kuin mitä hänen tulonsa mahdollistavat. Kun yhtälössä on eäyhtäläisyys merkki, uhumme budjettijoukosta, eli niiden kaikkien mahdollisten kulutuskorien joukosta, johon kuluttajalla on varaa Huom. Luonnollisesti kuluttaja ostaa useamia kuin kaksi hyödykettä, mutta usein kahden hyödykkeen tarkastelu on riittävää tulosten johtamiseksi. Kaksi hyödykettä on myös helo kuvata graafisesti. Usein kun tarkastelun kohteena on yhden, annetun hyödykkeen kysyntä, voidaan muiden hyödykkeiden hankittu määrä yhdistää yhdeksi hyödykkeeksi, ns. comosite commodity, jolloin ollaan meidän kahden hyödykkeen erustaauksessa.
4 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Budjettijoukon ominaisuuksia Kun kirjoitamme yhtälön () yhtä suuruutena, saamme budjettisuoran x + x = m () Tulkinta: budjettisuora kuvaa niitä hyödykkeen ja kombinaatioita, joihin kuluu koko kuluttajan tulo. Voimme ratkaista budjettisuorasta () hyödykkeen määrän suhteen jaetaan :lla ja saadaan x + x = m x = m x x m x = (3) m x = x budjettisuora Kuva. Budjettijoukko ja budjettisuora
5 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Yhtälö (3) on suoran yhtälö, jossa on kaksi erusosaa: m Vakio kertoo isteen, jossa suora leikkaa x akselin Kulmakerroin, kertoo, missä suhteessa kuluttaja voi vaihtaa hyödykettä hyödykkeeseen. AKTIVOIVA TEHTÄVÄ Marilla on 80 euroa kulutettavana kahteen hyödykkeeseen ja. Hyödyke maksaa 40 euroa er yksikkö (konserttiliu) ja hyödyke maksaa 0 euroa er yksikkö (elokuvaliu). Kirjoita ja ratkaise budjettirajoitus (leikkausisteet x ja x akselilla sekä kulmakerroin) ja iirrä budjettisuora. Kuva.
6 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Kulmakertoimen rooli: Jos kuluttaja haluaa lisätä x :n kulutusta ienellä määrällä x, niin kuinka x :n kulutus muuttuu, kun budjettirajoitus () on koko ajan voimassa? Merkitään x :n muutosta samalla taaa kuin x :n muutosta. i) kirjoita budjettirajoite ( x + x) + ( x + x ) = m ( ) ii) vähennä yhtälö () x + x = m yhtälöstä ( ) ( x x) x + ( x + x ) + x = m m saadaan x + x = 0, ts. kulutuksen arvon muutos on nolla x = x (siis x :n määrä vähenee) x x =, ts. x :n ja x :n määrien muutos taahtuu budjettisuoran kulmakertoimen, eli hintasuhteen mukaan AKTIVOIVA TEHTÄVÄ Osoitimme, että x x =. Pystyisitkö osoittamaan samaa eriaate derivaatoilla, hyödyntäen budjettirajoitemuotoa x m x =?
7 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Budjettisuoran muutokset Kun hinnat tai tulo muuttuvat, muuttuu myös budjettijoukko, eli niiden hyödykekorien joukko, johon kuluttajalla on varaa. Tarkastellaan kumaakin muutosta (i) Tulojen muutos Olkoon kuluttajan tulojen lisäys summa t, joten budjettisuora on x + x = m + t (4) Merkitään m = m + t ' ja ratkaistaan leikkausisteet: Kuva.3 Tulojen m lisääntyminen ja budjettisuora TS. Budjettisuora siirtyy ulosäin osoittaen, että kuluttajalla on varaa enemään, mutta kulmakerroin säilyy ennallaan. (ii) Hinnan muutos Olkoon hinta vakio, mutta hinta nousee; merk., jolloin budjettisuora on x + x = m (5)
8 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl ja x m x = (6) Näemme siis Kuva.4 Budjettisuora ja hinnan muutos kun > AKTIVOIVA TEHTÄVÄ 3 Oletetaan nyt, että Marin tulo kasvaa ja hänellä on 0. Hyödyke maksaa edelleen 40 euroa er yksikkö (konserttiliu) ja hyödyke maksaa 0 euroa er yksikkö (elokuvaliu). Miten muuttuu budjettirajoite? Kirjoita budjettirajoitus ja iirrä budjettisuora. Muista merkitä leikkausisteet akseleihin.
9 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Kuva.5 Entä jos tulot ovat edelleen 80 euroa, mutta elokuvaliun hinta laskee ja on 8 euroa? Kirjoita budjettirajoitus ja iirrä budjettisuora. Kuva.6
10 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Erikoistaaus: Entä jos molemmat hinnat muuttuvat yhtä aljon? olkoon hinnan muutos t, (t >, jos hinnat nousevat, t <, jos hinnat laskevat) m budjettisuora: t x t x = m x + x = + t johtoäätös: hintojen kertominen luvulla on sama kuin tulojen jakaminen samalla luvulla Kysymys: minkä tulkinnan voit antaa taauksille t > ja t <?.4 Budjettisuora & verotus, tukiaiset ja määrärajoitteet Julkisen vallan olitiikka vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihimme ja budjettirajoitukseemme. Varian käyttää kirjassaan eräitä erusveroja: a) yksikkövero (quantity tax): kuluttaja maksaa summan t jokaisesta ostamastaan hyödykkeestä b) ad valorem veron (value tax): kuluttaja maksaa veroa rosenttimäärän τ mukaan ostamansa tavaran arvosta. c) kertasummavero T: kuluttaja maksaa vakiosumman veroa riiumatta siitä, miten ostaa hyödykkeitä Veron sijaan vastaavat tukiaiset: Oitun testausta. Ratkaise budjettisuora ja iirrä sen kuvaaja, kun hyödykkeiden hinnat ovat = 4 ja = 6 ja m = 4.. Valtio asettaa yksikköveron t hyödykkeelle ja yksikkötukiaisen s hyödykkeelle ja maksaa tulonsiirtona kertasummatukiaisen S a) kirjoita budjettirajoitus yleisessä muodossa b) ratkaise ja iirrä kuvaaja tehtävän. Taauksessa, kun t =, s = ja S = 4.
11 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 Luku 3 Kuluttajan referenssit Lue muistiinanojen ja kurssikirjan lisäksi Juhana Vartiaisen luennon alaluvu Rationaalisen valinnan teorian erusteet saatavilla osoitteella htt:// (haettu ) Budjettirajoite kertoi millaisiin kulutuskoreihin kuluttajalla on varaa. Jotta tietäisimme, minkä kuluttaja valitsee vaihtoehtoisista koreista, meidän on kuvattava, kuinka kuluttaja arvostaa erilaisia kulutuskoreja. Tämä arvostuksen kuvaus tehdään ns. referenssirelaation ja referenssejä koskevien aksioomien avulla. 3. Kuluttajan referenssit Tarkastellaan kahta vaihtoehtoista kulutuskoria, jotka muodostuvat eri määristä hyödykkeitä ja : X = { x, x } versus Y = { y, y } Kun kuluttaja katsoo, että a) kulutuskori { x,x } on aremi kuin kori { y, y } kuluttaja aidosti referoi { x, x }:tä { y, y } Symboli aidosti referoinnille on f, eli { x, x } f { y y },, niin sanomme, että :een nähden. b) kulutuskori { x,x } on yhtä hyvä kuin kori { y, y } kuluttaja on indifferentti { x, x }:n { y, y } Symboli indifferenssille on, eli { x, x } { y, y } :n välillä., niin sanomme, että c) kulutuskori { x,x } on aremi tai ainakin yhtä hyvä kuin kori { y, y } sanomme, että kuluttaja heikosti referoi { x, x }:tä koriin { y, y } Symboli heikosti referoinnille on f, eli { x, x } f { y, y }, niin :een nähden.
12 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Preferenssejä koskevat oletukset Preferenssejä koskevilla oletuksilla yrimme turvaamaan, että kuluttajan valinnat ovat johdonmukaisia (rationaalisia). Oletukset ovat aksioomatyyisiä Ensimmäiset kaksi aksioomaa määrittävät ns. heikon taloudellisen rationaalisuuden A Täydellisyys (kaikkia voidaan verrata, ts. on osattava verrata relevantteja vaihtoehtoja) Kaikille kulutuskoreille X = { x, x } ja Y = { y, y } ätee, että joko X f Y, tai Yf X tai molemmat, jolloin X Y. Toisin sanoen jokaista kahta koria voidaan verrata toisiinsa ja joko todeta toinen aremmaksi tai molemmat yhtä hyviksi. A Transitiivisuus (johdonmukaisuus) Kaikille kulutuskoreille X, Y, Z ätee, että jos X f Y ja Y f Z, niin X f Z. Huom. heikko taloudellinen rationaalisuus vaatii ainoastaan, että kuluttajat ystyvät jäsentämään kulutusvalintoja vaihtoehtoisiin asiantiloihin (hyödykekoreihin), ja kykenevät asettamaan nämä vaihtoehtoiset tilat (hyödykekorit) referenssijärjestykseen johdonmukaisesti. Aksioomat A ja A ovat rationaalisen valinnan teorian, RVT, ohja. Kun täydellisyys ja transitiivisuus oletuksiin lisätään seuraavat kaksi aksioomaa, saadaan ns. vahva taloudellinen rationaalisuus, eli ns. hyvin käyttäytyvät referenssit. A3 (Aito, vahva) Monotonisuus (enemmän on aremi) Kaikille kulutuskoreille X ja Y ätee, että jos Y sisältää molemia hyödykkeitä ainakin yhtä aljon ja toista enemmän kuin X, niin Yf X. ( > sykologinen oletus: nonsatiation). Tärkeä ja rajoittava oletus. Sen mukaan aina halutaan lisää. Toisinaan sanotaan, että tämä on kaitalistinen itsekkyysoletus A4 (Aito, vahva) Konveksisuus (keskiarvoja referoidaan ääriäihin) Ne kulutuskorit, joita referoidaan heikosti suhteessa hyödykekoriin X muodostavat konveksin joukon. Konveksisuus ja keskiarvojen referoiminen määritetään teknisesti näin: o Olkoon 0 < t <. o Jos X Y, eli { x, x } { y, y }, niin tällöin konveksisuus imlikoi, että ( tx + ( t) y ), tx + ( t) y f x x { } { }, aksiooma (myös. aksiomi) on erusoletus, jonka aikkansaitävyys on ilmeinen.
13 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl AKTIVOIVA TEHTÄVÄ 3. Konveksisuus Olkoon kulutuskorit X = { x }, x = {5, } ja Y = { y }, y = {,5 } ja t = 0,5. Muistaen että keskimääräinen kori lasketaan {( tx ( t) y ), tx + ( t y } laske annetulla datalla keskimääräinen kori. +, ) Indifferenssikäyrät Kun kaikki yllä mainitut aksioomat ovat voimassa, voimme kuvata referenssejä indifferenssikäyrien avulla. Indifferenssikäyrä on niiden isteiden ura, jotka ovat keskenään yhtä hyviä. Kuva 3.. Indifferenssikäyrien kulmakerroin. Preferenssiaksioomat imlikoivat indifferenssikäyrien suhteen seuraavat seikat täydellisyys: kaikki hyödykeavaruuden isteet kuuluvat johonkin indifferenssikäyrään transitiivisuus: indifferenssikäyrät eivät leikkaa, monotonisuus: indifferenssikäyrät ovat laskevia, eli niillä on negatiivinen kulmakerroin, konveksisuus: indifferenssikäyrät ovat tasaisesti kaartuvia, joten kuluttajan valinta on yksikäsitteinen, ts. vain yksi kori on otimaalinen.
14 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Aktivoiva tehtävä 3.: osoita, että indifferenssikäyrät eivät voi leikata toisiaan, hyödyntäen tarvittaessa aksioomia A A4 ja kuvaajan avulla Kuva 3.5 Indifferenssikäyrät eivät voi leikata toisiaan Todistus:
15 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Alla esimerkki konkaaveista referensseistä, jotka konveksisuus sulkee ois (katso myös Varian luku 3 kuva 3.0) Konkaavi referenssit x y z aremi kuluttaja referoi ääriäät x ja y keskiarvokoriin z x y Kuva 3.4 Konkaavi referenssit
16 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Esimerkkejä ei hyvin käyttäytyvistä indifferenssikäyristä Täydelliset substituutit: Kaksi hyödykettä ovat kulutuksessa täydellisiä substituutteja, jos kuluttuja on valmis korvaamaan toista hyödykettä toisella jossain vakiosuhteessa indifferenssikäyrät ovat suoria viivoja, joiden kulmakerroin on vakio. Kuva 3.6. Täydelliset substituutit Täydelliset komlementit: Kaksi hyödykettä ovat kulutuksessa täydellisiä komlementteja, jos kuluttaja käyttää niitä jossain vakiosuhteessa indifferenssikäyrät ovat L kirjaimen muotoisia Kuva 3.7 Täydelliset komlementit
17 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Neutraali hyödyke: Hyödyke on neutraali, jos kuluttaja ei halua sitä lainkaan indifferenssikäyrät ovat ystysuoria viivoja Kuva 3.8. Neutraalihyödyke Haitake: hyödyke, josta kuluttaja ei lainkaan idä (laskee hyvinvointia) indifferenssikäyrien kulmakerroin onkin nyt ositiivinen, jos toinen hyödyke on tavallinen. Kuva 3.9. Haitake
18 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Tyydytys eli saturaatio kun on olemassa tasan yksi hyödykekori, jota kuluttaja itää arhaana indifferenssikäyrät ovat ellisejä Kuva 3.0 Saturaatio Aktivoiva tehtävä 3.3. Anna esimerkkejä seuraavaista hyödykkeistä/tilanteista. Täydelliset substituutit. Täydelliset komlementit 3. Neutraalihyödyke 4. Haitake 5. Saturaatio
19 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl Hyvin käyttäytyvät referenssit ja rajasubstituutiosuhde Hyvin käyttäytyviä indifferenssikäyriä luonnehditaan tyyillisesti termillä: rajasubstituutiosuhde, englanniksi marginal rate of substitution, MRS. Rajasubstituutiosuhde, MRS, kuvaa sitä, missä suhteessa kuluttaja on valmis luoumaan toisesta hyödykkeestä, kun saa toista korvaukseksi, eli jos merkitsemme deltalla marginaalisen ientä muutosta kummassakin hyödykkeessä, niin MRS = x x Kuva 3. Rajasubstituutiosuhde (MRS marginal rate of substitution) MRS:lle ätee, että se on vähenevä, eli annetulla korvauksella kuluttaja on halukas luoumaan yhä vähäisemmästä määrästä toista hyödykettä. Tämä ilmenee indifferenssikäyrien kaarevuutena.
Luku 1 Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasapaino
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 Luku Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasaaino Mikrotaloustieteessä kuvataan sitä, miten ihmiset (ml. yritykset) käyttävät rajallisia resurssejaan tyydyttääkseen
LisätiedotPerustiedot. Mikrotalousteorian jatkokurssi. Aikataulu. Mitä kansantaloustiede tutkii?
Perustiedot Mikrotalousteorian jatkokurssi 18.1.010 Oettajina Piia Aatola (eriodi III) sekä Katja Moliis (eriodi IV) 11 o kurssi, joka sisältää luentoja 4 h sekä harjoituksia 1 h. Harjoitukset vetää Karoliina
LisätiedotKuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan?
6..00 Viime kerralta Kuluttajan valinta ja kysyntä Y56 Luento 3 5..00 Preferenssit valintojen arvostus, järjestäminen Indifferenssikäyrät Rajakorvattavuussuhde Hyöty Hyötyfunktiot Rajahyöty Onko heloa
LisätiedotViime kerralta. Y56 Luento2. Kuinka valita piste budjettisuoralta? Mitä tänään opitaan?
..00 Viime kerralta Taloustiede mallintaa yhteiskunnan toimintaa Y56 Luento Preferenssit ja Hyöty Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa Vaihtoehtoiskustannus ja trade-off Valinnoista aiheutuvien hyötyjen
LisätiedotI I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A
II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan
LisätiedotKuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat
Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa
LisätiedotY56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaus
Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 00: HRJOITUSTEHTÄVÄT Mallivastaus. Olkoon Kallen ravintolassa söntiä ( ja muuta vaaa-ajan kulutusta ( kuvaava budjettirajoite muotoa. Kalle on valmis vaihtamaan hden
LisätiedotY56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät 1 - Mallivastaukset
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät - Mallivastaukset..00. Bujettirajoite Kuluttajalla on 50 euroa kulutettavana kahteen hyöykkeeseen ja. Hyöyke maksaa euroa er yksikkö ja hyöyke maksaa 5
Lisätiedotill 'l' L r- i-ir il_i_ lr-+ 1r l
ir a I - --+,.---+-,- i-ir il_i_ lr-+ 1r l rl ill 'l' L r- T- 'l rl *r- I s. ;l -' --S"[nJ+&L rlr D Ur-r^^;lA_e^ 3. Piirrä indi erenssikäyrät korille ( ; x 2 ); kun on tavallinen hyödyke, ja x 2 on tavallinen
LisätiedotLuku 16 Markkinatasapaino
76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien
LisätiedotY56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2
1 Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus to 5.2. klo 16 mennessä Chiaran lokerolle Koetilantie 5, 3. krs. Tehtävät voidaan palauttaa myös to 5.2. luennon alussa. En ota vastaan myöhään
LisätiedotLuku 14 Kuluttajan ylijäämä
56 Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan ylijäämän käsite on erittäin aljon käytetty hyvinvointitaloustieteessä. Käsite erustuu hyödyn maksimoinnin ja kysyntäkäyrän väliseen yhteyteen, eli siihen, että
LisätiedotKuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä
Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =
LisätiedotViime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto
Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto
Lisätiedota) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.
.. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla
Lisätiedotja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.
Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 8
MIKROTEORI, HRJOITUS 8 PNOSMRKKINT, KILPILU, OLIGOPOLI, PELITEORI J VIHTOTLOUS. Jatkoa tehtävään 4 (ja 5) harjoituksessa 7. a. Laske kolluusioratkaisu. Kahden samaa tuotetta tuottavan yrityksen kustannusfunktiot
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste
LisätiedotY56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2
Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus ke 10.2. klo 16 mennessä Piian lokeroon Koetilantie 5, 3. krs tai B-talon vahtimestarien kopin luona olevaan kurssikansioon. En
LisätiedotPari sanaa kuluttajan valintateoriasta
TU-91.1001, Kansantaloustieteen perusteet 10.10.2018 3. WWW-harjoitukset, vastaukset Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta Kuluttajan valintateorian taustalla on kuluttajan hyödyn optimointi budjettisuoran
LisätiedotViime kerralta Epävarmuus ja riski Optimaalinen kulutus-säästämispäätös: Tulo- ja substituutiovaikutus analyyttinen tarkastelu Epävarmuus Epävarmuus
Viie kerralta Epävaruus ja riski Luento 5 4..010 Tulo- ja substituutiovaikutus hinnan uutoksessa Substituutiovaikutus budjettisuora kiertyi alkuperäisen valinnan ypärillä Tulovaikutus uusi budjettisuora
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä
Lisätiedot3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen
LisätiedotKysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään
LisätiedotLuku 14 Kuluttajan ylijäämä
Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät
LisätiedotTENTTIKYSYMYKSET
MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 20.10.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään kysymykseen! Muista kirjoittaa nimesi
LisätiedotLuku 16 Markkinatasapaino
68 Luku 16 Markkinataaaino 16.1 Markkinataaainon määrity Tarkatelemme kilailulliia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaiuna uhteea makimihintoihin talouenitäjien
LisätiedotLuku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1
40 Luku 6 Kysyntä Edellisessä luvussa näie, että ratkaisealla kuluttajan valintaongelan pitäällä paraetrit (p, p, ) yleisinä, saae eksplisiittisen kysyntäfunktion kuallekin hyödykkeelle. Ilaisie kysyntäfunktiot
LisätiedotTaloustieteen mat.menetelmät 2017 materiaali 1
Taloustieteen mat.menetelmät 2017 materiaali 1 1 Taloustiede tutkii niukkojen resurssien kohdentamista kilpaileviin tarkoituksiin mikä on hyvä tapa kohdentaa? miten arvioida tuloksia? mitä niukkuus tarkoittaa?
LisätiedotLuku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi
1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat
Lisätiedothttps://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ
Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä
LisätiedotHarjoitus 7: vastausvihjeet
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 31C01100 Kevät 2017 Topi Hokkanen topi.hokkanen@aalto.fi Harjoitus 7: vastausvihjeet 1. (Epäyhtälörajoitteet) Olkoon f (x, y) = 6x + 4y ja g (x, y) = x 2 + y 2 2.
LisätiedotVarian luku 12. Lähde: muistiinpanot on muokattu Varianin (2006, instructor s materials) muistiinpanoista
Epävaruus Varian luku 12 Lähde: uistiinpanot on uokattu Varianin (2006, instructor s aterials) uistiinpanoista Epävaruus Tähän asti ollaan tarkasteltu kuluttajan optiaalista valintaa sivuuttaen kokonaan
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti
Lisätiedot* Taloudellisen ajattelun kurssi. * Tarkastelun lähtökohtana yksilöiden ja yritysten käyttäytyminen.
Vaasan yliopisto MIKROTALOUS I Kansantaloustiede KTT etri Kuosmanen 0 . JOHDANTO * Taloudellisen ajattelun kurssi. * Tarkastelun lähtökohtana yksilöiden ja yritysten käyttäytyminen. * Mikrotaloudellisen
LisätiedotLuku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi
1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat
Lisätiedot1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä
0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
LisätiedotKYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT
KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä
LisätiedotMIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA
MIKROTEORIA, HARJOITUS BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA tilasto (600 00) 00 a. Kulmakerroin: = = =, koska 00 sivua lisää ta aiheuttaa (00 400) 00 luopumisen 00 sivusta tilastoa. Toisin
LisätiedotY56 laskuharjoitukset 6
Y56 Kevät 00 Y56 laskuharjoitukset 6 Palautus joko luennolle/mappiin tai Katjan lokerolle (Koetilantie 5, 3. krs) to.4. klo 6 mennessä (purku luennolla ti 7.4.) Ole hyvä ja vastaa suoraan tähän paperiin.
Lisätiedotc. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L
MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
Lisätiedot11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)
11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan
Lisätiedot* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.
KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja
LisätiedotHaitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli
Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies
LisätiedotSivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi
Sivu 1 / 8 A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste Olli Kauppi Monisteen ensimmäinen luku käsittelee derivointia hieman yleisemmästä näkökulmasta. Monisteen lopussa on kurssilla
LisätiedotSalausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä Seuraavassa lauseessa saamme kongruensseille mukavia laskusääntöjä.
Lisätiedotk-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia
3.1.1. k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia f() = k (k > 0, k 1) Määrittely- ja arvojoukko M f = R, A f = R + Jatkuvuus Funktio f on jatkuva Monotonisuus Funktio f aidosti kasvava, kun k > 1 Funktio
LisätiedotRationaalisen valinnan teoria
Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,
LisätiedotHaitallinen valikoituminen: yleinen malli ja sen ratkaisu
Haitallinen valikoituminen: yleinen malli ja sen ratkaisu Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Matias Leppisaari 29.1.2008 Esityksen rakenne Yleinen malli Käypyys ja rajoitusehdot Mallin ratkaisu Kotitehtävä
Lisätiedot1.1. YHDISTETTY FUNKTIO
1.1. YHDISTETTY FUNKTIO (g o f) () = g(f()) Funktio g = yhdistetyn funktion g o f ulkofunktio Funktio f = yhdistetyn funktion g o f sisäfunktio E.2. Olkoon f() = 2 + 3 ja g() = 4-5. Muodosta funktio a)
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotKulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus
Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.
Lisätiedot10 y 2 3 x D 100; D 30 29 59 6 D 10 5. 100 10 2 3 a: Vastaavasti sadalla kilometrillä kulutettavan polttoaineen E10 energiasisältö on 90 100 x a C 10
Helsingin ylioisto, Itä-Suomen ylioisto, Jyväskylän ylioisto, Oulun ylioisto, Tamereen ylioisto ja Turun ylioisto Matematiikan valintakokeen 3.6.0 ratkaisut. Oletetaan, että litralla (uhdasta) bensiiniä
LisätiedotMS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5
MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta
Lisätiedot1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on
1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi.
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotPeliteoria luento 3. May 27, Peliteoria luento 3
May 27, 2015 Dominanssi Mitkä ovat uskottavia tulemia? Ja miksi? Yksi päätösteoreettinen periaate on dominanssi. Kuten lähes kaikkia taloustieteessä kiinnostavia käsitteitä niitä on kahta lajia. Aito ja
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotMatemaattisen analyysin tukikurssi
Matemaattisen analyysin tukikurssi 10. Kurssikerta Petrus Mikkola 22.11.2016 Tämän kerran asiat Globaali ääriarvo Konveksisuus Käännepiste L Hôpitalin sääntö Newtonin menetelmä Derivaatta ja monotonisuus
LisätiedotSalausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotKaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan!
MAA4 koe 1.4.2016 Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan! Jussi Tyni A-osio: Ilman laskinta. Laske kaikki
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotVoidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10
Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,
LisätiedotY56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero
Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa
LisätiedotHintakilpailu lyhyellä aikavälillä
Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:
LisätiedotMat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008
Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot
Lisätiedot1. Lineaarinen optimointi
0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
Lisätiedotsuurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille
KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita
LisätiedotOsa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)
Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen
Lisätiedot1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla
LisätiedotMAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014
MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän
Lisätiedotorigo III neljännes D
Sijoita pisteet A(1,4) ja B(4,5;5) sekä C(-3,4) ja D(-4,--5) y II neljännes C A I neljännes B x origo III neljännes D IV neljännes KOTIT. Sijoita ja nimeä koordinaatistoon pisteitä niin, että pisteet yhdistettäessä
Lisätiedot12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
LisätiedotA-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.
PITKÄ MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 7..07 NIMI: A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.. Valitse oikea vaihtoehto ja
Lisätiedot2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa
LisätiedotVanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016
Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.
LisätiedotSuora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste
Suora 1/5 Sisältö KATSO MYÖS:, vektorialgebra, geometriset probleemat, taso Suora geometrisena peruskäsitteenä Pisteen ohella suora on geometrinen peruskäsite, jota varsinaisesti ei määritellä. Alkeisgeometriassa
LisätiedotAluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö
Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotTenttiin valmentavia harjoituksia
Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.
LisätiedotOsa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotKA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo
1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä
Lisätiedoty=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6
MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+
LisätiedotSeuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti
Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 24.4.2018 kl. 10.00-15.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Käytettävissä olevat tulot (disposable
Lisätiedot1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon
LisätiedotEnsimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()
LisätiedotRatkaisut vuosien tehtäviin
Ratkaisut vuosien 1978 1987 tehtäviin Kaikki tehtävät ovat pitkän matematiikan kokeista. Eräissä tehtävissä on kaksi alakohtaa; ne olivat kokelaalle vaihtoehtoisia. 1978 Osoita, ettei mikään käyrän y 2
Lisätiedot