Luku 1 Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasapaino

Transkriptio

1 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 Luku Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasaaino Mikrotaloustieteessä kuvataan sitä, miten ihmiset (ml. yritykset) käyttävät rajallisia resurssejaan tyydyttääkseen arhaimmalla mahdollisella tavalla rajattomia tareitaan, eli miten resurssit kohdennetaan. Taloustiede on valintojen tiedettä. Valinnoista seuraa hyötyjä ja haittoja, joiden suhde otimoidaan. Mikrotalousteoria käsittelee yksittäisten talousyksiköiden taloudellista käyttäytymistä ja talousyksiköiden toiminnan aggregointia erilaisissa institutionaalisissa kehikoissa eli erilaisilla markkinoilla ) Talousyksiköt Talousyksiköitä ovat kuluttajat ja yritykset. Yritystä erinteisesti käsitellään yhtenä äätöksentekijänä, ei joukkona erilaisia intressiryhmiä (omistajat, johtajat, työntekijät). ) Käyttäytyminen Talousyksikkö valitsee annetusta äätösvaihtoehtojen joukosta sellaisen valinnan, joka maksimoi jonkin tavoitefunktion arvon. Kuluttajilla on referenssit eli mieltymykset joita edustaa hyötyfunktio. Kuluttaja maksimoi hyötynsä annetulla budjettirajoitteella. Yritys maksimoi voittonsa annetulla kysynnällä ja tuotantoteknologialla. Yo. maksimointioletukset eivät ole täysin realistisia, mutta ne kuvaavat monissa tilanteissa sitä mitä taahtuu. Kuluttajat ja yritykset käyttäytyvät ikään kuin ne maksimoisivat tavoitefunktioidensa arvoja. 3) Institutionaalinen kehikko Institutionaalinen kehikko kuvaa mitä valintamahdollisuuksia agenteilla on, ja miten heidän mahdolliset valintansa ja tulemansa riiuvat muiden agenttien valinnoista. Kehikkona on yleensä hintamekanismi anonyymeillä markkinoilla: kuluttaja voi valita minkä tahansa hyödykeyhdistelmän johon hänellä on varaa, mikä taas riiuu hinnoista ja kuluttajan tuloista. Markkinat ovat anonyymit siinä mielessä, että kaikki kuluttajat kohtaavat samat hinnat. Mahdolliset valinnat yhdelle kuluttajalle riiuvat kaikkien muiden kuluttajien valinnoista hintojen kautta. Kuluttajien valinnat siis riiuvat hinnoista, hinnat toisaalta määräytyvät ko. valinnoista. Esimerkkejä: täydellinen kilailu, monooli, erilaiset huutokauat jne. Myöhemmin kurssilla oitaan, missä tilanteissa kyseiset mallit eivät sovellu, huomioiden erityisesti kuluttajan maksimointiongelma ja tutkitaan vaihtoehtoisia taoja hahmottaa sitä.

2 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 On muitakin taoja mallittaa markkinoiden toimintaa, esim. etsintämallit, joissa kauankäynti taahtuu aidosti ostajan ja myyjän välillä. Myyjät voivat houkutella ostajia ilmoittamalla hinnat, tai hinnat voivat määräytyä neuvottelussa tai huutokauan tuloksena. Hinnoissa voi tällöin olla hajontaa. 4) Tasaainoanalyysi Tasaainoanalyysissa tarkastellaan miten eri talousyksiköiden käyttäytyminen yhdessä määrää mitä valintoja tehdään. Tasaainossa kukin talousyksikkö valitsee itselleen arhaimman vaihtoehdon, ottaen annettuina institutionaalisen kehikon ja muiden talousyksiköiden valinnat. Jos talousyksiköitä on vähän, omalla valinnalla voidaan vaikuttaa muiden käyttäytymiseen (eliteoria). 5) Analyysin eruseriaatteet:. Otimointieriaate ihmiset valitsevat erilaisista vaihtoehdoista sellaisia, jotka ovat heidän kannaltaan hyviä. Valintatilanteeseen liittyy aina rajoituksia: a. Kuluttajat: maksimoivat hyötyään (rajoite esim. budjetti), b. Yritykset: maksimoivat voittoaan (rajoitteet esim. teknologia, kilailijoiden toiminta), c. Julkinen valta: maksimoi kansalaisten hyvinvointia, mahdollisesti myös äättäjien omaa etua (rajoitteet esim. verokertymä, taloudenitäjien käyttäytyminen).. Tasaainoeriaate toimijoiden valintojen täytyy loulta olla yhteensoivat toistensa kanssa.. Mikrotaloustieteen tarkoitus Pyritään ymmärtämään taloudellista toimintaa ja sen seurauksia, erityisesti sitä miten markkinat toimivat. Miksi? taloudellinen hyöty yksilölle ja yritykselle: kulutus ja tuotantoäätökset erilaisten instituutioiden tehokkuus/tehottomuus, merkitys olitiikalle. Esim. kilailuolitiikka, immateriaalioikeudet (atentit), verotus, alkkaustavat jne. älyllinen uteliaisuus Usein erotellaan ositiivinen ja normatiivinen taloustiede. Positiivinen taloustiede yrkii selvittämään talouden toimintamekanismeja ja kehittämään teorioita. Normatiivinen taloustiede ottaa kantaa siihen, miten taloutta itäisi hoitaa ja millaiseen järjestelmään tulisi yrkiä.. Teoriat ja mallit (Talous)teoria on kokoelma malleja. Teorian itäisi eriaatteessa olla testattavissa emiirisesti (tilastoaineistolla) tai laboratoriossa. Tämä ei kuitenkaan äde kaikkiin teorioihin. Voiko teoria silti olla hyvä? Voi, jos se auttaa tekemään ilmiön ymmärrettäväksi, järjellisesti selitettäväksi.

3 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 Millainen on hyvä teoria? Olkoon kaksi kilailevaa teoriaa joilla jotain ilmiötä halutaan selittää, mutta kumikaan ei selitä ilmiötä täydellisesti. Teoria A soii aremmin havaintoihin kuin teoria B. Toisaalta B:n oletukset talousyksiköiden käyttäytymisestä ovat intuitiivisemia, uskottavamia, kun taas teorian A oletukset käyttäytymisestä ovat eäuskottavamia. Mallien aremmuutta ei idä arvioida ainoastaan sillä erustella miten ne soivat dataan vaan myös sillä erusteella tekeekö malli toiminnan ymmärrettäväksi. Taloudellinen malli on formaali ilmaisumuoto teoriasta. Malli on yleensä kokoelma matemaattisia yhtälöitä kahden tai useamman muuttujan suhteesta. Mallit ovat siis yksinkertaistuksia todellisuudesta.(vrt. Kartta) Usein ne erustuvat yksinkertaistaviin oletuksiin, riiuen mallin käyttötarkoituksesta. Ceteris Paribus eriaate eli muiden asioiden ysyminen ennallaan mahdollistaa kahden muuttujan välisen suhteen analysoinnin..3 Keskeisiä eruskäsitteitä mikrotalousteoriassa o Niukkuus (scarcity) ja trade-offs o Vaihtoehtoiskustannus (oortunity cost) o Marginaalit (margins) o Insentiivit, kannustimet (incentives) o Taloudellinen tehokkuus (economic efficiency) o Markkina (market definition) ja toimiala (industry) Luku Budjettirajoitus Kuluttajan teorian erusidea: kuluttaja valitsee hyödykkeiden joukosta ne, joita hän itää arhaina niillä varoilla, jotka hänellä on käytettävissään. aras tämän määrittävät kuluttajan mieltymykset eli referenssit varat määrittävät kuluttajan budjettirajoituksen Tässä luvussa tarkastelemme budjettirajoitusta, seuraavassa referenssejä. Kun nämä yhdistetään, voimme analysoida kuluttajan valintaa.. Budjettirajoitus Tarkastellaan kahden hyödykkeen taausta. Olkoon hyödykkeet ja ja merkitään x:llä niiden määrää. Tällöin sanomme, että x, x on kulutuskori se kertoo hyödykkeiden ja määrät Merkitään hyödykkeiden hintoja ja ja kuluttajan tuloja symbolilla m.

4 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 Näillä tiedoin voimme määrittää kuluttajan budjettirajoituksen yleisessä muodossa seuraavasti: x x m () Tulkinta: kuluttaja ei voi ostaa hyödykkeitä ja enemää kuin mitä hänen tulonsa mahdollistavat. Kun yhtälössä on eäyhtäläisyys merkki, uhumme budjettijoukosta, eli niiden kaikkien mahdollisten kulutuskorien joukosta, johon kuluttajalla on varaa Huom. Luonnollisesti kuluttaja ostaa useamia kuin kaksi hyödykettä, mutta usein kahden hyödykkeen tarkastelu on riittävää tulosten johtamiseksi. Kaksi hyödykettä on myös helo kuvata graafisesti. Usein kun tarkastelun kohteena on yhden, annetun hyödykkeen kysyntä, voidaan muiden hyödykkeiden hankittu määrä yhdistää yhdeksi hyödykkeeksi, ns. comosite commodity, jolloin ollaan meidän kahden hyödykkeen erustaauksessa.. Budjettijoukon ominaisuuksia Kun kirjoitamme yhtälön () yhtä suuruutena, saamme budjettisuoran x x m () Tulkinta: budjettisuora kuvaa niitä hyödykkeen ja kombinaatioita, joihin kuluu koko kuluttajan tulo. Voimme ratkaista budjettisuorasta () hyödykkeen määrän suhteen jaetaan :lla ja saadaan x x x m x m x m x (3)

5 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 m x x budjettisuora Kuva. Budjettijoukko ja budjettisuora Yhtälö (3) on suoran yhtälö, jossa on kaksi erusosaa: m Vakio kertoo isteen, jossa suora leikkaa x -akselin Kulmakerroin, hyödykkeeseen. kertoo, missä suhteessa kuluttaja voi vaihtaa hyödykettä AKTIVOIVA TEHTÄVÄ Marilla on 80 euroa kulutettavana kahteen hyödykkeeseen ja. Hyödyke maksaa 40 euroa er yksikkö (konserttiliu) ja hyödyke maksaa 0 euroa er yksikkö (elokuvaliu). Kirjoita ja ratkaise budjettirajoitus (leikkausisteet x ja x akselilla sekä kulmakerroin) ja iirrä budjettisuora.

6 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 Kuva. Kulmakertoimen rooli: Jos kuluttaja haluaa lisätä x :n kulutusta ienellä määrällä x, niin kuinka x :n kulutus muuttuu, kun budjettirajoitus () on koko ajan voimassa? Merkitään x :n muutosta samalla taaa kuin x :n muutosta. i) kirjoita budjettirajoite x x ) ( x x ) m ( ( ) ii) vähennä yhtälö () x x m yhtälöstä ( ) ( x x ) x ( x x x ) m m saadaan x x 0, ts. kulutuksen arvon muutos on nolla x x (siis x :n määrä vähenee) x x hintasuhteen mukaan, ts. x :n ja x :n määrien muutos taahtuu budjettisuoran kulmakertoimen, eli

7 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 AKTIVOIVA TEHTÄVÄ Osoitimme, että x x. Pystyisitkö osoittamaan saman eriaatteen derivaatoilla, hyödyntäen budjettirajoitteen muotoa x m x?.3 Budjettisuoran muutokset Kun hinnat tai tulo muuttuvat, muuttuu myös budjettijoukko, eli niiden hyödykekorien joukko, johon kuluttajalla on varaa. Tarkastellaan kumaakin muutosta (i) Tulojen muutos Olkoon kuluttajan tulojen lisäys summa t, joten budjettisuora on x x m t (4) Merkitään m m t ' ja ratkaistaan leikkausisteet: Kuva.3 Tulojen m lisääntyminen ja budjettisuora

8 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 TS. Budjettisuora siirtyy ulosäin osoittaen, että kuluttajalla on varaa enemään, mutta kulmakerroin säilyy ennallaan. (ii) Hinnan muutos Olkoon hinta vakio, mutta hinta nousee; merk., jolloin budjettisuora on ja x x m (5) x m x (6) Näemme siis Kuva.4 Budjettisuora ja hinnan muutos kun AKTIVOIVA TEHTÄVÄ 3 Oletetaan nyt, että Marin tulo kasvaa ja hänellä on 0. Hyödyke maksaa edelleen 40 euroa er yksikkö (konserttiliu) ja hyödyke maksaa 0 euroa er yksikkö (elokuvaliu). Miten muuttuu budjettirajoite? Kirjoita budjettirajoitus ja iirrä budjettisuora. Muista merkitä leikkausisteet akseleihin.

9 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 Kuva.5 Entä jos tulot ovat edelleen 80 euroa, mutta elokuvaliun hinta laskee ja on 8 euroa? Kirjoita budjettirajoitus ja iirrä budjettisuora. Kuva.6

10 Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 Erikoistaaus: Entä jos molemmat hinnat muuttuvat yhtä aljon? - olkoon hinnan muutos t, (t >, jos hinnat nousevat, t <, jos hinnat laskevat) - budjettisuora: t x t x m x x m t - johtoäätös: hintojen kertominen luvulla on sama kuin tulojen jakaminen samalla luvulla - Kysymys: minkä tulkinnan voit antaa taauksille t > ja t <?.4 Budjettisuora & verotus, tukiaiset ja määrärajoitteet Julkisen vallan olitiikka vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihimme ja budjettirajoitukseemme. Varian käyttää kirjassaan eräitä erusveroja: a) yksikkövero (quantity tax): kuluttaja maksaa summan t jokaisesta ostamastaan hyödykkeestä b) ad valorem veron (value tax): kuluttaja maksaa veroa rosenttimäärän mukaan ostamansa tavaran arvosta. c) kertasummavero T: kuluttaja maksaa vakiosumman veroa riiumatta siitä, miten ostaa hyödykkeitä Veron sijaan vastaavat tukiaiset: Oitun kertausta. Ratkaise budjettisuora ja iirrä sen kuvaaja, kun hyödykkeiden hinnat ovat 4 ja 6 ja m = 4.. Valtio asettaa yksikköveron t hyödykkeelle ja yksikkötukiaisen s hyödykkeelle ja maksaa tulonsiirtona kertasummatukiaisen S a) kirjoita budjettirajoitus yleisessä muodossa b) ratkaise ja iirrä kuvaaja tehtävän. Taauksessa, kun t =, s = ja S = 4. Lue ensi kertaa varten ja kertauksena: Lue muistiinanojen ja kurssikirjan lisäksi Juhana Vartiaisen luennon alaluvu Rationaalisen valinnan teorian erusteet saatavilla osoitteella htt:// (haettu 7..00)