Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Transkriptio

1 Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto piirtäminen Informatiivinen kuvaus kysynnän luonteesta Hintajousto: kuinka kysyntä reagoi hinnan muutokseen Hinnan muutoksen vaikutus kysyntään riippuu siis siitä, millä kohdalla kysyntää hinta muuttuu Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Yrityksen pohtiessa myyntitulojen kasvattamista hintoja nostamalle kannattaa sen tutkia kysynnän hintajoustoa Olkoon R=pq myyntitulo Kannattaako nostaa hintaa? p p, Jos hintaa nostetaan vähän, uusi hinta ja kysynnän voidaan olettaa laskevan, uusi kysyntä q q Uusi tulo nyt siis R ( pp)( qq) ja tulon muutos R( qp) ( pq) pq Milloin kokonaismuutos on positiivinen? 0 Kirjoitetaan tulonmuutos R ( qp) ( pq) R q Muotoon: q p p p q q p q asetetaan: q p 0 p q 1 p p q p huomaa, että viimeisen epäyhtälön vasen puoli on kysynnän hintajousto, joten saamme 1. Kerrotaan se vielä 1:llä, jolloin saamme ehdoksi hinnan nousun positiiviselle vaikutukselle myyjän tuloihin, että 1, Hinnan vaikutus myyntituloihin Myyjän rajatulo ja hintajousto eli tulot kasvavat hinnan noston avulla, jos kysynnän hintajouston itseisarvo on alle yhden eli kysyntä on kysyntäkäyrän joustamattomalla osalla Yhtälö R pq qp siis kertoi edellä, kuinka myyntitulo muuttuu, kun hintaa muutetaan. Jakamalla lauseke puolittain q : lla saamme myyjän rajatulon, joka kertoo kuinka myyjän tulo muuttuu, kun hän lisää hieman tarjottua määrää p MR pq q 1

2 Esimerkki - Otetaan p yhteiseksi tekijäksi, jolloin saadaan q p MR p1 p q p q - huomaa jälleen jouston kaava, joten saame q p 1 1 MR p1 p1 - jos 1, niin MR = 0 - jos 1, niin MR <0 - jos 1, niin MR >0 - Ts: kysynnän hintajousto määrittää jälleen ehdot myös parhaan myyntimäärän valinnalle! - Olkoon kysyntäkäyrä: q p - Kuten edellä, myyjän tulo on R pq - Tarvitsemme kuitenkin muotoilua käänteiskysyntäkäyrälle, jotta saisimme ilmaistua myyjän ongelman päätösmuuttujan eli q:n termein 1 käännetään p q 1 ja merkitään a ja b täten voimme ilmaista käänteiskysyntäfunktion seuraavasti: p a bq Myyjän tulo myytävän määrän funktiona on nyt R pq a bq q Derivoidaan tulo myytävän määrän suhteen, saadaan dr MR a 2bq dq Opitun testausta Markkinatasapaino Kysyntäfunktio on 12-6p=q Millä hinnalla tulo maksimoituu? Kysyntä = tarjonta Kilpailulliset markkinat Hinnanottajia Taloudenpitäjien toiveet yhdessä ratkaisee markkinahinnan Tasapainohinta Yhdistää kysynnän ja tarjonnan * D S p s. e. q ( p*) q p* Markkinatasapainon ratkaisu Markkinatasapainon ominaisuuksia q D =a-bp q S =c+dp q D =q S Pareto-tehokkuus: p*, q* - kombinaatio on Pareto-tehokas, jos yhdenkään taloudentoimijan hyvinvointia ei voida parantaa heikentämättä jonkun toisen hyvinvointia Takaa, että markkinahinta yhtäläistää kuluttajien rajamaksuhalukkuuden ja yritysten rajakustannukset eli kysynnän ja tarjonnan Usein analysoidaan käänteiskysyntää ja tarjontaa: Kysyntähinta: hinta, jolla kuluttaja on halukas ostamaan annetun määrän Tarjontahinta: hinta, jolla tuottaja on halukas tarjoamaan annetun määrän 2

3 Aktivoiva tehtävä 16.1 D -1 (q), S -1 (q) p* Kysyntä Tarjonta S -1 (q) = (-c+q)/d Tasapainossa, D -1 (q*) = S -1 (q*). Työn tarjontakäyrä on l s =10 ja kysyntäkäyrä on l d =80-10, missä l työ ja palkka Laske tasapaino ja -palkka. Mikä on palkka ja tarjottu työ, kun valtio tukee työllistämistä ja maksaa 1 euroa tukiaista tuntipalkkaan D -1 (q) = (a-q)/b jokaista työllistettyä kohti. q* q Mikä on l ja, kun valtio asettaa minimipalkan = euroa Tukiainen työllistämiselle s=1 Minimipalkka = l S 10 l S 10 l d 80 10( 1) l d l d Minimipalkka =, hyvinvointitappio Tasapainon muutos - verotus l S 10 Hyödykkeen verotuksessa täytyy erotella kysyntä- ja tarjontahinta Verottajan kannalta on yhdentekevää kuka veron maksaa 0 30 A C l d B D Yksikkövero myydylle hyödykkeelle Kuluttajalle: p D -t = p s, Tuottajalle: p D = p s +t, Ad Valorem vero Kuluttajalle p D (1-) = p s Tuottajalle: p D = p s (1-) 3

4 Markkinatasapaino yksikköveron tapauksessa Markkinatasapaino yksikköveron tapauksessa Lasketaan tasapaino veron tapauksessa Huomaamme, että sekä kuluttaja että tuottaja maksaa osan veroista Tuottajan saama hinta vähenee Kuluttajan maksama hinta kasvaa Huomaamme, että hinnanmuutos riippuu kulmakertoimesta 1. Miten p ja q muuttuvat veron johdosta? 2. Kuka maksaa veron kohtaanto? 3. Aiheuttaako verotus hyvinvointitappiota pienentääkö siis CS+PS summaa? 1. Uusi tasapaino KUVA 16.2 Uusi tasapaino Fig Alkuperäinen tasapaino Voidaan kuvata kahdella yhtäpitävällä tavalla Vero kohdistuu kuluttajaan, siirretään kysyntäkäyrää alaspäin p D (q*)-t = p s (q*) Vero kohdistuu tuottajaan, siirretään tarjontakäyrää ylöspäin p D (q*)= p s (q*)+t, Yhtälöt ovat yhtäpitäviä, joten tasapaino on sama molemmissa tilanteissa P D (q*)-t=p S (q*) P D (q*)=p S (q*)+t Kohtaanto kuka maksaa veron? Erikoistapaukset kuva 16.3 Riippuu joustoista: Jos tarjonta täysin joustavaa, kuluttaja maksaa veron Jos tarjonta täysin joustamatonta, tuottaja maksaa veron Yleensä jakautuu molemmille, mutta mitä joustavampi tarjontakäyrä, sitä enemmän kuluttaja maksaa Vero siirtyy kokonaisuudessaan kuluttajahintaan Tuottaja ei pysty siirtämään veroa kuluttajalle maksaa koko veron 4

5 Yleistapaus kuva 16.4 Hyvinvointitappio kuva 16. Huom! Mitä joustavampi tarjonta, sitä enemmän kuluttaja maksaa! Veron hyvinvointivaikutus Tentistä Kuluttajan ylijäämä laskee A+B Tuottajan ylijäämä laskee C+D Verottaja saa A+C Osallistua saa laskareiden tekijät Sali Bio2 AUD Hyvinvointivaikutus: (A+C) [(A+B)+(C+D)] = - (B+D) Tappio tai tehokkuustappio vastaa myymättä jääneen tuotannon arvoa Deadeight loss of the tax Max. 90p ( =240 koko kurssi) 3 osiota Monivalinta (kpl) Väittämät (4kpl) Laskuja (3-4kpl) Nettisivuille tulee kertausmateriaalia