Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Transkriptio

1 Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus = tulot -> (-p 1 /p 2 ) kulmakerroin Preferenssirelaatiot ja aksioomat - Eri hyödykekorien järjestys Indifferenssikäyrät kuvaavat hyödykekoreja, jotka tuottavat saman hyödyn tason -> (MRS= - / kulmakerroin) Hyöty kulutuksesta. Rajahyöty positiivinen, mutta aleneva. Indifferenssikäyrät hyödyn tasa-arvokäyriä Optimivalinta hyödyn maksimoinnista budjettirajoitteella tuottaa kysynnät x* 1 = ( p,m), x* 2 = ( p,m), Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys Hyöty ja rajahyöty Laajennuksia Hintojen ja tulojen muutosten vaikutus - SLUTSKY: jako tulo- ja substituutiovaikutuksiin - Normaali vs inferiorinen hyödyke vs Giffen hyödyke Kulutusvalinta yli ajan: - Hyöty kulutuksesta eri periodeilla U(c 1, c 2 ) - Budjettirajoite: nykyarvoinen kulutus = nykyarvoinen menot - Optimissa esim. säästämis kulutuspäätös Kulutusvalinta epävarmuuden vallitessa: - Tilariippuvaisuus : todennäköisyyksillä painotetut - Hyöty kulutuksista eri maailmantiloissa U(c 1, c 2 ) - Hyöty on odotettu hyöty: EU = 1 U(c 1, c 2 )+ 2 U(c 1, c 2 ) - Budjettirajoite tilariippuvainen: kulutus maailmantilassa i = menot maailmantilassa i - erilaiset riskipreferenssit: riskinkaihtaja, rakastaja, neutraali (hyötyfunktion muoto!) Kuluttajan hyöty Tähän asti : optimivalinta ja kysyntäkäyrä hyötyfunktiosta ja preferensseistä. Nyt: Kuinka estimoida hyöty havaitusta kysyntäkäyttäytymisestä? Kuluttaja saa hyötyä kuluttamalla hyödykkeitä, joista olisi valmis maksamaan markkinahintaa suuremman hinnan, reservaatiohinnan Maksuhalukkuus Hyödylle halutaan rahallinen arvo kysyntäanalyysilla mahdollista Politiikkamuutosten vaikutus hyötyyn 1

2 Reservaatiohinta Reservaatiohinta kysyntäkäyrä Maksimihinta, jonka kuluttaja on valmis maksamaan tai minimihinta, jonka myyjä hyväksymään tuotteesta Reservaatiohinta kuvaa siis halua maksaa yhdestä lisäyksiköstä rajamaksuhalukkuus Kuvaa siis kuluttajan kokemaa hyötyä kulutuksesta rahamääräisenä Tämä esitettynä jatkuvalle muuttujalle estimoi meille kysyntäkäyrän Reservaatiohintakäyrä kuvaa diskreettiä kysyntää. Koska vaikea tutkia diskreettiä valintaa, käytetään kysyntäkäyrää estimaattina Hinnan muutos näkyy muutoksena maksuhalukkuudessa Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan ylijäämän käsite on keskeinen hyvinvointitaloustieteessä Kysyntäkäyrä kuvaa eräin ehdoin kuluttajan rajamaksuhalukkuutta hyödykkeestä markkinahinnan ja rajamaksuhalukkuuden ero on kuluttajan ylijäämä Brutto- ja nettoylijäämä Kuluttajan bruttoylijäämä tarkoittaa, koko kysyntäkäyrän alapuolista aluetta, pinta-alaa Kuluttajan nettoylijäämä tarkoittaa kysyntäkäyrän alapuolista ja markkinahinnan yläpuolista alaa Kuluttajan ylijäämän kanssa samankaltainen käsite on ns. tuottajan ylijäämän käsite. Hyvinvointitaloustieteessä yleensä ajatellaan, että yhteiskunnan/viranomaisten tulisi toimia niin, että tuottajan ja kuluttajan ylijäämän summa maksimoituu Toinen tärkeä käsitepari on kompensoiva ja ekvivalentti variaatio hyödyn muutoksen mittareita Brutto- ja nettoylijäämä Brutto- ja nettoylijäämä 2

3 Kuluttajan ylijäämä Muutos hyödyssä Kuluttajan ylijäämä on täsmälleen euromääräinen hyöty hyödykkeen 1 kulutuksesta, jos hyöty on kvasilineaarinen hyödykkeen 2 suhteen. Muissa tapauksissa CS on vain approksimaatio hyödystä Yleensä olemme kiinnostuneita siitä, kuinka hinnan muutos muuttaa kuluttajan hyvinvointia. Täten hyvinvoinnin muutos voidaan jakaa kahteen komponenttiin: Alue R: kuvaa sitä, kuinka paljon enemmän rahaa kuluttajalla kuluu määrän ostamiseen verrattuna tilanteeseen ennen hintojen nousua Alue T: kuvaa menetetyn kulutuksen arvoa Muutos kuluttajan kokonaishyödyssä hinnan muutoksen seurauksena on siis arviolta kuluttajan ylijäämän muutoksen suuruinen Hyödyn muutos hinnan nousun seurauksena R: hinnan nousun aiheuttama rahankulutuksen kasvu T: menetetyn kulutuksen arvo Aktivoiva tehtävä 14.1 Olkoon markkinakysyntäkäyrä lineaarinen: D(p)=20-2p. Hyödykkeen hinta on aluksi p = 2 ja sitten hinta nousee, uuden hinnan ollessa p = 3. Kuinka paljon kuluttajan (netto)ylijäämä muuttuu? Kompensoiva ja ekvivalenttivariaatio Joskus tarvitsemme tarkempaa hyödyn muutoksen mittaa kuin kuluttajan ylijäämä. Aina ei välttämättä ole olemassa estimoitua tai estimoitavaa kysyntäkäyrää. Kysymys: mistä löydetään rahamitta hyödyn muutokselle? Vastaus: kompensoiva ja ekvivalenttivariaatio ovat vastaus tähän kysymykseen. Kompensoiva variaatio (CV) Kun haluamme tietää, kuinka paljon kuluttajan hyvinvointi laskee hinnan nousun seurauksena, voimme kysyä: Paljonko kuluttajalle tulisi antaa rahaa hinnan muutoksen jälkeen, jotta hän voisi yhtä hyvin kuin ennen hinnan muutosta? ts. kysymme paljonko budjettisuoraa tulee nostaa, jotta se sivuaisi alkuperäistä indifferenssikäyrää CV: on juuri vaadittu tulon muutos. 3

4 Kompensoiva variaatio Kompensoiva variaatio m1 p 1 px m1 p 1 px 1 1 px 2 2 Kompensoiva variaatio px p1x1 p2x2 m px px m CV = m 2 -m 1 (EV) Kysytään samaa kuin yllä, mutta toisin: Paljonko kuluttajalta tulee ottaa rahaa pois ennen hinnan muutosta, jotta hän voisi yhtä hyvin kuin hinnan muutoksen jälkeen? Alkutila p, * * x, x p p p xˆ 1 1 1, xˆ 2 Lasketaan alkuperäistä budjettisuoraa alaspäin kunnes se sivuaa uuden optimin mukaista indifferenssikäyrää ja luetaan akselilta rahamäärän muutos. Tämä muutos on EV m1 p 1 px m1 p 1 px 1 1 px 2 2 4

5 m1 p 1 px 1 1 px 2 2 m2 p 1 p2x2 m1 p 1 px 1 1 px 2 2 m2 p 1 p2x2 EV = m 1 -m 2. CV, EV JA CS Tuottajan ylijäämä (producer surplus) Kuluttajan hyödyn estimointi kysyntäkäyrästä Kuluttajan hyödyn rahamääräinen arviointi Politiikkamuutosten vaikutus kuluttajan hyötyyn Aina ei pystytä mittaamaan CS, esim. jos kysyntää ei voida estimoida silloin CV tai EV arvioita hyvinvoinnin muutoksesta Hinta (p) p Tuotto p y muuttuvat kustannukset on tuottajan ylijäämä PS Rajakustannukset eli tarjonta Muuttuvat kustannukset y tuottamisesta on rajakustannusten summa CV=EV kvasilineaarisille hyödyille y y tuotettu määrä Kustannus-hyötyanalyysi Kustannus-hyötyanalyysi Käytetään erilaisten politiikkavaihtoehtojen arvioimiseen rahamääräisesti Perustuu kuluttajan ja tuottajan ylijäämien muutosten arvioimiseen Suunnittelija/viranomainen pyrkii maksimoimaan aggregaatti CS + PS summaa Eri politiikkavaihtoehdoilla erilaisia vaikutuksia ylijäämiin: usein pienentää niitä ja aiheuttaa hyvinvointitappiota. hinta p 0 Vapaa markkinatasapaino ja sen tuottamat kuluttajan ja tuottajan ylijäämät CS PS tarjonta kysyntä q 0 Q D, Q S 5

6 Hinta p b Kustannus-hyöty -analyysi CS Kaupankäynnille asetetun t suuruisen veron aiheuttama hyvinvointitappio Hyvinvointitappio tarjonta Ensi kerralla Markkinakysyntä Jouston käsitteitä t p 0 p s Verokertymä PS q 1 q 0 kysyntä Q D, Q S 6