1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on"

Transkriptio

1 1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi q = 40 2q q = 10; p = 20 Kysynnän hintajousto on ε = dq dp p q = dq dp Ratkaistaan esim. kysyntäkäyrä q:n suhteen ja derivoidaan q = 40 p 2 dq dp = 1 2 Kysynnän hintajousto on siis ε = dq dp p q = = 1 2. Hyödykkeen tarjonta voidaan esittää yhtälöllä S(p) = q = 1 5 p2 + 10, p > 1. Missä pisteessä tarjonnan hintajousto on tasan 1? C. q = 20 Tarjonnan hintajousto kertoo, kuinka voimakkaasti tarjottu määrä (suhteellisesti) reagoi hyödykkeen hinnan (suhteelliseen) muutokseen. Jousto tietyssä pisteessä saadaan laskettua kuten kysynnän hintajoustokin, kaavalla ε = dq dp p q = 2 5 p p 1 5 p p 2 = p p = 50 Tehtävässä kysytty määrä q on näin ollen q = 1 5 p = = 20 = 2p2 p = 1

2 3. Johdetulla kysynnällä (derived demand) tarkoitetaan, että C. Hyödykkeen kysyntä johdetaan jonkin toisen hyödykkeen kysynnästä (esim. renkaiden kysyntä johdetaan autojen kysynnästä) Johdetusta kysynnästä puhutaan tuotannontekijöiden ja tuotannossa käytettävien välihyödykkeiden tapauksessa. Näitä hyödykkeitä (tai tuotannontekijöitä; voidaan myös ajatella, että välihyödykkeet ovat tuotannontekijöitä) tarvitaan, jotta jokin korkeamman jalostusasteen hyödyke saadaan tuotettua. Välihyödykkeiden kysyntä perustuu niiden avulla tuotettavan hyödykkeen kysyntään, josta välihyödykkeiden kysyntä johdetaan. Auton renkaat ovat esimerkki autojen tuotannossa tarvittavasta välihyödykkeestä ja renkaiden kysyntä on riippuvainen autojen kysynnästä 4. Mitkä seuraavista väittämistä ovat tosia? Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. Kyllä. Substituuttien runsaus lisää hyödykkeen kysynnän hintajoustoa ja vastaavasti niiden puute vähentää sitä: mitä enemmän vaihtoehtoja kuluttajalla on, sitä herkemmin hän reagoi tuotteen hinnanmuutoksiin Hyödykkeen tuotannontekijöiden (esim. p oma ja työvoima) liikkuvuus vaikuttaa normaalihyödykkeen tarjonnan hintajoustoon. Kyllä. Mitä helpommin tuotannontekijöitä on saatavilla, sitä herkemmin tarjottu määrä reagoi (tai ainakin voi reagoida) hinnan muutoksiin. Hyödykkeen kysyntäkäyrän kulmakertoimesta voidaan yleisesti päätellä hyödykkeen kysynnän hintajousto. Ei. Esimerkiksi laskevalla lineaarisella (eli kulmakerroin vakio) kysyntäkäyrällä hintajousto ei ole sama kaikilla käyrän pisteillä. Erityistapauksissa, kuten pysty- ja vaakasuorissa kysyntäkäyrissä, kulmakertoimesta voidaan kuitenkin päätellä kysynnän hintajousto. Jos hyödykkeen hinnan nousu (liikuttaessa pitkin kysyntäkäyrää) aiheuttaa myynnin kokonaistuottojen laskun, kysynnän on oltava joustavaa. Kyllä. Joustavan kysynnän tapauksessa kuluttajat reagoivat herkästi muutoksiin hyödykkeen hinnassa. Tällöin kysytyn määrän vähentyminen on suhteellisesti suurempaa kuin yhdestä hyödykkeestä saatava hinta, minkä seurauksena myyntitulot laskevat

3 5. Hyödykkeen A kysyntä on sen oman hinnan (Pa) sekä hyödykkeiden B ja C hintojen (Pb ja Pc) funktio seuraavasti: Qa = F(Pa, Pb, Pc) = Pa - 2Pb + 3Pc. Tällöin voidaan sanoa, että Hyödykkeet A ja B ovat komplementteja Kyllä. Hyödykkeen B hinnannoususta seuraa hyödykkeen A kysynnän lasku, joten A ja B ovat komplementteja. Eli jos hyödykkeen B hinta nousee, kuluttajat siirtyvät kuluttamaan vähemmän hyödykettä A. Komplementit ovat hyödykkeitä, joita kulutetaan yhdessä. Niinpä komplementin B hinnannousu tekee yhdistetystä kulutuskorista A + B kalliimpaa, ja vähentää kannustimia kuluttaa hyödykettä A Hyödykkeet A ja B ovat substituutteja Ei. Katso edellinen kohta. Hyödykkeet A ja C ovat substituutteja Kyllä. Hyödykkeen C hinnannousu lisää hyödykkeen A kysyntää. Substituutit ovat hyödykkeitä, jotka korvaavat toisensa. Niinpä substituutin C hinnan nousu lisää A:n kysyntää, kun kuluttajat siirtävät kulutustaan pois C:stä ja kohti A:ta Hyödykkeet A ja C ovat komplementteja Ei. Katso edellinen kohta. 6. Tuotteen A tulojousto on 2.5, tuotteen B 0.6 ja tuotteen C Kumpi väittämistä on totta? Tuote A on ylellisyyshyödyke. A:n kysyntä on selvästi joustavaa (itseisarvo > 1). Täten kyseessä on ylellisyyshyödyke. Tulojen kasvaessa, tuotteen A kysyntä kasvaa enemmän kuin tuotteen B. Joustavuus kuvaa juuri hinnan (niin nousun kuin laskun) vaikutusta kysyntään. A on joustavampi (2.5>0.6). Tuotteen B kysyntä on joustamatonta tulojen suhteen. B:n tulojousto on itseisarvoltaan alle 1 (0.6) eli se on joustamaton. Tuote B on välttämättömyyshyödyke. Välttämättömyyshyödykkeet ovat joustamattomia ja B on joustamaton (vertaa yllä).

4 7. Hyödykkeen A kysyntäkäyrä on q a = 100 p a. Hyödykkeen A kysynnän ristijousto ε ab p b hyödykkeen B suhteen on aina B. ε ab = 1 2 Kysynnän ristijousto mittaa kysytyn määrän suhteellista herkkyyttä jonkin toisen hyödykkeen hinnan suhteelliselle muutokselle, kun muut kysyntään vaikuttavat tekijät (tässä tapauksessa hyödykkeen oma hinta) pidetään muuttumattomina. Laskennallisesti se on siis muutoin sama kuin kysynnän hintajousto, mutta tarkasteltavana hintana ei ole hyödykkeen oma hinta vaan jonkin toisen hyödykkeen hinta ε ab = q a p b p b q a = [(100 p p a )(p b ) 1 2] p b = 1 b q a 2 (100 p a)(p b ) 3 2 p b p a = 1 2 Kysynnän ristijousto on siis vakio. Tarkasteltavan epälineaarisen kysynnän osittaisderivaatan q a muutos p b tapahtuva muutos (termi pienenee jatkuvasti) (derivaatan itseisarvo kasvaa jatkuvasti) sekä termissä p b q a kumoavat täsmälleen toisensa. Jos hyödykkeen oma hinta vakioidaan esimerkiksi kymmeneen, näyttää kysyntäkäyrä toisen hyödykkeen hinnan suhteen seuraavanlaiselta (hyödykkeen a kysytty määrä x-akselilla; hyödykkeen b hinta y-akselilla).

5 8. Oletetaan, että valkoiset ja keltaiset tennispallot ovat keskenään läheisiä substituutteja. Siispä valkoisten tennispallojen kysynnän ristijoustavuus suhteessa keltaisten tennispallojen hintaan on luultavasti B. Positiivinen ja itseisarvoltaan suuri. Kysynnän ristijousto mittaa, miten tuotteen kysyntä reagoi muutoksiin jonkin toisen tuotteen hinnassa. Mitä itseisarvoltaan suurempi tämän tuotteen ristijousto on, sitä herkemmin se reagoi toisen tuotteen hinnanmuutoksiin. Lisäksi ristijousto on positiivinen substituuttihyödykkeille ja negatiivinen komplementtihyödykkeille. Koska keltaiset ja valkoiset tennispallot ovat läheisiä substituutteja, muutos jommankumman hinnassa muuttaa merkittävästi toisen kysyntää (eli jos läheisen substituutin hinta laskee, kuluttajat siirtyvät sankoin joukoin kuluttamaan tätä halvempaa hyödykettä). Siispä pallojen kysynnän ristijoustavuus on positiivinen ja suuri. 9. Erään hyödykkeen kysyntäkäyrän tiedetään olevan P = -0.5*Q+4, missä P on hyödykkeen hinta ja Q määrä. Laske kysynnän hintajousto hinnalla 2. E. ε = -1. Kysynnän hintajousto määritellään ε = P. Lasketaan hintaa P=2 vastaava kysytty määrä Q yhtälöstä: δp Q 2 = 0. 5 Q = 0. 5 Q Q = 4. δp δp = 0. 5 δp = ( 0. 5) 1 = 2. Täten hintajousto on ε = = 1. (huom. ei ) on kysyntäkäyrän (suoran) kulmakerroin δp 10. Olkoon tuotteen kysyntäkäyrä P D = 4 Q ja tarjontakäyrä PS = Q. Miten tuotteen määrä ja hinta muuttuvat tasapainossa, jos tuotteelle asetetaan 3 /kpl vero? B. Tuotteen hinta kuluttajille on nyt 4 euroa ja tarjottu määrä on 1. Tarjottu määrä veron jälkeen on se määrän Q arvo, jolla kysyntä- ja tarjontakäyrän erotus on veron suuruinen eli Q = 1. Tuotteen hinta kuluttajille saadaan kysyntäkäyrästä: P D (1) = 4. Katsotaan tätä hieman tarkemmin. Vero siirtää tarjontakäyrää suuruutensa verran ylöspäin (tällöin tuottajalle jää myyntituloja täsmälleen yhtä paljon kuin ennen veroa). Uusi tarjontakäyrä on siis S P tax = P S + 3 = Q + 3 Uusi markkinatasapaino saavutetaan kysynnän ja tarjonnan leikkauksessa eli P D = P S Q = Q + 3

6 Siirtämällä termi Q yhtälön vasemmalle puolelle saadaan 4 Q Q = 3 PD P S = tax Yhtälöstä saatetaan havaita suoraan, että Q = 1. Tai sitten ratkaistaan toisen asteen yhtälö Q 2 + 3Q 4 = 0 Yhtälöllä on kaksi juurta, Q = 1 ja Q = -4. Hylätään negatiivinen juuri. 11. Giffenin hyödykkeet ovat hyödykkeitä, joita kulutetaan enemmän, kun niiden hinta nousee (ainakin tiettyyn rajaan asti). Olkoon yhden tällaisen hyödykkeen tarjontakäyrä Q S = P ja kysyntäkäyrä 4 QD = max { 1 P, 0} (eli kysyntäkäyrä saa arvon nolla, kun termi 1 P P 4 P 4 on negatiivinen). Mikä on tämän hyödykkeen kysynnän hintajousto markkinatasapainossa (jätetään tasapaino Q=P=0 huomioimatta)? B. ε = 3 Ensin lasketaan markkinatasapainopiste eli kysyntä- ja tarjontakäyrän leikkauspiste P = 1 P 4 P 4 p = 2 (hylätään, hinta ei voi olla negatiivinen) tai p = 2 Lasketaan hintaa p=2 vastaava määrä q sijoittamalla jompaankumpaan Q:n lausekkeeseen: Q s = 2 4 = 1 2. Kysynnän hintajousto saadaan kysyntäkäyrän lausekkeesta: ε = P = 4 P (1 P) δp Q (P 4) 2 P=2). P Q = 3 (sijoituksella Mitä tämän tuotteen kysytylle määrälle tapahtuu, kun hinta nousee tarpeeksi suureksi? Kysytty määrä on nolla, jos hinta on kyllin korkea. Emme ole matematiikan tunnilla, joten voimme sijoittaa p = 10 kysyntäkäyrän lausekkeeseen ja todeta termin 1 P menevän negatiiviseksi, jolloin kysyntä on nolla. P 4 Lisää tietoa Giffenin hyödykkeistä esim. Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/giffen_good Perusajatus on, että Giffenin hyödykkeet ovat niin inferiorisia, että niiden hinnan muutoksesta aiheutuva tulovaikutus on substituutiovaikutusta suurempi (tulo- ja substituutiovaikutuksia käsitellään luennolla 4). Jos hyödykkeen hinta nousee, kuluttajan budjettirajoite tiukkenee (= negatiivinen tulovaikutus). Vaikka substituutiovaikutuksen seurauksena kuluttajan kannattaa vähentää inferiorisen(kin) hyödykkeen kulutusta, hyödykkeen inferiorisuuden vuoksi negatiivinen tulovaikutus saa kuluttajan lisäämään hyödykkeen kulutusta. Silloin kun tulovaikutus on substituutiovaikutusta suurempi, puhutaan Giffenin hyödykkeestä: Giffenin hyödyke siis rikkoo kysynnän lain sillä kysyntäkäyrä on hinnan suhteen nouseva

7 12. Erään tuotteen kysyntäkäyrä kotimaassa on p = 50 q ja tarjontakäyrä puolestaan p = 10 + q. Maailmanmarkkinahinta ilman tuontitullia on p = 15. Kuinka paljon tuotteen kotimainen tuotanto kasvaa, mikäli kotimaan valtio päättää asettaa sille kiinteän tuontitullin, jonka suuruus on 5? A. Q = 5 Lasketaan kysytty määrä ilman ulkomaista tuontia: 50 q = 10 + q q = 20. Ja edelleen tasapainohinta sijoittamalla q = 20 kumpaan tahansa lausekkeeseen: p = = 30. Voidaan siis päätellä, että tuontitullin hyöty menee kokonaisuudessaan tuottajille, sillä maailmanmarkkinahinta tullin kanssakin on alle kotimaisen tasapainohinnan 30. Siis kotimaisten tuottajien tarjottu määrä oli ilman tullia: 15 = 10 + q q = 5 ja nyt tullin kanssa 20 = 10 + q q = 10 eli tarjottu määrä kasvoi 10 5 = 5. Väite: Maailmanmarkkinahinnan funktiossa ei ole q-termiä, koska kotimainen kysyntä on liian pientä vaikuttamaan maailmanmarkkinahintaan (ainakin pienen maan kuten Suomen tapauksessa). Tosi. 13. Oletetaan, että tässä maassa kulutetaan ja tuotetaan tuotetta, jonka kotimainen kysyntä on P D = 1.2 Q ja kotimainen tarjonta on P S = Q. Tuotteen maailmanmarkkinahinta on 0.4 euroa eivätkä muutokset tarkasteltavan maan kysynnässä, tarjonnassa, kysytyssä määrässä tai tarjotussa määrässä vaikuta siihen. Valtio asettaa ulkomaiselle tuotteelle tullin, jonka suuruus on 0.2 per tuote. Mikä on tästä seuraava hyvinvointitappio (laske kuluttajan ylijäämä + tuottajan ylijäämä + valtion tulot ennen ja jälkeen tullin)? C. DWL = Ilman tullia kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteesta korkeintaan 0.4 euroa. Tähän hintaan kotimaiset tuottajat suostuvat tuottamaan 0.2 kpl tuotetta. Yhteensä kuluttajat ostavan hinnalla 0.4 euroa 0.8 kpl tuotetta. Kuluttajan ylijäämä (CS) on 1/ = 0.32 ja tuottajan ylijäämä on 1/ = 0.02 eli kokonaisylijäämä on 0.34.

8 1.2 P Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät ennen tullia D 1.0 S PS = World price Q Tullin myötä ulkomaisen tuotteen hinta kuluttajille on 0.6 euroa, joten kotimaisten tuottajien ei kannata myydä yli tämän hinnan. Siispä tarjontakäyrästä saadaan, että tuottajat tarjoavat määrän 0.4 hintaan 0.6, jolloin tuottajan ylijäämä on Kuluttajien ylijäämä on 1/ =0.18. Nyt ulkomaisten tuotteiden määrä ostetuista tuotteista on 0.2, joten valtio saa tuoton =0.04, joten kokonaisylijäämä on = 0.3. Hyvinvointitappiota tulee tullin seurauksena siis Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät tullin kanssa 1.2 P D 1.0 S World price + ta riff PS = Ta x re venue = World price 0.2 De a d w e ig h t los s = Q

9 14. Jatkoa edelliseen kysymykseen. Tulli- ja tuotantotukikokeilujen jälkeen valtio ymmärtää näiden toimenpiteiden kurjistavan kuluttajia. Valtio päättelee seuraavasti: jos kotimaisen tuotteen kulutukseen kannustaminen on haitallista, ehkäpä valtion tulisikin kannustaa kuluttajia ostamaan ulkomainen tuote maksimoidakseen kokonaisylijäämä. Siispä valtio tukee jokaista ostettua ulkomaista tuotetta 0.2 eurolla. Paljonko kokonaisylijäämä on nyt? B. Ylijäämä = Ulkomaalaisiin tuotteisiin kohdistetun tuen takia kuluttajien kohtaama hinta on 0.2, jolloin kysytty määrä on 1. Kuluttajaylijäämäksi muodostuu 0.5. Tuki maksaa valtiolle = 0.2. Kotimaisten tuottajien ei kannata tarjota mitään hintaan 0.2, joten tuottajaylijäämä on nolla. Kokonaisylijäämäksi muodostuu siis = 0.3. Hyvinvointitappiota tulee 0.04 verrattuna tilanteeseen, jossa valtio ei suorita interventioita.

10 15. Alla olevassa kuvassa on lineaarinen kysyntäkäyrä. Vertailemalla kysynnän hintajoustoa hinnoilla $2 ja $8, voit todeta, että B. Kysyntä on joustavampaa hinnalla $8 kuin $2. Kysynnän hintajousto määritellään ε = P δp. Derivaatan δp Q Q = q (eli mielivaltainen q:n arvo). Suoran kulmakerroin on tietysti vakio eli termi δp (ei ) tulkinta on suoran kulmakerroin arvolla δp ja sen käänteisluku δp pysyvät muuttumattomina eri hinnoilla. Hintajoustojen keskinäinen suuruus riippuu siis vain termistä P Q. Luetaan molempia hintoja vastaavat kysytyt määrät kuvaajasta ja lasketaan edelleen P termien suuruudet Q näillä hinnoilla. Kun p= 2: P = 2 = 0, 05, kun p=8: P = 8 = 0, 8 eli kysyntä on joustavampaa hinnalla 8$. Q 40 Q 10

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä 0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Assignment: 2016 www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikrotaloustieteen ja mitkä makrotaloustieteen piiriin?

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan?

Kuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan? 6..00 Viime kerralta Kuluttajan valinta ja kysyntä Y56 Luento 3 5..00 Preferenssit valintojen arvostus, järjestäminen Indifferenssikäyrät Rajakorvattavuussuhde Hyöty Hyötyfunktiot Rajahyöty Onko heloa

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä 56 Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan ylijäämän käsite on erittäin aljon käytetty hyvinvointitaloustieteessä. Käsite erustuu hyödyn maksimoinnin ja kysyntäkäyrän väliseen yhteyteen, eli siihen, että

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Vastaukset 1. 1. Pirjon väite huonosta huumevalistuksesta vastaa näkemystä, jonka mukaan

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät

Lisätiedot

Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. 5 Paraabeli Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 13..017 ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Jos a > 0, paraabeli aukeaa oikealle. Jos a < 0, paraabeli aukeaa vasemmalle. Jos a = 0, paraabeli

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 5. 1. (a) Tarkastellaan uuden työntekijän palkkaamisen tuottoja ja kustannuksia eri skenaarioissa. Toimijat oletetaan aina riskineutraaleiksi, jos ei toisin mainita. Työntekijän tuottavuus

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

3. Kuluttajan valintateoria

3. Kuluttajan valintateoria 3. Kuluttajan valintateoria (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinataloudessa kotitaloudet

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion

Lisätiedot

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1 40 Luku 6 Kysyntä Edellisessä luvussa näie, että ratkaisealla kuluttajan valintaongelan pitäällä paraetrit (p, p, ) yleisinä, saae eksplisiittisen kysyntäfunktion kuallekin hyödykkeelle. Ilaisie kysyntäfunktiot

Lisätiedot

KERTEUSTA: Kysyntä-tarjonta-analyysi: Why the gold price is falling

KERTEUSTA: Kysyntä-tarjonta-analyysi: Why the gold price is falling KERTEUSTA: Kysyntä-tarjonta-analyysi: Why the gold price is falling Economist Jul 20th 2015 THE gold price, which hit a five-year low on July 20th, reflects supply and demand right now, and also expectations

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

2 Pistejoukko koordinaatistossa

2 Pistejoukko koordinaatistossa Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia

Lisätiedot

Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla

Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Kysyntäkäyrä on hinnan ja kysytyn määrän välinen relaatio tietyllä aikavälillä, tietyillä muiden tekijöiden tasoilla - tulot - muiden tuotteiden hinnat

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 (1) Yritys Valmistaa kuukaudessa q tuotetta. Kysyntäfunktio on p = 15 0, 05q ja kustannusfunktio on C(q) = 350 + 2q + 0, 05q 2. a) Yritys valmistaa nyt tuotteita kuukaudessa

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi, KTT olli.kauppi@aalto.fi Päivän ohjelma Joustot Yksilön kysynnästä markkinakysyntään (kirja: 5.5) Kuluttajan ylijäämä (kirja: 3.1) Pikajohdatus kuluttajan

Lisätiedot

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5. Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 31 Kirjoitetaan yhtälö keskipistemuotoon ( x x ) + ( y y ) = r. 0 0 a) ( x 4) + ( y 1) = 49 Yhtälön vasemmalta puolelta nähdään, että x 0 = 4 ja y 0 = 1, joten ympyrän

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka Tekijä Pitkä matematiikka 5..017 110 Valitaan suoralta kaksi pistettä ja piirretään apukolmio, josta koordinaattien muutokset voidaan lukea. Vaakasuoran suoran kulmakerroin on nolla. y Suoran a kulmakerroin

Lisätiedot

TU KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten

TU KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten TU-91.1001 KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten Tenttialue: luentojen 1-5 kalvojen käsittelemät aiheauleet, www-harjoitukset Taloustieteen käsitteitä Kysyntä-tarjonta-analyysi Kuluttajan

Lisätiedot

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut MAA.3 Koontitehtävät /, ratkaisut. (a) 3x 5x 4 = 0 x = ( 5) ± ( 5) 4 3 ( 4) 6 (b) (x 4) = (x 4)(x + 4) (x 4)(x 4) = (x 4)(x + 4) x 8x + 6 = x 6 x 6 8x = 3 : 8 x = 4 = 5 ± 73 6 (c) 4 x + x + = 0 4 x + 4x

Lisätiedot

Voitonmaksimointi, L5

Voitonmaksimointi, L5 , L5 Seuraavassa tullaan systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä q = tuotannon määrä (quantity) (kpl/kk) p = tuotteen hinta (price) (e/kpl) R(q) = tuotto (revenue) R(q) = pq MR(q) = rajatuotto

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

2 MARKKINOIDEN TOIMINTA

2 MARKKINOIDEN TOIMINTA 2 MARKKINOIDEN TOIMINTA 1 Markkinoiden toiminta Kuinka markkinat toimivat kysyntä ja tarjonta Markkinatasapaino Kysynnän joustot Markkinoiden toimivuus ja niiden säätely 2 Markkinat ovat mikä tahansa järjestely,

Lisätiedot

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on Suoran htälöt Suoran ratkaistu ja leinen muoto: Suoran htälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 = k + b, tai = a missä vakiotermi b ilmoittaa suoran ja -akselin

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen 1C00100 Mallivastaukset 2. 1. Markkinahinnan aikasarja on esitetty kuvassa 1. Yksittäisten muutosten vaikutukset on kuvattu aikasarjan jälkeen. Hinta 2018 2019 2021 2022 2024 2025 Vuosi Kuva 1: Markkinahinnan

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset

A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE Kevät 2017 Riku Buri HARJOITUKSET I: vastaukset 1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin a. Miten hyödykkeen kysyntään vaikuttaa jos, i. Substituutin hinta nousee Kysyntä kasvaa ii.

Lisätiedot

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Joukot. Georg Cantor ( )

Joukot. Georg Cantor ( ) Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista

Lisätiedot

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla

Lisätiedot

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

3. Laadi f unktioille f (x) = 2x + 6 ja g(x) = x 2 + 7x 10 merkkikaaviot. Millä muuttujan x arvolla f unktioiden arvot ovat positiivisia?

3. Laadi f unktioille f (x) = 2x + 6 ja g(x) = x 2 + 7x 10 merkkikaaviot. Millä muuttujan x arvolla f unktioiden arvot ovat positiivisia? Kertaustesti Nimi:. Onko väite tosi (T) vai epätosi (E)? a) Polynomin 4 3 + + asteluku on. b) F unktio f () = 8 saa positiivisia arvoja, kun > 4. c) F unktion f () = 3 4 kuvaaja on alaspäin aukeava paraabeli.

Lisätiedot

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) Opimme edellä, että ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinat ovat paikka, jossa ostajat

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran 4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. 3 Derivaatta. a) Vastaus: Merenpinta nousee aikavälillä 00:00-06:00 ja :30-7:30. Merenpinta laskee aikavälillä 06:00-:30 ja 7:30-3:00. b) Merenpinta nousi 0,35 cm ( 0,) cm = 0,55 cm tuona aikana. Merenpinta

Lisätiedot

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

ehdolla y = f(x1, X2)

ehdolla y = f(x1, X2) 3.3. Kustannusten minimointi * Voiton maksimointi: panosten määrän sopeuttaminen -----> tuotanto * Kustannusten minimointi: tiett tuotannon taso -----> etsitään optimaalisin panoskombinaatio tuottamaan

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi Sivu 1 / 8 A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste Olli Kauppi Monisteen ensimmäinen luku käsittelee derivointia hieman yleisemmästä näkökulmasta. Monisteen lopussa on kurssilla

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä

Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä (vihkon palautus kokeeseen tullessa) Koe Mahdolliset testit

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET

TENTTIKYSYMYKSET MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 20.10.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään kysymykseen! Muista kirjoittaa nimesi

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin

Lisätiedot

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()

Lisätiedot

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77 Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)

Lisätiedot

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet, Syksy 2014 1. www-harjoituksen mallivastaukset Tehtävä 1 Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 14..016 Kertaus K1. a) b) x 18 ( x 9) ( x ) ( x+ ) lim = lim = lim x+ x+ ( x + ) x x x = lim (x 6) = ( ) 6 = 1 x x + 6 ( ) + 6 0 lim = =

Lisätiedot

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet Valintakokeessa on kaksi osaa: Osa 1 sisältää viisi esseetehtävää kansantaloustieteestä. Osasta 1 voi saada 0 30 pistettä. Osa sisältää kuusi matematiikan laskutehtävää. Osasta voi saada 0 30 pistettä.

Lisätiedot

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-39 Optimointioppi Kimmo Berg 6 harjoitus - ratkaisut min x + x x + x = () x f = 4x, h = x 4x + v = { { x + v = 4x + v = x = v/ x = v/4 () v/ v/4

Lisätiedot