5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)

Transkriptio

1 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme edellä, että markkinat toimivat tehokkaasti kun tehokkuutta mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla Tarkastelutapaa voidaan käyttää esimerkiksi hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen 1 1

2 5. säännöstely Hyödykkeen tai palvelun hintaa voidaan säännöstellä määräämällä sille: Maksimihinta (price ceiling, esim. vuokrien säännöstely Suomessa ennen 199-lukua) Jos markkinahinta alittaa maksimihinnan, maksimihinnalla ei ole merkitystä. Muuten maksimihinta johtaa tilanteeseen, jossa kysyntä>tarjonta. Minimihinta (price floor, esim. lakisääteinen tai työehtosopimuksessa sovittu minimipalkka) Jos markkinahinta ylittää minimihinnan, minimihinnalla ei ole merkitystä. Muuten minimihinta johtaa tilanteeseen, jossa tarjonta>kysyntä. 2

3 Esimerkki 1: vuokrasäännöstely lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Jos vuokrasäännöstely otetaan käyttöön yllättäen, lyhyellä tähtäimellä vuokranantajien on vaikea siirtää vuokra-asuntoja muuhun käyttöön. Siksi lyhyellä tähtäimellä: Vuokra-asuntojen tarjonta on joustamatonta. Vuokrasäännöstely alentaa vuokria ilman oleellista muutosta vuokra-asuntojen määrään. Pitkällä tähtäimellä vuokrasäännöstely tekee uusien vuokra-asuntojen rakentamisen kannattomammaksi. Siksi pitkällä tähtäimellä: Vuokra-asuntojen tarjonta on varsin joustavaa Vuokrasäännöstely vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa dramaattisesti. 3

4 EsLyhyellä tähtäimellä vuokrasäännöstely ei vähennä markkinoiden kokonaisylijäämää, vaan siirtää sitä vuokranantajilta vuokralaisille Vuokra Tarjonta Maksimivuokra Liikakysyntä Kysyntä Vuokra-asuntojen määrä 4

5 Figure 2 Rent Control in the Short Run and in the Long Run mutta pitkällä tähtäimellä vuokra-asuntoja on vähemmän, ja kokonaisylijäämä vähenee. Vuokra Tarjonta Maksimivuokra Liikakysyntä Kysyntä Vuokra-asuntojen määrä Copyright 211 South-Western 5

6 Esimerkki 2: minimipalkka Oppikirjan yksinkertaistetussa mallissa (ns. klassisessa työttömyyden teoriassa) tahatonta työttömyyttä ei ole markkinatasapainossa. Todellisuudessa tahatonta työttömyyttä aiheuttaa ilman minimipalkkojakin mm.: Se että työpaikkojen ja työntekijöiden etsiminen vie aikaa ( kitkatyöttömyys ) Tehokkuuspalkkaus Näihin palataan kurssin makro-osassa! Minimipalkka lisää työn tarjontaa ja vähentää kysyntää, ja lisää näin työttömyyttä. 6

7 Klassisen teorian mukaan tahatonta työttömyyttä ei ole ilman minimipalkkaa Figure 4 How the Minimum Wage Affects the Labour Market Palkka Työn tarjonta Tasapainotyöllisyys Tasapainopalkka Työn kysyntä Työn määrä tunneissa 7

8 mutta minimipalkka lisää työn tarjontaa ja pienentää kysyntää aiheuttaen näin työttömyyttä. Palkka Minimipalkka Työn ylitarjonta (työttömyys) Työn tarjonta Työn kysyntä Kysytty määrä Tarjottu määrä Työn määrä tunneissa 8

9 5.1 Verotuksen kohtaanto Julkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menoja Verotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen markkinoilla vaihdettua määrää seurauksena on se, että yhteiskunnan kokonaishyvinvointi (eli kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summa) vähenee julkiset menot toisaalta nostavat hyvinvointia Tarkastelemme tässä sitä, miten hyödykkeen verotus itsessään vaikuttaa hyvinvointiin Verotuksen kohtaanto (tax incidence) mittaa sitä kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottaja vastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta Seuraavan kuvion esimerkki:,5 euron vero jäätelön myyjille 2 9

10 Kuvio 5.1 Myyjille asetetun veron vaikutus ostajille ilman veroa myyjille 3,3 3, 2,8 tasapaino veron vallitessa Vero (,5) S 2 S 1 Vero nostaa tarjontakäyrää veron määrällä (,5) Tasapaino ilman veroa Kysyntä D Määrä 3 1

11 Kuvio 5.1: hinta ilman veroa = 3, ja vaihdettu määrä = 1 hyödykevero,5 euroa kannetaan myyjiltä (esimerkiksi arvonlisävero on tällainen) jokaisesta myydystä tuotteesta on maksettava tämän verran valtiolle vero lisätään hintaan, jolloin tarjontakäyrä nousee ylös hinnan noustessa vaihdettu määrä pienenee (1 9) ja päädytään uuteen tasapainoon hinta kuluttajille = 3,3 hinta tuottajille = 2,8 vero = 3,3 2,8 =,5 Se kumpi osapuoli veron lopulta maksaa, riippuu siitä, miten veron aiheuttama hinnan korotus vaikuttaa markkinatasapainoon tämä puolestaan riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista se osapuoli maksaa suuremman osan, jonka käyttäytyminen on joustamatonta 4 11

12 Kuvio 5.2 Verotuksen kustannusten jakautuminen (a) Joustava tarjonta, joustamaton kysyntä ostajille 1. Kun tarjonta on joustavampaa kuin kysyntä... Tarjonta Veroton hinta myyjille Vero niin niin vero kohdistuu enemmän kuluttajille kuin tuottajille. Kysyntä Määrä 5 12

13 Kuvio 5.2 Verotuksen kustannusten jakautuminen (b) Joustamaton tarjonta, joustava kysyntä ostajille Veroton hinta Vero 1. Kun kysyntä on joustavampaa kuin tarjonta... Tarjonta kuin kuluttajien. myyjille 2....vero kohdistuu enemmän tuottajien maksettavaksi... Kysyntä Määrä 6 13

14 Hyödykeveron kohtaanto Jos P on tuotteen hinta kuluttajalle ja T on tuoteyksiköltä maksettava vero, hinta tuottajalle on P T Verottoman tilanteen tasapainohinta sijaitsee arvojen P T ja P välissä, ja sen sijainti ilmaisee, kumpi maksaa verosta suuremman osan, tuottaja vai kuluttaja. Olkoon ΔP=veron aiheuttama hinnan muutos. Kuviot osoittavat, että: vero siirtyy kokonaan kuluttajahintoihin ΔP=T, jos kysyntä on täysin joustamatonta tai jos tarjonta on täysin joustavaa. vero jää kokonaan tuottajan maksettavaksi eli ΔP=, jos tarjonta on täysin joustamatonta tai jos kysyntä on täysin joustavaa. 14

15 5.2 Verotuksen tehokkuustappio (deadweight loss) Edellä opimme, että verotus nostaa hintaa ja vähentää vaihdettua määrää Seuraavaksi näemme, että vaihdetun määrän väheneminen alentaa kuluttaja- ja tuottajaylijäämien summalla mitattua hyvinvointia hyvinvointitappio on sitä suurempi mitä enemmän kysyntä ja tarjonta vähenevät veron vuoksi eli mitä joustavampia kysyntä ja tarjonta ovat hinnan suhteen Veron tuotto (tax revenue) valtiolle veron määrä per yksikkö T kertaa myyty määrä Q eli TQ verotuoton oletetaan tulevan hyödylliseen käyttöön yhteiskunnassa 8 15

16 Kuvio 5.3 Veron tuotto Tarjonta ostajille myyjille Veron tuotto (T Q) Veron määrä (T) Myyty määrä (Q) Kysyntä Määrä kun vero Määrä ilman veroa Määrä 9 16

17 Kuvio 5.4 Verotuksen hyvinvointivaikutus ostajille ilman veroa myyjille = PB = P1 = PS A B D F C E Tarjonta Kysyntä Q2 Q1 Määrä 1 17

18 Verotuksen hyvinvointivaikutus kuviossa 5.4 kuluttajan ylijäämä ennen veroa = A+B+C veron jälkeen = A muutos = -(B+C) tuottajan ylijäämä ennen veroa = D+E+F veron jälkeen jälkeen = F muutos = -(D+E) veron tuotto ennen veroa = ei mitään Verotuksen jälkeen = B+D kokonaisylijäämä ennen veroa = A+B+C+D+E+F veron jälkeen = A+B+D+F muutos = -(C+E) Nettotappiota kuvaa alueen C+E pinta-ala 18 11

19 Kuvio 5.5 Veron vaikutus ja joustot (a) Joustamaton tarjonta Tarjonta Veron määrä Kun tarjonta on joustamatonta, niin veron hyvinvointitappio on pieni. Kysyntä Määrä 12 19

20 Kuvio 5.5 Veron vaikutus ja joustot (b) Joustava tarjonta Kun tarjonta on joustavaa, niin tappio on suuri. Vero Tarjonta Kysyntä Määrä 13 2

21 Kuvio 5.5 Veron vaikutus ja joustot (c) Joustamaton kysyntä Tarjonta Vero Kun kysyntä on joustamatonta, niin veron tappio on pieni. Kysyntä Määrä 14 21

22 Kuvio 5.5 Veron vaikutus ja joustot (d) Joustava kysyntä Tarjonta Vero Kun kysyntä on joustavaa, niin verotuksen aiheuttama hyvinvointitappio on suuri. Kysyntä Määrä 22 15

23 Mitä opimme? Verotuksesta aiheutuu yhteiskunnalle hyvinvointitappio siitä syystä, että se vähentää markkinoilla vaihdettua määrää Verotuksen kiristyessä hyvinvointitappio yleensä kasvaa Tappio on pieni silloin, kun vero vähentää vain vähän vaihdettua määrää kun kysyntä ja tarjonta ovat joustamattomia millaisia hyödykkeitä kannattaisi verottaa? Miksi yhteiskunta sitten kerää veroja? sillä on julkisia menoja jotka on rahoitettava! Optimiveroteoria Miten asettaa verot siten, että menot voidaan rahoittaa mahdollisimman pienin tappioin? Professori James A Mirrlees Kauppakorkeakoulumme kunniatohtori 16 23

24 5.3 Kansainvälisen kaupan hyvinvointivaikutus Tarkastelemme suljettua kansantaloutta, joka avaa markkinansa kansainväliselle kaupalle Näytämme, että kaupan avautuminen lisää kokonaishyvinvointia, kun sitä mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämän summalla mutta että: kotimaiset kuluttajat kärsivät, jos maa ryhtyy viejäksi kotimaiset tuottajat kärsivät, jos maa ryhtyy tuojaksi Kummassakin tapauksessa toinen osapuoli voittaa enemmän kuin toinen kärsii kokonaisylijäämä kasvaa koska etujen ristiriita on olemassa, niin tarvitaan mekanismeja, jotka jakavat kaupan hyödyn 17 24

25 Kuvio 5.6 Kansainvälinen kauppa viejämaassa kaupan jälkeen ennen kauppaa Kotimainen tarjonta maailmanmarkkinoilla Vienti Kotimainen kysyntä Kotimainen kysyntä Kotimainen tarjonta Määrä 18 25

26 Kuvio 5.7 Kaupan hyöty viejämaalle kaupan jälkeen ennen kauppaa A C B Kuluttajaylijäämä ennen kauppaa Vienti D Kotimainen tarjonta maailmanmarkkinoilla Tuottajaylijäämä ennen kauppaa Kotimainen kysyntä Määrä 19 26

27 Kaupan hyöty viejämaalle: kuluttajan ylijäämä ennen kauppa = A+B kaupan jälkeen = A muutos = -B tuottajan ylijäämä ennen kauppaa = C kaupan jälkeen = B+C+D muutos = B+D kokonaisylijäämä ennen kauppaa = A+B+C kaupan jälkeen = A+B+C+D muutos = D Mistä hyvinvoinnin lisäys tulee? ulkomailta! 2 27

28 Kuvio 5.8 Kansainvälinen kauppa tuojamaassa ennen kauppaa Kotimainen tarjontakäyrä kaupan jälkeen Tuonti maailmanmarkkinoilla Kotimainen kysyntäkäyrä Kotimainen tarjonta Kotimainen kysyntä Määrä 21 28

29 Kuvio 5.9 Kaupan hyöty tuojamaalle Kuluttajan ylijäämä kaupan jälkeen Kotimainen tarjonta ennen kauppaa kaupan jälkeen C A B D Tuonti maailmanmarkkinoilla Tuottajan ylijäämä kaupan jälkeen Kotimainen kysyntä Määrä 22 29

30 Kaupan hyöty tuojamaalle: kuluttajan ylijäämä ennen kauppa = A kaupan jälkeen = A+B+D muutos = B+D tuottajan ylijäämä ennen kauppaa = B+C kaupan jälkeen = C muutos = -B kokonaisylijäämä ennen kauppaa = A+B+C kaupan jälkeen = A+B+C+D muutos = D Mistä hyvinvoinnin lisäys tulee? ulkomailta! 23 3