5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi"

Transkriptio

1 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän tuotetta, jolla hänen tarpeiden tyydytyksensä (eli hyötynsä) maksimoituu tämä näkyy siten, että hän valitsee sellaisen määrän tuotetta, jolla hänen maksuhalukkuutensa vastaa markkinahintaa tällä hinnalla jokainen tuottaja (eli yritys) tuottaa sellaisen määrän tuotetta, jolla voitto maksimoituu yritys valitsee tuotannon tason siten, että rajakustannus vastaa markkinahintaa Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkina-tasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti 1

2 1. Miten toimisin, jos olisin hyväntahtoinen diktaattori? Oletetaan, että olen hyväntahtoinen (eli vain yhteiskunnan parasta ajatteleva) diktaattori, joka saa määrätä, kuinka paljon tuotetaan ja kulutetaan Oletetaan ensin, että kansantaloudessa on vain yksi kuluttaja ja yksi yritys kuluttaja kuluttaa, yritys valmistaa kuluttajan hyötyfunktio on U(x) ja yrityksen kustannusfunktio on C(x) Yhteiskunnan nettohyvinvointi on silloin W(x) = U(x) C(x) se maksimoituu pisteessä x*, jossa MU(x*) = MC(x*) eli sillä tuotannon ja kulutuksen määrällä, jolla kuluttajan rajahyöty = yrityksen rajakustannus jos tiedän U:n ja C:n, määrään yrityksen tuottamaan x* ja kuluttajan kuluttamaan x* 2

3 Kuviona: U(x), C(x) kulmakerroin = MU(x) = du(x)/dx U(x) C(x) W(x) = U(x)- C(x) kulmakerroin = MC(x) = dc(x)/dx Optimaalinen valinta x*: MU(x*) = MC(x*) x 3

4 Entä jos kuluttajia on kaksi, A ja B? pitää ensin miettiä, mikä silloin on yhteiskunnan hyvinvointi oletetaan tässä, että se saadaan laskemalla A:n ja B:n hyvinvoinnit yhteen Yhteiskunnan nettohyvinvointi W = U A (x A ) + U B (x B ) C(x A +x B ) maksimoituu kun määrään kokonaistuotannon x = x A + x B ja jaan sen kuluttajille siten, että MU A (x A ) = MU B (x B ) = MC(x A +x B ) tuotanto jaetaan kuluttajille siten, että rajahyödyt ovat yhtä suuria tuotannon taso valitaan siten, että rajakustannus = rajahyöty 4

5 Entä jos yrityksiäkin on kaksi, 1 ja 2? Yhteiskunnan nettohyvinvoinniksi tulee W = U A (x A ) + U B (x B ) C 1 (q 1 ) C 2 (q 2 ) jossa q 1 = yrityksen 1 tuotos ja q 2 = yrityksen 2 tuotos. Optimiehdoksi tulee (ei johdeta tässä): MU A (x A ) = MU B (x B ) = MC 1 (q 1 ) = MC 2 (q 2 ) x A + x B = q 1 + q 2 tuotanto jaetaan kuluttajille siten, että rajahyödyt ovat yhtä suuret ja yrityksille siten että rajakustannukset ovat yhtä suuret 5

6 Diktaattorin käytännön ongelma: miten saa selville hyödyt U ja kustannukset C Suomessa on 2,5 milj. kotitaloutta ja yritystä kysyttäessä ihmiset eivät kerro preferenssejään totuudenmukaisesti, jos hyötyvät tiedon salaamisesta Mikä neuvoksi? Taloustieteen neuvo: luo markkinat et tarvitse tietoa hyödyistä etkä kustannuksista kuten aiemmin opittiin, kuluttajat valitsevat määrät siten että jokaisella kotitaloudelle rajahyöty = hinta eli MU(x) = P... ja tuottajat valitsevat tuotantonsa siten, että jokaisella yrityksellä rajakustannus = hinta eli MC(q) = P hinta määräytyy siten, että kokonaiskysyntä vastaa tarjontaa: x = q lopputuloksena kulutus ja tuotanto määräytyvät siten että MU = MC eli yhteiskunnan nettohyöty W = U C maksimoituu! 6

7 => Taloustieteen 5. perusperiaate: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää talouden toiminta Yhteiskunnan rajahyöty = Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta = Yrityksen rajakustannus = Yhteiskunnan rajakustannus - jolloin tuotteen hinta kertoo sekä sen kuluttamisesta yhteiskunnalle syntyvästä hyödyn (hyvinvoinnin) lisäyksestä, jota rajahyöty mittaa, että sen tuottamisesta yhteiskunnalle syntyvien kustannusten lisäyksestä, joita rajakustannus kuvaa 7

8 Yhden kuluttajan ja yrityksen talous kuviona: U(x), C(x) U(x) kulmakerroin = MU(x) = P C(x) W(x) = U(x)-C(x) U(x)-Px Px Px-C(x) Optimaalinen valinta x* : MU(x*) = P = MC(x*) kulmakerroin = MC(x) = P x 8

9 Opiskelemme seuraavaksi nämä asiat tarkemmin Näemme, että markkinoilla yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu, kun hyvinvointia mitataan kuluttajan ylijäämän ja tuottajan ylijäämän summalla Edellä esitetyssä yhden kuluttajan ja yhden yrityksen tapauksessa kuluttajan ylijäämä = U(x) Px... ja tuottajan ylijäämä = Px C(x) Yhteiskunnan hyvinvointi = kuluttajan ylijäämä + tuottajan ylijäämä = U(x) Px + Px C(x) = U(x) C(x) 9

10 2. Kuluttajan ylijäämä (consumer surplus) Yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä mittaa kyseisen kuluttajan maksuhalukkuutta tuotteesta (eli rajahyötyä) ja tuotteen hinta kuvaa sen ostamisesta kuluttajalle koituvia menoja Käsite on jo valintakoekirjasta tuttu (H&M, s. 73), mutta esitellään se nyt tarkemmin esimerkkien avulla Yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä = maksuhalukkuus miinus hinta, jonka maksaa huom: maksuhalukkuus voi olla suurempi kuin hinta esimerkiksi ensimmäiseltä yksiköltä esimerkiksi ensimmäinen tuoppi olutta Kuluttajat eroavat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen seuraavan sivun esimerkki Mankiw n ja Taylorin kirjasta Economics 2nd ed, Ch 7 10

11 Esimerkki maksuhalukkuudesta (willingness to pay) ja kysyntäkäyrästä Ostaja Maksuhalukkuus Hinta Ostajat Määrä > 100 ei ketään 0 John John 1 Paul John, Paul 2 George John, Paul, George Ringo kaikki

12 Kysyntäkäyrä Hinta 100 Johnin maksuhalukkuus 80 Paulin maksuhalukkuus 70 Georgen maksuhalukkuus 50 Ringon maksuhalukkuus Kysyntä Määrä 12

13 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Hinta = 80: - vain John ostaa - hänen kuluttajan ylijäämänsä = = 20 koska hän oli halukas maksamaan 100 mutta saa 80 eurolla Hinta $ Johnin kuluttajan ylijäämä ( 20) Kysyntä Määrä 13

14 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Hinta = 70 - sekä John että Paul ostavat - Johnin kuluttajan ylijäämä on nyt = 30 - Paulin ylijäämä on = 10 koska Paul valmis maksamaan 70 - ylijäämä on yhteensä 40 euroa Hinta Johnin kuluttajan ylijäämä ( 30) Paulin kuluttajan ylijäämä ( 10) 50 Kuluttajan ylijäämä yhteensä ( 40) Kysyntä Määrä 14

15 Kuviossa 1 tarkastellaan hinnan muutoksen vaikutusta kuluttajan ylijäämään kysyntäkäyrä kuvaa kuluttajien maksuhalukkuutta eli heidän rajahyötyään kysyntäkäyrän alla oleva alue 0BACQ 1 kuvaa kuluttajien hyötyä U(Q 1 ) kulutuksesta Q 1 tämä perustellaan tarkemmin taloustieteen syventävillä kursseilla kuluttajien menoja P 1 Q 1 mittaa alue 0BCQ 1 nettohyötyä U(Q 1 ) P 1 Q 1 kuvaava kuluttajan ylijäämä on siten alue ABC kuluttajan ylijäämä on nettohyödyn euromääräinen mitta Kuvion 1 (b)-osassa hinta laskee tasolta P 1 tasolle P 2 kuluttajan ylijäämä kasvaa alueen DBCFE verran alue DBCE koituu alkuperäisten kuluttajien hyväksi eli niiden, jotka ostivat tuotetta jo hinnalla P 1 alue ECF koituu uusien kuluttajien hyödyksi eli niiden, jotka ostavat vasta kun hinta putoaa P 2 :een 15

16 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 1. Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään Hinta A (a) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P 1 Kuluttajan ylijäämä P 1 B C kysyntä 0 Q 1 Määrä 16

17 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 1. Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään Hinta A (b) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P 2 P 1 Alkup. kuluttajan ylijäämä B C Ylijäämä uusille kuluttajille P 2 0 D Ylijäämän lisäys alkuperäisille kuluttajille E Q 1 Q 2 F Kysyntä Määrä 17

18 3. Mitä olemme oppineet kuluttajan teoriasta tähän mennessä? 1) Sen, minkä maallikkokin tietää, eli että tuotteen hinnan laskiessa sen kysyntä kasvaa 2) Lisäksi sen, että kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kulutuksesta koituvaa hyvinvointia tätä ei maallikko osaa 3) Tuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja sen nousu vähentää hyvinvointia tätä ei maallikko tiedä 18

19 Hyödyn ja kuluttajaylijäämän välinen yhteys: yksi hyödyke Hinnan laskiessa P 1 P 2 kysytty määrä kasvaa x 1 x 2 ja hyöty lisääntyy U 1 U 2. Kuluttajaylijäämän muutos P 1 ABP 2 mittaa tätä hyödyn lisäystä oikeanpuoleisessa kuviossa. U,P U 2 U P 1 x P P1 A U 1 P 2 x P 2 B Kysyntäkäyrä MU x 1 x 2 x x 1 x 2 x Opetus: Teoreettisella hyötyfunktiolla on vain välineellinen arvo. Sitä ei käytännössä tarvita enää sen jälkeen, kun tiedämme, että hyvinvointia voidaan mitata suoraan havaittavissa olevan kysyntäkäyrän avulla. 19

20 4. Tuottajan ylijäämä (producer surplus) Tarjontakäyrä kuvaa tuotteen valmistuksen rajakustannusta ja tuotteen hinta sitä tuloa, jonka valmistaja saa yhden yksikön myymisestä Tuottajan ylijäämä mittaa sitä hyötyä, jonka myyjä saa markkinoille osallistumisesta Tuottajat eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen seuraava esimerkki on Mankiw n ja Taylorin kirjasta Economics, 2nd ed, Ch 7 20

21 Esimerkki neljän talomaalarin palvelujen kustannuksista ja tarjontakäyrästä Myyjä Kustannus Hinta Myyjät Määrä Millie kaikki 4 4 Julie Julie, Georgie, Nana Georgia Georgia, Nana Nana Nana 1 < 500 ei ketään

22 Maalauspalvelujen tarjontakäyrä 22

23 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Hinta = 600: - vain Nana tarjoaa palveluja - hänen tuottajan ylijäämänsä on = 100 Hinta Tarjonta Nanan tuottajan ylijäämä ( 100) Maalattujen talojen määrä 23

24 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Hinta = 800: - sekä Nana että Georgia tarjoavat - Nanan tuottajan ylijäämä on = 300 ja Georgian = 200 => ylijäämä yhteensä on 500 Hinta 900 Tuottajan ylijäämä yhteensä ( 500) Tarjonta Georgian tuottajan ylijäämä ( 200) Nanan tuottajan ylijäämä ( 300) Maalattujen talojen määrä 24

25 Kuviossa 2 tarkastellaan hinnan nousun vaikutusta tuottajan ylijäämään tarjontakäyrä kuvaa tuottajien rajakustannuksia sen alle jäävä alue kuvaa tuottajien kokonaiskustannuksia tämä perustellaan tulevilla taloustieteen kursseilla kun hinta on P 1 ja myydään määrä Q 1, niin tulot ovat P 1 Q 1 eli alue 0BCQ 1 kuviossa kustannukset ovat alue 0ACQ 1 ylijäämä on siten näiden erotus eli alue ABC Kuvion (b)-osassa hinta nousee tasolta P 1 tasolle P 2 tuottajan ylijäämä kasvaa alueen BDEFC verran alue BDEC koituu alkuperäisten tuottajien hyväksi eli niiden hyväksi, jotka olivat markkinoilla jo hinnalla P 1 alue CEF koituu uusien tuottajien hyväksi eli niiden, jotka tulevat markkinoille vasta kun hinta nousee 25

26 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 2. Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään (a) Tuottajan ylijäämä hinnalla P 1 Hinta Tarjonta P 1 B Tuottajan ylijäämä C A 0 Q 1 Määrä 26

27 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 2. Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään (b) Tuottajan ylijäämä hinnalla P 2 Hinta Ylijäämän kasvu alkuperäisille tuottajille Tarjonta P 2 D E F P B 1 Alkuperäinen tuottajan ylijäämä C Ylijäämä uusille tuottajille A 0 Q 1 Q 2 Määrä 27

28 5. Markkinoiden tehokkuus Opimme edellä, että jos hyväntahtoinen diktaattori päättäisi tuotannosta ja kulutuksesta siten, että maksimoisi yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin, hän määräisi asiat niin, että kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Kokonaishyvinvointi = kulutuksesta yhteiskunnalle koituva hyvinvointi miinus tuotantokustannukset Opimme myös, että markkinamekanismi johtaa hajautetun päätöksenteon kautta tilanteeseen, jossa kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Näemme seuraavaksi, että markkinatalous myös maksimoi yhteiskunnan hyvinvoinnin, kun sitä mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla johtaa samaan tulokseen kuin diktaattorin politiikka Markkinat toimivat tässä mielessä tehokkaasti 28

29 Kuvio 3. Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa Hinta A D Tarjonta Tasapainohinta Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä E Jos vaihdettu määrä olisi pienempi kuin tasapainomäärä, olisi ylijäämien summa pienempi! Kysyntä B C 0 Tasapaino- Määrä määrä 29 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

30 6. Mitä opimme markkinoiden tehokkuudesta? 1) Markkinat allokoivat tuotteiden kulutuksen niille kuluttajille, jotka arvostavat niitä eniten maksuhalukkuudella (eli rajahyödyllä) mitattuna 2) Markkinat allokoivat tuotteiden valmistuksen niille yrityksille, joiden tuotantokustannukset ovat alhaisimmat 3) Markkinoille tuotetaan ja siellä vaihdetaan määrä, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämien summalla mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin 30

31 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 4. Markkinatasapainon tehokkuus Hinta Tarjonta Kustannus myyjille Arvo ostajille Kysyntä 0 Tasapainomäärä Määrä Arvo ostajille on suurempi kuin myyjille. Arvo ostajille on pienempi kuin myyjille. 31

32 Markkinoiden tehokkuus käytännössä Markkinat eivät toimi tehokkaasti, jos jokin tekijä estää tasapainon syntymisen esimerkkeinä verotus ja monopolit...tai jos tuotannosta tai kulutuksesta syntyy kustannuksia tai hyötyjä, jotka eivät näy hinnassa ulkoisvaikutukset Markkinat voivat johtaa tulonjaon kannalta epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen hyvinvointiteoria (welfare economics) käsittelee tätä asiaa 32

33 Kertausta ja tulevan ennakointia: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää talouden toiminta Yhteiskunnan rajahyöty = Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta = Yrityksen rajakustannus = Yhteiskunnan rajakustannus 33

34 Tehottomuutta syntyy mm. epätäydellisestä kilpailusta... Yhteiskunnan rajahyöty = Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta > Yrityksen rajakustannus = Yhteiskunnan rajakustannus 34

35 ... tai ulkoisvaikutuksista kulutuksessa ja/tai tuotannossa Yhteiskunnan rajahyöty Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta = Yrityksen rajakustannus Yhteiskunnan rajakustannus 35

36 Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat tehottomasti Henkilön 2 hyvinvointi Yhteiskunnan (= 1 ja 2) hyvinvointi Monopolit puretaan, ulkoisvaikutukset sisäistetään Tehottomat markkinat Henkilön 1 hyvinvointi 36

37 ... tai kun ne johtavat hyvinvoinnin (tulojen) epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen Henkilön 2 hyvinvointi A C B Julkisen vallan puuttuminen markkinoiden toimintaan (A B) johtaa tehokkuustappioon (B C) Henkilön 1 hyvinvointi 37

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) Opimme edellä, että ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinat ovat paikka, jossa ostajat

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät

Lisätiedot

Harjoitusten 2 ratkaisut

Harjoitusten 2 ratkaisut Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

3. Kuluttajan valintateoria

3. Kuluttajan valintateoria 3. Kuluttajan valintateoria (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinataloudessa kotitaloudet

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Kansantaloustieteen perusteet*

Kansantaloustieteen perusteet* Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo Kansantaloustieteen perusteet* Syyskuu 2010 Vaasa *Hannu Törmän ja Hannu Piekkolan luentomonisteet perustuvat Matti Pohjolan Aalto yliopiston

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) 10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se on price

Lisätiedot

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä

Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä Edellä rajakustannuksia MC(x) ja rajahyötyä MB(x) tarkasteltaessa käsiteltiin vain tapausta, jossa x on diskreetti suure (mahdollisia

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Assignment: 2016 www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikrotaloustieteen ja mitkä makrotaloustieteen piiriin?

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla

11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla 11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Talous3eteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor 2nd ed., ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, efä jokainen pitää markkinoilla

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 1. Monopolin kysyntäkäyrä on P = 11-Q (P on hinta per yksikkö ja Q on mitattu tuhansina yksiköinä). Monopolin vakioinen keskikustannus (AC) on 6. a.

Lisätiedot

1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta (Mankiw & Taylor, Ch 1)

1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta (Mankiw & Taylor, Ch 1) 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta (Mankiw & Taylor, Ch 1) Niukkuus: yhteiskunnan käytössä olevat resurssit ovat rajalliset kaikkea ei voida ostaa tai tuottaa, on tehtävä valintoja Taloustiede:

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen 1C00100 Mallivastaukset 2. 1. Markkinahinnan aikasarja on esitetty kuvassa 1. Yksittäisten muutosten vaikutukset on kuvattu aikasarjan jälkeen. Hinta 2018 2019 2021 2022 2024 2025 Vuosi Kuva 1: Markkinahinnan

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8 MIKROTEORI, HRJOITUS 8 PNOSMRKKINT, KILPILU, OLIGOPOLI, PELITEORI J VIHTOTLOUS. Jatkoa tehtävään 4 (ja 5) harjoituksessa 7. a. Laske kolluusioratkaisu. Kahden samaa tuotetta tuottavan yrityksen kustannusfunktiot

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä 0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017 Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Assist. Jan Jääskeläinen Syksy 2017 Mallivastaukset 10. 1. (a) Tässä on kätevää mitata hyötyjä ja rahasummia tuhansissa euroissa. Kokonaisylijäämä

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset

A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE Kevät 2017 Riku Buri HARJOITUKSET I: vastaukset 1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin a. Miten hyödykkeen kysyntään vaikuttaa jos, i. Substituutin hinta nousee Kysyntä kasvaa ii.

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

5 YRITYKSEN KÄYTTÄYTYMINEN

5 YRITYKSEN KÄYTTÄYTYMINEN 5 YRITYKSEN KÄYTTÄYTYMINEN Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin markkinoiden tarjontapuolta. Yrittäjän päätösongelma: Ø mitä tuottaa? Ø kuinka paljon tuottaa? Ø miten tuottaa? Ø millä hinnalla myydä? Oletamme,

Lisätiedot

Luku 16 Markkinatasapaino

Luku 16 Markkinatasapaino 76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien

Lisätiedot

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= 18 1.5P, missä q on käyntejä kuukaudessa keskimäärin. Yhden käyntikerran rajakustannus

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta

Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Vesa Kanniainen, HY, THL Juha Laine, Pfizer Oy Tausta ja tavoitteet Lääkekorvausjärjestelmä tavoitteita: Tehokas,

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1

TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1 TU-91.11 Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja mitkä makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjottuun määrään Mikrotaloustiede

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet, Syksy 2014 1. www-harjoituksen mallivastaukset Tehtävä 1 Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 (1) Yritys Valmistaa kuukaudessa q tuotetta. Kysyntäfunktio on p = 15 0, 05q ja kustannusfunktio on C(q) = 350 + 2q + 0, 05q 2. a) Yritys valmistaa nyt tuotteita kuukaudessa

Lisätiedot

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on 1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi.

Lisätiedot