Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:"

Transkriptio

1 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten minimoinnin kautta. Olemme nähneet, että nämä kaksi lähestymistapaa tuottavat saman ratkaisun (nk. duaaliteoria) ja näin tuleekin olla, koska muuten yritys ei saisi maksimaalisia voittoja, jos se ei tuottaisi minimikustannuksillaan. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1. Paljonko tuottaa? Olemme nähneet, että tuotantopäätös ei ole mielivaltainen, vaan teknologiset rajoitteet (eli tuotantofunktio) vaikuttavat. Ainoastaan tietyt tuotos-panos-kombinaatiot ovat teknologisesti mahdollisia. Teknologiset rajoitteet puolestaan näyttäytyvät taloudellisina rajoitteina (eli kustannusfunktio), mitä kautta voimme myös hakea optimaalista tuotantopäätöstä. 2. Minkä hinnan pyytää? Yritys voi pyytää tuotannostaan minkä hinnan tahansa, mutta markkinat eivät välttämättä ole valmiita maksamaan yrityksen asettamaa mielivaltaista hintaa. Kuten tuotantopäätöskään myös hintapäätös ei ole mielivaltainen, vaan yrityksen kohtaama kysyntäfunktio kertoo yrityksen pyytämän hinnan ja myydyn määrän välisen suhteen. Markkinaympäristö puolestaan kertoo, kuinka yritykset reagoivat toisiinsa tehdessään hinnoittelu- ja tuotantopäätöksiä. Tässä luvussa tarkastelemme täydellisen kilpailun markkinaympäristöä, ja myöhemmin myös epätäydellisen kilpailun markkinoita. Nähdään siis, että yrityksen tarjonta määräytyy kahden tekijän yhteisvaikutuksena: tuotetun määrän ja hinnan suhteesta Täydellinen kilpailu Muistetaan, että kilpailullisilla markkinoilla yrityksiä on paljon, kukin yritys on pieni suhteessa yritysten kokonaismäärään, tuotteet ovat suurelta osin identtisiä, ja markkinoilla vallitsee vapaa pääsy ja poistuminen. Täydellinen kilpailu kuvaa parhaiten esimerkiksi seuraavia aloja: Massakulutustavarat kuten naulat. Monet bulkkituotteet esim. vehnä, kananmunat, raakapuu, sellu (Todellisuudessa täysin vedenpitäviä esimerkkejä täydellisestä kilpailusta voi olla vaikea keksiä; täydellinen kilpailu onkin varsin teoreettinen markkinamuoto, mutta sitä tarkastelemalla on helpompi hahmottaa tavanomaisempien, siis epätäydellisten tai monopolististen markkinoiden toimintaa). Täydellisiä markkinoita koskevista oletuksista seuraa, että yksittäinen yritys ei voi tuotantopäätöksillään vaikuttaa markkinahintaan, eli yritykset ottavat markkinahinnan annettuna.

2 2 Tarjontapäätös syntyy nyt seuraavasti: Markkinahinta on yritykselle annettu ja yritys tekee päätöksen vain tuotetusta määrästä ja myy tuotteensa markkinahinnalla tai ei myy ollenkaan Yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä Katsotaan seuraavaksi, miten markkinoiden kysyntää kuvataan ja mikä on yksittäisen yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä. Olkoon p* markkinahinta. Täydellisen kilpailun yritys kohtaa seuraavan kysyntäkäyrän: p p*, ei myy mitään, koska kysyntä on nolla p p*, yritys voi myydä minkä määrän tahansa p p*, yritys kohtaa markkinoiden koko kysyntäkäyrän, koska kuluttajat eivät osta muilta yrityksiltä Kuvio 22.1 Yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä - Lähde: Varian (2006, 386, kuvio 22.1) On tärkeää ymmärtää ero yrityksen kohtaaman kysyntäkäyrän ja markkinakysyntäkäyrän välillä. Markkinakysyntäkäyrä kertoo minkä määrän kaikki yritykset yhdessä saisivat kaupaksi tietyllä hinnalla. Markkinakysyntäkäyrä laskee alas oikealle: ensimmäiset yksiköt ovat kuluttajille arvokkaampia kuin viimeiset yksiköt.

3 3 Yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä kertoo minkä määrän yksittäinen yritys saisi kaupaksi tietyllä hinnalla. Yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä riippuu 1. Kuluttajien käyttäytymisestä 2. Kilpailevien yritysten käyttäytymisestä Täydellisessä kilpailussa yksittäisen yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä on siis käytännössä tasainen suora markkinahinnan kohdalla Yrityksen tarjontapäätös Nyt tiedämme, minkälaisen kysynnän yritys kohtaa. Täydellisessä kilpailussa yrityksen kohtaama kysyntä on markkinahinta p. Selvitettäväksi jää, kuinka paljon yritys on valmis tarjoamaan tällä hinnalla. Kilpailullisen yrityksen voitonmaksimointiongelma on nyt: (1.1) max y py c y F Ensimmäisen kertaluvun ehto (FOC): d 0 dy ' (1.2) p c y (1.3) p c ( y) eli p MC Voimme myös kirjoittaa optimin välttämättömän ehdon muodossa: MR MC, koska täydellisen kilpailun yritykselle markkinahinta p on samalla yrityksen rajatulo MR (siis tulonlisäys, jonka yritys saa myymällä yhden lisäyksikön). Optiminehdon tulkinta: Tuotannon taso valitaan niin, että viimeiseksi tuotetun yksikön tuoma lisätulo eli rajatulo MR (marginal revenue), joka on täydellisessä kilpailussa yhtä suuri kuin hinta p, on yhtä suuri kuin ' viimeisen tuotetun yksikön rajakustannus MC c y.

4 4 Toisen kertaluvun ehto (SOC) eli optimin riittävä ehto johdetaan ottamalla toinen derivaatta: 2 d dy '' (1.4) c y 2 0 SOC kertoo, että optimin välttämätön ehto määrittää maksimin. Tieto c (y) > 0 seuraa kustannusfunktion ominaisuuksista: kustannukset kasvavat kiihtyvästi. Tulkinta on siis: Rajakustannukset ovat kasvavia optimissa. Kuva 22.2 havainnollistaa. y 2 on optimi 1 '' y ei ole optimi, koska ehto y 0 c ei ole voimassa Yritys ei koskaan tuota rajakustannuskäyrän laskevalla osuudella, koska tällöin yritys pystyisi kasvattamaan voittojaan tuottamalla enemmän (keskimääräiset kustannukset ovat edelleen laskussa). Kuvio 22.2 Yrityksen tarjontapäätös osa 1: ehdot Lähde: Varian (2006, 388, kuvio 22.2) '' p MC, -c y 0

5 5 Herää kysymys: Kuinka kiinteät kustannukset F vaikuttavat yrityksen tarjontapäätökseen? Vastaus: F täytyy kattaa voitolla. Muistetaan, että lyhyellä aikavälillä yritys ei voi poistua markkinoilta, koska sillä on kiinteitä tuotannontekijöitä. Yritys voi kuitenkin valita tuotantomäärän nolla, jos sen voitot eivät kata edes kiinteitä kustannuksia. Jos kiinteät kustannukset ovat suuremmat kuin yrityksen voitot eli y F py cv F, niin yrityksen ei kannata tuottaa mitään. Tämä ehto pätee, kun y F F cv py eli c kun v y p, eli keskimääräinen muuttuva kustannus on suurempi kuin hinta. y Seuraa siis päätelmä: AVC p y * 0. Pitkällä aikavälillä markkinoilta poistuminen on mahdollista ja yritys tekeekin näin, jos sen voitot eivät kata kaikkien kustannusten summaa. Palataan tähän alaluvussa Nyt kuva 22.3 näyttää yrityksen tarjontakäyrän, kun pätee kaikki 3 positiivisen tuotantomäärän määrittävää ehtoa: 1. p MC '' 2. c y 0 3. AVC p

6 6 Kuvio 22.3 Yrityksen tarjontapäätös osa 2: ehdot AVC p y * 0 Lähde: Varian (2006, 390, kuvio 22.3) '' p MC, -c y 0 ja 22.4 Yrityksen voitot Voiton maksimointiongelman ratkaisuna saamme voitot määritettynä ehdosta * * * py AC y y. Ts. sijoitetaan optiminehdon määrittämä optimaalinen tuotanto y* voitot osoittavaan yhtälöön (tulot kustannukset). Kuvio 22.4 havainnollistaa.

7 7 Kuvio 22.4 Kilpailullisen yrityksen voitot - Lähde: Varian (2006, 392, kuvio 22.4) 22.5 Tuottajan ylijäämä vs. voitot Luvussa 14 käsiteltiin kuluttajan- ja tuottajan ylijäämää ja tuottajan ylijäämäksi määriteltiin tarjontakäyrän vasemmalle puolelle jäävä alue, joka on markkinahinnan alapuolella. Tiedämme, että tarjontakäyrä kuvaa tarjottua määrää hinnan funktiona. Käänteistarjontakäyrä puolestaan kuvaa sitä hintaa, jolla tuottaja on valmis tarjoamaan kunkin määrän hyödykettä. Siten erotus markkinahinnan ja tarjontakäyrän välissä kuvaa erotusta hinnan ja tuottajan tarjoushalukkuuden (vrt. kuluttajan maksuhalukkuus) välillä eli nettohyötyä, jonka tuottaja saa. Toisin sanoen tuottajan ylijäämä siis kertoo sen hyödyn, jonka tuottaja saa, kun hän myy kaikki tuotteensa markkinoilla viimeisen myydyn yksikön hinnalla, vaikka olisi ollut valmis myymään edeltävät yksiköt halvemmalla (siis tuotantokustannushinnalla). Nyt kun olemme määritelleet yrityksen tarjontakäyrän tarkemmin kuin luvussa 14 (muista kolme sääntöä!) voimme tarkastella, miten tuottajan ylijäämä määritetään ja miten se suhteutuu yrityksen voittoihin. Kirjoitetaan kumpikin erä vielä yhtälöinä: Voitot ovat py cv ( y) F Tuottajan ylijäämä on PS py c (y) v Tuottajan ylijäämän määrittämiseksi on kolme vaihtoehtoista tapaa. Tavat on kuvattu kuviossa A. Tuottajan ylijäämä määräytyy erotuksena markkinahinnan ja keskimääräisten muuttuvien kustannusten erotuksena (vrt. voitot!)

8 8 B. Tuottajan ylijäämä voidaan myös määrittää erotuksena markkinahinnan ja rajakustannusten erotuksena. Näin voidaan menetellä, koska tiedämme, että rajakustannuskäyrän alapuolinen alue määrittää yhteenlaskettuna kustannukset kultakin tuotetulta yksiköltä (ts. kunkin lisäyksikön tuottamisesta aiheutuvat lisäkustannukset summattuina). C. Tuottajan ylijäämän määrittämiseksi on myös kolmas tapa, joka yhdistää kaksi edellistä. Tässä tuottajan ylijäämä on tarjontakäyrän vasemmalle puolelle jäävä alue. Alue R siihen pisteeseen asti, jossa MC=AVC ja tästä eteenpäin alue T eli MC käyrän vasemmalle jäävä alue. Usein kiinnostuksen kohteena ei ole tuottajan ylijäämä kokonaisuudessaan vaan muutos mikä siinä aiheutuu, kun siirrymme yhdestä tilanteesta toiseen (esim. tuotannon tasosta toiseen). Tällöin viimeisin määrittelytapa tuottajan ylijäämälle (kohta C), siis tarjontakäyrän vasemmalle jäävä alue, osoittautuu käyttökelpoisimmaksi, koska sen avulla voimme määrittää muutokset tuottajan ylijäämässä pelkästään rajakustannusten avulla ilman, että on tarvetta tarkastella keskimääräisiä kustannuksia. Kuvio 22.5 Kolme vaihtoehtoista tapaa laskea tuottajan ylijäämä Lähde: Varian (2006, 393, kuvio 22.5)

9 Toimialan tarjonta pitkä aikaväli Pitkällä aikavälillä yritys on vapaa optimoimaan myös kiinteän tuotannontekijänsä määrän. Tästä seuraa, että pitkän aikavälin tarjontakäyrä on loivempi kuin lyhyen aikavälin. Tämä on seurausta siitä, että kaikkien tuotannontekijöiden käyttö on optimoitu. Oletetaan, että yrityksen kiinteä tuotannontekijä on esimerkiksi tuotantolaitoksen koko k, joka on rajoitettu lyhyellä aikavälillä, mutta muutettavissa pitkällä aikavälillä ja silloin riippuvainen määrästä y, joka halutaan tuottaa. Nyt voidaan kummankin aikavälin tarjontakäyrä ilmaista seuraavasti: Lyhyellä aikavälillä tarjontakäyrä on p MC(y, k), jossa k on kiinteä. Pitkällä aikavälillä tarjontakäyrä on p MC y, k (y), jossa k on muuttuva ja funktio tuotettavasta määrästä. Optimaalisella tuotannon tasolla y* pitkän ja lyhyen aikavälin tarjonta on sama, koska tasolla y* pääoman määrä on kyseiselle tasolle optimaalinen k*. Pitkän aikavälin tarjonta on lyhyen aikavälin tarjontaa joustavampi hinnan suhteen (ja siksi loivempi), koska yrityksellä on enemmän mahdollisuuksia sopeutua valitsemalla eri panoskombinaatioita (katso kuvio 22.6). Kuvio 22.6 Lyhyen ja pitkän aikavälin tarjontakäyrät Lähde: Varian (2006, 396, kuvio 22.8)

10 10 Pitkällä aikavälillä yrityksen voiton on oltava positiivinen, koska muutoin yritys poistuisi markkinoilta. Kirjoitetaan: py c(y) 0, josta saadaan muokkaamalla cy ( ) p p LAC, y eli pitkällä aikavälillä hinnan pitää olla ainakin keskimääräisen kustannuksen suuruinen. Tämä on yhtäpitävä tulos lyhyen aikavälin tarkastelun kanssa. Lyhyellä aikavälillä hinnan tulee olla vähintään keskimääräisten muuttuvien kustannusten suuruinen, jotta yritys tuottaa positiivisen määrän. Pitkällä aikavälillä kaikki kustannukset ovat muuttuvia, joten on sama asia sanoa, että hinnan tulee olla vähintään keskimääräisten kustannusten suuruinen. Graafisesti pitkän aikavälin tarjontakäyrä on se osa MC-käyrästä, joka sijaitsee LAC-käyrän yläpuolella, kuten näkyy kuviossa Kuvio 22.7 Pitkän aikavälin tarjontakäyrä - Lähde: Varian (2006, 397, kuvio 22.9) Kuvio 22.8 näyttää tilanteen, jossa pitkän aikavälin tarjontakäyrä on horisontaalinen suora minimikustannusten kohdalla. Jos siis hinta on vähintään rajakustannusten suuruinen, niin yritys on valmista tarjoamaan mielivaltaisen suuren määrän, muutoin tarjonta on nolla. Tällainen tilanne voi syntyä, jos yrityksen koko tuotannolle pätee vakioiset skaalatuotot. (Muistetaan aiemmasta tarkastelusta, että pitkän aikavälin LAC:n U:n muotoisuus perustui skaalatuottoihin ja oletukseen, että samalle teknologialle pätevät usein erilaiset skaalatuotot tuotannon eri vaiheissa). Vakioisten

11 11 skaalatuottojen tapauksessa rajakustannus jokaiselta lisäyksiköltä on sama millä tahansa tuotannon tasolla, jolloin yritys voi vaivattomasti monistaa tuotantoaan ja tarjota minkä tahansa määrän, kunhan hinta kattaa rajakustannukset. Kuvio 22.8 Pitkän aikavälin tarjontakäyrä kun keskimääräiset kustannukset on vakioiset. Lähde: Varian (2006, 398, kuvio 22.10) 22.7 Yrityksen tarjontafunktio Edellä olemme johtaneet yrityksen tarjontapäätöksen. Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on rajakustannuskäyrän se osa, joka on muuttuvien keskimääräisten kustannusten käyrän yläpuolella. Jos markkinahinta on tätä alhaisempi, yritys pitää tuotantoseisokin eikä tuota mitään. Pitkällä aikavälillä yrityksen tarjontakäyrä on keskimääräisten kustannusten yläpuolelle jäävä alue. Jos markkinahinta on alhaisempi, yritys poistuu markkinoilta. Usein on tarpeellista ilmaista yrityksen tarjonta käyrien sijaan funktiona. Voimme ilmaista yrityksen tarjonnan y funktiona hinnasta p: y(p). Usein on kuitenkin käyttökelpoisempaa käyttää ns. käänteistä tarjontakäyrää p(y), joka ilmaisee, minkä hinnan yritys saa myydessään määrän y tuotantoaan.

12 12 Aktivoiva tehtävä 22.1 Yrityksen kustannusfunktio on c ( y) 10y Mikä on sen tarjontakäyrä? Yrityksen tarjontapäätöksen ehdot ovat 1. MC p, '' 2. - y 0 c ja 3. AVC p y * 0

13 13 Aktivoiva tehtävä 22.2 Yrityksen kustannusfunktio on c ( y) 10y Millä tuotannolla sen keskimääräiskustannukset AC minimoituvat?

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8 MIKROTEORI, HRJOITUS 8 PNOSMRKKINT, KILPILU, OLIGOPOLI, PELITEORI J VIHTOTLOUS. Jatkoa tehtävään 4 (ja 5) harjoituksessa 7. a. Laske kolluusioratkaisu. Kahden samaa tuotetta tuottavan yrityksen kustannusfunktiot

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasan yliopisto, kvät 206 Talousmatmatiikan prustt, ORMS030 3. harjoitus, viio 5. 5.2.206 Malliratkaisut. Yrityksn rään tuotlinjan kysyntäfunktio on p 20 0.030 ja vastaava kustannusfunktio on C 0.02 2

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) Opimme edellä, että ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinat ovat paikka, jossa ostajat

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Hintadiskriminaatio 2/2

Hintadiskriminaatio 2/2 Hintadiskriminaatio 2/2 Matti Hellvist 12.2.2003 Toisen asteen hintadiskrimiaatio eli tuotteiden kohdennus Toisen asteen hintadiskriminaatio toimii tilanteessa, jossa kuluttajat ovat keskenään erilaisia

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Tamprn ksäyliopisto, 2015-2016 Talousmatmatiikan prustt, ORMS1030 1. väliko, (ti 15.12.2015) Ratkais 3 thtävää. Kokssa saa olla mukana laskin (myös graafinn laskin on sallittu) ja taulukkokirja (MAOL tai

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa 25 Loikkanen / Luentomoniste III, ss. 25-32 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location

Lisätiedot

(Monisteen Esimerkki 2.6.8) Olkoon R polynomifunktioiden rengas R[x]. Kiinnitetään c R. Merkitään

(Monisteen Esimerkki 2.6.8) Olkoon R polynomifunktioiden rengas R[x]. Kiinnitetään c R. Merkitään Monisteen Esimerkki 2.6.8 Olkoon R polynomifunktioiden rengas R[x]. Kiinnitetään c R. Merkitään I c = {px R pc = 0}. Osoitetaan, että I c on renkaan R ihanne. Ratkaisu: Vakiofunktio 0 R I c joten I c.

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion MAA7 Derivaatta Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Derivaatta (MAA7) Pikatesti ja kertauskokeet Tehtävien ratkaisut Pikatesti

Lisätiedot

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3. Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa

Lisätiedot

Projektin arvon määritys

Projektin arvon määritys Projektin arvon määritys Luku 6, s. 175-186 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Tehtävä Johdetaan menetelmä projektiin oikeuttavan option määrittämiseksi kohde-etuuden hinnan P perusteella projektin

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32 1 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki 4B.2 Esimerkki 4B.3 Esimerkki 4C.1 Esimerkki 4C.2 Esimerkki 4C.3 2 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki

Lisätiedot

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Tuomo Melin (Sitra), Minna Tuominen-Thuesen (KPMG), Turo Koila (KPMG) Päiväys 01.06.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Malliratkaisut Demo 1

Malliratkaisut Demo 1 Malliratkaisut Demo 1 1. Merkitään x = kuinka monta viikkoa odotetaan ennen kuin perunat nostetaan. Nyt maksimoitavaksi kohdefunktioksi tulee f(x) = (60 5x)(300 + 50x). Funktio f on alaspäin aukeava paraaeli,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0. Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina

Lisätiedot

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Tulovero 8 1.2 Hintaan vaikuttavia tekijöitä 13 - Arvonlisävero 13 - Myyntipalkkio ja myyntikate 15 - Alennus ja hävikki 17 1.3 Indeksit 22 - Indeksin käsite 22

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin

Lisätiedot

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA MIKROTEORIA, HARJOITUS BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA tilasto (600 00) 00 a. Kulmakerroin: = = =, koska 00 sivua lisää ta aiheuttaa (00 400) 00 luopumisen 00 sivusta tilastoa. Toisin

Lisätiedot

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt

Lisätiedot

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2014 Tiivistelmän johdanto... iii 1 Mitä taloustiede on?... 1 2 Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta... 2 3 Markkinatalouden

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoria

Luento 5: Peliteoria Luento 5: Peliteoria Portfolion optimointi Sijoittajan tehtävä Nashin tasapaino Vangin ongelma Nashin neuvotteluratkaisu 1 Portfolion optimointi Varallisuus A sijoitetaan n:ään sijoituskohteeseen (osake,

Lisätiedot

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet, Syksy 2014 1. www-harjoituksen mallivastaukset Tehtävä 1 Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 9.6.2014 klo 10 13

Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 9.6.2014 klo 10 13 Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 9.6.014 klo 10 13 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt: x + a) 3 x + 1 > 0 c) x x + 1 = 1 x 3 4 b) e x + e x 3

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Lineaarisen ohjelman määritelmä. Joonas Vanninen

Lineaarisen ohjelman määritelmä. Joonas Vanninen Lineaarisen ohjelman määritelmä Joonas Vanninen Sisältö Yleinen optimointitehtävä Kombinatorinen tehtävä Optimointiongelman tapaus Naapurusto Paikallinen ja globaali optimi Konveksi optimointitehtävä Lineaarinen

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella

Lisätiedot

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista säilyy 1 / 17 säilyy Jos A, B R, niin funktiota f : A B sanotaan (yhden muuttujan) reaalifunktioksi. Tällöin karteesinen tulo A B on (aiempia esimerkkejä luonnollisemmalla tavalla) xy-tason osajoukko,

Lisätiedot

Harjoitustehtävien vastaukset

Harjoitustehtävien vastaukset Harjoitustehtävien vastaukset Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2014 1 Mitä taloustiede on?... 1 2 Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta... 2 3 Markkinatalouden rakenne... 7 4 Hyödykemarkkinat...

Lisätiedot

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3 Suorat ja tasot Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3.1 Suora Havaitsimme skalaarikertolaskun tulkinnan yhteydessä, että jos on mikä tahansa nollasta

Lisätiedot

Pääsykoe 2003/Ratkaisut. Hallinto

Pääsykoe 2003/Ratkaisut. Hallinto Pääsykoe 2003/Ratkaisut Hallinto 1. Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s. 48, s. 48 ja s. 46). Osio 3 / Epätosi; Kyseinen viittaus ihmiskuvaan ei koske klassista liikkeenjohtamista vaan McGregorin Y-teoriaa (vrt.

Lisätiedot

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran 4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka A

Insinöörimatematiikka A Insinöörimatematiikka A Demonstraatio 3, 3.9.04 Tehtävissä 4 tulee käyttää Gentzenin järjestelmää kaavojen johtamiseen. Johda kaava φ (φ ) tyhjästä oletusjoukosta. ) φ ) φ φ 3) φ 4) φ (E ) (E ) (I, ) (I,

Lisätiedot

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa

Lisätiedot

Matematiikan harjoitustehtäviä (taloustiede/tilastotiede 2015)

Matematiikan harjoitustehtäviä (taloustiede/tilastotiede 2015) Matematiikan harjoitustehtäviä (taloustiede/tilastotiede 2015) Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2015 Alkusanat... ii 1 Derivointi... 1 2 Funktion minimi- ja maksimikohtien etsiminen...

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009 Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Kesä 2014 KIRJALLISUUSKOE

Kesä 2014 KIRJALLISUUSKOE 1 KIRJALLISUUSKOE 1. Huumeet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Tarkastellaan huumeiden kysyntää ja tarjontaa. Sekä Gillespie (luku 6) että Pohjola (s. 53-) käsittelevät tarjonta ja kysyntäkäyrien jyrkkyyksiä

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon

Lisätiedot

Kansantalous, Mikroteorian johdantokurssi, 2010

Kansantalous, Mikroteorian johdantokurssi, 2010 - 5 op Kansantalous, Mikroteorian johdantokurssi, 2010 - to klo 10.15-11.30 ja 11.45-12.45, viikot 35-41, Sk-sali, yht. 21 h - Kurssimoniste Aalef-kirjakaupasta - kokeet: 20.10./8, 16.11./16 ja 1.2./16

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto 3. Oletetaan, että kunnan K karakteristika on 3. Tutki,

Lisätiedot

Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky)

Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky) Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky) Hallinto / 2009: 1. Osio 1 / Tosi; Yritys tarjoaa ydinsegmenttiin kuuluville muun muassa työturvan (s.47). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan ydinryhmä

Lisätiedot

Funktion derivoituvuus pisteessä

Funktion derivoituvuus pisteessä Esimerkki A Esimerkki A Esimerkki B Esimerkki B Esimerkki C Esimerkki C Esimerkki 4.0 Ratkaisu (/) Ratkaisu (/) Mielikuva: Funktio f on derivoituva x = a, jos sen kuvaaja (xy-tasossa) pisteen (a, f(a))

Lisätiedot

Informaatiotalouden alkeita. Tuotannontekijät

Informaatiotalouden alkeita. Tuotannontekijät Informaatiotalouden alkeita Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 25. lokakuuta 2002 Tuotannontekijät Tuotannontekijä on mikä tahansa syöte, jota yritys tarvitsee annetun tuotoksen tuottamiseen Perinteinen

Lisätiedot

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste Suora 1/5 Sisältö KATSO MYÖS:, vektorialgebra, geometriset probleemat, taso Suora geometrisena peruskäsitteenä Pisteen ohella suora on geometrinen peruskäsite, jota varsinaisesti ei määritellä. Alkeisgeometriassa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI (KTT A10) HARJOITUSTEHTÄVÄT

KANSANTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI (KTT A10) HARJOITUSTEHTÄVÄT KANSANTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI (KTT A10) HARJOITUSTEHTÄVÄT KULUTTAJAN TEORIA 1. Miten niukkuus liittyy Rolls Royce autojen / leopardinnahkaturkkien markkinoihin? 2. Piirrä jonkin talouden tuotantomahdollisuuksien

Lisätiedot

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi Mallivastaukset - Harjoituskoe F F1 a) (a + b) 2 (a b) 2 a 2 + 2ab + b 2 (a 2 2ab + b 2 ) a 2 + 2ab + b 2 a 2 + 2ab b 2 4ab b) tan x 3 x π 3 + nπ, n Z c) f(x) x2 x + 1 f (x) 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 2x2

Lisätiedot

Sähköverkkotoiminta ja sen kohtuullinen hinnoittelu

Sähköverkkotoiminta ja sen kohtuullinen hinnoittelu Sähköverkkotoiminta ja sen kohtuullinen hinnoittelu Taloustiede Pro Gradu -tutkielma Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto 17.2.2014 Juho Valkama TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot