Luku 28 Oligopoli. Yritysten lukumäärä. Muutama yritys. Oligopoli. Tennispallot Raakaöljy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 28 Oligopoli. Yritysten lukumäärä. Muutama yritys. Oligopoli. Tennispallot Raakaöljy"

Transkriptio

1 Y56 Kvät 00 Luku 8 Oligopoli Tässä luvuss trkstlmm hrvn tuottjn mrkkinoit li oligopoli. Trkstlmm kht vihtohtoist mlli: Cournot j Stcklrg oligopolimllj. Lisäksi trkstlmm, mikä on krtlli j mitn sn toimint mllinntn. Yritstn lukumäärä Mont ritstä Tuottn tppi Yksi rits Muutm rits Erilistunt tuottt li htrognist tuottt Diffrntitd products Idnttist tuottt Monopoli Oligopoli Monopolistinn kilpilu Tädllinn kilpilu Hnvsi Kpli-TV Tnnispllot Rkölj Romnit Elokuvt Vhnä Mito Jos tloudss on usit, mutt riittävän hrvoj ritksiä, joill on mrkkinvoim, on ks oligopolist. Luvuss 7 krrottiin, ttä Hrfindhl-Hirschmn indksin vull on mhdollist mitt, kuink kskittnt jokin toimil on. Hrfindhl-Hirschmn indksi lsktn summmll mrkkinoill toimivin htiöidn mrkkinosuuksin nliöt, kun mrkkinosuudt on ilmistu prosnttin. Esimrkiksi jos mrkkinoill on nljä ritstä, joidn mrkkinosuudt ovt 30 %, 0 %, 0 % j 0 %, tällöin HHI = Surv kuvio nättää muutmn toimiln USA:ss, joss HHI:n prustll on oligopolimrkkint.

2 Y56 Kvät 00 Four lrgst firms Nxt four lrgst firms Nxt lrgst firms An HHI tht xcds,000 is usull n oligopol. An HHI low,000 is usull monopolistic comptition. Oligopolitilntss ritkst joutuvt ottmn huomioon skä sikkt ttä kilpilijt. Kosk ritksiä on usmpi kuin ksi, mutt kuitnkin riittävän vähän, jokisn ritksn tuotnto- ti hintpäätös vikutt mös kilpilijoidn voittoihin j sitn näidn tkmiin tuotnto- j hintpäätöksiin. Oligopolitori on khittt nnn muut duopolimllin vull. Duopoli on tilnn, joss kksi ritstä tuott idnttistä hödkttä. Yksi simrkki duopolist on mikroprosssorimrkkint. Intl j Advncd Micro Dvics tuottvt suurimmn osn nktitokoniss olvist prosssorist. Mrkkinosuudt ovt noin 80 % j 0 %. Tsväkismpi kilpilutilnn on mtkustjlntokonvlmistjin Airusin j Boingin välillä. Duopolitoriss rottn nljä prustv kilpilutilnntt ritstn välillä. Erottlu thdään kilpilustrtgin, li päätösmuuttujn suhtn, skä ritstn liikkidn joituksn suhtn. Strtgin voi oll plminn joko määrällä ti hinnll. Ajoituksn suhtn on mhdollist, ttä jostin sstä toinn voi thdä siirtons nsin j toinn rgoi siihn, ti sittn siirrot thdään htä ik. (ks. surv tulukko).

3 Y56 Kvät 00 3 Tulukko: Duopolin luonnhdint strtgin vlinnn j päätöstn joituksn prustll Päätösmuuttujn Päätöstn joitus: vlint (strtgi) toinn nsin Määrävlint Määräjohtj j - surj, siis ns. Stcklrg -pli Hintvlint Hintjohtj j -surj, Päätöstn joitus: htä ik Cournot-pli Brtrnd-pli M trkstlmm tässä luvuss duopolimllj j oltmm survksi, ttä ritkst tuottvt homognist tuottt. Trkstlmm nsin Cournot-plin, sittn tpuksn, joss ritkst rittävät välttää kilpilu kskinäisllä krtllisopimuksll, j lopuksi trkstlmm Stcklrg-pliä. COURNOT-PELI Cournot-plissä ritkst tkvät päätöksn tuotttvst määrästä. Usiss tilntiss on uskottvmp, ttä ritkst joutuvt tkmään määrävlintns htä ik. Prloff (009, 0) nt simrkkinä Counot duopolist Amricn Airlinsin j Unitd Airlinsin välisn kilpilun lnnoist Chicgon j Los Anglsin välillä. Toinn simrkki kosk flunssrokotuksi. Cortin j Don mukn (006) USA:ss on ollut vuodn 00 jälkn vin kksi flunssrokottidn tuottj. Cournot-mlliss kumpikin rits mksimoi voittojn nnttun nnust kilpilvn ritksn vlinnst. Cournot-mllin lopputulos on ns. Cournot-Nsh-tspino, jok on tspino, joss kummnkin ritksn nnust toisn vlinnst osoittutuu todksi. Ktsotn nsin lskusimrkki j tutkitn sittn Cournot duopolimlli lisssä muodoss. Aktivoiv thtävä Alll toimii kksi ritstä: rits j rits, jotk tuottvt homognist hödkttä. Hödkkn mrkkinksntä on muoto p 30, joss on tuotnto j p on hint. Huom., li mrkkintuotnto on summ kummnkin ritksn tuotnnost. Yritkst ovt idnttist j niidn tuotntokustnnukst ovt c( i) 3i 5. Määritä mrkkinoidn tspinohint j -määrä skä voitot, kun ritstn toimint mllinntn Cournot kilpilun. Hvinnollist lisäksi tspino kuvjll. Cortt, Chrls J. nd Do, Srng,Cournot Comptition undr Yild Uncrtint: Th Cs of th Influnz Vccin Mrkt(Sptmr 3, 006). Stvill SSRN: httu

4 Y56 Kvät 00 Rtkisu: Muodosttn luksi kummnkin ritksn voittofunktio (jotk ovt siis smnmuotoist smmtrisdstä johtun): (30 ) 3 5 j (30 ) 3 5. Mksimoidn kummnkin ritksn voittoj: mx (30 ) FOC d d SOC d 0 d mx (30 ) FOC d d SOC d 0 d Nt olmm johtnt kummnkin ritksn nsimmäisn krtluvun hdon. Nämm, ttä optimlisn tuotnnon määrittävässä hdoss ritksn tuotnto riippuu toisn ritksn tuotnnost. Näitä htoj kutsutn ritstn rktiofunktioiksi. Mrkitsmm jtkoss läindksillä ritksn nnusttt kilpilijn tuotnnon tsost.

5 Y56 Kvät 00 5 Rktiofunktiot: Tspinon määrits Rktiofunktioidn vull voidn nt rtkist Cournot-plin tspino. Grfissti s löt piststä, joss ritstn rktiofunktiot likkvt toisns, li piststä, joss odotukst toisn ritksn tuotnnost vstvt todllisuutt (ktso kuvio survll sivull). Mrkitsmm siis nnustn vstmn todllisuutt, li: j. Nt millä on khdn htälön htälörhmä, joss on kksi muuttuj, jotk voimm siis rtkist. Mntlmiä on usit. Voimm sijoitt dllä sim. :n rvon :n määrittävään (lmpn) htälöön j rtkist :n, j tämän vull dlln :n lmmästä htälöstä. Toinn vihtohto on kättää Mtmtiikk 9 -kurssill optttu Crmrin sääntöä, jonk vull voidn rtkist htälörhmiä vrsin nopsti muodostmll niistä mtriisi:

6 Y56 Kvät On slvää, ttä ritstn optimlist tuotntomäärät j ovt htä suurt ritstn smmtrisdstä johtun. Voitot Nt voidn lsk kummnkin ritksn voitot optimiss sijoittmll optimlist tuotnnon tsot (jälln voittojn on oltv smt smmtrisdstä johtun): (30 ) 3 5 (30 9 9) Kuvj Ktsotn vilä rtkisu grfissti. Piirrämm siis rktiofunktioidn htälöt, jotk voidn kumpikin rtkist :n (li -kslin suhtn piirtämisn hlpottmisksi): ,50,5

7 Y56 Kvät (9,9) 7 Aktivoivn thtävän kuvio: Yritstn rktiofunktiot Nämm, ttä rktiofunktiot likkvt juuri siinä pistssä, jonk dllä lskimm ritstn optimlisksi tuotnnon tsoksi.

8 Y56 Kvät 00 8 Aktivoiv thtävä Cournot-pli, mutt i-idnttist ritkst Kksi kilpilv ritstä vlits tuottun määrän simultnissti (li smnikissti). Rtkis ritstn tuotos j voitto, kun mrkkinoidn kääntisksntä on p0, j ritstn kustnnukst ovt c j c. Jälln siis. Yrits mksimoi voittojn mx (0 ( )) FOC d 0 0 d 8 on ritksn rktiofunktio 8 Yrits mksimoi mx (0 ( )) Ensimmäisn krt-luvun hto: d 0 0 d 6 on ritksn rktiofunktio 6 Tspinon määrits Cournot-tspino löt pistssä, joss ritstn rktiofunktiot likkvt toisns, li pistssä, joss odotukst toisn ritksn tuotnnost vstvt todllisuutt (ktso kuvio survll sivull) li kun j

9 Y56 Kvät 00 9 Kättään nt vihtohtoist rtkisutp li sijoittn ritksn rktiofunktio ritksn rktiofunktioon 8 8 (6 ) Edllistn simrkkin pohjlt voimm nt muodost Cournot-plin j rtkist sn tspinon linristn funktioidn lisllä tpuksll: Cournot-pli linrisill funktioill: linn tpus Olkoon kääntisksntä on p, j tuotntokustnnukst ovt noll, li c c. 0 Simultnivlint mx mx Ensimmäisn krtluvun hto: d d rktiofunktio: Cournot-Nsh tspino sttn: j d 0 0 d rktiofunktio:, jolloin sdn khdn htälön rhmä: Sijoittn :n lusk :n:

10 Y56 Kvät Sijoittn sittn :n luskksn 3 3 Rtkistn hint, tuotos j voitot - kokonistuotos: 3 - mrkkinhint: p voitot: Ilmistn vilä Cournot-pli j sn tspino lisssä muodoss ilmn, ttä oltmm mitään tittjä funktiomuotoj (kutn linrisuus dllä). Ylinn Cournot-duopolimlli Trkstlln kht ritstä, jotk kohtvt kääntisksntäkärän p p Yritstn kustnnusfunktiot ovt c j c. Simultnivlint: ritkst tkvät määrävlintns htä ik YRITYS (nnust, ttä rits tuott :n). mx TR TC p c Ensimmäisn krtluvun hto: d p p c 0 MRMC 0 d Tulkint: Optimiss rjtulo on htä suuri kuin rjkustnnus, li MR MC 0. MR :n tso riippuu ritksn tkmästä nnustst, li ritksn rktiofunktio f on

11 Y56 Kvät 00 YRITYS : (nnust, ttä rits tuott :n) mx TR TC p c Ensimmäisn krt-luvun hto: d p p c 0 MR MC 0 d Tulkint: Optimiss rjtulo on htä suuri kuin rjkustnnus, li MR MC 0. MR :n tso riippuu ritksn tkmästä nnustst, li ritksn rktiofunktio on f Tspinon määrits. Cournot-Nsh-tspino totutuu silloin, kun nnustt osoittutuvt oikiksi (ktso ll olv kuvio), siis sttmll j f f Kksi htälöä j kksi tuntmtont sdn rtkistu optimipri,

12 Y56 Kvät 00 Krtlli Krtlli viitt ritstn sopimuspohjisn htnliittmään, jok mksimoi, i osllistujin ksilöllisiä, vn koko toimiln htnlsktut voitot. Olttn, ttä ritkst j pääsvät krtllisopimuksn j mrkitään kokonistuotnnon määrää Y. Krtllin onglm lisssä muodoss on nt surv: Vlits tuottut määrät j sitn, ttä htist voitot mksimoituvt mx, M TR TC TC p ( ) c c Aktivoiv thtävä 3 Olkoon ksntäfunktio muoto p( ) j ritstn kustnnusfunktiot c ( ) j c ( ). Lsk kuink suurt ovt tuottut määrät j voitot, kun ) ritkst toimivt krtllin ) ritkst kilpilvt Cournot-mllin mukissti. ) Krtllirtkisu M mx TR TC TC ( ) ( ),, M mx ( ) ( ) FOCS M M 0 0 Vstvsti sdn ritksn kustnnusrkntn rilisuus huomioon ottn: M 0.

13 Y56 Kvät 00 3 Rtkistn htälöjärjstlmä: 0 0 lmmst htälöstä: 0 Sijoittn lmpään htälöön: j vilä rtkistn : () 8. Krtllin voitto on nt: ( ) ( ) ( ) ( ) Kummnkin ritksn ksittäinn voitto on siis puolt krtllivoitost li 8 j krtllin htnlsktut voitot 96. ) Cournot tspino Rtkistn nt, mitä tphtuu, jos ritkst tkvät päätökst itsnäissti ksknään kilpilln. Olttn, ttä ksssä on simultninn määrävlint li Cournot-pli. Yrits mksimoi: mx ( ) Ensimmäisn krtluvun hto (FOC): d 0 6 d Yrits mksimoi:

14 Y56 Kvät 00 mx ( ) Ensimmäisn krtluvun hto (FOC): d d 0 6 Rtkismll nsimmäisn krtluvun htojn muodostm htälörhmä sdn Huom, ttä tulokst ovt smmtrisiä, kosk ritkst ovt kustnnusrkntiltn smmtrist. Surv kuvio hvinnollist: Yritksn rktiofunktio 6 li ( ) 6 (, ) 5 5 Yritksn rktiofunktio 6 6 Johtopäätökst thtävästä: Huomtn, ttä vrrttun Cournot-tspinoon krtllin tuotnto on pinmpi, hint on korkmpi j voitto suurmpi. Krtlliss ritkst tuottvt vähmmän kuin ksitisssä optimiss (Cournot tspinoss). Krtllisopimuksn lläpitäminn i ol kuitnkn hlppo, kosk krtlliin liitt in houkutus huijt sopimusospuolt. Jos toinn ritksistä luott toisn pitätvän sopimuksss, sn knntt huijt j tuott ksitisn optimin mukissti. Surv thtävä hvinnollist:

15 Y56 Kvät 00 5 Aktivoiv thtävä Olt, ttä dllisn thtävän rits noudtt krtllisopimust li tuott. j ttä rits huij j vlits tuotntons ksitisn optimin hdon (Cournot tspinon hdon) mukissti. Kuink suurt ovt tässä tpuksss ritstn voitot? Yritksn rktiofunktio on dllä johdttu 0. Jos rits nt oltt, ttä rits ps sopimuksss j tuott, on ritksn tuotnto: 0 5 Tuotntomäärät 5 j ( 5 ) 5 5 ( 5 ) tuottvt nt ritksill voitot: Surv tulukko hvinnollist ritstn tuotnnon tson j voitot kusskin tpukssss: Cournot Krtlli "Huijus" rits voitto 6, 8 50 tuotnto,8 5 rits voitto 6, 8 tuotnto,8 Kosk molmmt ritkst titävät, ttä on olmss knnustin huijt, krtllisopimuksst pidtään kiinni vin, jos on olmss sopivsti stttuj snktioit/knnustimi. Niidn sttmist käsitllään plitoriss. Tutkitn nt, olisiko dllä kuvttu krtlli stiili (siis psvä), kun ritkst voivt plt sm krtllipliä loputtomi krtoj. Olttn, ttä jos rits huij toist ritstä, huijmisn jälkn tämä i nää suostu krtllitoimintn, vn pl Cournot duopolipliä. Kun rits noudtt krtllisopimust, sn voittojn nkrvo on koroll r: PV $8 $8 8 ( r) 8 M $ 8 $8 $ r ( r) r r Kun rits huij ikä noudt krtllisopimust, sn voittojn nkrvo on PV CH $6 $6 50 r ( r) $ 6 $50. r Krtlli on stiili, jos pitkällä ikvälillä on knnttvmp oll huijmtt kuin huijt li, jos

16 Y56 Kvät 00 6 ( r) r r r r r r. r r Käsittlmämm duopolimllit ovt rikoistpuksi lismmistä plitorttisist onglmist. Aktivoiv thtävä 5 Monivlintksms: krtlli prustl vstukssi On olmss srjäinn klä, joss on vin kksi huoltosm A j B sitn, ttä nsn trjont on A + B =. Bnsn ksntä klässä on muoto p = 0 -. Huoltosmn A kokoniskustnnukst ovt TC = 5 + A j huoltosmn B TC = 5 + B. Jos huoltosmt toimivt krtllin, nsn hint on ) 5.50 uro; ) 0 uro; c) uro; d).5 uro. Rtkisu: Oik vstus on ). Tidämm, ttä krtllitpuksss vlitn hint sitn, ttä MR MC MC Ksssä olvss thtävässä sdn TR(0 ) MR0 TC 5 MC i p i ti smn rtkisuun päästään rtkismll krtllin mksimointionglm lust lkn: mx(0, A B A B )( A B ) (5 A 5 B )

17 Y56 Kvät 00 7 Yritkst ovt smmtrisi, jotn. A B Kosk A B, voidn mrkitä: mx(0 ) (0 ) FOC 0 0 9,5 p 0 0,5 5,5 uro.

18 Y56 Kvät 00 8 Ktsotn survksi duopolin Stcklrg-pli, joss päätösmuuttujn on dlln tuotttv määrä, mutt ritstn vlinnt ivät nää tphdu smnikissti kutn Cournot-plissä, vn sitn, ttä toinn rits tk vlintns nsin j toinn sur prässä. Stcklrg -pli Plin id on siis surv: Toisll ritksistä on mhdollisuus thdä määrävlintns nsimmäisnä. Ensimmäisn skln ottj on JOHTAJA, toinn rits on SEURAAJA. Stcklrg-duopolipli rtkistn in kolmss vihss:. Johtj rtkis nsiksi surjn rktiofunktion kuvmn, kuink surj soputuu johtjn määrävlintn.. Johtj mksimoi voittons määrävlinnll hdoll surjn rktiofunktio. 3. Surjn optimlinn vlint rtkistn rktiofunktiost, johon on sijoitttu johtjn optimirtkisu. Mlli rtkistn toisin snon lopust lkuun. Englnniksi mntlmästä kättään nimitstä ckwrds induction li vpsti suomnnttun tkprin päättl. Rtkisu läht siis liikkll vihst kolm. Olkoon mrkkinoidn kääntisksntäkärä p p (johtj) j (surj). Surjn vlint: rktiofunktio j ritstn vlinnt: Kstään: Mikä on prs vstrktio, jonk surjrits voi thdä vsttksn johtj ritksn jo thdll tuotntovlinnll? Olkoon johtjn vlint. Tällöin surjn rktiofunktio f( ) sdn mksimoimll ritksn voitto j rtkismll nsimmäisn krtluvun hto mx p c. krtluvun hto optimill: d p p c 0 d Ts. sdn sm hto kuin monopolin tpuksss, mutt rjtulo MR riippuu nt johtjn vlinnst f. :

19 Y56 Kvät 00 9 Surjn rktiofunktio f vlinnst. krtoo, kuink surjn vlint riippuu johtjn Rktiofunktio on :n suhtn lskv, kosk ksntäkärä on lskv j riippuu summst. Johtjn vlint Rtkistun surjn rktiofunktion johtj mksimoi voittons hdoll rktiofunktio, li mtmttissti: mx p c hdoll f Sijoittmll rktiofunktio johtjn voittoluskksn :n sijn, voimm ilmist johtjn voitonmksimointionglmn survsti: mx p f c. krtluvun hto optimill: d p f p f f c 0 MR MC 0 d Rtkistn johtjn optimlinn tuotntomäärä :. Nt johtjn MR = p p f ott huomioon surjn rktion johtjn vlintn. Johtjn optimivlint sdn hdost MR = MC. Mrkitään rtkisu 3 Surjn vlint. Kun on rtkistu, voidn rtkist surjn rktiofunktiost. Esimrkki: Stcklrg-pli linrisill funktioill Olkoon kääntisfunktio p hödkkn tuottmisst ksinkrtisuudn vuoksi noll c 0 j ritstn kustnnukst c. Olkoon rits johtj j rits surj.

20 Y56 Kvät 00 0 Surjn rktiofunktio mx. krtluvun hto optimill: d d Kuvj: 0, jotn on surjn rktiofunktio. Yritksn smvoittokärät: kärät, jotk määrittlvät kikki n komintiot (, ) dsg, jotk ntvt ritksll smn voittotson li. Huom, ttä voitto ksv kun liikutn kärästä toisn vsmmll. Kun kiinnittään ritksn tuotnto titll tsoll, voitto ksv kun ritksn tuotnto lsk, mikä tphtuu siirtmällä vsmmll. Yritksn rktiofunktion määrittlminn: jokisll ritksn tuotnnon tsoll rits vlits tuotnnon tson, joll s s korkimmn voiton li vlits pistn, jok on smvoittokärällä, jok kikkin vsmmll. Muuttmll :n tso, voidn lötää muit pistitä ritksn rktiofunktioss.

21 Y56 Kvät 00 Johtjn vlint hd. mx Sijoittmll lusk :n j sivntämällä, voidn johtjn voiton mksimointionglm ilmist muodoss: mx mx. krtluvun hto optimill: 0 d d on johtjn optimivlint 3 Surjn vlint Sijoittn johtjn optimimäärä surjn rktiofunktioon: on surjn optimivlint Mrkkinhint j voitot Kokonistuotos on 3 j hint p 3. Johtjn voitto on 8 j surjn voitto 6.

22 Y56 Kvät 00 Kuvj hvinnollist skä Stcklrg tspinon ttä immin sittn Cournot tspinon. Huom, ttä kuvjss ritksn smvoittokärät vstvt suurmp voitto, mitä nmmän oikll (lhll) n ovt. S on sm kuin dllisssä kuvjss: smll : n tsoll, ritksn voitto on sitä korkmpi mitä pinmpi on ritksn tuotnto. Surjrits vlits pistn omst rktiofunktiostn. Johtjrits vlits tuotntotson, jok sijits ritksn rktiofunktioss j nt smll mhdollisimmn suurn voiton. Vlituss pistssä ritksn rktiofunktio on sitn tngntti ritksn mtlimmll smvoittokäräll. Aktivoiv thtävä 6 Rtkis Stcklrg määräjohtjuuspli. Kääntisksntäfunktio on 0. p Yrits on johtj j sn kustnnusfunktio on c( ). Yrits on surj j sn kustnnusfunktio on c ( ). Rtkis ritstn tuottmt määrät, tuottn hint j ritstn voitot.

23 Y56 Kvät Surjn rktiofunktio Kosk nsin johtj vlits tuotntons (nnttun olttmuksns surjn tuotnnost) j sittn surj vlits omn tuotntons, rtkistn nsin surjn vlint tkprin päättlä noudttn: Surj mksimoi: mx (0 ( )). krtluvun hto optimill: d 0 0 d 6 Surjn rktiofunktio on siis 6.. krtluvun hto optimill: - < 0 siis mksimi. Johtjn vlint Nt rtkistn rits mksimointionglm huomioon ottn surjn rktiofunktio mx mx (0 ( )) (7 ) (0 ( 6 )). krtluvun hto optimill: d d. krtluvun hto optimill: 0 siis mksimi

24 Y56 Kvät Surjn vlint Surj tuott 6 6 (0). Toimiln voitot p Nähdään, ttä surj ritksn tuotntomäärä j voitot ovt huomttvsti lhismmt kuin johtjritksn. Aktivoiv thtävä 7 Alll toimii kksi ritstä: rits j rits jotk tuottvt homognist hödkttä. Hödkkn mrkkinksntä on muoto p 30, joss on tuotnto j p on hint. Huom.. Yritkst ovt idnttist j niidn tuotntokustnnukst ovt c( i ) 3 5. Määritä mrkkinoidn tspinohint j määrä skä voitot, kun ritstn toimint mllittn Stcklrg kilpilun (rits on johtj). Rtkisu: Olkoon rits johtj j rits surj. Stcklrg-pli rtkistn ckwrds inductionill li tkprin (lopust lkuun). Kosk johtj vlits nsin omn tuotntons j sittn vst surj vlits omn tuotntons, rtkistn nsin surjn vlint, jonk johtj nnkoi omss päätöksssään.. Surjn rktiofunktio mx (30 ) 3 5

25 Y56 Kvät 00 5 FOC. d d 7 Surjn rktiofunktio on siis. (SOC < 0 ok). Johtjn vlint Nt rtkistn rits :n mksimointionglm huomioon ottn dllä rtkistu surjn rktiofunktio: 7 ( 30 ) 3 5 ( 30 ) 3 5 FOC d d SOC 30mx 3. Surjn vlint Surj tuott siis Kokonistuotnto on tällöin: Voitot ovt siis: (30 0 ) (30 0 ) Jälln nähdään, ttä johtjn tuotntomäärä j voitto on suurmpi kuin surjn, joskin idnttisllä kustnnusrkntll ro khdn ritksn välillä on lhismpi kuin thtävässä 6, joss surjritksllä oli johtjritstä klliimmt tuotntokustnnukst.

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki Säännöllisstä luskkst dtrministisksi tilkonksi: simrkki Hikki Turiinn Yksinkrtistn säännöllistn luskkidn muuttminn dtrministisiksi tilkoniksi onnistuu usin plkästään lusktt tutkimll. Jos luskkn rknn on

Lisätiedot

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on

Lisätiedot

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista 9 5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT 5. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmät Diffrtilihtälörhmiä trvit usiss sovlluksiss. Näistä usimmt void mllit simmäis krtluvu diffrtilihtälörhmi vull. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmä

Lisätiedot

Y56 laskuharjoitukset 6 - mallivastaukset

Y56 laskuharjoitukset 6 - mallivastaukset Y56 Kvät 00 Harjoitus. Monopsoni Y56 laskuharjoitukst 6 - mallivastaukst Tavoittna on ymmärtää panosmarkkinoidn luonntta, kun markkinoilla on vain yksi ostaja. Monopsoni tuottaa hyödykttä y kilpailullisill

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla OY/PJKOMP R1 17 Puolijohkoonnttin rustt 5171A Rtkisut 1, Kvät 17 1. ( Trvittv kstoriouus tyyin krroksn sn kvll kbt ln Ł ni ni Ł kbt 1 ( 1 c,85 V 17» 1,8 1 c. 17 1 c Ł,59V Mtrilivkiot on otttu luntoonistn

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

6 Kertausosa. 6 Kertausosa Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)

Lisätiedot

ELEC-E8419 tentti joulukuu 2016

ELEC-E8419 tentti joulukuu 2016 ELECE849 tntti oulukuu 6 rtkisut. Erilisiss päsymmtrisissä vioiss komponnttivrkot kytktään yhtn ri tvoin. Ehot komponnttivrkkon kytknnöill päsymmtrisissä vioiss ovt survt: vihinn msulku: vihinn moikosulku:

Lisätiedot

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus. Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää

Lisätiedot

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,

Lisätiedot

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon. 5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson

Lisätiedot

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III Sisältö Mikrotlousteori 2, 2008, os III Yrityksen tuotntofunktiost 2 Pnosten substituoitvuus 2 3 Yrityksen teori 3 4 Mittkvedut tuotnnoss 5 5 Yksikkökustnnusten j skltuottojen steen välinen yhteys 5 6

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut

Kertaustehtävien ratkaisut Rtkisuist Nämä Juuri- j logritmiunktiot -kurssin krtusthtävin j -srjojn rtkisut prustuvt oppikirjn titoihin j mntlmiin. Kustkin thtävästä on ylnsä vin yksi rtkisu, mikä i kuitnkn trkoit sitä, ttä rtkisu

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi! MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET http://www.tut.fi/smg/course.php?id=57 Rtkisut Hrjoitukset 3, 2014 Tehtävä 1. Pyydetään muodostmn nnetun piirin Nortonin ekvivlentti. Nortonin, smoin kuin Theveninin,

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali MS-A1{2,3,4,5} (SC, ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: ntegrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasan yliopisto, kvät 206 Talousmatmatiikan prustt, ORMS030 3. harjoitus, viio 5. 5.2.206 Malliratkaisut. Yrityksn rään tuotlinjan kysyntäfunktio on p 20 0.030 ja vastaava kustannusfunktio on C 0.02 2

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.4 Rtkisut j rvostelu. Koululisen todistuksen keskirvo x on lskettu ) b) c) d) kymmenen ineen perusteell. Jos koululinen nostisi neljän ineen

Lisätiedot

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Tamprn ksäyliopisto, syksy 2016 Talousmatmatiikan prustt, ORMS1030 2. harjoitus, (p 4.11.2016) 1. Yritys valmistaa kappaltavaraa kappaltta viikossa. Yhdn kappaln matriaali- ja palkkakustannus on 7, jotn

Lisätiedot

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. y + p(x)y + q(x)y = r(x) (1)

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. y + p(x)y + q(x)y = r(x) (1) 5 3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Huomautus pälinaarisista diffrntiaalihtälöistä: Epälinaarisn DY:n ratkaismisn i ol lispätvää mntlmää. Joitakin rikoistapauksia voidaan ratkaista:

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: moraalinen uhkapeli

Sopimuksenteon dynamiikka: moraalinen uhkapeli Sopimuksenteon dynmiikk: morlinen uhkpeli Mt-2.4142 Optimointiopin seminri Ville Venoärvi 15.4.2008 Esitelmä 15 Ville Venoärvi Sisältö Hsteit Uudelleen neuvottelu gentin työpnoksen älkeen Konvergenssi

Lisätiedot

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja 582206 Lskennn mllit (syksy 2010) 1. kurssikoe, rtkisuj 1. [2+2+2 pistettä] Säännöllisissä lusekkeiss on käytetty tuttu lyhennysmerkintää Σ = ( ). () merkkijonot, joiden kksi ensimmäistä merkkiä ovt joko

Lisätiedot

= e on Schrödingerin yhtälön ratkaisu. ) on redusoitu massa. Aaltofunktio ψ

= e on Schrödingerin yhtälön ratkaisu. ) on redusoitu massa. Aaltofunktio ψ S-46, FYSIIKKA IV (EST Kvät, LH4 Rtkisut / LH4- Osoit, ttä vyn ltofunktio ψ = on Schöingin yhtälön tkisu Rtkisu: Schöingin yhtälö llokoointiss on ψ ψ ψ sin θ V ψ Eψ + + =, µ µ sin θ θ θ sin θ φ missä µ

Lisätiedot

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Krtalukua n olvassa diffrntiaalihtälössä F(,,,, (n) ) = siint n:nnn krtaluvun drivaatta (n) = d n /d n ja mahdollissti almpia drivaattoja, :tä ja :ää.

Lisätiedot

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä? Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

Riemannin integraali

Riemannin integraali LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu

Lisätiedot

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint vrkkotsoll Vrkon topologi Liiknnmtriisi Liikntnhllint vrkkotsoll Kuormntsus lunto2.ppt S-38. Liiknntorin prustt Kvät 200 2 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint

Lisätiedot

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 0 Thtävin ratkaisut Kustannusosakyhtiö Otava päivittty 9..08 Kokoavia thtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Kirjoittaan kskiarvoll lausk :n avulla ja ratkaistaan yhtälöstä. π 4 π 4π :4 π 4 a b

Lisätiedot

Jotta rakentaminen ja sen ylläpitäminen onnistuu Junkohalli Oy:n voimin seuraavat 22 vuotta, esitämme että

Jotta rakentaminen ja sen ylläpitäminen onnistuu Junkohalli Oy:n voimin seuraavat 22 vuotta, esitämme että 1 Junkohlli Oy ESITYS KEI AREENA Titoktu 6 94600 Kmi ri.vinionp@junkohlli.fi 03.06.2013 p. 040 757 7124 Kmin Kupunginhllitu Kupunginjohtj Tro Niinn ESITYS KEI AREENA Junkohlli Oy:llä on hlu j vlmiu rknt

Lisätiedot

6 Integraalilaskentaa

6 Integraalilaskentaa 6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN) Pyydämme lukemn käyttöohjeen huolellisesti läpi j noudttmn sitä! Ohjeiden liminlyönti voi joht kytkimen toiminthäiriöihin j siitä johtuviin vurioihin. Nämä käyttöohjeet (B.1.0.FIN) ovt os kytkintoimitust.

Lisätiedot

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja miten sitä tulisi arvioida?

Pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja miten sitä tulisi arvioida? Pitkäikistyöttömin työkykyisyys j mitn sitä tulisi rvioid? Rij Krätär, kuntoutuslääkäri, kouluttj Oorninki Oy www.oorninki.fi Tässä sityksssä Tuloksi pitkäikistyöttömin työkykyä j työkyvyn rviot koskvst

Lisätiedot

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja. DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen

Lisätiedot

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan A1 Lbortoriokokeess keveen kierrejouseen ripustettiin eri mssisi punnuksi. Punnust vedettiin lspäin j sntneen hrmonisen värähteln jksonik mitttiin. Värähtelijän tjus f = 2π 1 k mp. Oheisess tulukoss on

Lisätiedot

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per LUONNON Lhj LUONNOSTA ystävät Brighter Home -kokoelmmme on luotu ympäristöystävällisiä j sosilisesti vstuullisi käytäntöjä noudtten. Tästä kokoelmst löydät oiket lhjt kikille, jotk vlivt mpllomme. Kneli

Lisätiedot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1 Vaillinaiset yhtälöt .1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön

Lisätiedot

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b 5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),

Lisätiedot

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8 Mt-.148 Dynminen optimointi, mllivstukset, kierros 8 1. Idelisess tsvirtmoottoriss vääntömomentti on suorn verrnnollinen virtn. Moottori pyörittää ikiliikkuj (ei kitk- ti sähkömgneettisi vstusvoimi). Moottorin

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

3 Integraali ja derivaatta

3 Integraali ja derivaatta 3 Integrli j erivtt 3.1 Integrli ylärjns funktion Olkoon funktio f Riemnn-integroituv välin I jokisell suljetull osvälillä j välin I jokin kiinteä luku. Tällöin integrli määrittelee funktion G(): I R,

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Tamprn ksäyliopisto, 2015-2016 Talousmatmatiikan prustt, ORMS1030 1. väliko, (ti 15.12.2015) Ratkais 3 thtävää. Kokssa saa olla mukana laskin (myös graafinn laskin on sallittu) ja taulukkokirja (MAOL tai

Lisätiedot

ehdolla y = f(x1, X2)

ehdolla y = f(x1, X2) 3.3. Kustannusten minimointi * Voiton maksimointi: panosten määrän sopeuttaminen -----> tuotanto * Kustannusten minimointi: tiett tuotannon taso -----> etsitään optimaalisin panoskombinaatio tuottamaan

Lisätiedot

Korkotuettuja osaomistusasuntoja

Korkotuettuja osaomistusasuntoja Korkotuettuj osomistussuntoj Hvinnekuv suunnitelmst. Titeilijn näkemys Asunto Oy Espoon Stulmkri Stulmkrintie 1, 02780 ESOO Asunto Oy Espoon Stulmkri Kerv Kuklhti Iso Mntie 2 Espoo Vihdintie Keh III Hämeenlinnnväylä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS 0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö

Lisätiedot

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2. Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Kl 9 5 Luku 4 Kuluttjn ylijäämä Kuluttjn ylijäämän käsite on erittäin ljon käytetty hyvinvointitloustieteessä. Käsite erustuu hyödyn mksimoinnin j kysyntäkäyrän väliseen yhteyteen, eli siihen, että kysyntäkäyrä

Lisätiedot

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI 4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI Neliömtriisin determinntti Neliömtriisin A determinntti on luku, jot merkitään det(a) ti A. Lskeminen: -mtriisin A determinntti: det(a) -mtriisin A determinntti esim.

Lisätiedot

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x, Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d

Lisätiedot

Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet Johdtus L A TEXiin 6. Omt komennot j luseympäristöt Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (2/10) Omt komennot I L A TEXin vlmiiden komentojen lisäksi kirjoittj

Lisätiedot

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto

Lisätiedot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot . Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts

Lisätiedot

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli 1 Lbortoriokokeess keveen kierrejouseen ripustettiin eri mssisi punnuksi. Punnust vedettiin lspäin j sntneen hrmonisen värähteln jksonik mitttiin. Värähtelijän tjus f = 2π 1 k mp. Oheisess tulukoss on

Lisätiedot

S , Fysiikka IV (Sf), 2 VK

S , Fysiikka IV (Sf), 2 VK S-11446, Fysiikk IV (Sf, VK 455 1 Slitä lyhysti mutt mhdollisimm täsmällissti: Kskimääräis ktä mlli j itsäist lktroi roksimtio b Mo frmioi ltofuktio hiukksvihtosymmtri j s totutumi dtrmittiltofuktioss

Lisätiedot

FINESSE / STANDESSE. BASIC regulace. Asennus- ja käyttöohjeet

FINESSE / STANDESSE. BASIC regulace. Asennus- ja käyttöohjeet FIESSE / STADESSE BASIC rgulc FI Asnnus- j käyttöohjt TOIMITUKSE HAITA HUOMAUTUS Trkist tuot välittömästi toimituksn jälkn. Jos pkkuksss on vurioit, ot yhtyttä toimittjn. Jos vhingonkorvusvtimuksi i ol

Lisätiedot

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 7668A Termofysiikk Hrjoitus no 1, rtkisut (syyslukukusi 14) 1 Lämpötilss T K elektronien energit eivät ylitä Fermin energi (ɛ i ɛ F ), lämpötilprmetri β j kemillinen potentili vst Fermin energi (µ() ɛ

Lisätiedot

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [ 1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()

Lisätiedot

2. Laske tehtävän 1 mukaiselle 320 km pitkälle johdolle nimellisen p- sijaiskytkeän impedanssit ja admittanssit, sekä piirrä sijaiskytkennän kuva.

2. Laske tehtävän 1 mukaiselle 320 km pitkälle johdolle nimellisen p- sijaiskytkeän impedanssit ja admittanssit, sekä piirrä sijaiskytkennän kuva. ELECE849 k 6. Lk 6 Hz:n vrko olvn 5 :n ohdon ltoimpdni khdll tvll: kä olttmll ohto hävittmäki ttä ottmll hävit huomioon. Vrtil impdnin ro. Lk luonnollinn tho P kättämällä hävittmän ohdon ltoimpdni. Lk

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

Kirjallinen teoriakoe

Kirjallinen teoriakoe 11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1

Lisätiedot

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista Mtemtiikn johntokurssi, syksy 07 Hrjoitus 6, rtkisuist. Onko jokin emojen 5 tehtävän reltioist ) R := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, )}, ) S := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ),

Lisätiedot

ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY

ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY TARKASTUSLENTOLAUSUNTO CPL(H) Hkijn sukunimi: Lupkirjn lji: Etunimi: Lupkirjn numro: Vltio: Hkijn llkirjoitus: Fi Lntoko: Trkstuslnto: Hylätyn trkstuslnon uusint 1 Lntokoulutuksn toriosuus Hkij on suorittnut

Lisätiedot

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta. MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa. / ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä

Lisätiedot

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L ) 76638A Termofysiikk Hrjoitus no. 6, rtkisut syyslukukusi 014) 1. Trkstelln L:n pituist nuh, jonk termodynmiikn perusreltio on de = d Q + d W = T ds + F dl, 1) missä F on voim, joll nuh venytetään reversiibelisti

Lisätiedot

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press.

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press. Vltiotieteellinen tiedekunt Tloustieteen vlintkoe Arvosteluperusteet Kesä 0 Vlintkoekirjt Gillespie A.: Foundtions of Economics., 0, luvut 6-8, 7, j 9. ISBN 978-0-9-958654-7. Oxford University Press. sekä

Lisätiedot

Sinilause ja kosinilause

Sinilause ja kosinilause Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,

Lisätiedot