Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Transkriptio

1 Johdtus L A TEXiin 6. Omt komennot j luseympäristöt Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet

2 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (2/10) Omt komennot I L A TEXin vlmiiden komentojen lisäksi kirjoittj voi itse määritellä omi komentojn.

3 Omt komennot I L A TEXin vlmiiden komentojen lisäksi kirjoittj voi itse määritellä omi komentojn. Tämä tehdään esittelyosss \newcommnd komennoll, jonk perusmuoto on \newcommnd{\kom}{mr} missä \kom on uusi, määriteltävä komento j mr sen määrittely. 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (2/10)

4 Omt komennot I L A TEXin vlmiiden komentojen lisäksi kirjoittj voi itse määritellä omi komentojn. Tämä tehdään esittelyosss \newcommnd komennoll, jonk perusmuoto on \newcommnd{\kom}{mr} missä \kom on uusi, määriteltävä komento j mr sen määrittely. Esim. (huom välistys tulostettess) \newcommnd{\kom}{mun komento} \begin{document} \kom\kom\kom Mun komentomun komentomun komento 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (2/10)

5 Omt komennot I L A TEXin vlmiiden komentojen lisäksi kirjoittj voi itse määritellä omi komentojn. Tämä tehdään esittelyosss \newcommnd komennoll, jonk perusmuoto on \newcommnd{\kom}{mr} missä \kom on uusi, määriteltävä komento j mr sen määrittely. Esim. (huom välistys tulostettess) \newcommnd{\kom}{mun komento} \begin{document} \kom\kom\kom Mun komentomun komentomun komento Mhdollist lyhennysmerkinnät j ns. prmetrisoinnit 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (2/10)

6 . Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (3/10) Omt komennot II Komennon määrittely voi sisältää myös mtemtiikk. Esim. \newcommnd{\z}{\mthbb{z}} \begin{document} $k\in\z$ k Z

7 Omt komennot II Komennon määrittely voi sisältää myös mtemtiikk. Esim. \newcommnd{\z}{\mthbb{z}} \begin{document} $k\in\z$ k Z Huom, että yo. komento pitää käyttää mtemtiikktilss.. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (3/10)

8 Omt komennot II Komennon määrittely voi sisältää myös mtemtiikk. Esim. \newcommnd{\z}{\mthbb{z}} \begin{document} $k\in\z$ k Z Huom, että yo. komento pitää käyttää mtemtiikktilss. Komento \ensuremth vrmist, että sen rgumentti käsitellään mtemtiikktilss. Esim. \newcommnd{\z}{\ensuremth{\mthbb{z}}} \begin{document} Sekä $\Z$ että \Z{} toimivt. Sekä Z että Z toimivt.. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (3/10)

9 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (4/10) Omt komennot III Omtkin komennot voivt vstnott rgumenttej. Tätä vrten komento pitää määritellä muodoss \newcommnd{\kom}[n]{mr} missä n ilmoitt rgumenttien lukumäärän (1-9).

10 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (4/10) Omt komennot III Omtkin komennot voivt vstnott rgumenttej. Tätä vrten komento pitää määritellä muodoss \newcommnd{\kom}[n]{mr} missä n ilmoitt rgumenttien lukumäärän (1-9). Argumentteihin viittn määrittelyssä merkinnällä #k, missä k= 1, 2,..., n.

11 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (4/10) Omt komennot III Omtkin komennot voivt vstnott rgumenttej. Tätä vrten komento pitää määritellä muodoss \newcommnd{\kom}[n]{mr} missä n ilmoitt rgumenttien lukumäärän (1-9). Argumentteihin viittn määrittelyssä merkinnällä #k, missä k= 1, 2,..., n. Esim. komento normille yhdellä rgumentill: \newcommnd{\norm}[1]{\left\ #1\right\ } \begin{document} $\norm{f+g}\leq\norm{f}+\norm{g}$ f + g f + g

12 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (4/10) Omt komennot III Omtkin komennot voivt vstnott rgumenttej. Tätä vrten komento pitää määritellä muodoss \newcommnd{\kom}[n]{mr} missä n ilmoitt rgumenttien lukumäärän (1-9). Argumentteihin viittn määrittelyssä merkinnällä #k, missä k= 1, 2,..., n. Esim. komento normille yhdellä rgumentill: \newcommnd{\norm}[1]{\left\ #1\right\ } \begin{document} $\norm{f+g}\leq\norm{f}+\norm{g}$ f + g f + g Mhdollisille vlinnisille rgumenteille voi nt oletusrvon muodoll: \newcommnd{\kom}[n][oletusrvo]{mr}

13 Omt komennot III Omtkin komennot voivt vstnott rgumenttej. Tätä vrten komento pitää määritellä muodoss \newcommnd{\kom}[n]{mr} missä n ilmoitt rgumenttien lukumäärän (1-9). Argumentteihin viittn määrittelyssä merkinnällä #k, missä k= 1, 2,..., n. Esim. komento normille yhdellä rgumentill: \newcommnd{\norm}[1]{\left\ #1\right\ } \begin{document} $\norm{f+g}\leq\norm{f}+\norm{g}$ f + g f + g Mhdollisille vlinnisille rgumenteille voi nt oletusrvon muodoll: \newcommnd{\kom}[n][oletusrvo]{mr} Jo olemss olevn komennon uudelleen määrittely tphtuu \renewcommnd komennoll vstvll tvll. 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (4/10)

14 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (5/10) Lskureist I L A TEX pitää kirj lukujen, osioiden, yhtälöiden, sivujen yms. numeroinnist ns. lskureiden vull

15 Lskureist I L A TEX pitää kirj lukujen, osioiden, yhtälöiden, sivujen yms. numeroinnist ns. lskureiden vull Keskeisimmät näistä lskureist ovt: prt pge enumi chpter eqution enumii section figure enumiii subsection tble enumiv subsubsection 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (5/10)

16 Lskureist I L A TEX pitää kirj lukujen, osioiden, yhtälöiden, sivujen yms. numeroinnist ns. lskureiden vull Keskeisimmät näistä lskureist ovt: prt pge enumi chpter eqution enumii section figure enumiii subsection tble enumiv subsubsection Näistä enumx pitävät kirj numeroidun listn (enumerte) neljästä eri tsost. Muut lskurit ovt itsestäänselviä. 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (5/10)

17 Lskureist I L A TEX pitää kirj lukujen, osioiden, yhtälöiden, sivujen yms. numeroinnist ns. lskureiden vull Keskeisimmät näistä lskureist ovt: prt pge enumi chpter eqution enumii section figure enumiii subsection tble enumiv subsubsection Näistä enumx pitävät kirj numeroidun listn (enumerte) neljästä eri tsost. Muut lskurit ovt itsestäänselviä. Lskurin (sen hetkisen) rvon voi tulost näkyviin komennoill: \rbic{lskuri} 1,2,3,... \lph{lskuri},b,c,... \romn{lskuri} i,ii,iii,... \Alph{lskuri} A,B,C,... \Romn{lskuri} I,II,III,... \lskuri 1,2,3, Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (5/10)

18 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (6/10) Lskureist II Lskurin rvon voi sett komennoll \setcounter{lskuri}{num} jok sett lskurin rvoksi kokonisluvun num.

19 Lskureist II Lskurin rvon voi sett komennoll \setcounter{lskuri}{num} jok sett lskurin rvoksi kokonisluvun num. Lskurin rvo voi siirtää ylös ti lspäin komennoll \ddtocounter{lskuri}{num} jok ksvtt (vähentää) lskurin rvo kokonisluvull num, jos num on positiivinen (negtiivinen). 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (6/10)

20 Lskureist II Lskurin rvon voi sett komennoll \setcounter{lskuri}{num} jok sett lskurin rvoksi kokonisluvun num. Lskurin rvo voi siirtää ylös ti lspäin komennoll \ddtocounter{lskuri}{num} jok ksvtt (vähentää) lskurin rvo kokonisluvull num, jos num on positiivinen (negtiivinen). Uusi lskureit voi tehdä komennoll \newcounter{lskuri} 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (6/10)

21 Luseympäristöt I Luseiden, lemmojen, yms. ltomist vrten knntt luod omi ns. luseympäristöjä. 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (7/10)

22 Luseympäristöt I Luseiden, lemmojen, yms. ltomist vrten knntt luod omi ns. luseympäristöjä. Tämä tehdään esittelyosss msthm pketin komennoll \newtheorem{nimi}{otsikko}. 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (7/10)

23 Luseympäristöt I Luseiden, lemmojen, yms. ltomist vrten knntt luod omi ns. luseympäristöjä. Tämä tehdään esittelyosss msthm pketin komennoll \newtheorem{nimi}{otsikko}. Esim. omn luseympäristön luominen j käyttö tphtuu komennoill: (hksulkujen käyttö vlinnist) \usepckge{msthm} \newtheorem{luse}{luse} \begin{document} \begin{luse}[alkulukuluse] Alkulukuj on äärettömän mont. \end{luse} Luse 1 (Alkulukuluse). Alkulukuj on äärettömän mont. 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (7/10)

24 Luseympäristöt I Luseiden, lemmojen, yms. ltomist vrten knntt luod omi ns. luseympäristöjä. Tämä tehdään esittelyosss msthm pketin komennoll \newtheorem{nimi}{otsikko}. Esim. omn luseympäristön luominen j käyttö tphtuu komennoill: (hksulkujen käyttö vlinnist) \usepckge{msthm} \newtheorem{luse}{luse} \begin{document} \begin{luse}[alkulukuluse] Alkulukuj on äärettömän mont. \end{luse} Luse 1 (Alkulukuluse). Alkulukuj on äärettömän mont. Tässä luodn ympäristö nimeltään luse, jonk otsikko on in "Luse" j jok numeroidn utomttisesti. Huom, että luseen tekstios tulostuu kursiivill. 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (7/10)

25 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (8/10) Luseympäristöt II Numerointi voi säädellä ntmll määrittelyssä lskurin vlinnisen rgumenttin. Esim. \newtheorem{luse}{luse}[section] luo luseympäristön, jok numeroi luseet 1.1, 1.2, 1.3,... osion (section) 1 sisällä.

26 Luseympäristöt II Numerointi voi säädellä ntmll määrittelyssä lskurin vlinnisen rgumenttin. Esim. \newtheorem{luse}{luse}[section] luo luseympäristön, jok numeroi luseet 1.1, 1.2, 1.3,... osion (section) 1 sisällä. Muodoll \newtheorem{lemm}[luse]{lemm} puolestn luodn lemm niminen ympäristö, jok käyttää sm lskuri kuin luse ympäristö. Tällöin \begin{luse}...\end{luse} \begin{lemm}...\end{lemm} \begin{luse}...\end{luse} tekee: Luse 1.1, Lemm 1.2, Luse Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (8/10)

27 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (9/10) Luseympäristöt III Komennoll \theoremstyle{tyyli} setetn sen jälkeen määriteltävien luseympäristöjen tyyli, missä tyyli on joko plin, definition ti remrk.

28 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (9/10) Luseympäristöt III Komennoll \theoremstyle{tyyli} setetn sen jälkeen määriteltävien luseympäristöjen tyyli, missä tyyli on joko plin, definition ti remrk. Esim. (ääkköset eivät sllittuj ympäristön nimissä) \theoremstyle{definition} \newtheorem{mr}{määritelmä} tekee määritelmille mr nimisen ympäristön, joss tekstios ei ole kursiivill (vrt. plin tyyli luseille).

29 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (9/10) Luseympäristöt III Komennoll \theoremstyle{tyyli} setetn sen jälkeen määriteltävien luseympäristöjen tyyli, missä tyyli on joko plin, definition ti remrk. Esim. (ääkköset eivät sllittuj ympäristön nimissä) \theoremstyle{definition} \newtheorem{mr}{määritelmä} tekee määritelmille mr nimisen ympäristön, joss tekstios ei ole kursiivill (vrt. plin tyyli luseille). Vstvsti \theoremstyle{remrk} \newtheorem{huom}{huomutus} tekee huom ympäristön, jonk otsikko ("Huomutus") tulee kursiivill.

30 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (9/10) Luseympäristöt III Komennoll \theoremstyle{tyyli} setetn sen jälkeen määriteltävien luseympäristöjen tyyli, missä tyyli on joko plin, definition ti remrk. Esim. (ääkköset eivät sllittuj ympäristön nimissä) \theoremstyle{definition} \newtheorem{mr}{määritelmä} tekee määritelmille mr nimisen ympäristön, joss tekstios ei ole kursiivill (vrt. plin tyyli luseille). Vstvsti \theoremstyle{remrk} \newtheorem{huom}{huomutus} tekee huom ympäristön, jonk otsikko ("Huomutus") tulee kursiivill. Todistuksille on msthm pketiss vlmiiksi proof ympäristö. Niinpä sitä ei trvitse itse määritellä.

31 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (10/10) Luseympäristöt IV Kuten muihinkin kirjoitelmn osiin, myös luseisiin yms. voi viitt \lbel{} j \ref{} komentoj käyttäen.

32 Luseympäristöt IV Kuten muihinkin kirjoitelmn osiin, myös luseisiin yms. voi viitt \lbel{} j \ref{} komentoj käyttäen. Esim. \begin{luse}\lbel{luse_1}... \end{luse} \begin{proof}... \end{proof} Luseen \ref{luse_1} mukn... Luseen 1.2 mukn Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (10/10)

33 Luseympäristöt IV Kuten muihinkin kirjoitelmn osiin, myös luseisiin yms. voi viitt \lbel{} j \ref{} komentoj käyttäen. Esim. \begin{luse}\lbel{luse_1}... \end{luse} \begin{proof}... \end{proof} Luseen \ref{luse_1} mukn... Luseen 1.2 mukn... Numeroimttomn ympäristön s luotu komennoll \newtheorem*{}{} 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (10/10)