UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 Pohdintaa Työhyvinvointisykekyselystä esimiesten työpajassa 5/2012 Kuva: Raija Herrala-Nurmi Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöhallinnon organisaatio... 1 Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna... 1 Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Organisaatio toimii tehokkaasti Henkilöstö voimavarana Työhyvinvointi... 8 Tilasto-osa Vakinainen henkilöstö Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia) Kaupungin koko henkilöstö Henkilötyövuodet palvelukeskuksittain Keski-ikä palvelukeskuksittain Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2012 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Vakinainen henkilöstö 2012 ikä-/sukupuolijakauma Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Keskimääräinen eläkeikä Vuoden 2012 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Vuonna 2012 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät) Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat palvelukeskuksittain Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat palvelukeskuksittain Työterveyshuolto Terveydenhoito Sairaanhoito Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä Työllistäminen Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut Nuorten kesätyöpaikat Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat

3 Henkilöstöjohtaja Mirva Lambacka Henkilöstöhallinnon organisaatio Kaupungin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpoliittisesta linjasta vastaa kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöpalvelut. Osa henkilöstöhallinnon päivittäisistä tehtävistä on hajautettu hallintosäännön mukaisesti palvelukeskuksiin. Yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen on varmistettu palvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyspalvelukeskus) ja henkilöstöpalvelujen edustajien säännöllisillä henkilöstöasioiden hoitoa käsittelevillä palavereilla. Henkilöstöpalvelut hoitaa hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöasiat. Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna Kaupungin strategian johtamisstrategian mukaan johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Henkilöstöraportoinnin avulla tuetaan ja kehitetään kunnan strategista johtamista ja ohjaamista. Sillä tuetaan työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstöraportoinnin avulla on tarkoitus kerätä tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja kehityksestä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Kaupungin strategian pohjalta laadittiin vuonna 2010 uusi henkilöstöstrategia ja sitä on toteutettu vuoden 2011 alusta alkaen. Henkilöstöstrategian visio on Työ tukee terveyttä ja sen tavoitteena on, että osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen henkilöstö tuottaa ja järjestää laadukkaita palveluja asiakkaille. Uusi henkilöstöstrategia koostuu seuraavista painopisteistä Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Organisaatio toimii tehokkaasti Henkilöstö voimavarana Työhyvinvointi Edellä mainituille painopisteille on asetettu tavoitteet ja asiat, joilla tavoitteisiin päästään. 1

4 Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö tekee työtä tuloksellisesti. Yhteistoiminta on aitoa ja toteutamme sitä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Palkitseminen on kannustavaa. Johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa selvitetään yksikön tavoitteet ja niiden toteutuminen. Samalla suunnitellaan henkilön tarvitsema koulutus. Osaamista tuetaan henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko-, ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutus perustuu todellisiin tarpeisiin ja se on suunnitelmallista. Kehityskeskusteluissa selvitellään myös ikääntymiseen liittyviä asioita mm. henkilön eläköitymissuunnitelmat. Käytössä olevan kehityskeskustelumallin ovat esimiehet yhdessä työstäneet esimiesvalmennuksessa. Esimiehet käyttävät mallia omaan työyksikköönsä soveltaen. Perehdyttäminen Kaupungin johtoryhmä on sopinut pitämässään kokouksessa, että jokaisessa yksikössä henkilöstön perehdyttäminen tehdään laaditun perehdyttämisohjelman mukaisesti. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta työntekijä omaksuu työtehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Perehdyttämisen avulla edistetään uuden työntekijän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Perehdyttämistä tarvitaan kun - uusi henkilö tulee työhön - työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen - työtehtävät vaihtuvat - työmenetelmät muuttuvat - hankitaan tai otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita tai ohjelmia Uuden työntekijän kohdalla perehdyttämisessä on tärkeää työtehtävien lisäksi perehdyttää myös kaupungin organisaatioon. Siirryttäessä tehtävästä toiseen on perehdytyksessä kysymys lähinnä uusien työtehtävien vaatimasta ohjauksesta. Uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviinsä tuetaan hyvällä perehdyttämisellä. Perehdyttämisohje päivitettiin vuonna Etätyö Etätyöohjeet hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa. Etätyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta joka on organisoitu tehtäväksi tai tehdään tietotekniikkaa hyväksi käyttäen säännöllisesti muualla. Se nähdään keinona nykyaikaistaa työn organisointia ja sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aika. Etätyöohjeen mukaan etätyön tekemisestä sovitaan aina kirjallisena ja sen määrä voi olla enintään 2 työpäivää viikossa. Sisäiset siirrot ja työkierto Ennen viran tai toimen haettavaksi julistamista selvitetään ensin onko tehtävien uudelleen järjestely mahdollista palvelukeskuksen/työyksikön oman henkilöstön kesken. Mikäli tällainen uudelleenjärjestely ei ole mahdollista selvitetään, onko joku muu kaupungin palveluksessa oleva henkilö siirrettävissä tähän tehtävään. Kaupunginhallitus päättää täyttölupien myöntämisestä vakinaisten henkilöiden osalta. Kaupungin johtoryhmä käsittelee aina ensin täyttölupa-asiat. 2

5 Tuloksiin kannustava palkitseminen Sopimusaloittain henkilöstö jakaantuu seuraavasti: KVTES 645, OVTES 108, TS 82 ja LS 33. Vuosi 2012 ei sisältänyt harkinnanvaraisia paikallisesti jaettavia järjestelyeriä. Ensimmäisen kerran jaettiin muutamalle henkilölle elinkeinopoliittisiin hankkeisiin liittyen ns. kertapalkkio. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää. Järjestettyä koulutusta Kevan toimesta valmennettiin esimiehiä kertomaan Työhyvinvointisykekyselyn tuloksista ja laatimaan kehittämissuunnitelmia yhdessä henkilöstön kanssa työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Sisäisenä koulutuksena esimiehille tiedotettiin sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksista tavoitteena lisätä varhaisen tuen mallin käyttämistä pitkittyvien sairauslomien vähentämiseksi. Oppisopimuskoulutuksena johtamisen erikoisammattitutkinnon aloitti 4 esimiestä. Palvelukeskukset ovat järjestäneet ammattitaidon ylläpitämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi useita koulutuksia henkilöstöilleen. Eri alojen oppisopimussopimuksia tehtiin 9 kappaletta. Oppisopimuskoulutuksen sai valmiiksi 13 henkilöä, joista ammattitutkinnon suoritti 10 henkilöä. Heistä 8 suoritti perhepäivähoitajan ammattitutkinnon. Ensiapukoulutusta on järjestetty henkilöstölle tarpeen mukaan. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä 2.313,5 päivää eli 2,67 pv/hlö. Koulutus- ja kulttuuripalveluihin käytettiin yhteensä euroa. Yhteistoiminta ja tiedottaminen Kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutettiin Uudessakaupungissa yhteistoimintalain mukaisesti. Kaupungin ja henkilöstön välisenä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöä edustivat pääluottamusmiehet. Työnantajan edustajina toimivat kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, kaupunginjohtaja, palvelukeskusten johtajat, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi henkilöstösihteeri. V yhteistyötoimikunta kokoontui kuusi kertaa. Puheenjohtajana toimi Jukon pääluottamusmies. Henkilöstön sisäisenä tiedotuskanavana intrasivuston ja sähköpostin lisäksi ajankohtaisia asioita käsittelevä henkilöstölehti KaHeLi ilmestyi v kolme kertaa. Kaupungin intranettiin esimiehen käsikirjaan on koottu kaikki henkilöstöhallinnon ohjeet esimiehille. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista eteenpäin omassa yksikössään esim. työyksiköissä pidettävissä työpaikkakokouksissa. Kaupunginjohtaja piti infotilaisuuden koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Lisäksi kaupunginjohtajan, pääluottamusmiesten ja henkilöstöpalveluiden edustajien kesken pyrittiin pitämään kuukausittain palaveri, jossa käsiteltiin henkilöstöä koskevia sekä muita ajankohtaisia asioita. Sivistyspalvelukeskuksen johtoryhmissä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen edustajia. 3

6 2. Organisaatio toimii tehokkaasti Tavoite Tuotamme ja järjestämme palvelut asiakkaille kokonaistaloudellisesti edullisesti ottaen huomioon seudullisuus sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintojen kehittäminen Sosiaalityön perhetyössä, terveyspalveluissa ja vanhustyössä siirryttiin yleistyöaikaan niiden henkilöiden osalta, jotka olivat tehneet jaksotyötä, mutta eivät olleet vuorotyössä Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaikkia toimintoja tarkastellaan prosesseina, joiden pohjalta kehitetään uusia ja entisiä joustavampia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Prosessityö on aloitettu vuoden 2005 alusta. Kaupungin visiossa vuodelle 2012 todetaan seuraavaa Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Sitä ohjaavat verkostomaisuus, joustavuus, avoimuus ja laaja seudullinen ajattelutapa. Toimintojen kehittäminen prosessitarkastelun toimintojen kautta lisää tavoitetietoisuutta ja halukkuutta uudistumiseen. Vuosittain henkilöstön kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. kaupungin visio ja strategia sekä niiden vaikutus omaan työyksikköön ja oman työn tavoitteisiin ja toimintaan. Kaupunginjohtaja selvittää koko kaupungin tavoitteita kaupungin koko henkilöstölle vuosittain järjestettävissä kaupunginjohtajan infotilaisuuksissa. Prosessit käsitellään prosessien ohjausryhmässä. Lisäksi aktiivisena toimijana on lähinnä prosessikehittäjistä koostuva operatiivinen ryhmä, jossa on edustus kaikista palvelukeskuksista. Ohjausryhmälle esiteltiin vuonna 2012 seuraavat prosessit: Sisäilmaprosessi Kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi Etsivän nuorisotyön palveluohjauskäytänteiden mallintamisen ja työn kehittämisen prosessi. Vuosittain valtuuston kokouksen yhteydessä palkitaan ja esitellään Vuoden Prosessi. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa toteutettiin koko vanhustyön kattava asiakastyytyväisyyskysely. Terveyspalveluissa asiakastyytyväisyyskysely tehtiin vuodeosastoilla ja avosairaanhoidossa. Lapsiperheiden palveluissa tehtiin Hoidon aloittaminen- kysely päivähoitolasten vanhemmille. Iltapäivätoiminnasta tehtiin kysely sekä vanhemmille että lapsille. 4

7 Yhteistyö yli palvelukeskusrajojen ja ulkoiset yhteistyökumppanit Palvelukeskukset tekevät yli palvelukeskusrajojen yhteistyötä mm. - asiakaspalvelupisteessä - asiakirjahallintajärjestelmän kehittämistyöryhmässä - kiinteistönhoidon mitoituksessa - henkilöstöosaston ja palvelukeskusten henkilöstöasioita hoitavien yhteispalavereilla varmistetaan yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen - Kuntarekryn käyttöönottoa valmistelevassa työryhmässä Ulkoisia yhteistyökumppaneita palvelukeskuksilla on ollut mm. LÄNSI2012 hankepilottia Nuorisotyöllä päihteitä vastaan Vakka-Suomessa jatkettiin edelleen. Länsi-Suomen Kaste-alueen Remontti-juurruttamishanke on alkanut ja sillä pyritään uudistamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja. Seudullinen Ytyä-hanke pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi jatkui vuoden 2012 loppuun. Vanhustyö osallistui seutukunnalliseen Muistisairaan palvelupolku hankkeeseen. Vanhustyön avopalvelut ovat mukana Ukipolis Oy:n Vipinää Liikunnasta hyvinvointia Vakka- Suomeen hankkeessa. Kotihoito on mukana seutukunnallisessa toiminnanohjaushankkeessa (ns. Mobiilihanke). Vakka-Suomen moniammatillinen yli sektorirajojen toimiva lapsiasiainneuvosto on kokoontunut edelleen. SOHVI-sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittämishankkeesta on tehty sopimus Turun amk:n kanssa Vakka-Suomen alueen kuntien yhteinen sosiaalipäivystys viikonloppu- ja arkipyhisin on jatkunut edelleen. Perheneuvolan palveluja on myyty Pyhärannan, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kunnille. A-klinikkapalveluja on myyty Laitilan kaupungille. Työttömien terveystarkastuspalveluja on myyty Laitilan kaupungille.. Yhteinen sosiaalijaosto toimii Vakka-Suomessa. Ympäristönsuojelupalvelua on myyty Taivassalon, Vehmaan ja Kustavin kunnille. Jätevesiyhteistyö Laitilan kaupungin kanssa (Vakka-Suomen Vesi). Kirjanpitopalvelujen myynti Pyhärannan kunnalle. Perusopetuspalveluja (vuosiluokat 7-9) on myyty Pyhärannan kunnalle. Erityisopetuspalveluja on myyty Pyhärannalle, Laitilalle ( saakka), Vehmaalle ja Taivassalolle. Uudenkaupungin kaupungin palkkaamat koordinaattorit vastasivat seuraavista kehittämishankkeista kaikkien Vakka-Suomen kuntien osalta: Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen sekä Opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Peruskoulujen laatuhanke yhdessä Pyhärannan ja Vehmaan kuntien kanssa. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston palvelut on hankittu sopimusperusteisesti Laitilan kaupungilta. 5

8 Osa iltapäivätoiminnasta on järjestetty sopimusperusteisesti seurakunnan toimesta. Ruotsinkielinen perusopetus on hankittu sopimusperusteisesti Turun kaupungilta. Etäopetuspalveluja on toimitettu venäjän opiskelijoille Laitilan ja Mynämäen lukioihin. Yhteistä opintotarjontaa Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymän kanssa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän/uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan kaksoistutkinto-opiskelijat kirjoittivat ylioppilastutkintoonsa liittyvät kokeet Uudenkaupungin lukiossa. Vaski-kirjastoissa joissa Uusikaupunki on mukana kirjastojen kokoelmat on yhteiskäytössä, sama kirjastokortti on kaikilla Vaski-kirjastoilla, kaikilla mm. samat toimintasäännöt ja maksukäytännöt. Vakka-Suomen kuvataiteen näyttelytyöryhmä (edustajat Laitilasta, Uudestakaupungista ja Vehmaalta) huolehtii alueen kuvataidenäyttelyistä. Crrusell-seuran kanssa järjestetään Crusell viikko. 6

9 3. Henkilöstö voimavarana Tavoite Kehitämme toimintatapojamme ja parannamme tuloksellisuutta, sillä kuntasektori on jatkuvassa muutoksessa. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa panostettiin aloitetoiminnan markkinoimiseen tavoitteena lisätä henkilöstön aloitteellisuutta toimintojen kehittämiseksi. Aloitetoimintasäännön mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä aloitteita, jotka mm. - parantavat prosessien sujuvuutta - luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia - saavat aikaan säästöjä - lisäävät turvallisuutta - parantavat ympäristön tilaa - luovat viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä Aloitteita tehtiin 28 kpl vuonna Aloiteryhmä palkitsi 15 aloitetta palkkioluokilla Albatrossi ( ) Merikotka ( ) Lokki ( ) Aloiteryhmään kuuluivat v palvelukeskusten yhdyshenkilöt: museonjohtaja Mari Jalava/sivistyspalvelukeskus, päivähoidon alue esimies Taija Lammi tai vs. alue-esimies Anne Paalanen/sosiaali- ja terveyskeskus sekä työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa/hallinto- ja kehittämiskeskus. Yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsema kaupunginhallituksen edustaja Antti Haapavuori sekä yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsemat kaksi henkilöstön edustajaa Hanna Nieminen/Tehy plm ja Anu Ankelo/Jhl ltm Ryhmä on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi henkilöstöjohtaja Mirva Lambackan. Sihteerinä on toiminut henkilöstösihteeri Nina Wennerström-Hämäläinen. Resurssit ja kaupungin imago työnantajana Kaupungin henkilöstöresurssit henkilötyövuosina laskettuna säilyivät lähes ennallaan. Vakituisten määrä lisääntyi 836 henkilöstä 868 henkilöön johtuen pääosin määräaikaisten vakinaistamisesta. Vuoden aikana vakinaistettiin 25 henkilöä. Uusia työsuhteisia palkattiin 7 henkilöä. Vuokratyövoiman kehityshanke vuodeosastoilla ja vanhustyössä päättyi vuoden 2012 lopulla. Jatkossa sijaisrekrytointi tapahtuu puitesopimusten kautta. Pääsääntöisesti kaikki yli 6 kk kestävät palvelussuhteet laitettiin ulkoiseen hakuun. Sähköisen rekrytointijärjestelmän Kuntarekryn kautta ilmoitettiin 83 avointa työpaikkaa ja jätettiin 615 hakemusta. Loppuvuodesta aloitettiin valmistelut Kuntarekryn sijaistenhallintaosion käyttöön ottamiseksi. Palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi käytössä on lähtöhaastattelu. Henkilöstöpalveluihin täytettyjä lomakkeita palautettiin 7 kpl. Kaupunki otti nuoria kesätöihin, koululaisia tutustumaan työelämään, antoi harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä otti ammatillisessa koulutuksessa olevia työhön työssä oppimisjakson 7

10 ajaksi. Tarkoituksena on mm. tutustuttaa nuoria kuntatöihin ja työelämän pelisääntöihin sekä turvata myös tätä kautta osaavan henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. 4. Työhyvinvointi Tavoite Työyhteisömme ilmapiiri on avoin ja vuorovaikutuksellinen ja työolosuhteemme ovat terveet ja turvalliset. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta kokoontui kuusi kertaa v Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella ovat työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa 1. varavaltuutettu Ari Holvitie 2. varavaltuutettu Marko Mäkinen Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi henkilöstöjohtaja ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös työsuojelupäällikkö ja työterveyshoitaja. Eri toimialueilla on toiminut 10 työsuojeluasiamiestä. Kaupungissa toimii sisäilmatyöryhmä, johon kuuluvat rakennusmestari Rami Arola, siivoustyönjohtaja Saila Koivisto, työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa, kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström, rakennustarkastaja / työsuojelupäällikkö Mika Pihlajaniemi ja työterveyshoitaja Ulla Kuusisto.. Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitellyt asiat on tiedotettu työsuojelutoimikunnalle. Toimintasuunnitelman mukaisia työpaikkakäyntejä tehtiin 14 kpl. Työpaikkakäynteihin osallistuivat työterveyshoitaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstöjohtaja. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti rakennustarkastaja oman toimensa ohella. Tehtävät työsuojeluasioissa on jaettu työsuojelupäällikön, henkilöstöjohtajan, henkilöstösihteerin ja työterveyshuollon kesken. Tapaturma- ja sairauspoissaolojen seuranta kuuluu henkilöstöjohtajalle, työsuojelupäällikölle, työterveyshuollolle ja henkilöstösihteerille. Työsuojelupäällikkö hoitaa mm. työpaikoilla tapahtuvat työsuojeluvalvonnasta annetun asetuksen mukaiset tehtävät, kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa mainitut tehtävät sekä ennakkotarkastukset käyttöön otettavissa tiloissa. Henkilöstöjohtajalle kuuluu henkisen työsuojelun lisäksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toteutus/koulutus, ohjaus neuvonta ja osallistuminen tilanteiden ratkaisuun työpaikoilla. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa v ja sitä on tarkistettu v Ohjelmassa selvitetään kaupungin turvallisuustavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Kaupunginjohtaja asetti vuonna 2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli ehdotuksen tekeminen kaupunginhallitukselle toimenpiteistä virastotalon turvallisuuden parantamiseksi asiakasväkivaltatilanteiden varalta sekä asiakasväkivallan hallinnan toimintamallin laatiminen. Työryhmän puheenjohtajana toimi työsuojelupäällikkö ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu. Muut jäsenet edustivat henkilöstöä virastotalon eri kerroksista. Työryhmän laatima ehdotus käsiteltiin vuoden 2012 aikana työsuojelutoimikunnassa ja kaupungin johtoryhmässä. Työhyvinvointisykekysely Uudenkaupungin kaupunki oli mukana neljän muun kunnan kanssa Kevan Työhyvinvointikyselyssä, joka toteutettiin helmikuussa Kevan lisäksi prosessiin osallistuivat henkilöstöpalvelut, palvelukeskusten henkilöstöasioita käsittelevä työryhmä, kaupungin johtoryhmä, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta sekä työsuojelupäällikkö. 8

11 Kyselyyn vastasi 584 henkilöä eli 65 %. Kyselykokonaisuudet olivat: johtaminen, työyhteisön toimivuus, työolot ja osaaminen, omat voimavarat ja työssä jaksaminen. Lisäksi mukana olivat kaupungin valitsemat omat teemat: sisäinen viestintä ja yhteistyö, työyhteisötaidot, muutokset, osaamisen kehittäminen, väkivalta ja kiusaaminen. Kyselyssä käytettiin asteikkoa 1-5, jolloin 1= erittäin huono, 2= melko huono, 3= ei hyvä eikä huono, 4= melko hyvä ja 5= erittäin hyvä. Vastausten mukaan 62 % oli sitä mieltä, että työlle on sovittu vähintään yksi keskeinen ja seurattava tavoite, 75 % oli käynyt vuosittain esimiehen kanssa kehityskeskustelun ja 65 % koki, että kehityskeskustelu vastasi odotuksia erittäin hyvin tai melko hyvin. Työyhteisön ilmapiiri koettiin melko hyväksi (3,8) ja hyvä arvio tuli esiin kysyttäessä saako tarvittaessa apua ja tukea työtovereilta (4,1). Vastaajista 76 % oli valmis suosittelemaan nykyistä työpaikkaansa tuttavilleen. Työtehtävät koettiin mielekkäiksi (4,0), mutta osaamisen säännöllisessä arvioinnissa on parantamisen varaa (2,9). Samoin työnantajan palkitsemistapoja ei koettu kannustavina (2,6). Vastaajat arvioivat työtyytyväisyytensä lukemalla 3,7 ja työkyvylleen 8,8 (asteikko 1-10). Kokoaikaiselle vanhuuseläkkeelle arveltiin jäätävän 63,1vuotiaana kun se muulla kuntasektorilla oli 62,8 vuotta. Tiedon saaminen siitä, mitä organisaatiossa on meneillään tai suunnitteilla arvioitiin lukemalla 3,0. Työtehtävien koettiin vastaavan osaamista, ainoastaan 6 % oli sitä mieltä, että ne ovat hieman liian vaikeita. Melko tai erittäin paljon lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 12 %, kun 23 % oli sitä mieltä, ettei tarvitse lainkaan lisäkoulutusta. Asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa (henkistä tai fyysistä) oli viikoittain tai useammin kokenut 4 % ja 2 % koki joutuneensa nykyisessä työyhteisössään joutunut henkisen väkivallan, kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi viikoittain tai useammin. Tulosten perusteella työyksiköiden tehtäväksi tuli kehittämissuunnitelman laatiminen mennessä. Palvelukeskusten johto ja henkilöstöpalvelut seuraavat suunnitelmien toteutumista. Varhainen tuki Varhaisen tuen toimintamalli on osa hyvin toimivan työpaikan kulttuuria, osa välittämistä ja turvaverkkoa. Esimiehiä on rohkaistu tarttumaan ajoissa työkyvyn heikentymisestä kertoviin merkkeihin hyvänä esimiestyönä. Mallin avulla yritetään hakea myös vaihtoehtoja, joilla työkykyään menettänyt henkilö voi jatkaa kaupungin palveluksessa joko omissa tehtävissään tai muissa työtehtävissä. Toimintamallin tarkoituksena on antaa esimiehille hyvä ja selkeä työväline keskustelujen aloittamiseen ja käymiseen. Toimintamalli on myös tukena työntekijälle oman jaksamisensa puheeksi ottamiseen esimiehensä kanssa. Toimintamallin ideana on, että molemmat valmistautuvat keskusteluun täyttämällä oman osionsa ennen keskustelua. Yksilön terveellisten elämäntapojen edistäminen Turvallisia ja terveellisiä työolosuhteita on v toteutettu työsuojeluhenkilöstön tekemillä työpaikkakäynneillä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus omien elämäntapojen edistämiseen osallistumalla erilaisiin kuntoryhmiin tai osallistumalla Pysyvästi kevyeksi kampanjaan. Oman kuntonsa kohentamiseen on ollut mahdollista käyttää kaupungissa olevien eri liikuntakeskusten palveluja niin, että henkilöstöpalvelut on maksanut osan käyntikerrasta tai osan 10-/kuukausikortista. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus käyttää uimahallin allasosastoa ja uimahallin kuntosalia edullisemmin. Uimahallissa ovat jatkuneet vesijumpat ja venyttelytuokio entiseen tapaan. Hiihtoputkessa on kaupungin henkilöstö voinut käydä hiihtämässä edullisemmin. Kaupungin henkilöstölle tehtiin syksyllä 2011 ActiveStonesin suunnittelema Terveyskysely. Kysely tehtiin työterveyshuollon työkaluksi ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. 9

12 Kyselyyn vastasi 433 henkilöä ja vastaaja sai heti vastattuaan itselleen henkilökohtaisen raportin. Kyselyssä oli kahdeksan osiota: masennus, ahdistuneisuus, elämänhallinta, fyysinen aktiivisuus, ravitsemus, painonhallinta, uni ja työnäkö. Työterveyshuolto sai kyselystä yksilövastaukset. Vastauksista eniten huolta aiheuttivat työnäkö, ravitsemus, uni ja masennus. Terveystarkastuksia on tehty kyselyn perusteella niitä eniten tarvitseville henkilöille. Jatkosuunnitelma tarkastettavalle henkilölle on tehty terveystarkastuksen yhteydessä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua Pysyväksi kevyeksi kampanjaan joka omaehtoisesti tai ryhmässä. Nuoriso- ja liikuntatoimi ja työterveyshuolto ovat toteuttaneet kampanjaa yhteistyössä. Tupakoitsijoita on tuettu tupakoinnin lopettamistavoitteissa kustantamalla osa nikotiinikorvaustai lääkehoidosta. Vuosittain haetaan mahdollisuuksien mukaan TYK- tai Aslak kuntoutusta Kelalta. Työterveyshuolto Kaupunki ostaa kokonaisvaltaisen työterveyshuollon sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuollosta. Palvelut sisältävät lakisääteisen, ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (korvausluokka I) sekä sairaanhoidon, mikä sisältää yleislääkäritasoisen sairaudenhoidon (korvausluokka II). Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset olivat kokonaisuudessaan euroa vuonna 2012 ja ne jakaantuivat korvausluokka I/ euroa (vuonna 2011/ euroa) ja korvausluokka II / euroa (vuonna 2011/ euroa). Terveyshuoltoa on toteutettu työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan hyväksymän työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa lähtökohtana on ollut työstä ja työolosuhteista johtuvien haittojen poistaminen sekä henkilöstön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuolto seuraa tapaturma- ja sairauspoissaoloja yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa. Työnohjaus Työnohjausta on annettu tarvittaessa työyksiköille ja yksittäisille henkilöille. Työnohjaus on hankittu ostopalveluna. 10

13 TILASTO-OSA 11

14 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstö Palvelukeskukset %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus % Sosiaali- ja terveyskeskus % Sivistyspalvelukeskus % Liikelaitokset % Yhteensä % Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 868 eli lisäystä 32 henkilöä. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Vuoden 2009 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 100 henkilöä. Vuonna 2011 määräaikaisia vakinaistettiin sosiaali- ja terveyskeskuksessa 9 kpl. Uusia toimia tuli 3 kpl. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jolloin siirtosopimuksen mukaan vakituisia siirtyi pois kaupungin palveluksesta yhteensä 54 hlöä. Vuonna 2012 uusia työsuhteisia palkattiin 7 kpl, joista 6 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lisäksi vakinaistettiin 25 työsuhdetta, joista 24 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset

15 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Palvelukeskukset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v v v v v Yli 30v Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Suurin ryhmä on v. palveluksessa olleet (18 %) ja pienin v. palveluksessa olleet (5 %) Vakinainen henkilöstö, palvelussuhteen pituus vuosina 84 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v v v v v Yli 30v 13

16 Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia) Palvelukeskukset Tilapäiset Määräaikaiset tuntiopettajat Avoimen viran/ toimen hoitajat Projekteissa työskentelevät Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Määräaikaisten määrä pieneni 39 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten vähennystä oli tilapäisten määrässä sosiaali- ja terveyskeskuksessa, 22 henkilöä. Sijaisten määrä oli 122, kun heitä vastaavana ajankohtana vuonna 2011 oli 100 henkilöä. 14

17 Kaupungin koko henkilöstö Vakinainen Määräaikaiset Palkkatuella työllistetyt Yhteensä Palvelukeskukset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä

18 Henkilötyövuodet palvelukeskuksittain Palvelukeskukset %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus 142,35 144,38 18,2 % Sosiaali- ja terveyskeskus 442,51 448,00 56,4 % Sivistyspalvelukeskus 191,33 184,49 23,2 % Liikelaitokset 17,46 17,7 2,2 % YHTEENSÄ 793,65 794, % Vuodesta 2011 vuoteen 2012 henkilötyövuosien määrä lisääntyi 0,93 henkilötyövuotta. Suhteutettuna vakinaisten ja määräaikaisten määrään henkilötyövuosi oli 0,85. Henkilötyövuodet palvelukeskuksittain ,51 448, ,35 144,38 191,33 184, ,46 17,7 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 16

19 Keski-ikä palvelukeskuksittain Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Koko henkilöstön keski-ikä

20 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2012 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Palvelukeskukset Miehet Naiset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Vakinaisen henkilöstön keski-ikä

21 Vakinainen henkilöstö 2012 ikä-/sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä %-osuus ,0 % ,7 % ,4 % ,0 % ,5 % ,7 % ,6 % ,1 % ,7 % ,0 % ,2 % Yhteensä % Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 754 (86,86 %) ja miehiä 114 (13,14 %). Henkilöstöstä naisten määrä on lisääntynyt entisestään. Suurin ikäryhmä naisissa on vuotiaat (178 hlöä) ja miehissä on vuotiaat (27 hlöä). 250 Vakinainen henkilöstö 2012 ikä-/sukupuolijakauma Naiset Miehet

22 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Hallinto- ja kehittämiskeskus + liikelait. Sivistyspalvelukeskus Kaupunki+ liikelait. yhteensä Sosiaali- ja terveyskeskus Uudenkaupungin Kunta-alan kpl kpl kpl kpl %- osuus %-osuus Tutkijakoulutus 1 1 0,1 1,3 Ylempi korkeakouluaste ,6 18,3 Alempi korkeakouluaste ,6 16,1 Alin korkea-aste ,4 17,7 Keskiaste ,0 39,5 Perusaste ,4 7,1 Yhteensä ,0 100,0 20

23 Koulutuspäivät eriteltyinä Lain edell. kokopv. Lain edell. osapv. Ulk. kokopv. Ulk. osapv. Sis. kokopv. Sis. osapv Järjestökoulutus Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Ulkoinen kokopv. sisältää myös opettajien ves:n mukaiset koulutuspäivät. Koulutuspäiviä oli yhteensä 2.313,5 kpl. Koulutuspäivät lisääntyivät 111,5 päivällä. Suhteellisesti eniten kasvoi järjestökoulutus 66 % ja määrällisesti eniten ulkoinen kokopäiväkoulutus 79 pv. Palvelukeskuksista eniten kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksen koulutus 11,2 %. 21

24 Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Vuoden 2012 aikana toteutui yhteensä 45 eläkeratkaisua, jotka toteutuivat seuraavasti: Eläkejärjestelyt Kaikki vuodet yht. Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Vanhuuseläkkeelle jäi arvioidun 33 henkilön sijaan 30 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni, mutta osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä kasvoi. Eläkeratkaisujen seurauksena jätettiin täyttämättä yhteensä 7 virkaa tai työsuhdetta (5,5 htv). Keskimääräinen eläkeikä Eläkejärjestelyt Vanhuuseläke 62 v 8 kk 62 v 8 kk 63 v 4 kk 63 v 1 kk 62 v 11 kk Varhennettu vanhuuseläke 62 v 9 kk 61 v 9 kk 62 v 3 kk 61 v 0 kk 62 v 5 kk Osa-aikaeläke 59 v 5 kk 58 v 7 kk 58 v 10 kk 59 v 11 kk 61 v 2 kk Työkyvyttömyyseläke 55 v 8 kk 57 v 6 kk 46 v 3 kk 60 v 5 kk 60 v 4 kk Osatyökyvyttömyyseläke 55 v 9 kk 54 v 0 kk 57 v 10 kk 59 v 6 kk 57 v 11 kk Keskimääräinen eläkeikä vanhuuseläkkeelle jäävien osalta on laskenut kahdella kk:lla. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläkeikä laski yhdellä kk:lla ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osalta vuodella ja 7 kk:lla. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli KuEl-vakuutettujen osalta 63,4 vuotta. Valtakunnallinen eläköitymisikä vuonna 2011 oli 63,7 vuotta. Kaikki eläkelajit huomioon ottaen (osa-aikaeläkkeet pois lukien)keskimääräinen eläkeikä oli KuEl-vakuutettujen vuonna 2011 osalta 59,8 vuotta kun se Uudessakaupungissa oli 63,4 vuotta. Kevan tilastot vuodelta 2012 valmistuvat huhti-toukokuun aikana. 22

25 Vuoden 2012 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Varhennettu vanhuuseläke Vanhuuseläke Osaaikaeläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Vuoden 2012 aikana laadittiin ennakoiva henkilöstösuunnitelma vuosille Vuonna 2015 eläköitymisiän saavuttavilta sekä niiltä, jotka edellisessä kyselyssä eivät vastanneet tai tienneet suunnitelmiaan, tiedusteltiin heidän eläköitymissuunnitelmiaan. Kysely lähetettiin 43 henkilölle ja siihen jätti vastaamatta neljä henkilöä ja viidellä ei ollut vielä suunnitelmaa eläkkeelle jäämisestä. Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen / eläköitymisen kautta Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut Palvelussuhde purettu Irtisanoutuneet Eläkkeelle jääneet Yhteensä Henkilöstömäärä vähentynyt pysyvästi Henkilöstön vaihtuvuus irtisanoutumisen vuoksi on vuosittain noin 20 henkilöä ja vuonna 2012 vakituisesta henkilöstöstä 1,9 %. Irtisanoutumisen/eläköitymisen vuoksi tehtäviä jätettiin täyttämättä 8 kpl (6,5 hlötv), joista 2 hallinto- ja kehittämiskeskuksessa, 4 sivistyspalvelukeskuksessa ja 2 sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 23

26 Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina Vuosi Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Kum. %-osuus , , , , , , , , , , ,29 Yhteensä Vanhuuseläkkeelle jää vuosina yhteensä 376 henkilöä eli noin 43 % henkilöstöstä. Eläkkeelle jäävien määrä on suurin vuonna 2023, jolloin eläkkeelle jää 65 henkilöä. Eniten eläköidytään sivistyspalvelukeskuksesta 44,3 % ja seuraavaksi hallinto- ja kehittämiskeskuksesta 43,3 %. Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina

27 Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain 1000 euroa Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,0 Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 Sivistyspalvelukeskus ,5 Kaupunki yhteensä ,9 Liikelaitokset ,6 Kaikki yhteensä ,0 Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä nousi vuoteen 2011 verrattuna 3,0 %. Suurin kasvu oli liikelaitoksissa 5,6 % ja sosiaali- ja terveyskeskuksessa 4,2 %. Sivistyspalvelukeskus 7,9 milj. 22 % Palkat ja palkkiot 2012 Liikelaitokset 0,9 milj. 2 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 6,6 milj., 19 % Sosiaali- ja terveyskeskus 19,9 milj. 57 % 25

28 Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Kuntoutus Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Koulutus Oppisop. koulutus Tilapäinen hoitovap. Lomautus Lomarah. vapaa Muu palkaton vapaa Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ %-osuus Poissaolot olivat yhteensä kalenteripäivää eli n. 28 pv/vakinainen työntekijä. Vuoteen 2011 verrattuna poissaolot vähenivät päivällä. Eniten vähennystä oli muissa palkattomissa vapaissa, päivää ja eniten kasvua perhevapaissa eli päivää. 26

29 Vuonna 2012 maksettujen poissaolopäivien palkkakustannukset (kalenteripäivät) Koko henkilöstö Perhepoliittiset vapaat Koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Suurimman osan kustannuksista muodostivat vuosilomat ja sairaudet ja tapaturmat Yhteensä näiden osuus poissaolokustannuksista oli 89,7 %. 27

30 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1000 euroa Muutos Henkilöstö 2012 euro/henkilö 2012 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat laskivat vuoteen 2011 verrattuna eurolla. Suurin kasvu hallinto- ja kehittämiskeskuksessa euroa ja suurin vähennys sosiaali- ja terveyskeskuksessa euroa. 28

31 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1000 euroa Muutos Henkilöstö 2012 euro/henkilö 2012 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat kasvoivat eurolla vuoteen 2012 verrattuna. Suurin kasvu sivistyspalvelukeskuksessa euroa. 29

32 Työterveyshuolto Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa Terveydenhoito Vuosi Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti Yhteensä Terveydenhoitokäynnit työterveyshuollossa olivat pääasiassa terveystarkastuksia esim. työhöntulotarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja rokotuskäyntejä. Terveydenhuollon käynnit lisääntyivät vuoteen 2011 verrattuna 115 käynnillä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet vajaakuntoisten terveystarkastusten takia. 30

33 Terveydenhoidon tutkimukset Vuosi Laboratoriotutkimukset Radiologiatutkimukset Yhteensä Terveydenhoidon laboratoriotutkimukset vähenivät 337 kpl:lla vuoteen 2011 verrattuna. 31

34 Sairaanhoito Vuosi Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Yhteensä Vuodesta 2011 sairaanhoidon käynnit vähenivät 364 käynnillä. 32

35 Sairaanhoidon tutkimukset Vuosi Laboratoriotutkimukset Radiologiatukimukset Yhteensä Sairaanhoidon tutkimukset vähenivät 756 kappaleella vuodesta

36 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö Palvelukeskukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus , , , , ,9 Sosiaali- ja terveyskeskus , , , , ,3 Sivistyspalvelukeskus , , , , ,2 Liikelaitokset , , , , ,7 Yhteensä , , , , ,1 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2012 oli työpäivinä 12,1 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 16,9 pv/henkilö. Sairauspoissaolot vähenivät hallinto- ja kehittämiskeskuksessa. Sen sijaan sivistyspalvelukeskuksessa ja liikelaitoksissa sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauden takia poissa työstä yli 60 päivää oli 48 henkilöä. 34

37 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 2012 Osastot Henkilöä kohti Henkilömäärä Sairauspäivät työpäivinä Sairauspäivät kalenteripäivinä Henkilöä Hallinto- ja talouspalvelut , ,3 Elinkeino-osasto ,0 25 6,3 Henkilöstöosasto ,0 36 9,0 Rakennuttaminen , ,8 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu , ,5 Seudullinen ymp.terveydenhuolto ,6 60 6,0 Tietohallintopalvelut 4 9 2,3 11 2,8 Tukipalvelut , ,0 Maankäyttöpalvelut , ,1 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS YHTEENSÄ , ,2 Sote, hallinto ja talous ,0 25 5,0 Lapsiperheiden palvelut , ,5 Vanhusten palvelut , ,7 Sosiaalityö , ,8 Terveyspalvelut , ,8 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS YHTEENSÄ , ,5 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto ja perusopetus , ,9 Lukio , ,5 Kulttuuripalvelut ,1 67 3,9 Nuoriso- ja liikuntapalvelut ,8 91 7,0 SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ , ,3 kohti LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ , ,5 KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ , ,9 Olosuhde Työssä/työpaikalla Työmatkalla Työliikenne/muualla työpaikan ulkopuolella 2 Ammattitauti Yhteensä

38 Työllistäminen Vuonna 2012 uusia työsopimuksia tehtiin 58 kpl. Näistä naisia oli 47 % ja miehiä 53 %. Työllistetyistä 64 % oli 45-vuotiaita tai vanhempia, 50 vuotta täyttäneiden osuus oli 60 %. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 3 %. Ns. velvoitetyöllistettävien osuus oli 5 %. Yhteensä vuodelta 2011 jatkuneiden työsopimusten kanssa vuoden 2012 aikana voimassa olevia eri työsuhteita oli 83 kpl. 36

39 Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut YHTEENSÄ Työllistetyistä 66 % (38 hlöä) sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen. Sivistyspalvelukeskukseen sekä sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui molempiin 16 % (9 hlöä). Kaupungin oman organisaation ulkopuolelle (Palke 5) sijoittui 3 % (2 hlöä) työllistetyistä. Lisäksi kaupunki tuki yrityksiä, jotka palkkasivat alle 25-vuotiaan uusikaupunkilaisen työttömänä työnhakijana olevan nuoren vähintään 4 kk:n työsuhteeseen. Kaupungin tuen lisäksi (4 kk x 420 ) yrityksellä oli mahdollista saada palkkauskustannuksiin työ- ja elinkeinokeskuksen myöntämää palkkatukea. Kaupungin tuella yrityksiin työllistyi yhteensä 14 työtöntä nuorta vuoden 2012 aikana Työllistetyt palvelukeskuksittain , tehdyt uudet työsopimukset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut 37

40 Työharjoittelu / työelämävalmennus ja työkokeilut Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Vuonna 2012 tehtiin työelämänvalmennus / työharjoittelusopimuksia 35 kpl, joista hallinto- ja kehittämiskeskukseen sijoittui 37 %, sivistyspalvelukeskukseen 29 % ja sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 34 %. Työkokeilusopimuksia tehtiin 12 kpl, joista 42 % sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen ja 58 % sijoittui sosiaali- ja terveyskeskukseen. Työ- ja elinkeinotoimisto voi ohjata henkilöasiakkaan työelämänvalmennukseen, työharjoitteluun tai työkokeiluun työpaikalle ammatinvalinta- tai uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Toimenpiteet perustuvat asiakkaan palvelutarpeeseen. 38

41 Nuorten kesätyöpaikat Kaupungin oman organisaation paikat Kaupungin paikkoihin hakemuksia tuli 138 kappaletta (v kpl). Vuonna 2012 kesätöissä oli 78 nuorta (v nuorta). Kesätyöpaikkojen saajat arvottiin ja arvonnassa etusijalla olivat nuoret, jotka eivät edellisenä vuonna olleet kaupungin järjestämissä kesätöissä. Iältään kesänuoret olivat vuotiaita ja työjaksot olivat pituudeltaan joko neljä viikkoa, työaika 20 h/vko tai kaksi viikkoa, jolloin työaika oli 38 h 15 min/vko. Yritystukipaikat Kaupungin oman organisaation paikkojen lisäksi oli nuorille tarjolla ns. yritystukipaikkoja, joissa nuori itse etsi uusikaupunkilaisesta yrityksestä kesätyöpaikan. Yritystukipaikkoja vuonna 2012 oli 128 kpl (135 kpl vuonna 2011). Tuen määrä oli vuonna 2012 enintään 295 euroa. Tukeen edellytettiin mm. neljän viikon työjaksoa sekä työaikaa, joka vähintään oli 80 tuntia ja enintään 120 tuntia. Yritystukipaikat olivat nuorille (koululaiset/opiskelijat), jotka olivat iältään vuotiaita. Yritystukea ei myönnetty nuoresta, joka vuonna 2012 oli kaupungin palveluksessa tai toisessa kaupungin tukemassa yritystukipaikassa. Nuorten kesätyöpaikat Yritystukipaikat Kaupungin paikat

42 Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat Kaupunki on työantajana pyrkinyt palvelujen tuottamisen ja toimintojen järjestelyn niin salliessa suosimaan osa-aikalisä- ja vuorotteluvapaajärjestelmien käyttöä. Osa-aikalisälle jäi yksi henkilö vuoden 2012 aikana sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuosina on osa-aikalisälle jäänyt yhteensä 4 henkilöä, joista suurin osa eli 75 % (3 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuosina vuorotteluvapaalle on jäänyt yhteensä 69 henkilöä, joista suurin osa eli 45 % (31 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2012 lopussa ( ) 8 henkilöä, joista hallinto- ja kehittämiskeskuksesta 2 henkilöä, sivistyspalvelukeskuksesta 2 henkilöä ja sosiaali- ja terveyskeskuksesta 4 henkilöä. Sekä osa-aikalisä että vuorotteluvapaajärjestelmä tukevat osaltaan henkilöstön jaksamista tehtävissään. Samalla järjestelmä antaa työttömälle henkilölle mahdollisuuden määräaikaiseen työsuhteeseen ja työkokemuksensa kartuttamiseen Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat Osa-aikalisä Vuorotteluvapaa