UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MATKAILIJOILLE PÄÄTÖKSENTEKO HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöstrategian laatijat Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO... 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI STRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN TYÖKALUNA... 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VUONNA Vakinainen henkilöstö Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla... 8 Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia)... 9 Kaupungin koko henkilöstö Keski-ikä palvelukeskuksittain Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 21 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Vakinainen henkilöstö 21 ikä-/sukupuolijakauma Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Keskimääräinen eläkeikä Vuoden 21 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Vuonna 21 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät)... 2 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat palvelukeskuksittain Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat palvelukeskuksittain Työterveyshuolto Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa Terveydenhoito Sairaanhoito Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä Työllistäminen Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain... 3 Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut Nuorten kesätyöpaikat Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat

3 kehityksestä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Sillä arvioidaan henkilöstöstrategian toteutumista. Kaupungin strategian pohjalta on vuoden 21 aikana laadittu uusi henkilöstöstrategia , jota toteutetaan vuoden 211 alusta. Henkilöstöstrategian visio on Työ tukee terveyttä ja sen tavoitteena on, että osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen henkilöstö tuottaa ja järjestää laadukkaita palveluja asiakkaille. Henkilöstöpäällikkö Mirva Lambacka HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO Kaupungin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpoliittisesta linjasta vastaa kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöosasto. Osa henkilöstöhallinnon päivittäisistä tehtävistä on hajautettu hallintosäännön mukaisesti palvelukeskuksiin. Yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen on varmistettu palvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyspalvelukeskus) ja henkilöstöosaston edustajien säännöllisillä henkilöstöasioiden hoitoa käsittelevillä palavereilla. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöasiat hoidetaan henkilöstöosastolla. Uusi henkilöstöstrategia koostuu neljästä painopisteestä, niille asetetuista tavoitteista ja asioista, joilla tavoitteisiin päästään. Painopisteet ovat: Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa, Organisaatio toimii tehokkaasti, Henkilöstö voimavarana sekä Työhyvinvointi. Henkilöstöraportti vuodelta 21 pohjautuu vielä edelliseen strategiaan, jonka visiona oli Yhres kaupunkim parhaks ja henkilöstöstrategian toteutumista tarkastellaan henkilöstöpoliittisen vaikuttavuuden, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden sekä resurssien näkökulmasta. Jokaiselle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät eli ne asiat missä kaupungin on pitkällä aikavälillä onnistuttava vision toteuttamiseksi. HENKILÖSTÖRAPORTTI STRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN TYÖKALUNA Kaupungin strategian johtamisstrategian mukaan johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Henkilöstöraportoinnin avulla tuetaan ja kehitetään kunnan strategista johtamista ja ohjaamista. Sillä tuetaan työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstöraportoinnin avulla on tarkoitus kerätä tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja 1

4 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VUONNA Henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaikkia toimintoja tarkastellaan prosesseina, joiden pohjalta kehitetään uusia ja entistä joustavampia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Prosessityö on aloitettu vuoden 25 alusta. Kaupungin visiossa vuodelle 212 todetaan seuraavaa Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Sitä ohjaavat verkostomaisuus, joustavuus, avoimuus ja laaja seudullinen ajattelutapa. Prosessit käsitellään prosessien ohjausryhmässä. Lisäksi aktiivisesti toimii lähinnä prosessikehittäjistä koostuva operatiivinen ryhmä, jossa on edustus kaikista palvelukeskuksista. Prosessitoiminnan ohjausryhmässä käsiteltiin v. 21 seuraavat prosessit: - aikuinen mielenterveysasiakas -prosessi - lääkinnällisen kuntoutuksen palvelun myöntäminen - fysioterapiaan ajanvarauksella tulevan ohjausja neuvonta-asiakkaan prosessi - kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän asiakkaan polku - Pajalan toimintakeskuksen työ- ja avotoiminnan ohjaaminen Vuoden 21 Vuoden prosessiksi ohjausryhmä nimesi Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän asiakkaan polku ja kunniamaininnalla palkittiin Aikuinen mielenterveysasiakas. Järjestettyä koulutusta Kaupungin henkilöstölle järjestettiin yhteistä koulutusta seuraavasti: Prosessimittareita hakemassa 13.1./Qualitas Fennica Oy, Jussi Moisio Esimiesvalmennusta: Strategiatyön kokemuksia ja kehityskeskustelut toimiviksi ja 15.4./Humap Oy Palvelukeskukset järjestivät lisäksi omaa koulutustaan ja myös kaupungin ulkopuolella järjestettyä koulutusta hyödynnettiin. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä 1783 päivää eli 2 pv/henkilö. Koulutus- ja kulttuuripalveluihin käytettiin yhteensä 287. euroa. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksen aloitti 18 henkilöä. Perhepäivähoitajien saatavuuden turvaamiseksi aloitettiin oppisopimuskoulutuksena perhepäivähoitajan ammattitutkintokoulutus. Oppisopimuskoulutuksesta neljä henkilöä suoritti tutkinnon: koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto, siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Yhteistoiminta ja tiedottaminen Kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutettiin Uudessakaupungissa yhteistoimintalain mukaisesti. Kaupungin ja henkilöstön välisenä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöä edustivat pääluottamusmiehet. Lisäksi yhteistoimintaalueeseen liittyneen Vehmassalon ky:n edustajana toimi yksi henkilöstön edustaja. Työnantajan edustajina toimivat kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, kaupunginjohtaja, palvelukeskusten johtajat, talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi henkilöstösihteeri. Vuonna 21 yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Puheenjohtajana toimi Superin pääluottamusmies. Henkilöstön sisäisenä tiedotuskanavana intrasivuston, sähköpostin ja viikkotiedotteen lisäksi on ajankohtaisia asioita käsittelevä henkilöstölehti KaHeLi. Lehti ilmestyi vuonna 21 kolme kertaa. Kaupungin intranettiin esimiehen käsikirjaan on koottu kaikki henkilöstöhallinnon ohjeet esimiehille. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista eteenpäin omassa yksikössään esim. työyksiköissä pidettävissä työpaikkakokouksissa. Kaupunginjohtaja on järjestänyt kaksi kertaa vuodessa infotilaisuuden koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Lisäksi kaupunginjohtajalla, pääluottamusmiehillä ja henkilöstöosastolla on kuukausittain palaveri, jossa käydään läpi henkilöstöä koskevia sekä muita ajankohtaisia asioita. Palvelukeskusten johtoryhmissä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen edustaja. 2

5 Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa käydään mm. läpi yksikön tavoitteet ja niiden toteutuminen ja selvitetään ja suunnitellaan henkilön tarvitsema koulutus. Osaamista tuetaan henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko-, ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutus perustuu todellisiin tarpeisiin ja se on suunnitelmallista. Kehityskeskusteluissa selvitellään myös ikääntymiseen liittyviä asioita mm. henkilön eläköitymissuunnitelmat. Esimiesten koulutuksen yhteydessä harjoiteltiin kehityskeskustelun käymistä ja uusittiin käytössä oleva kehityskeskustelumalli. Tuloksiin kannustava palkitseminen Sopimusaloittain henkilöstö jakaantuu seuraavasti: Kvtes 7,7 %, Ovtes 13,8 %, Ts 7,1 % ja Ls 3,8 %. Ensimmäistä kertaa kaikilla sopimusaloilla oli käytössä tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä,7 % alkaen. Tuloksellisuuserän tavoitteena on parantaa kuntien tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä hillitä menojen kasvua. Tuloksellisuuserähankkeita oli yhteensä 39 kpl ja tuloksellisuuseränä maksettiin henkilökohtaisina lisinä yhteensä euroa. Tämän lisäksi muina harkinnanvaraisina henkilökohtaisina lisinä maksettiin 7.58 euroa yhteensä 153 henkilölle. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaansa. Työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia. Arvioinnin tarkoituksena ei ole pelkästään henkilökohtaisen lisän määrittely vaan motivoida henkilöstöä parantamaan ja kehittämään ammatinhallintaansa ja pätevyyttään. Perehdyttäminen Kaupungin johtoryhmä on sopinut pitämässään kokouksessa, että jokaisessa yksikössä henkilöstön perehdyttäminen tehdään laaditun perehdyttämisohjelman mukaisesti. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta työntekijä omaksuu työtehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Perehdyttämisen avulla edistetään uuden työntekijän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Perehdyttämistä tarvitaan kun - uusi henkilö tulee työhön - työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen - työtehtävät vaihtuvat - työmenetelmät muuttuvat - hankitaan tai otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita tai ohjelmia Uuden työntekijän kohdalla perehdyttämisessä on tärkeää työtehtävien lisäksi perehdyttää myös kaupungin organisaatioon. Siirryttäessä tehtävästä toiseen on perehdytyksessä kysymys lähinnä uusien työtehtävien vaatimasta ohjauksesta. Hyvällä perehdyttämisellä tuetaan uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviinsä. Sisäiset siirrot ja työkierto Ennen viran tai toimen haettavaksi julistamista on aina selvitetty ensin onko mahdollista tehtävien uudelleen järjestely palvelukeskuksen/työyksikön oman henkilöstön kesken. Mikäli tällainen uudelleenjärjestely ei ole mahdollista on selvitetty, onko joku muu kaupungin palveluksessa oleva henkilö siirrettävissä tehtävään. Kaupunginhallitus päättää täyttölupien myöntämisestä vakituisten osalta. Kaupungin johtoryhmä käsittelee aina ensin täyttölupa-anomukset. Työsuojelu ja työhyvinvointi Työsuojelutoiminta uudistettiin 21 alusta, jolloin toimintansa aloitti työsuojelutoimikunta sekä kokoaikainen työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 21 neljä kertaa. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti tarkastusinsinööri oman toimensa ohella. Tehtävät työsuojeluasioissa on jaettu työsuojelupäällikön, henkilöstöpäällikön, henkilöstösihteerin ja työterveyshuollon kesken. Tapaturma- ja sairauspoissaolojen seuranta kuuluu henkilöstöpäällikölle, työsuojelupäällikölle, työterveyshuollolle ja henkilöstösihteerille. Työsuojelupäällikkö hoitaa mm. työpaikoilla tapahtuvat työsuojeluvalvonnasta annetun asetuksen mukaiset tehtävät, kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa mainitut 3

6 tehtävät sekä ennakkotarkastukset käyttöön otettavissa tiloissa. Henkilöstöpäällikölle kuuluu henkisen työsuojelun lisäksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toteutus/koulutus, ohjaus neuvonta ja osallistuminen tilanteiden ratkaisuun työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella ovat: työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa 1. varavaltuutettu Sisko Korpi 2. varavaltuutettu Ari Holvitie Lisäksi eri toimialueille nimettiin työsuojeluasiamiehiä 11 kpl. Vuodelle 21 suunnitelluista 18 työpaikkakäynnistä jäi viisi tekemättä. Tehtyihin käynteihin osallistuivat työterveyshoitaja, yösuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstöpäällikkö. Työsuojelun toimintaohjelma ja toimintamallit Vuonna 28 kaupunginhallitus hyväksyi työsuojelun toimintaohjelman, jossa selvitetään kaupungin turvallisuustavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Toimintaohjelma tarkistettiin vuonna 21. Esimiesten apuna käytössä on häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli. Se on otettu kaupungin organisaatiossa käyttöön vuonna 25. Myös tämä toimintamalli tarkistettiin vuonna 21. Käytössä on myös poissaoloihin liittyvä varhaisen tuen toimintamalli jonka avulla selvitetään toistuvien ja pitkien sairauslomien syitä. Mallin avulla yritetään hakea vaihtoehtoja, joilla työkykyään menettänyt henkilö voi jatkaa kaupungin palveluksessa joko omissa tehtävissään taikka muissa työtehtävissä. Henkilöstöosasto seuraa sairauspoissaolotilastojen avulla toimintamallin käyttöä. Tyhy-toiminta Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää kaupungin eri liikuntakeskusten palveluja niin, että henkilöstöosasto on maksanut osan käyntikerrasta tai osan 1-/kuukausikorteista. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus käyttää uimahallin allasosastoa ja uimahallin kuntosalia edullisemmin. Uimahallissa ovat jatkuneet vesijumpat ja venyttelytuokio entiseen tapaan. Henkilöstö on voinut myös käydä hiihtoputkessa hiihtämässä edullisemmin. Marraskuussa järjestettiin koko kaupungin henkilöstölle Hyvästä kiinni iltapäivä. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä henkilöstöosaston, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä terveyspalvelujen kanssa. Tapahtumaan osallistui yli 1 kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä, jotka saivat halutessaan testauttaa itseään työterveyshuollon henkilöstön tekemillä erilaisilla testeillä. Lisäksi kuultiin luennot painonhallintaan liittyvästä ravinnosta ja tuki- ja liikuntaelinongelmista ja niiden hoitamisesta. Tapahtumassa markkinoitiin vuoden vaihteen jälkeen käyntiin lähtevää Pysyvästi Kevyeksi ryhmää. Hyvästä kiinni -iltapäivässä kerrottiin henkilöstölle aloitettavasta palkitsemisesta painonhallinnassa. Mikäli henkilö saavuttaa itselleen asettamansa tavoitepainon ja paino pysyy tavoitepainossa vuoden, hänet palkitaan 1 /pudotettu kg. Tämä edellyttää, että työterveyshuolto tai liikuntaneuvola kirjaa henkilön alkupainon ja tavoitepainon. Em. tahot antavat myös tukea, jos ko. henkilö tarvitsee ja haluaa sitä. Kuntokortti otettiin myös käyttöön. Kuntokortti palautetaan kuukausittain henkilöstöosastolle ja joka kuukausi arvotaan kuntokortin palauttaneiden kesken jotain liikuntaan liittyvää. Kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua Aslak kuntoutukseen ( Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) tai Tykkuntoutukseen (Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus). Tyk-kuntoutus on tarkoitettu työssä käyville henkilöille, joiden työkyky on sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentynyt, eivätkä työpaikan omat keinot ole riittäviä tilanteen korjaamiseksi. ASLAK -kuntoutus järjestetään saman työpaikan ja/tai saman ammatin/ammattialan työntekijöille. Kela myöntää ASLAK -kursseja ammattialoille, joissa työstä johtuvat kuormitustekijät aiheuttavat terveysongelmien kasaantumista siinä määrin, että työkyky on uhattuna. Kaupunki on julistautunut alkaen savuttomaksi työpaikaksi. Tupakoinnin lopettavia tuetaan maksamalla osa nikotiinikorvaushoidosta. Työterveyshuolto Kaupunki ostaa kokonaisvaltaisen työterveyshuollon sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuollosta. Terveydenhoitokulut olivat euroa vuonna 21 (vuonna 29 / 61.7 euroa) ja sairaanhoitokulut euroa vuonna 21 (vuonna 29 / euroa). 4

7 Työterveyshuoltoa on toteutettu yhteistyötoimikunnan hyväksymän työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa lähtökohtana on ollut työstä ja työolosuhteista johtuvien haittojen poistaminen sekä henkilöstön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuolto seuraa tapaturma- ja sairauspoissaoloja yhdessä henkilöstöosaston kanssa. Työnohjaus Työnohjausta on annettu tarvittaessa työyksiköille ja yksittäisille henkilöille. Työnohjaus on hankittu ostopalveluna. 2. Organisaation suorituskyky ja toimivuus Jotkut työyksiköt ovat pyytäneet asiakaspalautteita. Asiakaskyselyn on v. 21 tehnyt Kalannin koulu ja talousosasto. Toimintojen kehittäminen prosessitarkastelun toimintojen kautta lisää tavoitetietoisuutta ja halukkuutta uudistumiseen. Vuosittain henkilöstön kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. kaupungin visio ja strategiat sekä niiden vaikutus omaan työyksikköön ja oman työn tavoitteisiin ja toimintaan. Kaupungin henkilöstölle vuosittain keväisin ja syksyisin järjestettävissä kaupunginjohtajan infotilaisuuksissa kaupunginjohtaja selvittää koko kaupungin tavoitteita. Palvelukeskukset tekevät yli palvelukeskusrajojen yhteistyötä mm. - yhteispalvelupisteessä - asiakirjahallintajärjestelmän kehittämistyöryhmässä - kiinteistönhoidon mitoituksessa - henkilöstöosaston ja palvelukeskusten henkilöstöasioita hoitavien yhteispalavereilla varmistetaan yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen Palvelukeskukset tekivät ulkoista yhteistyötä mm. seuraavasti: - kirjanpitopalveluja myytiin Kustavin, Vehmaan ja Pyhärannan kunnille - rakennuttamis- ja rakennusvalvontapalveluja myytiin Kustavin kunnalle - jätevesiyhteistyö Laitilan kaupungin kanssa (Vakka-Suomen Vesi) - seudullinen Ytyä-hanke pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi - ympäristösihteerin palvelujen myynti Vehmassalon kunnille - Kustavin jätehuollon hoitaminen - perusterveydenhuollon yhteistoimintasopimus Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kuntien kanssa - sosiaalipäivystys Vehmaan kunnan kanssa takapäivystyksen osalta - A-klinikkapalvelujen ja psykologipalvelujen myynti Laitilan kaupungille - perheneuvolapalvelujen myynti Pyhärannan kunnalle - ensihoitopalvelusopimukset Laitilan ja Taivassalon kanssa -Remontti-hanke lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomessa - Vakka-Suomen terveyskeskusten yhteispäivystys hoidettiin Uudessakaupungissa Vakka-Suomen sairaalassa. -- opetusterveyskeskustoiminta yhteistyökumppaneina Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri - Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämishanke - osa opetus- ja kulttuuritoimenjohtajan ja toimisto sihteerin työpanoksesta myyty Pyhärannan kunnalle - erityisopetuspalveluja myyty Pyhärannalle, Laitilalle, Vehmaalle ja Taivassalolle Uudenkaupungin palkkaama koordinaattori vastasi seuraavista kehittämishankkeista kaikkien Vakka-Suomen kuntien osalta: tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen sekä opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen - peruskoulujen laatutyöhanke yhdessä Pyhärannan kanssa - kansalaisopiston ja musiikkiopiston palvelut hankittu sopimusperusteisesti Laitilan kaupungilta - osa iltapäivätoiminnasta järjestetty sopimusperusteisesti seurakunnan toimesta - ruotsinkielinen perusopetus hankittu sopimusperusteisesti Turun kaupungilta Kehittämistoiminnassa panostettiin aloitetoiminnanmarkkinoimiseen tavoitteena lisätä henkilöstön aloitteellisuutta toimintojen kehittämiseksi. Aloitetoimintasäännön mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä aloitteita, jotka mm. - parantavat prosessien sujuvuutta - luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia - saavat aikaan säästöjä - lisäävät turvallisuutta - parantavat ympäristön tilaa - luovat viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä Aloitteita tehtiin 38 kpl vuonna 21. 5

8 Aloiteryhmä on palkinnut 12 aloitetta palkkioluokilla: Albatrossi (6 2. ) Merikotka (12 52 ) tai Lokki (2 1 ). Vuoden aloitteeksi valittiin aloite Sähköisen päiväkirjan käyttöönotto päiväkodeissa. Aloiteryhmään kuuluivat v. 21 palvelukeskusten yhdyshenkilöt: museonjohtaja Mari Jalava/sivistyspalvelukeskus, päiväkodin johtaja Taija Lammi/sosiaali- ja terveyskeskus ja työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa/ hallinto- ja kehittämiskeskus. Yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsema kaupunginhallituksen edustaja Antti Haapavuori sekä kaksi työntekijöiden edustajaa: Anu Ankelo/JHL plm, Hanna Nieminen /Tehy plm. Ryhmä on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi henkilöstöpäällikkö Mirva Lambackan. Sihteerinä on toiminut henkilöstösihteeri Nina Wennerström-Hämäläinen. sijaisuuksissa Sofia-Marian ja Vehmaan vuodeosastoilla. Pääsääntöisesti kaikki yli 6 kk kestävät palvelussuhteet laitettiin ulkoiseen hakuun. Kaupungin internet-sivuilla käytössä olevaan avoimeen työnhakuilmoitukseen jätettiin 113 hakemusta. Palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi käytössä on lähtöhaastattelu. Henkilöstöosastolle täytettyjä lomakkeita palautettiin 3 kpl. 3. Resurssit Kaupungin henkilöstöresurssit lisääntyivät. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 72 henkilöllä ollen vuoden lopussa 889. Lisäresurssit tulivat sosiaali- ja terveyskeskukseen, kun terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostumisen myötä kaupungin palvelukseen siirtyi 1 työntekijää. Henkilöstöresurssien käyttöä vuonna 21 vähensivät toteutetut henkilöstösäästöt. Järjestöjen eli Ktn:n, Jhl:n ja Jytyn kanssa tehdyn säästösopimuksen mukaisia säästövapaita kertyi kpl säästö euroa ja lomautuspäiviä kertyi 1754 pv säästö euroa. Lomautuksen vaihtoehtona otetuista vapaaehtoisista virkavapaista/työlomista kertyi 1299 pv säästö euroa. Yhteensä kalenteripäiviä kertyi säästön ollessa yhteensä euroa. Kaupunki otti nuoria kesätöihin, koululaisia tutustumaan työelämään, antoi harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä otti ammatillisessa koulutuksessa olevia työhön työssä oppimisjakson ajaksi. Tarkoituksena on mm. tutustuttaa nuoria kuntatöihin ja työelämän pelisääntöihin sekä turvata myös tätä kautta osaavan henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. Yhteistyötoimikunta on vuonna 29 hyväksynyt vuokratyövoiman käytön periaatteet. Vuokratyövoimaa käytettiin lyhytaikaisissa 6

9 TILASTO-OSA

10 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstö Palvelukeskukset %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 889 eli lisäystä 72 vuoteen 29. Vuonna 27 uusia virkoja ja toimia tuli sosiaalija terveyskeskukseen 14,5 kpl ja sivistyspalvelukeskukseen 4. Määräaikaisia vakinaistettiin 16. Laitilan kaupungin hallinnoimaan Vakka-opistoon siirtyi 5 henkilöä alkaen. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Määräaikaisia vakinaistettiin 19, joista 18 sivistyspalvelukeskukseen. Vuoden 29 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 21 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan- Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 1 henkilöä. Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset

11 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Palvelukeskukset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 1-14 v v 2-24 v v Yli 3v Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Suurin ryhmä on 2-24 v. palveluksessa olleet (22,2 %) ja pienin alle 2 v. palveluksessa olleet (5,5 %). Vakinainen henkilöstö, palvelussuhteen pituus vuosina Hallinto- ja kehittämiskeskus 98 Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 1-14 v v 2-24 v v Yli 3v 8

12 Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia) Palvelukeskukset Tilapäiset Määräaikaiset tuntiopettajat Avoimen viran/ toimen hoitajat Projekteissa työskentelevät Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Määräaikaisten määrä kasvoi 36 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli tilapäisten määrässä, 22 henkilöä. Kasvua oli sosiaali- ja terveyskeskuksen tilapäisten ja avoimen viran hoitajien määrässä. Liikelaitoksissa kasvoi tilapäisten työntekijöiden sekä määräaikaisten tuntiopettajien määrä. Sijaisten määrä oli 97, kun heitä vastaavana ajankohtana vuonna 29 oli 98 henkilöä Määräaikainen henkilöstö Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 9

13 Kaupungin koko henkilöstö Vakinainen Määräaikaiset Palkkatuella työllistetyt Yhteensä Henkilötyövuodet (ei sis. työllistettyjä) Palvelukeskukset Hallinto- ja kehittämiskeskus ,9 Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 Sivistys-palvelukeskus ,1 Liikelaitokset , Yhteensä ,16 Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 1.61 henkilöä. Henkilötyövuosina määrä oli 862,1. Suhteutettuna vakinaisten ja määräaikaisten määrään henkilötyövuosi oli,83. 6 Henkilöstö Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 1

14 Keski-ikä palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Koko henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 51,5 51 5, , , , ,5 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset

15 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 21 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Palvelukeskukset Miehet Naiset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Hallinto- ja kehittämiskeskus Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Miehet Naiset 52 Liikelaitokset 12

16 Vakinainen henkilöstö 21 ikä-/sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä %-osuus -2, % ,3 % , % ,3 % ,1 % ,8 % ,3 % ,6 % ,1 % ,1 % ,2 % Yhteensä % Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 753 (84,7 %) ja miehiä 136 ( 15,3 %). Henkilöstöstä naisten määrä on lisääntynyt entisestään. Suurin ikäryhmä naisissa on 5-54-vuotiaat (177 hlöä) ja miehissä on vuotiaat (34 hlöä). 25 Vakinainen henkilöstö 21 ikä-/sukupuolijakauma Naiset Miehet

17 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Hallinto- ja kehittämiskeskus + liikelait. Sivistyspalvelukeskus Kaupunki+ liikelait. yhteensä Kunta-alan kpl kpl kpl kpl %osuus %osuus Tutkijakoulutus 1 1 2,2 1,2 Ylempi korkeakouluaste ,8 17,2 Alempi korkeakouluaste ,4 14,2 Alin korkea-aste ,9 18,5 Keskiaste ,1 4,1 Perusaste ,7 8,8 Yhteensä , 1, Uudenkaupungin kaupungin henkilöstön koulutustaso %-osuus Perusaste 12,7 % Keskiaste 37,1 % Sosiaali- ja terveyskeskus Uudenkaupungin Tutkijakoulutus,2 % Ylempi korkeakouluaste 16,8 % Alin korkeaaste 18,9 % Alempi korkeakouluaste 14,4 % Alempi korkeakoulututkinto 14,2 % Kunta-alan henkilöstön koulutustaso %-osuus Alin korkeaaste 18,5 % Ylempi korkeakoulututkinto 17,2 % Perusaste 8,8 Tutkijakoulutus % 1,2 % Keskiaste 4,1 % Koulutuspäivät eriteltyinä Lain edell. kokopv. Lain edell. osapv. Ulk. kokopv. Ulk. osapv. Sis. kokopv. Sis. osapv Järjestökoulutus Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Koulutuspäiviä oli yhteensä 2.25 kpl. Koulutuspäivät vähenivät 274 päivällä. Suhteellisesti eniten koulutuspäivät vähentyivät liikelaitoksissa 41,8 % ja sivistyspalvelukeskuksessa 39,8 %. 14

18 Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Vuoden 21 aikana toteutui yhteensä 39 eläkeratkaisua, jotka toteutuivat seuraavasti: Eläkejärjestelyt Kaikki vuodet yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yksilöllinen varh eläke Osa-aikaeläke Varhennettu vanhuuseläke Yhteensä Vanhuuseläkkeelle jäi arvioidun 31 henkilön sijaan 26 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi selvään laskuun. Eläkeratkaisujen seurauksena jätettiin täyttämättä yhteensä 7 virkaa tai työsuhdetta. Keskimääräinen eläkeikä Eläkejärjestelyt Yhteensä Vanhuuseläke 62,25 62,13 63,33 Työkyvyttömyyseläke 55, 53, 46,25 Osatyökyvyttömyyseläke 55,33 53,5 57,83 Osa-aikaeläke 59, 58,4 58,83 Varhennettu vanhuuseläke 62, 61,5 62,25 Keskimääräinen eläkeikä on noussut kaikissa eläkemuodoissa työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta. Keskimäärin kuntatyöntekijät jäivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle 63,5 -vuotiaina. Kaikki eläkelajit huomioon ottaen keskimääräinen eläkeikä oli 59,7 vuotta kun se Uudessakaupungissa oli 61,6 vuotta. 15

19 Vuoden 21 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Yksilöllinen varhaiseläke Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke Varhennettu vanhuuseläke Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus 4 4 Sosiaali- ja terveyskeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Vuoden 21 aikana laadittiin ennakoiva henkilöstösuunnitelma, jossa tiedusteltiin vv eläköitymisiän saavuttavilta heidän eläköitymissuunnitelmiaan. Kysely lähetettiin 9 henkilölle, joista 85 vastasi. Vastanneista 13 henkilöllä ei ollut vielä suunnitelmaa eläkkeelle jäämisestä. Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut Palvelussuhde purettu 1 1 Irtisanoutuneet Eläkkeelle jääneet Yhteensä Henkilöstömäärä vähentynyt pysyvästi

20 Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina Vuosi Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Liikelaitokset Palvelukeskukset yhteensä Kum. %-osuus , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä , Vanhuuseläkkeelle jää vuosina yhteensä 363 henkilöä eli noin 41 % henkilöstöstä. Eläkkeelle jäävien määrä on suurin vuonna 215, jolloin eläkkeelle jää 42 henkilöä. Suhteellisesti eniten eläkkeelle jäädään sivistyspalvelukeskuksesta eli 54,8 %. Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina

21 Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain 1 euroa Palvelukeskukset Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,7 Sosiaali- ja terveyskeskus ,5 Sivistyspalvelukeskus ,9 Liikelaitokset ,9 Kaikki yhteensä , Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä nousi vuoteen 29 verrattuna 13 %. Suurin kasvu oli sosiaali- ja terveyskeskuksessa 29,5 %. Palkat ja palkkiot 21 Liikelaitokset 11 % Hallinto ja kehittämiskeskus 18 % Sivistyspalvelukeskus 21 % Sosiaali- ja terveyskeskus 5 % 18

22 Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Oppisop. koulutus Tilapäinen hoitovap. Lomautus Lomarah. vapaa Ns. talkoovapaa Muu palkaton vapaa Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Perhevapaat = äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma, hoitovapaa Koulutus = työn edellyttämä koulutus, järjestökoulutus Poissaolot olivat yhteensä kalenteripäivää eli n. 29 pv/vakinainen työntekijä. Vuoteen 29 verrattuna poissaolot lisääntyivät päivällä johtuen pääosin vapaaehtoisista palkattomista vapaista, talkoovapaista ja lomautuksista. Eniten vähenivät lomarahavapaat, 72 päivää. päivää. Vakinaisen henkilöstön poissaolot 21 (ei sairauspoissaoloja) Muu palkaton vapaa 26 % Kuntoutus % Opintovapaa 6 % Koulutus 8 % Perhevapaat 27 % Ns. talkoovapaa 11 % Lomarah. vapaa 1 % Lomautus 7 % Tilapäinen hoitovap. 2 % Oppisop. koulutus % Kuntoutus Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Koulutus Vuorotteluvapaa 12 % 19

23 Vuonna 21 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät) Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Lain edellyttämä koulutus Muu koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Suurimman osan kustannuksista muodostivat vuosilomat ja sairaudet ja tapaturmat Yhteensä näiden osuus poissaolokustannuksista oli 92,6 %. Maksettujen poissaolopäivien palkkakustannukset (kalenteripäivät) Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Lain edellyttämä koulutus Muu koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat 2

24 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat palvelukeskuksittain Palvelukeskukset /1 euroa Muutos Henkilöstö 21 euro/henkilö 21 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat kasvoivat vuoteen 29 verrattuna 71. eurolla. Suurin kasvu sosiaali- ja terveyskeskuksessa 123. euroa ja suurin vähennys sivistyspalvelukeskuksessa 62. euroa. Vuosilomansijaiset ja muut sijaiset 21-29, 1 euroa Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 21

25 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1 euroa Muutos Henkilöstö 21 euro/henkilö 21 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat kasvoivat 146. eurolla vuoteen 29 verrattuna. 6 Sairaus- ja äitiyslomansijaiset 21-29, 1 euroa Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 22

26 Työterveyshuolto Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa Terveydenhoito Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti Yhteensä Terveydenhoitokäynnit työterveyshuollossa olivat pääasiassa terveystarkastuksia esim. työhöntulotarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja ikäkausitarkastuksia sekä rokotuskäyntejä. Terveydenhuollon käynnit lisääntyivät vuoteen 29 verrattuna 126 käynnillä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet vajaakuntoisten terveystarkastusten takia. Terveydenhoidon käynnit Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti 23

27 Terveydenhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimukset Radiologiatutkimukset Yhteensä Terveydenhoidon laboratoriotutkimukset lisääntyivät 73 kpl:lla vuoteen 21 verrattuna Terveydenhoidon tutkimukset Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tutkimukset

28 Sairaanhoito Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Yhteensä Vuoden 21 sairaanhoidon käynnit kasvoivat käynnillä Sairaanhoidon käynnit Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti 25

29 Sairaanhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimukset Radiologiatukimukset Yhteensä Sairaanhoidon tutkimukset kasvoivat 446 kappaleella. 8 Sairaanhoidon tutkimukset 7366 Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tukimukset

30 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö Sivistyspalvelukeskus Palvelukeskukset 26 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus , , , , ,7 Sosiaali- ja terveyskeskus , , , , ,2 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sivistyspalvelukeskus 152 7, , 124 5, , ,3 Liikelaitokset 136 6,5 52 2, , ,7 39 5,7 Yhteensä 833 1, , , , ,5 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 21 oli työpäivinä 12,5 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 17,3 pv/henkilö. Sairauspoissaolot lisääntyivät sosiaalija terveyskeskuksessa. Sen sijaan muissa palvelukeskuksissa ja liikelaitoksissa sairauspoissaolot vähenivät. Sairauden takia oli poissa työstä yli 6 päivää 35 henkilöä, yli 12 päivää 36 henkilöä. Yli 12 päivää sairastaneiden määrä kolminkertaistui vuoteen 29 verrattuna ,5 12,8 11,3 12,8 11,7 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 11,4 11, ,9 16,2 Sosiaali- ja terveyskeskus 7,6 8 5,8 7,2 5,3 6,5 2,6 15,2 1,7 5,7 Liikelaitokset

31 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 21 Osastot Henkilöä Henkilömäärä Sairauspäivät työpäivinä Sairauspäivät kalenteripäivinä Henkilöä Hallinto- ja lupaosasto , ,5 Elinkeino-osasto ,4 29 5,8 Henkilöstöosasto 4 7 1,8 7 1,8 Talousosasto ,1 18 1,1 Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto , ,5 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto , ,7 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS YHTEENSÄ , ,1 Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto , ,4 Lapsiperheiden palvelut , ,5 Vanhusten palvelut , ,5 Sosiaalityö ja vammaisten tukitoim , , Terveyspalvelut , ,1 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS YHTEENSÄ , ,7 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto ja perusopetus , ,1 Lukio ,5 69 4,6 Kulttuuripalvelut ,2 44 2,8 Nuoriso- ja liikuntapalvelut , ,2 SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ , ,8 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ ,7 55 8, kohti kohti KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ , ,3 Työtapaturmien jakautumat olosuhteen mukaan Olosuhde Työssä/työpaikalla Työmatkalla Työliikenne/muualla työpaikan ulkopuolella Ammattitauti Asetuksen mukaiset työtapaturmat Yhteensä

32 Työllistäminen Vuonna 21 uusia työsopimuksia tehtiin 8 kpl. Näistä naisia oli 66 % ja miehiä 34 %. Työllistetyistä 68 % oli 45-vuotiaita tai vanhempia, 5-vuotta täyttäneiden osuus oli 51 %. Alle 25- vuotiaiden osuus oli 4 %. Ns. velvoitetyöllistettävien osuus oli 1 %. Yhteensä vuodelta 29 jatkuneiden työsopimusten kanssa vuoden 21 aikana voimassa olevia eri työsuhteita oli 19 kpl. Tehdyt uudet työsopimukset / työllistetyt

33 Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut YHTEENSÄ Työllistetyt palvelukeskuksittain 26-21, tehdyt uudet työsopimukset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut Työllistetyistä suurin osa 47 % (38 hlöä) sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen. Sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 21 % (17 hlöä). Sivistyspalvelukeskukseen työllistetyistä sijoittui 18 % (14 hlöä), järjestöihin, lähinnä erilaisiin yleishyödyllisiin yhdistyksiin sijoittui 14 % (11 hlöä) työllistetyistä. 3

34 Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut Hallinto- ja kehittämiskeskus Työmarkkinatukiharjoittelijat Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Vuonna 21 tehtiin työmarkkinatukiharjoittelusopimuksia 2 kpl, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 65 %, hallinto- ja kehittämiskeskukseen 25 % ja sivistyspalvelukeskukseen sijoittui 1 %. Työkokeilusopimuksia tehtiin 16 kpl, joista 38 % sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen, samoin 38 % sosiaali- ja terveyskeskukseen ja sivistyspalvelukeskukseen sijoittui 25 %.. 31

35 Nuorten kesätyöpaikat Kaupungin oman organisaation paikat Kaupungin paikkoihin hakemuksia tuli 176 kappaletta (v kappaletta). Vuonna 21 kesätöitä sai 79 nuorta (v.29 9 nuorta). Kesätyöpaikkojen saajat arvottiin ja arvonnassa etusijalla olivat nuoret, jotka eivät edellisenä vuonna olleet kaupungin järjestämissä kesätöissä. Iältään kesänuoret olivat vuotiaita ja työjaksot olivat pituudeltaan joko neljä viikkoa, työaika 2 h/vko tai kaksi viikkoa, jolloin työaika oli 38 h 15 min/vko. Yritystukipaikat Kaupungin oman organisaation paikkojen lisäksi oli nuorille tarjolla ns. yritystukipaikkoja, joissa nuori itse etsi uusikaupunkilaisesta yrityksestä kesätyöpaikan. Yritystukipaikkoja vuonna 21 oli 122 kpl (vuonna kpl). Tuen määrä oli vuonna 21 enintään 295 euroa. Tukeen edellytettiin mm. neljän viikon työjaksoa sekä työaikaa joka vähintään oli 8 tuntia ja enintään 12 tuntia. Yritystukipaikat olivat nuorille, jotka olivat iältään vuotiaita. Yritystukea ei myönnetty nuoresta, joka vuonna 21 oli kaupungin palveluksessa tai toisessa kaupungin yritystukipaikassa.. Nuorten kesätyöpaikat Yritystukipaikat Kaupungin paikat

36 Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat Kaupunki on työantajana pyrkinyt palvelujen tuottamisen ja toimintojen järjestelyn niin salliessa suosimaan osa-aikalisä- ja vuorotteluvapaajärjestelmien käyttöä. Osa-aikalisälle ei jäänyt yhtään henkilöä vuoden 21 aikana. Vuosina on osaaikalisälle jäänyt yhteensä 6 henkilöä, joista suurin osa eli 67 % (4 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuosina vuorotteluvapaalle on jäänyt yhteensä 63 henkilöä, joista suurin osa eli 57 % (36 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuorotteluvapaalla oli vuoden 21 lopussa viisi henkilöä, joista hallinto- ja kehittämiskeskuksesta 1 henkilö, sosiaali- ja terveyskeskuksesta 1 henkilö ja sivistyspalvelukeskuksesta 3 henkilöä. Sekä osa-aikalisä että vuorotteluvapaajärjestelmä tukevat osaltaan henkilöstön jaksamista tehtävissään. Samalla järjestelmä antaa työttömälle henkilölle mahdollisuuden määräaikaiseen työsuhteeseen ja työkokemuksensa kartuttamiseen Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat Osa-aikalisä Vuorotteluvapaa