U U D E N K A U P U N G I N K A U P U N K I

Transkriptio

1 U U D E N K A U P U N G I N K A U P U N K I Henkilöstöraportti 2013 Yhteistyötoimikunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöhallinnon organisaatio... 1 Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna... 1 Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa... 2 Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit... 2 Perehdyttäminen... 2 Etätyö... 2 Sisäiset siirrot ja työkierrot... 3 Tuloksiin kannustava palkitseminen... 3 Henkilöstöetuudet... 3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 3 Koko henkilöstön koulutuspäivät / taulukko... 4 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso / taulukko... 5 Yhteistoiminta ja tiedottaminen Organisaatio toimii tehokkaasti... 7 Yhteistyö yli palvelukeskusrajojen ja ulkoiset yhteistyökumppanit... 8 Ulkoisia yhteistyökumppaneita palvelukeskuksilla Henkilöstö voimavarana... 9 Kehittämistoiminta... 9 Resurssit Palvelussuhteet / taulukko Henkilöstömäärä /taulukko Henkilötyövuodet / taulukko Koko henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä / taulukko Maksettujen poissaolojen kustannukset / taulukko Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit / taulukko Henkilöstön rakenne Vakinainen henkilöstö ikä-/sukupuolijakauma / taulukko Eläköityminen Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt / taulukko Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet / taulukko Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet / taulukko Henkilöstön väheneminen irtisanomisen / irtisanoutumisen / eläköitymisen kautta Kaupungin imago työnantajana Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus / taulukko Henkilöstön vaihtuvuus / taulukko Alkaneet ja päättyneet palvelusuhteet / taulukko Rekrytointi Työhyvinvointi Työsuojelutoiminta Työtapaturmat Varhainen tuki Yksilön terveellisten elämäntapojen edistäminen Työterveyshuolto Työnohjaus Terveysperusteiset poissaolot / taulukko... 23

3 Henkilöstöjohtaja Mirva Lambacka Henkilöstöhallinnon organisaatio Kaupungin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpoliittisesta linjasta vastaa kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöpalvelut. Osa henkilöstöhallinnon päivittäisistä tehtävistä on hajautettu hallintosäännön mukaisesti palvelukeskuksiin. Yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen on varmistettu palvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyspalvelukeskus) ja henkilöstöpalvelujen edustajien säännöllisillä henkilöstöasioiden hoitoa käsittelevillä palavereilla. Henkilöstöpalvelut hoitaa hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöasiat. Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna Kaupungin strategian johtamisstrategian mukaan johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Henkilöstöraportoinnin avulla tuetaan ja kehitetään kunnan strategista johtamista ja ohjaamista. Sillä tuetaan työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Kaupungin strategian pohjalta laadittiin vuonna 2010 uusi henkilöstöstrategia ja sitä on toteutettu vuoden 2011 alusta alkaen. Henkilöstöstrategian visio on Työ tukee terveyttä ja sen tavoitteena on, että osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen henkilöstö tuottaa ja järjestää laadukkaita palveluja asiakkaille. Henkilöstöstrategia koostuu seuraavista painopisteistä Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Organisaatio toimii tehokkaasti Henkilöstö voimavarana Työhyvinvointi Edellä mainituille painopisteille on asetettu tavoitteet ja asiat, joilla tavoitteisiin päästään. 1

4 Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö tekee työtä tuloksellisesti. Yhteistoiminta on aitoa ja toteutamme sitä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Palkitseminen on kannustavaa. Johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa selvitetään yksikön tavoitteet ja niiden toteutuminen. Samalla suunnitellaan henkilön tarvitsema koulutus. Osaamista tuetaan henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko-, ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutus perustuu todellisiin tarpeisiin ja se on suunnitelmallista. Kehityskeskusteluissa selvitellään myös ikääntymiseen liittyviä asioita mm. henkilön eläköitymissuunnitelmat. Käytössä olevan kehityskeskustelumallin ovat esimiehet yhdessä työstäneet esimiesvalmennuksessa. Esimiehet käyttävät mallia omaan työyksikköönsä soveltaen. Perehdyttäminen Jokaisessa yksikössä henkilöstön perehdyttäminen tehdään vuonna 2012 päivitetyn perehdyttämisohjeen mukaisesti. Tämän lisäksi yksiköillä voi olla omia perehdyttämisohjeita. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta työntekijä omaksuu työtehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Perehdyttämisen avulla edistetään uuden työntekijän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Perehdyttämistä tarvitaan kun - uusi henkilö tulee työhön - työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen - työtehtävät vaihtuvat - työmenetelmät muuttuvat - hankitaan tai otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita tai ohjelmia Uuden työntekijän kohdalla perehdyttämisessä on tärkeää työtehtävien lisäksi perehdyttää myös kaupungin organisaatioon. Siirryttäessä tehtävästä toiseen on perehdytyksessä kysymys lähinnä uusien työtehtävien vaatimasta ohjauksesta. Uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviinsä tuetaan hyvällä perehdyttämisellä. Etätyö Etätyöohjeet hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa. Etätyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta joka on organisoitu tehtäväksi tai tehdään tietotekniikkaa hyväksi käyttäen säännöllisesti muualla. Se nähdään keinona nykyaikaistaa työn organisointia ja sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aika. Etätyöohjeen mukaan etätyön tekemisestä sovitaan aina kirjallisena ja sen määrä voi olla enintään 2 työpäivää viikossa. Kolmen henkilön kanssa on tehty sopimus etätöiden tekemisestä. 2

5 Sisäiset siirrot ja työkierto Ennen viran tai toimen haettavaksi julistamista selvitetään ensin onko tehtävien uudelleen järjestely mahdollista palvelukeskuksen/työyksikön oman henkilöstön kesken. Mikäli tällainen uudelleenjärjestely ei ole mahdollista selvitetään, onko joku muu kaupungin palveluksessa oleva henkilö siirrettävissä tähän tehtävään. Kaupunginhallitus päättää täyttölupien myöntämisestä vakinaisten henkilöiden ja uusien määräaikaisten henkilöiden osalta. Tuloksiin kannustava palkitseminen Sopimusaloittain henkilöstö jakaantuu seuraavasti: KVTES 628, OVTES 105, TS 72 ja LS 33. Vuonna 2013 oli harkinnanvaraisia paikallisesti jaettavia järjestelyeriä käytössä yhteensä eri sopimusaloilla euroa, joista voitiin korottaa tehtäväkohtaista palkkaa 218 henkilön osalta ja henkilökohtaista lisää myönnettiin 83 henkilölle. Vuonna 2013 henkilökohtaisia lisiä oli jaossa n e/kuukausi. Henkilöstöetuudet Kaupungin vuosittain henkilöstölle ja luottamushenkilöille järjestettävissä juhlissa luovutetaan kunnallisesta palvelusta Kuntaliiton hopeiset 20 v ansiomerkit ja kultaiset 30 v ansiomerkit. Kaupunki muistaa myös yhtäjaksoisesta palvelusta henkilöstöään Romantiikka hopeasarjalla. Kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää kaupungin omistamaa Tyvisaran saunaa toukokuusta alkaen lokakuun loppuun. Saunaa voi varata päivän kerrallaan. Työyksiköt voivat pitää saunalla myös työpaikkakokouksia ja kehittämispäiviä. Työkyvyn ylläpitämiseksi kaupunki tulee henkilöstön omaehtoista liikuntaa. Lisäksi vuosittain on mahdollisuus käydä teatterinäytöksessä ja koripallo-otteluissa. Työterveyshuolto on resurssoitu niin että kaupungilla on oma työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri. Työterveyshuollon kautta tuetaan mm. tupakoinnin lopettamista ja mahdollista on osallistua erilaisiin kuntoutuksiin tai tyky-ryhmiin esim. painonhallinta. Kaupungilla on myös oma henkilöstölehti Kaheli. Vuosittain henkilöstöä palkitaan aloitteiden tekemisestä ja parhaan prosessin laatimisesta. Vuonna 2013 kaupungin tarjoamat henkilöstöetuudet käytiin läpi järjestöjen edustajien kanssa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Esimiehille järjestettiin kaupungin strategian laatimiseen liittyen esimiespäivä, jonka tavoitteena oli mm. esimiesten roolin kirkastaminen strategian toteutumisessa ja toimintakulttuurin rakentamisessa sekä antaa keinoja työyhteisön osallistamiseen ja strategian jalkauttamiseen. Oppisopimuskoulutuksena johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 15 esimiestä. Kaikkiaan oppisopimuskoulutukseen vuonna 2013 osallistui 36 henkilöä, joista 22 valmistui ja 7 aloitti opintonsa. Johtamisen erikoisammattitutkinnon lisäksi muita suoritettuja ammattitutkintoja olivat lähihoitaja ja taloushallinnon ammattitutkinto. Palvelukeskukset ovat järjestäneet ammattitaidon ylläpitämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi useita koulutuksia henkilöstöilleen. 3

6 Sosiaali- ja terveyskeskuksen järjestämää koulutusta Turvallisuuskoulutusta Vehmaan osastoille 1 pv (20 henkilöä). Muistisairaan toimintakyvyn arvioinnissa käytettävät mittarit -koulutus vanhustyön terveyspalvelujen henkilöstölle yhteistoiminta-alueella (94 henkilöä). Hoitosukka-/tukisidoskoulutusta Uudenkaupungin vanhustyön ja terveyspalvelujen, V-S Sairaalan ja yksityisten hoitokotien henkilöstölle (44 kaupungin työntekijää). Valmistautuminen vuoden 2013 ylläpitoauditointiin/kotona asumista tukevat palvelut prosessi (48 henkilöä). Elvytyskoulutus 18 henkilölle. Lääkehoidon täydennyskoulutukset (25 henkilöä). Mediatri-taito (100 henkilöä). Titania (10 henkilöä). Tietosuojakoulutus (120 henkilöä). JET koulutus (2 henkilöä). Sivistyspalvelukeskuksen järjestämää koulutusta YO-tutkinnon tulevaisuus, TVT pedagogisena välineenä Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka, kasvatuskumppanuus Äidinkielen ja kirjallisuuden iltapäivä Ideailtapäivä käsityötä opettaville Matematiikkapäivä ala- ja yläkoulun opettajille Luova, läsnäolo, liikutus Kulttuurikierros Vakka-Suomen kuvataidekohteissa Kokemuksia TVT:n opetuskäytöstä, Powerpoint-esitys Some opetuskäytössä Osaava-verkoston koulunjohtajien kehittämisseminaari Osa tilaisuuksista on ollut avoimia myös mm. huoltajille. Ensiapukoulutusta on järjestetty henkilöstölle tarpeen mukaan. Koko henkilöstön koulutuspäivät Lain edell. kokopv. Lain edell. osapv. Ulk. kokopv. Ulk. osapv. Sis. kokopv. Sis. osapv Järjestökoulutus Koulutuspäivien palkkakustannukset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ

7 Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä päivää eli 2,3 pv/hlö. Koulutus- ja kulttuuripalveluihin käytettiin yhteensä euroa. Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Hallinto- ja kehittämiskeskus + liikelait. Sivistyspalvelukeskus Kaupunki+ liikelait. yhteensä Sosiaali- ja terveyskeskus Uudenkaupungin Kunta-alan kpl kpl kpl kpl %- osuus %-osuus Tutkijakoulutus 0 0,0 1,3 Ylempi korkeakouluaste ,3 18,3 Alempi korkeakouluaste ,2 16,5 Alin korkea-aste ,5 16,8 Keskiaste ,6 40,1 Perusaste ,4 7,0 Yhteensä ,0 100,0 5

8 6

9 Yhteistoiminta ja tiedottaminen Kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutettiin Uudessakaupungissa yhteistoimintalain mukaisesti. Kaupungin ja henkilöstön välisenä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöä edustivat pääluottamusmiehet. Työnantajan edustajina toimivat kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, kaupunginjohtaja, palvelukeskusten johtajat, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi henkilöstösihteeri. V yhteistyötoimikunta kokoontui neljä kertaa. Puheenjohtajana toimi Jytyn pääluottamusmies. Vuoden aikana käytiin yt-neuvotteluja säästöjen aikaansaamiseksi yhteensä 13 kertaa. Ensimmäisten yt-neuvottelujen lopputuloksena jouduttiin henkilöstö lomauttamaan pääosin 14 päivän ajaksi. Henkilöstön sisäisenä tiedotuskanavana intrasivuston ja sähköpostin lisäksi ajankohtaisia asioita käsittelevä henkilöstölehti KaHeLi ilmestyi v kolme kertaa. Kaupungin intranettiin esimiehen käsikirjaan on koottu henkilöstöhallinnon ohjeita esimiehille. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista eteenpäin omassa yksikössään esim. työyksiköissä pidettävissä työpaikkakokouksissa. Kaupunginjohtaja piti keväällä infotilaisuuden koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Sivistyspalvelukeskuksen ja sosiaalikeskuksen johtoryhmissä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen edustajia. 2. Organisaatio toimii tehokkaasti Tavoite Tuotamme ja järjestämme palvelut asiakkaille kokonaistaloudellisesti edullisesti ottaen huomioon seudullisuus sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaikkia toimintoja tarkastellaan prosesseina, joiden pohjalta kehitetään uusia ja entisiä joustavampia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Prosessityö on aloitettu vuoden 2005 alusta. Kaupungin visiossa vuodelle 2012 todetaan seuraavaa Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Sitä ohjaavat verkostomaisuus, joustavuus, avoimuus ja laaja seudullinen ajattelutapa. Toimintojen kehittäminen prosessitarkastelun toimintojen kautta lisää tavoitetietoisuutta ja halukkuutta uudistumiseen. Vuosittain henkilöstön kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. kaupungin visio ja strategia sekä niiden vaikutus omaan työyksikköön ja oman työn tavoitteisiin ja toimintaan. Kaupunginjohtaja selvittää koko kaupungin tavoitteita kaupungin koko henkilöstölle vuosittain järjestettävissä kaupunginjohtajan infotilaisuuksissa. Prosessit käsitellään prosessien ohjausryhmässä. Lisäksi aktiivisena toimijana on lähinnä prosessikehittäjistä koostuva operatiivinen ryhmä, jossa on edustus kaikista palvelukeskuksista. 7

10 Ohjausryhmälle esiteltiin vuonna 2013 seuraavat prosessit: Vanhustyön asiakaspalvelu Ympärivuorokautinen hoito (vanhustyö) Lyhytaikainen hoito (vanhustyö) Pitkäaikainen hoito (vanhustyö) Asunnon muutostyöt Vaikeasti työllistyvän prosessi Vakka-Suomen seutukunnan lastensuojelun prosessi Kuntoutuspotilaan prosessi Maria-Sofian osastolla Vuosittain valtuuston kokouksen yhteydessä palkitaan ja esitellään Vuoden Prosessi. Vuoden 2013 prosesseista kunniamaininnalla päätettiin palkita Vaikeasti työllistyvän prosessi. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa toteutettiin työterveyshuollon asiakaskysely esimiehille ja yhteinen asiakaskysely toteutettiin kaikissa sosiaalityön yksiköissä. Yhteistyö yli palvelukeskusrajojen ja ulkoiset yhteistyökumppanit Palvelukeskukset tekevät yli palvelukeskusrajojen yhteistyötä mm. - asiakaspalvelupisteessä - asiakirjahallintajärjestelmän kehittämistyöryhmässä - kiinteistönhoidon mitoituksessa - henkilöstöosaston ja palvelukeskusten henkilöstöasioita hoitavien yhteispalavereilla varmistetaan yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen Ulkoisia yhteistyökumppaneita palvelukeskuksilla on ollut mm. Hallinto- ja kehittämiskeskus Ympäristönsuojelupalvelua on myyty Taivassalon, Vehmaan ja Kustavin kunnille. Jätevesiyhteistyö Laitilan kaupungin kanssa (Vakka-Suomen Vesi). Kirjanpitopalvelujen myynti Pyhärannan kunnalle. Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhusten palvelut RAVA yhteyshenkilönä ja pääkäyttäjänä yhteistoiminta-alueella toimii Uudenkaupungin vanhustyön toimistonhoitaja. Muistisairaan palvelupolku hankkeen päätyttyä vuoden 2012 lopulla seudullista yhteistyötä on jatkettu vuoden 2013 aikana yhteisen palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelma lomakkeiston työstämisessä. Kotihoito on mukana seutukunnallisessa toiminnanohjaushankkeessa (ns. Mobiilihanke). Vanhustyön avopalvelut ovat mukana Ukipolis Oy:n Vipinä Liikunnasta hyvinvointia Vakka- Suomeen hankkeessa. Sosiaalityö Perheneuvolapalveluja on myyty (Pyhärantaan, Taivassaloon ja Kustaviin). Perhetyötä on myyty syksyllä 2013 yksi päivä viikossa Taivassaloon. Pajalan toimintakeskuksen työpalveluja on myyty Vehmaalle ja Pyhärannalle. Vakka-Suomen alueen kuntien yhteinen sosiaalipäivystys viikonloppu- ja arkipyhisin on jatkunut edelleen vuonna

11 Yhteinen sosiaalijaosto toimii aktiivisesti Vakka-Suomessa. Uudenkaupungin vetämä seudullinen työllisyyspoliittinen hanke Ote työstä luo tulevaisuutta v alkaen. Sivistyspalvelukeskus Perusopetuspalveluja (vuosiluokat 7-9) on myyty Pyhärannan kunnalle. Erityisopetuspalveluja on myyty Pyhärannalle, Vehmaalle ja Taivassalolle. Uudenkaupungin kaupungin palkkaamat koordinaattorit vastasivat seuraavista kehittämishankkeista kaikkien Vakka-Suomen kuntien osalta: 1. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen 2. Peruskoulujen laatuhanke yhdessä Pyhärannan ja Vehmaan kuntien kanssa. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston palvelut on hankittu sopimusperusteisesti Laitilan kaupungilta. Osa iltapäivätoiminnasta on järjestetty sopimusperusteisesti seurakunnan toimesta. Ruotsinkielinen perusopetus on hankittu sopimusperusteisesti Turun kaupungilta. Etäopetuspalveluja on toimitettu venäjän opiskelijoille Laitilan ja Mynämäen lukioihin. Yhteistä opintotarjontaa Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymän kanssa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän/uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan kaksoistutkinto-opiskelijat kirjoittivat ylioppilastutkintoonsa liittyvät kokeet Uudenkaupungin lukiossa. Vaski-kirjastoissa joissa Uusikaupunki on mukana kirjastojen kokoelmat on yhteiskäytössä, sama kirjastokortti on kaikilla Vaski-kirjastoilla, kaikilla mm. samat toimintasäännöt ja maksukäytännöt. Vakka-Suomen kuvataiteen näyttelytyöryhmä (edustajat Laitilasta, Uudestakaupungista ja Vehmaalta) huolehtii alueen kuvataidenäyttelyistä. Crrusell-seuran kanssa järjestetään Crusell-viikko. 3. Henkilöstö voimavarana Tavoite Kehitämme toimintatapojamme ja parannamme tuloksellisuutta, sillä kuntasektori on jatkuvassa muutoksessa. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa panostettiin aloitetoiminnan markkinoimiseen tavoitteena lisätä henkilöstön aloitteellisuutta toimintojen kehittämiseksi. Aloitetoimintasäännön mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä aloitteita, jotka mm. - parantavat prosessien sujuvuutta - luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia - saavat aikaan säästöjä - lisäävät turvallisuutta - parantavat ympäristön tilaa - luovat viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä Aloitteita tehtiin 16 kpl vuonna

12 Aloiteryhmä palkitsi 6 aloitetta palkkioluokilla Albatrossi ( ) Merikotka ( ) Lokki ( ) Aloiteryhmään kuuluivat v palvelukeskusten yhdyshenkilöt: päivähoidon alue-esimies Taija Lammi/sivistyspalvelukeskus, terveydenhoitaja Tytti Hyytiä/sosiaali- ja terveyskeskus sekä työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa/hallinto- ja kehittämiskeskus. Yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsema kaupunginhallituksen edustaja Mauri Rosten sekä yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsemat kaksi henkilöstön edustajaa Ari Holvitie/Ktn plm ja Titta Uusitalo/Jhl plm Ryhmä on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi henkilöstöjohtaja Mirva Lambackan. Sihteerinä on toiminut henkilöstösihteeri Nina Wennerström-Hämäläinen. Resurssit Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 838 eli vähennystä 30 henkilöä. Osa muutoksesta perustuu jäljempänä mainittuihin organisaatiomuutoksiin ja osaa selittää myös yt-neuvotteluista johtuva normaalia suurempi avointen tehtävien määrä. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin 6,25. Palvelussuhde Muutos % ed. Palvelukeskuksittain Yhteensä Yhteensä vuodelta Kaupunki yhteensä ,6 Vakinaiset ,5 Määräaikaiset ,9 - josta työllistetyt ,2 Hallinto- ja kehittämiskeskus ,0 Vakinaiset ,5 Määräaikaiset ,6 - josta työllistetyt ,6 Sosiaali- ja terveyskeskus ,6 Vakinaiset ,1 Määräaikaiset ,9 - josta työllistetyt ,0 Sivistyspalvelukeskus ,8 Vakinaiset ,0 Määräaikaiset ,1 - josta työllistetyt ,6 Liikelaitokset ,0 Vakinaiset ,1 Määräaikaiset 1 1 0,0 - josta työllistetyt

13 Vuoden 2009 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 100 henkilöä. Vuonna 2011 määräaikaisia vakinaistettiin sosiaali- ja terveyskeskuksessa 9 kpl. Uusia toimia tuli 3 kpl. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jolloin siirtosopimuksen mukaan vakituisia siirtyi pois kaupungin palveluksesta yhteensä 54 hlöä. Vuonna 2012 uusia työsuhteisia palkattiin 7 kpl, joista 6 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lisäksi vakinaistettiin 25 työsuhdetta, joista 24 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Vuoden 2013 alusta 2 henkilöä siirtyi Vehmaan kunnan palvelukseen kun maaseutuhallinto siirtyi seudullisesti Vehmaan kunnan hoidettavaksi. Sataman yhtiöittämisen kautta 3 henkilöä siirtyi kaupungin palveluksesta Uudenkaupungin Satama Oy:öön. Vuonna 2013 uusia työsuhteisia palkattiin 0,5 ja määräaikaisia vakinaistettiin 5,75. Palvelukeskusten välisenä organisaatiomuutoksena henkilöstömäärissä näkyy varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistyspalvelukeskukseen. 11

14 Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet Muutos % ed. Palvelukeskuksittain Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä vuodelta Kaupunki yhteensä, sis. työllistetyt 794,57 111,60 698,77 810,37 2,0 Hallinto- ja kehittämiskeskus 144,38 34,83 89,53 124,36-13,9 Sosiaali- ja terveyskeskus 448,00 16,44 349,58 366,02-18,3 Sivistyspalvelukeskus 184,49 38,89 242,24 281,13 52,4 Liikelaitokset 17,70 9,83 1,94 11,77-33,5 Yhteensä, ilman työllistettyjä 794,57 99,99 683,29 783,28-1,4 Työllistetyt/kesätyöntekijät 11,61 15,48 27,09 Vuodesta 2012 henkilötyövuosien määrä väheni 11,29 henkilötyövuotta. Suhteutettuna henkilöstön määrään henkilötyövuosi oli 0,77. 12

15 Koko henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä Kuntoutus Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Koulutus Oppisop. koulutus Tilapäinen hoitovap. Lomautus Lomarah. vapaa Muu palkaton vapaa Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ %-osuus 0,9 33,5 10,5 7,8 6,8 0,0 2,1 18,4 0,4 19,8 Perhevapaat = äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma, hoitovapaa Koulutus = työn edellyttämä koulutus, järjestökoulutus Muu palkaton vapaa sis. myös määräaikaisen kuntoutustuen päivät 13

16 Maksettujen poissaolojen kustannukset / koko henkilöstö Perhepoliittiset vapaat Koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ

17 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit

18 Henkilöstön rakenne Vakinainen henkilöstö 2013 ikä-/sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä %-osuus alle ,4 % ,2 % ,2 % ,6 % ,3 % 65 ja yli ,2 % Yhteensä % keski-ikä 48,8 vuotta Suurin osa henkilöstöstä sijoittuu ikäjakaumaan vuotiaat eli 40,6 %. Alle 30-vuotiaita on vain 4,4 %. Henkilöstön keski-ikä on 48,8 vuotta. Henkilöstöstä naisia oli 88 % ja miehiä 12 %. 16

19 Eläköityminen Vuosi Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina Sosiaali- ja terveyskeskus Yhteensä Kum. %-osuus , , , , , , , , , , ,80 Vakituisesta henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle seuraavien 10 vuoden aikana noin 48 %. Eniten eläköitvviä on vuonna 2023 eli 64 henkilöä ja vastaavasti vähiten vuosina 2015 ja 2020, jolloin eläkeiän saavuttaa 29 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Hallinto- ja kehittämiskeskus Liikelaitokset Sivistyspalvelukeskus Lukumäärä % koko henkilöstön määrästä (838) Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 16 1,9 52 v 2 kk Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 0,1 43 v 9 kk Kuntoutustuelle siirtyneitä 1) 8 1,0 51 v 3 kk Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 7 0,8 54 v 6 kk Kuntoutustuki = määräaikainen työkyvyttömyyseläke 1) Yhteensä kuntoutustuella vuoden 2013 aikana oli 17 eri henkilöä (vuodelta 2012 jatkuneet kuntoutustuet) 17

20 Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Palvelukeskukset Yhteensä keski-ikä Yhteensä 27 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet v 5 kk Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 5 61 v 1 kk Hallinto- ja kehittämiskeskus 4 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 3 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 1 Sosiaali- ja terveyskeskus 14 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 11 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 3 Sivistyspalvelukeskus 9 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 8 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 1 Liikelaitokset 0 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 0 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 0 Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli KuEL-vakuutettujen osalta 63 v 10 kk. Kaikki eläkelajit huomioon ottaen (poislukien osa-aikaeläke) KuEL-vakuutettujen osalta keskimääräinen eläkeikä vuonna 2013 oli 60 v 3 kk. Henkilöstön väheneminen irtisanomisen / irtisanoutumisen / eläköitymisen kautta Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut Palvelussuhde purettu Irtisanoutuneet Eläkkeelle jääneet Yhteensä Henkilöstömäärä vähentynyt pysyvästi Eläköitymisen vuoksi tehtäviä jätettiin täyttämättä 12 kpl (6,45 hlötv), joista 4 hallinto- ja kehittämiskeskuksessa, 5 sivistyspalvelukeskuksessa ja 3 sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 18

21 Kaupungin imago työnantajana Kaupungin henkilöstö on työhönsä sitoutunutta, mitä kuvastaa vakinaisen henkilöstön työsuhteiden pituus ja vähäinen vaihtuvuus. Vakinaisen hlöstön palvelusuhteen pituus Palvelukeskukset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v v v v v Yli 30v Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Kaupungin vakituisesta henkilöstöstä vajaalla puolella palvelusuhteen pituus on yli 20 vuotta. 19

22 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Vaihtuvuus % Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 838 Alkaneet palvelusuhteet 35 4,2 Päättyneet palvelusuhteet 61 7,3 Hallinto- ja kehittämiskeskus 154 Alkaneet palvelusuhteet 4 2,6 Päättyneet palvelusuhteet 12 7,8 Sosiaali- ja terveyskeskus 385 Alkaneet palvelusuhteet 17 4,4 Päättyneet palvelusuhteet 34 8,8 Sivistyspalvelukeskus 284 Alkaneet palvelusuhteet 13 4,6 Päättyneet palvelusuhteet 15 5,3 Liikelaitokset 15 Alkaneet palvelusuhteet 1 6,7 Päättyneet palvelusuhteet 0 0,0 Henkilöstön vaihtuvuus oli 7,3 %. Mikäli otetaan huomioon irtisanoutumisen vuoksi päättyneet palvelussuhteet, prosentti oli 2,6. Rekrytointi Kaupungilla on käytössä sähköinen rekrytointijärjestelmä Kuntarekry, mikä mahdollistaa valtakunnallisen näkyvyyden ja sähköisen haun avoinna oleviin tehtäviin. Sen kautta voi hakeutua myös erilaisiin sijaisuuksiin. Järjestelmän kautta ilmoitettiin 92 avointa työpaikkaa ja jätettiin 468 hakemusta. 20

23 Pääsääntöisesti kaikki yli 6 kk kestävät palvelussuhteet laitettiin ulkoiseen hakuun. Palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi käytössä on lähtöhaastattelu. Kaupunki otti nuoria kesätöihin, koululaisia tutustumaan työelämään, antoi harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä otti ammatillisessa koulutuksessa olevia työhön työssä oppimisjakson ajaksi. Tarkoituksena on mm. tutustuttaa nuoria kuntatöihin ja työelämän pelisääntöihin sekä turvata myös tätä uutta osaavan henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. 4. Työhyvinvointi Tavoite Työyhteisömme ilmapiiri on avoin ja vuorovaikutuksellinen ja työolosuhteemme ovat terveet ja turvalliset. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta kokoontui kuusi kertaa v Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella olivat työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa 1. varavaltuutettu Ari Holvitie 2. varavaltuutettu Marko Mäkinen Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi henkilöstöjohtaja ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös työsuojelupäällikkö ja työterveyshoitaja. Eri toimialueilla on toiminut 10 työsuojeluasiamiestä. Kaupungissa toimii sisäilmatyöryhmä, johon kuuluvat rakennusmestari Rami Arola, siivoustyönjohtaja Saila Koivisto, työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa, kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström, rakennustarkastaja / työsuojelupäällikkö Mika Pihlajaniemi ja työterveyshoitaja Ulla Kuusisto. Ryhmä kokoontui 8 kertaa ja käsitellyt asiat on tiedotettu työsuojelutoimikunnalle. Toimintasuunnitelman mukaisia työpaikkakäyntejä tehtiin 14 kpl. Työpaikkakäynteihin osallistuivat työterveyshoitaja, työsuojelupäällikkö ja/tai henkilöstöjohtaja sekä työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti rakennustarkastaja oman toimensa ohella. Tehtävät työsuojeluasioissa on jaettu työsuojelupäällikön, henkilöstöjohtajan, henkilöstösihteerin ja työterveyshuollon kesken. Tapaturma- ja sairauspoissaolojen seuranta kuuluu henkilöstöjohtajalle, työsuojelupäällikölle, työterveyshuollolle ja henkilöstösihteerille. Työsuojelupäällikkö hoitaa mm. työpaikoilla tapahtuvat työsuojeluvalvonnasta annetun asetuksen mukaiset tehtävät, kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa mainitut tehtävät sekä ennakkotarkastukset käyttöön otettavissa tiloissa. Henkilöstöjohtajalle kuuluu henkisen työsuojelun lisäksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toteutus/koulutus, ohjaus neuvonta ja osallistuminen tilanteiden ratkaisuun työpaikoilla. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa v ja sitä on tarkistettu v Ohjelmassa selvitetään kaupungin turvallisuustavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Toimintamalli mikäli terveydelle haitallista häirintää tai epäasiallista kohtelua on tapahtunut päivitettiin. 21