Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus 2006

Transkriptio

1 1 (33)

2 Johdanto Henkilöstövoimavarat Lukumäärä Sukupuolijakauma Ammattiluokkajakauma Ikäjakauma Eläköityminen Henkilöstön työpanos Tehdyn työn hinta Henkilötyövuodet ja työpanokset Poissaolot Sairastavuus Osaamisen kehittäminen Koulutustoiminta Kehityskeskustelut Henkilöstön kehittämishankkeet Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstötuloslaskelma Työterveyshuolto Työsuojelu Työnohjaus Kuntoutuspäivät Toimipaikkaruokailu Tyky-toiminta Virkistystoiminta Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöryhmä Tilastoihin on otettu tilanne (33)

3 Johdanto Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoa henkilöstövoimavarojen määrän ja rakenteen kehityksestä viimeisten vuosien aikana, henkilöstön työpanoksesta, osaamisen kehittämisestä, henkilöstöinvestoinneista ja yhteistoiminnasta, jotka meidän on hyvä tuntea, jotta voimme tulevaisuudessakin turvata tasokkaat erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi meidän on ennakoitava muutokset työvoimantarpeessa ja sekä kilpailu osaavasta työvoimasta. Henkilöstökertomus toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Hyvä henkilöstöjohtaminen luo pohjan työsuoritusten tuloksellisuuden optimointiin ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Johtaminen, työn hallinta, työtehtävien vaatima osaaminen sekä työn organisointi vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin. Hyvällä henkilöstöjohtamisella voidaan pienentää henkilöstön vaihtuvuutta, vähentää henkilöstökustannuksia, parantaa sitoutumista ja lisätä asiakastyytyväisyyttä. Päättyneenä vuonna on erityisesti panostettu esimieskoulutukseen. Satakunnan ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirien yhteistyönä järjestämään keväällä 2006 päättyneeseen Varsajohtamiskoulutukseen samoin kuin syksyllä alkaneeseen koulutukseenkin sairaanhoitopiiristämme osallistui 9 henkilöä. Lokakuussa aloitettiin 5 koulutuspäivää sisältävä Palvelussuhdeasiat esimiestyössä koulutus, johon osallistui 50 esimiestä. Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa henkilöstöjohtamista ja oleellinen osa esimiesalaisyhteistyötä. Päättyneenä vuonna Satakunnan sairaanhoitopiirissä on korostettu kehityskeskustelujen tärkeyttä. Valtuusto asetti vuoden 2006 talous- ja toimintasuunnitelmaan tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 70 prosenttisesti jokaisen vähintään 6 kk palveluksessa olleen kanssa. Käytössä ollut kehityskeskustelulomakkeisto uudistettiin ja esimiehille ja työntekijöille järjestettiin yhteensä 25 koulutustilaisuutta kehityskeskusteluista, apuna käytettävästä lomakkeesta sekä seurantajärjestelmästä. Vaikka tavoitetta ei tällä kertaa vielä saavutettukaan, on syytä olettaa, että kehityskeskustelut lunastavat vähitellen paikkansa luonnollisena ja vakiintuneena osana Satakunnan sairaanhoitopiirin toimintaa. Lähivuosina olemme mielenkiintoisen tilanteen edessä. Henkilöstömme ikääntyy ja suuri osa siitä lähtee seuraavien 5-10 vuoden kuluessa vanhuuseläkkeelle. Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan n. joka viides vakituisista työntekijöistämme jää eläkkeelle vuosien välisenä aikana. Tämä asettaa meille työnantajana suuria haasteita. Meidän on mietittävä, millä tavalla varmistamme edelleenkin, että meillä on korkeata osaamista omaavaa henkilökuntaa, jonka avulla voimme taata jatkossakin laadukkaat palvelut käyttäjillemme. Helena Tuomisaari henkilöstöjohtaja 3 (33)

4 1. Henkilöstövoimavarat 1.1 Lukumäärä Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osaaikaisen henkilöstön lukumäärää. Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa joko lukumäärinä tai henkilötyövuosina. Henkilöstön kokonaismäärä on 3291, josta määrästä vakituisia on 73 % ja määräaikaisia 27 % Vakinaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosentuaalinen osuus tulosalueittain Tulosalue Lkm % Lkm % Lkm % Kuntayhtymähallinto 21 84, , ,3 Hallinto ja huolto , , ,2 Konservatiivinen tulosalue , , ,2 Operatiivinen tulosalue , , ,3 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue , , ,7 Psykiatrian tulosalue , , ,9 Koko sairaanhoitopiiri , , ,0 4 (33)

5 Vakituisen henkilöstön määrä Hallinto ja huolto Operatiivinen tulosalue Kuntayhtymähallinto Konservatiivinen tulosa- Sairaanhoidollisten palveluiden tulosa Psykiatrian tulosalue Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosentuaalinen osuus tulosalueittain Tulosalue Lkm % Lkm % Lkm % Kuntayhtymähallinto 4 16,0 9 24,3 5 14,7 Hallinto ja huolto 59 19, , ,8 Konservatiivinen tulosalue , , ,8 Operatiivinen tulosalue , , ,7 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue , , ,3 Psykiatrian tulosalue , , ,1 Koko sairaanhoitopiiri , , ,0 Määräaikaisen henkilöstön määrä Kuntayhtymähallinto Hallinto ja huolto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Psykiatrian tulosalue (33)

6 1.2 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2006 oli naisia 85,7 prosenttia ja 14,3 prosenttia miehiä Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain Tulosalue Miehiä Naisia Miehiä Naisia Miehiä Naisia Kuntayhtymähallinto Hallinto ja huolto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Psykiatrian tulosalue Yhteensä Ammattiluokkajakauma Ammattiluokka Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Erikoislääkärit Lääkärit Hammaslääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Muut henkilöt Laitoshuoltajat Hallinto Keskustoimisto Tutkimus- ja kehittämistehtävät Huolto Yhteensä (33)

7 56 % henkilöstöstä on eriasteisia sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilöstöä Vakituinen henkilöstö ammattiluokittain Lääkärit Erikoislääkärit Hammaslääkärit Eriast. sairaanhoitajat Muut henkilöt Hallinto Muut hoitohenkilöt Laitoshuoltajat Keskustoimisto Tutk.-ja keh.tehtävät Huolto Määräaikainen henkilöstö ammattiluokittain Lääkärit Erikoislääkärit Hammaslääkärit Eriast. sai- raanhoi- Muut henkilöt Hallinto Muut hoitohenkilöt Laitoshuoltajat Keskustoimisto Tutk.-ja keh.tehtävät Huolto (33)

8 1.4 Ikäjakauma Sairaanhoitopiirin vakituisten työntekijöiden enemmistö on vuotiaita Vakinaisen henkilökunnan ikäjakaumamäärä tulosalueittain 2006 Ammattiluokka Kuntayhtymähallinto Hallinto ja huolto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Psykiatrian tulosalue Yhteensä Prosenttiosuus 0,1 2,2 6,6 13,2 19,2 19,3 14,6 14,5 9,5 0, Vakituisen henkilöstön ikäjakaumamäärä v v v v v v v v v -63 v 8 (33)

9 Vakinaisesta henkilöstön laskennallinen keski-ikä on noussut 0,5 vuotta vuoteen 2005 verrattuna ja 0,8 vuotta vuoteen 2004 verrattuna. Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuosina ammattiluokittain Ammattiluokka Erikoislääkärit 49,4 49,2 50,1 Lääkärit 29,0 29,5 30,7 Hammaslääkärit 49,5 50,5 46,0 Eriasteiset sairaanhoitajat 44,2 44,5 45,2 Muut hoitohenkilöt 49,2 49,7 50,4 Muut henkilöt 48,2 48,9 49,3 Laitoshuoltajat 51,1 51,5 52,0 Hallinto 48,1 48,8 49,4 Keskustoimisto 53,9 52,5 52,2 Huolto 47,4 47,6 47,9 Yhteensä 46,9 47,2 47, Hallinto Huolto Eriasteiset sairaanhoitajat Erikoislääkärit Hammaslääkärit Laitoshuoltajat Muut henkilöt Muut hoitohenkilöt Keskustoimisto Lääkärit Sairaanhoitopiirin työntekijöistä 38 % kuuluu ikäluokkaan vuotiaat. Vakituisesta henkilöstöstä 25 % on yli 54-vuotiaita. 9 (33)

10 1.5 Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää ja on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla pystytään tarkastelemaan, paljonko tarvitaan korvaavaa henkilöstörekrytointia. Vanhuuseläkkeiden määrä on lähtenyt kasvuun vuodesta 2003 KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke (33)

11 Eläkepoistuman lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä verrattuna koko kunta-alaan prosentuaalisesti (Lähde: KEVA) Vuosi Eläkepoistuma yhteensä Eläkepoistuma % Koko kunta-ala % ,3 2, ,6 2, ,8 2, ,1 2, ,1 3, ,7 3, ,7 3, ,9 3, ,2 3, ,4 3, ,6 3, ,8 3, ,3 3, ,6 3, ,2 3,1 Vuoden 2005 alusta on tullut voimaan eläkeuudistus, jonka vuoksi palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien välillä. Keski-ikä vuosina KuEL-eläkkeelle siirtyneistä Satakunnan sairaanhoitopiirissä eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyys-eläke Kuntoutustuki Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke ,1 59,5 53,3 47,1 57,3 60, ,8 59,7 53,4 49,8 58,0 60, ,0 60,2 54,0 50,2 59,0 60, ,1 60,2 53,2 43,7 61,0 60, ,4 60,0 54,9 45,2 59,5 60, ,9 60,3 53,9 45,5 59,9 60, ,8 61,2 51,8 49,9 60,3 60, ,0 61,1 55,0 46,9 60,5 61, ,9 60,9 57,0 50,1 59,0 60, ,2 60,8 55,8 53,6 59,0 60, ,2 61,2 54,8 50,9 63,0 61, ,2 61,6 57,8 55,4 61,0 60,0 11 (33)

12 KuEL-omavastuumaksut euroina Satakunnan sairaanhoitopiirissä (Lähde: KEVA) Vuosi Omavastuuosuudemyyseläke Työkyvyttö- Yksilöllinen Työttömyyseläke varhaiseläke Vuoden 2006 alusta omavastuumaksujen sijaan on tullut Varhe-maksu, joka jakautuu 3 vuodelle kertamaksun sijaan. Maksun määrä perustuu jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella. Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Vakituisista osastonhoitajista on jäämässä eläkkeelle 31,7 % ja laitoshuoltajista 26 % tarkastelujaksolla Henkilökunnan arvioitu eläkepoistuma Satakunnan sairaanhoitopiirissä ammattiryhmittäin (Lähde: KEVA) Ammattiryhmä Henkilöstö Erikoislääkärit ja osastonlääkärit Farmaseutit Fysioterapeutit Johdon sihteerit, osastosihteerit Keittiöapulaiset Kiinteistöhuoltomiehet Kokit, keittäjät ja kylmäköt Koneasentajat ja -korjaajat Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym Kätilöt Laboratoriohoitajat Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Lähetit Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat Mielenterveyshoitajat (33)

13 Ammattiryhmä Henkilöstö Museoalan erityisasiantuntijat, arkistotyöntekijät Muut Muut lääkärit Osastonhoitajat Palkanlaskijat, kassanhoitajat Perushoitajat ja lähihoitajat Psykologit Puhelinvaihteenhoitajat Röntgenhoitajat Sairaanhoitajat Sihteerit Siivoojat Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat Sosiaalityöntekijät Välinehuoltajat Ylihoitajat Ylilääkärit Henkilöstön työpanos 2.1 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hinta Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuonna 2006 on 5,15 % suurempi verrattuna vuoteen 2005 Tehdyn työn hinta euroina tulosalueittain Tulosalue Palkat Tunnit / tunti Palkat Tunnit / tunti Kuntayhtymähallinto , ,10 Hallinto ja huolto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Psykiatrian tulosalue , , , , , , , , , ,12 Yhteensä , ,84 13 (33)

14 2.2 Henkilötyövuodet ja työpanokset Vuonna 2006 tehtiin noin 35 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2005 Henkilötyövuodet tulosalueittain Tulosalue Kuntayhtymähallinto 18,09 24,09 29,44 Hallinto ja huolto 242,62 245,14 230,32 Konservatiivinen tulosalue 544,58 547,03 540,45 Operatiivinen tulosalue 534,81 543,83 534,52 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 659,59 667,44 664,56 Psykiatrian tulosalue 403,17 403,16 396,81 Tutkimus- ja hoitojono-purku 0,41 Yhteensä 2 403, , ,10 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Osan vuotta kestänyt tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Tehdyt työpanokset ovat laskeneet 22:lla työpanoksella vuoden 2005 työpanoksista Työpanokset laskennallisina virkoina tulosalueittain Tulosalue Kuntayhtymähallinto 17,8 24,7 30,3 Hallinto ja huolto 242,2 244,9 232,4 Konservatiivinen tulosalue 538,9 541,0 534,4 Operatiivinen tulosalue 531,4 543,2 534,4 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 655,3 665,1 667,0 Psykiatrian tulosalue 411,5 412,1 411,2 Yhteensä 2 397, , ,7 Työpanos = henkilötyövuosien lukumäärä poissaolot (laskennallinen henkilölukumäärä) 14 (33)

15 2.3 Poissaolot Yhden sairauspäivän hinta vuonna 2006 on keskimäärin 56. Poissaolot 2006 tulosalueittain ja lajeittain Tulosalue Vuosilomat Palkat Päivät kpl Sairauspoissaolot Palkat Päivät kpl Lakisääteiset Palkat Päivät kpl Muut poissaolot Palkat Päivät kpl Yhteensä Palkat Päivät kpl Kuntayhtymähallinto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Hallinto ja huolto Sairaanhoidolliset palvelut Psykiatrian tulosalue Yhteensä Laskennalliset sivukulut 29,0% Hoitovapaat 2006 tulosalueittain Tulosalue Osittainen hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Hoitovapaa Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Kuntayhtymähallinto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Hallinto ja huolto Sairaanhoidolliset palvelut Psykiatrian tulosalue Yhteensä Hoitovapaalla oli yhteensä 86 henkilöä päivää. Osittaisella hoitovapaalla tehtiin lyhennettyä työpäivää, ja tilapäisellä hoitovapaalla äkillisesti sairastuneen lapsen hoitamista varten oli 431 vanhempaa. 15 (33)

16 2.4 Sairastavuus Sairauspäiviä Satakunnan sairaanhoitopiirissä oli vuonna , lisäystä edellisvuoteen oli 1,9 %. Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2006 oli 4,3 %. Sairastavuus tulosalueittain Tulosalue /2006 Lkm Lkm Lkm % Muutos Lkm Erotus % Kuntayhtymähallinto , ,1 Hallinto ja huolto , ,3 Konservatiivinen tulosalue ,3 49 0,5 Operatiivinen tulosalue , ,5 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue ,1 71 0,4 Psykiatrian tulosalue , ,9 Koko sairaanhoitopiiri ,9 Sairauspäivien lukumäärä on kasvanut eniten kuntayhtymähallinnon sekä hallinnon ja huollon tulosalueella. Psykiatrian tulosalueella sairauspäivät ovat vähentyneet lähes 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten sairauspoissaoloja vuonna 2006 on aiheuttanut tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden osuus on 29,1 prosenttia kaikista poissaoloista, toiseksi eniten on hengityselinten sairaudet, jotka ovat aiheuttaneet noin 15 prosenttia sairauspoissaoloista. Seuraavaksi eniten on psyykkiset sairaudet sekä vammat ja myrkytykset, joiden kummankin ryhmän osuus on vajaa 13 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Sairastavuus on lisääntynyt eniten vuotiaiden ikäryhmässä 16 (33)

17 Sairastavuus ikäryhmittäin Satakunnan sairaanhoitopiirissä Ikäryhmä Muutos 2005/2006 % , , , , , , , , , Yhteensä ,9 Sairauslomista ovat eniten lisääntyneet 1 3 päivän sekä päivän mittaiset sairauslomat Sairastavuus sairauslomien pituuden mukaisesti vuosina pv 4-7pv 8-14pv 15-30pv 31-90pv pv pv 17 (33)

18 Keskimäärin 30 prosentilla vakituisesta henkilökunnasta ei ole ollut päivääkään sairauslomia vuonna 2006 Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosina vuositasolla niiden vakituisten henkilöiden määrä, joilla ei ole yhtään sairauspoissaolopäivää vuositasolla Tulosalue Vak. henkilöstön määrä 2006 % vakituisesta henkilöstöstä 2006 Kuntayhtymähallinto ,0 Hallinto ja huolto ,0 Operatiivinen tulosalue ,0 Konservatiivinen tulosalue ,0 Sairaanhoidolliset palvelut ,0 Psykiatrian tulosalue ,0 Yhteensä ,0 Vakituinen henkilökunta oli vuoden 2006 aikana keskimäärin 17,4 kalenteripäivää sairauslomalla. Vakituisen henkilöstön sairauslomat vuosina koko henkilöstöä kohti Tulosalue Hlökunta Hlökunta Hlökunta yht. Päiviä Pv/hlö yht. Päiviä Pv/hlö yht. Päiviä Kuntayhtymähallinto , , ,5 Hallinto ja huolto , , ,7 Konservatiivinen tulosalue , , ,3 Operatiivinen tulosalue , , ,0 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue , , ,7 Psykiatrian tulosalue , , ,8 Yhteensä , , ,4 Pv/hl ö 18 (33)

19 3. Osaamisen kehittäminen 3.1 Koulutustoiminta Koulutuksen suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia ohjaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suunnitelmallinen toiminta sekä sen edellyttämä henkilökunnan osaaminen, ammatillinen kasvu ja kehittyminen työn muuttuessa. Erityisesti alueellisen koulutuksen avulla pyritään kehittämään myös potilaiden/ asiakkaiden hoidon saatavuuteen, jatkuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä Satakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Yhteistyö koulutuspalveluja tarvitsevien ja tuottavien tahojen kanssa on ollut aktiivista ja monimuotoista. Yhteistyön onnistumisella on ollut suuri merkitys, sillä koulutusten toteutuminen edellyttää hyvää suunnittelua, koordinointia ja organisointia sekä oikea-aikaista tiedottamista. Koulutuksista on kerätty strukturoidusti palautetta ja koulutustarpeet on kartoitettu tulosalueittain. Niistä saadut tiedot vaikuttavat myös tuleviin koulutusvalintoihin. Sairaanhoitopiirin henkilökunta on osallistunut sekä ulkoisiin että Satakunnan sairaanhoitopiirin järjestämiin sisäisiin koulutuksiin. Ulkoisten koulutuspäivien lukumäärä on laskenut 26,6 prosenttia ja sisäisten koulutuspäivien määrä on vastaavasti noussut 50,3 prosenttia verrattuna vuoden 2005 määriin. Satakunnan sairaanhoitopiirin järjestämiä alueellisia koulutustilaisuuksia toteutettiin runsaasti (60). Niihin osallistui sairaanhoitopiirin henkilökuntaa sekä Satakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatioissa toimivaa henkilökuntaa. Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä on lisääntynyt 52,3 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Henkilökunnan täydennyskoulutus Muutos 2005/2006 % Täydennyskoulutukseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärä ,5 Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä (täydet päivät, sisäiset ja ulkoiset koulutukset) ,6 Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) ,3 Ulkoiset koulutuspäivät ,6 19 (33)

20 Ulkoisten koulutusten määrä on laskenut 26,6 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Ulkoiset koulutuspäivät tulosalueittain Tulosalue Muutos 2005/2006 % Kuntayhtymähallinto ,5 Hallinto ja huolto ,4 Konservatiivinen tulosalue ,3 Operatiivinen tulosalue ,8 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue ,9 Psykiatrian tulosalue ,6 Yhteensä ,6 Ulkoiset koulutuspäivät ammattiluokittain Ammattiluokka Lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Muut henkilöt Laitoshuoltajat Hallinto ja Keskustoimisto Huolto Yhteensä Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa johtamisjärjestelmäämme ja oleellinen osa esimiesalaisyhteistyötä. Kehityskeskustelun käyminen kuuluu kaikkien esimiesten tehtäväkenttään. Niiden hyvä hallinta on myös osa esimiesammattitaitoa. Kehityskeskustelu on oleellinen linkki siinä ketjussa, joka johtaa organisaation visioista ja strategioista päivittäiseen työhön. Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia, antaa molemminpuolista palautetta, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä sekä yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2006 talous- ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 70 prosenttisesti jokaisen vähintään 6 kk palveluksessa olevan kanssa. 20 (33)

21 Vuoden 2006 aikana otettiin käyttöön uudistetut kehityskeskustelulomakkeet. Jokaisen tulosalueen esimiehille järjestettiin koulutusta kehityskeskusteluista, niissä apuna käytettävistä lomakkeista sekä kehityskeskustelujen seurantajärjestelmästä. Koulutuksiin osallistui 158 esimiestä. Työntekijöille järjestettiin jokaisessa eri sairaalassa 5 koulutustilaisuutta, joissa osallistujia oli yhteensä 366. Kuntayhtymähallinto sekä hallinnon ja huollon tulosalue ylittivät valtuuston asettaman 70 %:n kehityskeskustelutavoitteen. Käydyt kehityskeskustelut 2006 tulosalueittain Tulosalue Henkilömäärä Käydyt keskustelut Keskustelut % Käytetty aika tunteina Kuntayhtymähallinto ,0 Hallinto ja huolto ,9 Operatiivinen tulosalue ,1 Konservatiivinen tulosalue ,7 Sairaanhoidolliset palvelut ,2 Psykiatrian tulosalue ,3 Yhteensä ,1 3.3 Henkilöstön kehittämishankkeet Aggression hoidollinen hallinta (AHHA) -koulutus Aggression hoidollisessa hallinnassa on kyse yhteisestä toimintamallista hoitamisen näkökulmasta aggression kohtaamiseen. Tarkoituksena on mahdollisimman pitkälle ennalta ehkäistä tilanteiden syntymistä. Aggression hoidollinen hallinta -koulutus on alkanut psykiatrian tulosalueella marraskuussa Vuoden 2006 aikana koulutettiin käytännössä koko vuodeosastojen henkilökunta ja vuoden 2007 aikana on tarkoitus kouluttaa avohoidon väki hiukan rajatummalla ohjelmalla. Aggression hoidollinen hallinta- koulutus muodostuu teoria- ja käytäntö-osuudesta. Teoria-opetuksen kesto on yhteensä 10 tuntia, käytäntö-opetuksen osuudessa fyysisen väliintulon opetukselle on varattu 29 tuntia ja irtautumistaidoille ja tekniikoille kolme (3) tuntia. Koulutuskokonaisuuden sisällön rakenne perustuu suurilta linjoiltaan englantilaisen Reaside klinikan MAPA- koulutusohjelman runkoon, ollen kuitenkin puolet sitä lyhyempi kestoltaan (MAPA 10 päivää, AHHA 5 päivää). Lyhyempi koulutus (kuin 5 pv) ei ole AHHA- koulutusta, eikä niin ollen ole suositeltavaa käyttää lyhyemmillä koulutuksilla AHHA nimeä. 21 (33)

22 Suomalaisen ja englantilaisen psykiatrisen hoitokulttuurien eroihin liittyvät yksityiskohdat on huomioitu koulutusmateriaalissa sen englannin kielestä suomenkieleen kääntämisen vaiheessa sekä koulutusmateriaalin kokoamisen vaiheessa. Tulosalueen sisäinen aiheeseen liittyvä toimintaohjeisto sisällytettiin koulutusmateriaaliksi. Lisätiedot: tulosalueen ylihoitaja Jussi Hänti, puhelin Psykoedukatiivinen koulutus- ja kehittämisprosessi Satakunnan sairaanhoitopiirissä Mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa käytettävän psykoedukatiivisen työtavan koulutus alkoi suunnitteluvaiheella jo v Koko psykiatrian henkilöstö sai yleiskoulutuksen v ja osa jatkoi syventäviä opintoja vv Uutta työtapaa on sovellettu alusta saakka käytäntöön suurimmassa osassa psykiatrian toimipisteitä. Koulutus on jatkunut edelleen v eteenpäin syventävän koulutuksen laajentumisella, lukuisilla yksittäisillä koulutuspäivillä sekä psykiatrian henkilöstölle että yhteistyökumppaneille. Vuosina toteutettiin ryhmämuotoinen koulutus yhteistyökumppaneille neljän mielenterveyskeskuksen alueella psykoedukatiivisen mallin hyödyntämiseksi perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Osallistujia oli n Vuosina keskitytään erityisesti lasten ja nuorten huomioimiseen aikuispsykiatrisessa hoidossa mm. perheinterventiokoulutuksella. Lisätiedot: tulosalueen ylihoitaja Jussi Hänti, puhelin Palvelussuhdeasiat esimiestyössä koulutusohjelma Lokakuussa aloitettiin 5 koulutuspäivää sisältävä palvelussuhdeasiat esimiestyössä koulutus, johon oli mahdollista ottaa 50 esimiestä mukaan. Ohjelma päättyi maaliskuussa Koulutuksen aihealueina olivat kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen kokonaisuus, kunnallinen henkilöstöoikeus, KVTES:in palkkausmääräykset ja niiden soveltaminen kannustavasti, toiminnan tarpeet työaikojen ja vuorojen suunnittelun lähtökohtana, jaksotyön työvuorosuunnittelun perusteet, lääkärisopimuksen erityispiirteet, vuosilomamääräykset, virka-ja työvapaat sekä perhevapaat, työsuojelun vastuukysymykset sekä yhteistyö ja käyttäytyminen työssä. Kouluttajina toimivat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lakimiehet. Lisätiedot: henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari, puhelin Varsa-johtamiskoulutus Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyönä Varsa-johtamiskoulutus on Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteistyönä organisoimaa esimiehille suunnattua hallinnon koulutusta. Koulutuksen järjestää HAUS Oy. Esimieskoulutus on 10 opintoviikon kokonaisuus, jossa lähiopiskelupäivien aikana käydään läpi monipuolisesti hallintoon ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujat ovat johtavissa tehtävissä työskenteleviä viranhaltijoita: ylilääkäreitä, ylihoitajia, hallintokeskuksen ja tulosyksiköiden esimiehiä jne. Koulutus suoritetaan työn ohella ja jokainen osallistuja tekee koulutuksen aikana projektityön valitsemastaan aiheesta. Satakunnan sairaanhoitopiiristä osallistui keväällä 2006 päättyneeseen Varsa II koulutusjaksoon yhdeksän henkilöä. Syksyllä 2006 alkoi Varsa III koulutusjakso, johon myös osallistui yhdeksän henkilöä. Lisätiedot: johtajaylilääkäri Olli Wanne, puhelin (33)

23 Työyhteisön kehittämishanke kuvantamistoiminnan taseyksikkössä Kuvantamistoiminnan taseyksikön Rauman toimipisteessä toteutettiin vuonna 2006 Turun aluetyöterveyslaitoksen työpsykologin johdolla työyhteisön kehittämishanke, jonka tavoitteena oli työilmapiirin ja henkilöstön yhteistoiminnan kehittäminen. Toteutettujen yksilö- ja ryhmäkeskustelujen avulla pyrittiin selkeyttämään työnjakoa, tarkistamaan ja kehittämään yksikön toimintakäytäntöjä, kehittämään esimiestyötä ja kohentamaan yksikön työilmapiiriä. Hankkeen seurantatilaisuus on tarkoitus toteuttaa keväällä Kuvantamistoiminnan taseyksikön Satakunnan keskussairaalan toimipisteessä toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa joulukuussa 2006 henkilöstökysely, jonka tavoitteena on löytää keinoja työssä jaksamisen ja työyhteisön toimivuuden parantamiseksi. Vastausten perusteella on käynnistymässä työyhteisön kehittämishanke. Lisätiedot: ylihoitaja Marita Koivunen, puhelin Työaika-autonomiakokeilua ja henkilöstön kehittämistä laboratoriotoiminnan taseyksikkössä Laboratoriotoiminnan taseyksikön Satakunnan keskussairaalan kliinisen kemian yksikössä aloitettiin työaikaautonomiakokeilu joulukuussa Kokeilun tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen työaikajärjestelyin. Kokeilusta saadaan ensimmäiset tulokset kevään 2007 aikana. Laboratorion taseyksikön Satakunnan keskussairaalan kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian yksiköissä aloitettiin syksyllä 2006 henkilöstön kehittämishanke, jonka tavoitteena oli näiden kahden yksikön henkilöstön yhteistyön tiivistäminen ja erilaisten työn kierto- ja perehdyttämismallien kehittäminen. Hankkeen yhteenvetotilaisuudet ja esitykset toimintamallien kokeiluista on toteutettu tammi-helmikuussa Tuloksena käynnistettiin kliinisen kemian päivystävien laboratoriohoitajien perehdyttäminen kliinisessä mikrobiologiassa päivystysaikana tarvittaviin mikrobiologisiin tutkimuksiin. Lisäksi on käynnistetty ohjatut työhön tutustumispäivät yksiköiden välillä. Lisätiedot: ylihoitaja Marita Koivunen, puhelin Toimivat ja terveet työajat osana työhyvinvointia Satalinnan kuntoutusosasto A12:ssa toteutettiin toimivat ja terveet työajat osana työhyvinvointia projekti, jonka tarkoituksena oli tarkastella ergonomista työvuorosuunnittelua ja sen mahdollisia vaikutuksia henkilökunnan jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Toivomus työvuorojärjestelmän kehittämiseen tuli hoitajilta, mutta myös keväällä 2004 tutkimusprofessori Mikko Härmän luento herätti kiinnostuksen asiaa kohtaan. Työaikojen ergonomiassa painotetaan työntekijän terveyden, turvallisuuden ja työtehon näkökulmaa. Työvuorojen kiertonopeudella, pituudella sekä kiertosuunnalla voidaan vaikuttaa ergonomisiin työaikoihin. Projektin seurauksena ergonominen työvuorosuunnittelu otettiin käyttöön A 12 osastolla. Suurin osa kaikista hoitajista pitää ergonomisesti suunnitelluista työvuoroista. Vapailta aamuvuoroon tuloa ei pidetä enää ongelmana ja illasta vapaalle jääminen koetaan positiiviseksi asiaksi. Käyttöön otettu työvuorosuunnittelu on helpottanut jaksamista ja sillä on myös terveydellisiä vaikutuksia. Työvuorolista on myös joiltain osin ennakoitavissa. Kokemukset ergonomisesta työvuorosuunnittelusta ovat niin hyviä, että A 12 osasto ei halua enää palata entiseen tapaan tehdä työvuorosuunnittelua. Lisätiedot: osastonhoitaja Hanna Aarikka, puhelin (33)