Tilastokatsaus 11:2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus 11:2013"

Transkriptio

1 Vantaa Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin ja lähes sama kuin helsinkiläisten, mutta huonompi kuin espoolaisten. Myös tamperelaisten, turkulaisten ja oululaisten indeksi on huonompi kuin vantaalaisten. Oululaisilla se on selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo, muissa isoissa kaupungeissa indeksi jää alle maan keskiarvon. Taulukko 1. Ikävakioitu sairastavuusindeksi suurissa kaupungeissa vuosina (koko maa=100) Aika muutos Alue Indeksi Espoo -kuolleisuusindeksi 79,7 87,7 89,6 92,9 89,7 89,5 86,6 86,2 87,5 89,5 88,7 9,0 -lääkekorvausoikeusindeksi 84,8 85,3 84,5 84,2 84,1 84,0 84,1 84,0 83,8 83,5 83,6-1,2 -työkyvyttömyysindeksi 60,5 60,2 59,9 59,1 59,2 59,3 58,9 59,2 59,1 58,5 57,2-3,3 Sairastavuusindeksi 75,0 77,7 78,0 78,7 77,7 77,6 76,5 76,5 76,8 77,2 76,5 1,5 Helsinki -kuolleisuusindeksi 104,3 103,1 103,8 103,4 104,4 103,4 103,9 103,3 104,2 104,5 104,5 0,2 -lääkekorvausoikeusindeksi 86,1 84,9 86,0 85,8 85,8 85,6 85,6 85,6 85,7 86,1 86,1 0,0 -työkyvyttömyysindeksi 82,8 82,8 82,2 82,0 82,2 81,8 81,6 80,5 79,8 79,3 78,6-4,2 Sairastavuusindeksi 91,1 90,3 90,7 90,4 90,8 90,3 90,4 89,8 89,9 90,0 89,7-1,4 Oulu -kuolleisuusindeksi 97,2 101,1 99,0 94,8 93,1 93,7 94,7 95,3 93,2 92,9 92,3-4,9 -lääkekorvausoikeusindeksi 114,5 114,5 114,7 114,7 115,0 115,1 115,2 115,0 115,0 115,1 115,0 0,5 -työkyvyttömyysindeksi 110,5 110,5 110,7 110,1 110,8 111,9 112,4 113,1 114,8 115,6 115,4 4,9 Sairastavuusindeksi 107,4 108,7 108,1 106,5 106,3 106,9 107,4 107,8 107,7 107,9 107,6 0,2 Tampere -kuolleisuusindeksi 100,9 101,4 99,6 96,9 95,6 98,4 98,0 98,2 98,1 99,7 99,5-1,4 -lääkekorvausoikeusindeksi 98,4 99,0 99,5 99,6 99,5 99,0 99,1 99,0 99,0 99,0 99,2 0,8 -työkyvyttömyysindeksi 89,1 89,2 89,9 90,9 91,1 91,0 89,9 90,4 90,2 91,1 92,4 3,3 Sairastavuusindeksi 96,1 96,5 96,3 95,8 95,4 96,1 95,7 95,9 95,8 96,6 97,0 0,9 Turku -kuolleisuusindeksi 101,3 99,4 99,6 99,7 101,7 102,2 103,6 102,2 101,6 101,0 102,2 0,9 -lääkekorvausoikeusindeksi 90,1 89,5 89,7 89,9 89,7 89,3 89,3 89,2 89,4 89,7 89,9-0,2 -työkyvyttömyysindeksi 95,8 97,1 98,7 99,9 101,2 101,6 101,8 102,3 102,4 102,7 102,4 6,6 Sairastavuusindeksi 95,7 95,3 96,0 96,5 97,5 97,7 98,2 97,9 97,8 97,8 98,2 2,5 Vantaa -kuolleisuusindeksi 93,7 101,3 102,0 102,8 100,2 99,2 94,6 94,3 94,4 97,7 99,2 5,5 -lääkekorvausoikeusindeksi 96,3 97,2 96,4 96,5 96,5 96,1 96,1 96,0 95,7 95,6 95,2-1,1 -työkyvyttömyysindeksi 80,2 80,5 79,5 80,4 80,0 79,4 77,7 76,7 75,0 73,9 74,2-6,0 Sairastavuusindeksi 90,1 93,0 92,6 93,2 92,2 91,6 89,5 89,0 88,4 89,1 89,5-0,6 Pääkaupunkiseudun kaupunkien asukkaiden terveydentila on kuluneen kymmenen vuoden aikana (vuodesta 2002 vuoteen 2012) pysynyt kutakuinkin samana suhteessa kaikkien suomalaisten keskimääräiseen terveydentilaan: Helsingissä ja Vantaalla hieman parantunut, Espoossa heikentynyt. Tampereella ja Turussa tilanne on myös hieman heikentynyt ja Oulussa pysynyt ennallaan. Sairastavuusindeksi vaihtelee ajassa varsin vähän. Vantaalla muutos on ollut suurin: vaihtelu kymmenen viime vuoden aikana on ollut 4,8 pistettä (vuonna 2005 oli huonoin arvo, 93,2, ja vuonna 2010 paras arvo, 88,4). Espoossa vaihteluväli oli 3,0, Helsingissä 1,4, Tampereella 1,6, Turussa 2,9 ja Oulussa 2,4 pistettä. 1 Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Mitä pienempi arvo on, sitä terveempää on alueen väestö. Kansaneläkelaitos ilmoittaa luvun sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Tässä on käytetty vain ikävakioituja indeksilukuja. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Yhden osaindeksin laskemistapaa muutettiin vuonna 2012: erityiskorvausindeksi laajennettiin käsittämään myös rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausoikeudet. Muutoksen yhteydessä osaindeksin nimi muutettiin lääkekorvausindeksiksi ja kaikki Kelan terveyspuntarin aineistot päivitettiin takautuvasti uuden laskentatavan mukaisiksi.

2 2 Kuolleisuusindeksi Kuolleisuusluku saadaan laskemalla kuolleiden osuus prosentteina alueen väestömäärästä. Koko maan kuolleisuusindeksi saa arvon 100. Vantaalla ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuusindeksi sai vuonna 2012 arvon 99,2 eli niukasti alle maan keskiarvon. Indeksiluku aleni Vantaalla nopeasti vuoden 2005 jälkeen ollen alimmillaan hieman yli 94. Viime vuosina se on lähtenyt nousuun. Vuodesta 2002 indeksiluku on Vantaalla heikentynyt 5,5 pistettä. Suurista kaupungeista Oulussa kuolleisuusindeksi on parantunut vajaalla viidellä pisteellä ja Tampereella runsaalla pisteellä. Turussa ja Helsingissä muutos kymmenessä vuodessa oli varsin pieni, kun taas Espoossa kuolleisuusindeksi oli kohonnut yhdeksällä pisteellä. Työkyvyttömyysindeksi Työkyvyttömyysindeksi kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen työikäisestä, vuotiaasta, väestöstä on työkyvyttömyyseläkkeellä eli pitkäaikaisesti tai kokonaan pois työelämästä sairauden, vian tai vamman vuoksi. Vuonna 2012 vantaalaisten työkyvyttömyysindeksi oli 74,2 eli vantaalaiset ovat selvästi harvemmin työkyvyttömyyseläkkeellä kuin suomalaiset keskimäärin. Vantaalla indeksiluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentynyt kuudella pisteellä. Pääkaupunkiseudun kunnissa työkyvyttömyysindeksi oli selvästi alempi kuin kolmessa muussa isossa kaupungissa. Työkyvyttömyysindeksi oli korkein Helsingissä, 78,6 eli selvästi alle maan keskiarvon. Espoolaisten indeksiluku oli 57,2. Helsingissä ja Espoossa indeksiluku on Vantaan tapaan alentunut, mutta ei aivan yhtä paljon (Espoo -3,3 ja Helsinki -4,2). Oulussa ja Turussa työkyvyttömiä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja indeksiluku niissä on ollut viime vuosina kasvussa. Tampereella indeksi on lähestynyt koko maan keskiarvoa, pysytellen kuitenkin sen alapuolella. Lääkekorvausoikeusindeksi Lääkekorvausindeksi kuvaa pitkäaikaissairastavuutta. Vuonna 2012 ikävakioitu lääkekorvausindeksi oli Vantaalla 95,2 eli alle maan keskiarvon. Indeksiluku on Vantaalla viime vuosina hieman alentunut. Espoossa (83,6) ja Helsingissä (86,1) indeksiluku oli alempi kuin Vantaalla. Muista suurista kaupungeista myös Turussa (89,9) arvo oli pienempi kuin Vantaalla, Tampereella (99,2) se oli hyvin lähellä koko maan tasoa, mutta Oulussa (115,0) selvästi koko maan keskiarvoa suurempi. Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana indeksissä ei ole tapahtunut suuriakaan muutoksia: Espoossa, Vantaalla ja Turussa indeksiluku on hieman parantunut, muissa kaupungeissa joko pysynyt ennallaan tai hivenen heikentynyt. Sairastavuusindeksi Vantaan osa-alueilla vuosina 2009 ja 2012 Vantaan sisäisten terveyserojen tutkimiseksi sairastavuusindeksi laskettiin jakamalla kaupunki väestöltään riittävän suuriin alueisiin. Osa-alueita saatiin näin 26, joista kymmenen oli yksittäistä kaupunginosaa 2. Kaupunginosittainen tarkastelu ei ollut mahdollista alueiden liian pienen väestöpohjan vuoksi. Tässä indeksin muutosta ja vaihtelua tarkastellaan aluksi suuralueittain ja sen jälkeen em. 26 osa-alueen välillä. Tarkasteluvuodet ovat 2009 ja Sairastavuusindeksi sai Vantaalla arvon 89,5 vuonna 2012 ja kolme vuotta aiemmin 89,0. Ero pienimmän ja suurimman arvon saaneen osa-alueen välillä oli 46 pistettä. Pisteluku vaihteli 68 ja 114 välillä. Yleisimmin indeksistä poikettiin myönteiseen suuntaan niin, että eli 72 prosenttia kaupungin asukkaista asui alueilla, joilla sairastavuusindeksi oli koko kaupungin indeksiä alempi. Vuonna 2009 samalla tavalla laskettu asukkaiden määrä oli eli 57 prosenttia kaupungin asukkaista. Vuonna 2009 neljällä kaupungin osa-alueella indeksiluku oli suurempi kuin koko maan luku ja niillä asui vantaalaista, mutta vuonna 2012 tällaisia alueita oli vain yksi, jossa tilanne oli edelleen heikentynyt. Tällä alueella asukkaita oli Vantaan suuralueista vain Koivukylässä indeksiarvo oli korkeampi kuin koko kaupungissa (ks. kartat 1 ja 2).. 2 Osa-aluejako on esitetty seuraavan sivun taulukosta 1.

3 3 Taulukko 2. Vakioidut sairastavuus-, kuolleisuus-, työkyvyttömyys- ja lääkekorvausindeksit Vantaan osa-alueilla vuosina 2009 ja 2012 Alue Sairastavuus Kuolleisuus Työkyvyttömyys Lääkekorvaus Väestö Vantaa 90,9 89,5 94,4 99,5 82,3 73,9 96,0 95, Myyrmäen suuralue 83,7 81,4 83,7 84,1 72,7 66,8 94,7 93, Kivistön suuralue 80,7 77,3 75,0 80,0 72,3 59,2 94,9 92, Aviapoliksen suuralue 78,5 75,6 91,1 85,7 53,5 51,0 90,9 90, Tikkurilan suuralue 80,3 81,2 75,0 84,5 70,2 64,9 95,6 94, Koivukylän suuralue 91,9 92,8 83,7 98,7 95,9 83,7 96,1 96, Korson suuralue 93,1 85,0 94,9 83,3 87,0 74,0 97,3 97, Hakunilan suuralue 76,4 84,9 80,9 88,4 83,6 72,5 94,6 93, Muu alue 307,4 330,7 374,7 435,7 408,6 409,2 138,9 147, Linnainen-Hämevaara-Askisto-Petikko 68,8 74,9 58,1 88,3 61,9 54,0 86,3 82, Hämeenkylä 83,9 75,2 90,3 71,1 66,6 61,5 94,9 92, Vapaala-Varisto 83,3 82,8 85,0 86,8 74,9 73,4 90,1 88, Myyrmäki-Kaivoksela 88,3 83,4 90,4 82,7 79,1 72,9 95,4 94, Martinlaakso 90,8 87,6 94,5 90,8 77,6 72,7 100,2 99, Luoteis-Vantaa 96,4 80,0 104,0 81,3 86,8 64,9 98,4 93, Kivistö-Lapinkylä- Piispankylä 71,2 76,0 58,8 79,1 62,2 56,5 92,5 92, Vantaanlaakso-Ylästö-Viinikkala 67,4 70,7 64,0 88,0 46,2 35,0 92,1 89, Tammisto-Pakkala-Veromies-Lentokenttä 100,5 76,8 150,4 83,5 60,2 56,5 90,9 90, Hiekkaharju 82,5 76,9 83,0 81,2 70,5 55,8 94,1 93, Tikkurila 87,3 95,1 94,3 100,3 79,5 86,8 98,0 98, Jokiniemi 91,4 83,5 92,9 89,4 80,3 66,3 100,9 94, Viertola-Koivuhaka-Hgin Pitäjän kk 72,1 78,5 63,5 84,9 59,0 57,8 93,8 92, Kuninkaala-Hakkila 69,7 68,3 61,2 68,3 52,8 44,5 95,0 92, Simonkylä 91,1 90,6 81,6 84,4 94,5 91,8 97,1 96, Ruskeasanta-Ilola 91,5 76,6 112,4 81,0 69,7 54,6 92,3 94, Koivukylä-Asola 94,6 91,0 97,2 93,8 88,3 79,9 98,2 99, Rekola-Päiväkumpu-Matari 87,3 71,6 90,0 53,8 78,0 68,6 93,8 92, Havukoski 104,9 114,3 94,2 132,2 121,6 113,5 98,9 97, Korso 91,6 85,4 88,5 83,5 86,7 73,2 99,6 99, Mikkola-Metsola 105,1 94,4 110,4 91,7 105,7 91,9 99,3 99, Koillis-Vantaa 82,8 79,1 82,5 82,2 71,6 59,2 94,4 95, Kaakkois-Vantaa 73,6 69,3 64,5 65,0 64,1 53,1 92,9 89, Länsimäki 95,4 95,6 90,4 104,3 100,3 85,4 95,6 97, Vaarala-Rajakylä 70,3 73,6 66,7 87,9 52,9 43,2 91,2 89, Hakunila 100,1 94,8 99,8 94,7 103,8 93,8 96,6 95, Matalin arvo 67,4 68,3 58,1 53,8 46,2 35,0 86,3 82, Korkein arvo 105,1 114,3 150,4 132,2 121,6 113,5 100,9 99, Espoo 76,5 76,5 86,2 88,7 59,2 57,2 84,0 83, Helsinki 89,8 89,7 103,3 104,5 80,5 78,6 85,6 86, Turku 97,9 98,2 102,2 102,2 102,3 102,4 89,2 89, Tampere 95,9 97,0 98,2 99,5 90,4 92,4 99,0 99, Oulu 107,8 107,6 95,3 92,3 113,1 115,4 115,0 115, Vuonna 2012 Vantaan suuralueista paras (matalin) sairastavuusindeksin arvo oli Aviapoliksessa, 75,6, ja huonoin (suurin) arvo Koivukylässä, 92,8. Ero suurimman ja pienimmän arvon saaneen suuralueen välillä oli 14 pistettä. Kolme vuotta aiemminkin paras pisteluku oli Aviapoliksen suuralueella, 78,5, mutta huonoin oli tuolloin Korsossa, 93,1. Indeksiluku oli parantunut Korson, jossa muutos oli selvästi suurin, lisäksi Hakunilassa, Myyrmäessä, Aviapoliksessa ja Kivistössä. Koivukylässä ja Tikkurilassa kehitys oli päinvastainen. Sairastavuusindeksiluku oli vuodesta 2009 vuoteen 2012 heikentynyt 8 osa-alueella ja parantunut 18 osa-alueella. Suurin heikennys oli Tikkurilassa, jossa indeksiluku oli lähestynyt maan keskiarvoa 7,8 pisteellä. Tammisto-Pakkala-Veromies- Lentokenttä -alueella indeksiluku oli sen sijaan parantunut peräti 23,7 pisteellä. Tikkurilassa muutos johtui sekä kuolleisuusindeksin että työkyvyttömyysindeksin heikentymisestä. Kuolleisuusindeksi kohosi jopa koko maan indeksiä niukasti suuremmaksi. Tammisto-Pakkala-Veromies-Lentokenttä -alueella parannus selittyy suurelta osin kuolleisuusindeksin laskulla.

4 4 Kuviot 1 ja 2. Vakioitu sairastavuusindeksi ja kuolleisuusindeksi Vantaan suuralueilla vuosina 2009 ja 2012 Kuolleisuusindeksi alueilla vuosina 2009 ja 2012 Kuolleisuusindeksiluku kohosi koko kaupungissa vuonna 2012 hyvin lähelle koko maan keskiarvoa. Vantaan suuralueilla kehitys oli hyvin erilaista: Koivukylässä indeksiluku kohosi peräti 15 pisteellä, Tikkurilassa 9,5, Hakunilassa 7,5 ja Kivistössäkin 5,0 pisteellä, kun taas Korsossa pisteluku aleni 11,6 ja Aviapoliksessa 5,4 pisteellä. Myyrmäessä muutosta ei ollut juurikaan tapahtunut. Ero parhaan ja heikoimman suuralueen välillä oli 19,9 pistettä vuonna 2009 ja 18,7 pistettä vuonna 2012 eli ero oli hieman kaventunut (ks. kartta 3). Osa-alueista kuolleisuusindeksi oli parantunut 14 ja heikentynyt 12 alueella. Muutokset olivat molempiin suuntiin suuria. Kuolleisuusindeksin arvo vaihteleekin eniten eri osa-alueiden välillä ja tämän osaindeksin vaikutus koko sairastavuusindeksin arvoon on suurin tällä tarkastelujaksolla. Kun kuolleisuusindeksi oli vuonna 2009 neljällä alueella suurempi kuin koko maan indeksi, oli se kolme vuotta myöhemmin enää kolmella alueella koko maan tasoa suurempi ja osa-alueet olivat eri alueita kuin vuonna Kuviot 3 ja 4 Vakioitu työkyvyttömyysindeksi ja lääkekorvausindeksi Vantaan suuralueilla vuosina 2009 ja 2012

5 5 Työkyvyttömyysindeksi alueilla vuosina 2009 ja 2012 Työkyvyttömyysindeksin arvo oli Vantaalla sairastavuusindeksin osaindekseistä selvästi paras kun sitä verrataan koko maan indeksiin. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 indeksi arvo aleni (parani) Vantaalla 2,5 pisteellä. Myös kaikilla Vantaan suuralueilla indeksin arvo aleni, eniten Kivistössä ja Korsossa, kummassakin 13 pisteellä. Parhaimman arvon työkyvyttömyysindeksi sai Aviapoliksessa (51,0) ja heikoimman Koivukylässä (83,7). Ero heikoimman ja parhaimman alueen välillä oli 32,7 pistettä vuonna Kolme vuotta aiemmin ero oli 42,4 pistettä (ks. kartta 4). Työkyvyttömyysindeksin pistearvo aleni yhtä osa-aluetta lukuun ottamatta kaikilla osa-alueilla ja vain yhdellä osa-alueella sen arvo oli koko maan tasoa suurempi. Kolme vuotta aiemmin tällaisia alueita oli neljä. Lääkekorvausoikeusindeksi alueilla vuosina 2009 ja 2012 Vuonna 2012 Vantaan suuralueista lääkekorvausindeksi sai parhaimman arvon Aviapoliksen suuralueella (90,2) ja heikoimman arvon (97,7) Korson suuralueella. Ainoastaan Korsossa arvo oli hieman heikentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2012, Koivukylässä se oli pysynyt samana ja muilla alueilla hieman parantunut (alentunut). Ero parhaimman ja heikoimman suuralueen indeksiarvossa oli 6,4 pistettä vuonna 2009 ja kolme vuotta myöhemmin 7,5 pistettä (ks. kartta 5). Lääkekorvausindeksin muutokset olivat kaikista pienimmät. Indeksiarvo parani 20 osa-alueella ja heikkeni 6 osa-alueella. Indeksiarvo jäi kaikilla osa-alueilla alle koko maan indeksin, kun vielä kolme vuota aiemmin arvo oli kahdella osa-alueella niukasti sen yli. Sosioekonomististen tekijöiden vaikutus sairastavuuteen 3 Sosioekonomisilla taustatekijöillä tiedetään olevan merkitystä yksilön terveydentilaan. Terveys 2015-kansanterveysohjelman keskeisimpiä tavoitteita oli sosioekonomisten erojen tasoittaminen. Vaikka suomalaisten terveydentila on parantunut, ovat sosioekonomiset erot säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Useissa tutkimuksissa on todettu, että erityisesti väestön koulutuksella, tuloilla ja ammattiasemalla on vaikutusta sekä koettuun että todelliseen terveydentilaan. Näiden tekijöiden yhteys oli ilmeinen myös tässä Vantaan aluetason tilastoaineistossa. Taulukossa 2 on vertailtu sekä suur- että osa-alueittain vantaalaisten tuloja, koulutustasoa sekä työmarkkina-asemaa. Koivukylän suuralueella väestön sairastavuus oli molempina tässä tarkastelussa olevina vuosina yleisempää kuin Vantaalla keskimäärin. Korsossa näin oli vain vuonna Molemmilla suuralueilla myös keskimääräiset tulot sekä koulutustaso olivat alemmat kuin Vantaalla keskimäärin. Korsossa työttömyysaste laski alle Vantaan keskiarvon vuonna 2012, samoin kävi sairastavuusindeksin. Hakunilassa kaikki kolme tässä valittua sosioekonomista indikaattoria (tulo- ja koulutustaso sekä työmarkkina-asema) olivat "punaisella" eli huonommat kuin kaupungissa keskimäärin. Hakunilan suuralueella kaikki kolme sosioekonomisen aseman indikaattoria olivat alle Vantaan keskiarvon, mutta sairastavuus oli vähäisempää kuin Vantaalla keskimäärin. Niillä suuralueilla, joilla sairastavuusindeksi oli alle Vantaan keskiarvon, myös kaikki sosioekonomiset indikaattorit olivat parempia kuin Vantaalla keskimäärin. Osa-alueilla, joilla sairastavuusindeksi sai pistelukua 90 suuremman arvon, asukkaiden keskimääräinen tulotaso vaihteli euron ja euron välillä, kun taas alueilla, joilla indeksi oli alle 80, asukkaiden keskimääräinen tulotaso olikin ja euron välillä. Alueilla, joilla sairastavuusindeksin arvo oli enintään 80, oli asukkaista korkea-asteen tutkinto prosentilla. Sairastavuusindeksin saadessa vähintään arvon 90, korkea-asteen koulutettujen osuus aleni prosentin välille. Työttömyysaste vaihteli 4,4 ja 7,5 prosentin välillä niillä alueilla, joilla sairastavuusindeksin arvo jäi pienemmäksi kuin 80. Niillä alueilla, joilla indeksiluku oli suurempi kuin 90, työttömyysaste vaihteli 10,7 ja 17,0 prosentin välillä. 3 Tässä kappaleessa tarkastellaan alueiden keskiarvoja. Yksilöiden väliset vaihtelut alueiden sisälläkin saattavat olla suuria. Toisin sanoen tämän aineiston perusteella ei voida suoraan päätellä, että näillä em. tekijöillä olisi suora syy-seuraussuhde, ainakaan yksilötasolla.

6 6 Taulukko 3. Vakioitu sairastavuusindeksi, tulot, koulutus ja työttömyys osa-alueittain vuosina 2009 ja Alue Sairastavuusindeksi Valtionveronalaiset tulot, Korkea-asteen tutkin- Työttömyysaste % /v to, %/15v Vantaa 90,9 89, ,3 29,0 9,1 8,8 Myyrmäen suuralue 83,7 81, ,7 32,2 8,6 8,6 Kivistön suuralue 80,7 77, ,0 31,9 6,2 5,0 Aviapoliksen suuralue 78,5 75, ,0 39,3 5,8 5,6 Tikkurilan suuralue 80,3 81, ,3 29,2 7,7 7,5 Koivukylän suuralue 91,9 92, ,8 25,5 10,5 10,2 Korson suuralue 93,1 85, ,1 26,6 9,2 8,5 Hakunilan suuralue 86,4 84, ,4 24,5 11,4 11,0 Linnainen-Hämevaara-Askisto-Petikko 68,8 74, ,1 41,0 6,5 5,5 Hämeenkylä 83,9 75, ,0 35,2 7,1 7,5 Vapaala-Varisto 83,3 82, ,4 34,3 7,7 7,6 Myyrmäki-Kaivoksela 88,3 83, ,8 30,1 9,3 9,4 Martinlaakso 90,8 87, ,0 28,0 10,5 10,6 Luoteis-Vantaa 96,4 80, ,7 27,2 5,5 5,4 Kivistö-Lapinkylä- Piispankylä 71,2 76, ,0 35,5 6,6 4,8 Vantaanlaakso-Ylästö-Viinikkala 67,4 70, ,8 44,5 5,7 4,4 Tammisto-Pakkala-Veromies-Lentokenttä 100,5 76, ,3 36,9 6,0 6,1 Hiekkaharju 82,5 76, ,1 35,6 5,9 6,8 Tikkurila 87,3 95, ,0 24,5 9,8 10,7 Jokiniemi 91,4 83, ,4 23,1 9,4 8,4 Viertola-Koivuhaka-Hgin Pitäjän kk 72,1 78, ,4 33,9 6,2 6,1 Kuninkaala-Hakkila 69,7 68, ,2 32,6 6,6 6,3 Simonkylä 91,1 90, ,2 23,4 10,2 9,4 Ruskeasanta-Ilola 91,5 76, ,2 31,7 6,4 5,1 Koivukylä-Asola 94,6 91, ,9 25,7 11,8 11,6 Rekola-Päiväkumpu-Matari 87,3 71, ,2 33,5 5,5 5,4 Havukoski 104,9 114, ,3 17,4 14,1 14,5 Korso 91,6 85, ,6 25,2 10,3 9,8 Mikkola-Metsola 105,1 94, ,6 20,9 12,8 12,1 Koillis-Vantaa 82,8 79, ,2 31,6 6,2 5,3 Kaakkois-Vantaa 73,6 69, ,0 33,7 6,0 5,5 Länsimäki 95,4 95, ,6 17,7 16,3 17,0 Vaarala-Rajakylä 70,3 73, ,7 34,1 6,2 5,0 Hakunila 100,1 94, ,9 17,9 14,8 14,6 Osaindeksien vaikutus sairastavuuteen Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin (työkyvyttömyys-, kuolleisuus- ja lääkekorvausoikeusindeksi) keskiarvo. Tässä indeksit on vakioitu iän mukaan eli alueiden välisten ikärakenne-erojen vaikutus terveydentilaan on näin poistettu. Lääkekorvausoikeusindeksi nostaa kaikilla suuralueilla ja yhtä lukuun ottamatta myös kaikilla osa-alueilla sairastavuusindeksin arvoa. Kaiken kaikkiaan tällä indeksillä on kuitenkin alueiden eroja tasoittava vaikutus, koska pistearvon vaihtelu oli indekseistä pienin. Työkyvyttömyysindeksi sen sijaan alentaa 23:llä osa-alueella 26:sta sairastavuusindeksin pistelukua. Vain kolmella alueella se nostaa sairastavuusindeksiä. Kuolleisuusindeksillä on yleistä sairastavuutta alentava vaikutus kahdeksalla osa-alueella ja sairastavuutta lisäävä vaikutus 15 osa-alueella. Kolmella alueella kuolevuusindeksi ja sairastavuusindeksi ovat käytännössä samansuuruiset. 4 Tulotiedot ovat vuosilta 2009 ja Katsauksen tekohetkellä uusimmat tulotiedot olivat käytettävissä vuodelta 2011.

7 7 Terveyspuntarin kansantauti-indeksi 5 Kansantauti-indeksi ja sen osaindeksit suurissa kaupungeissa vuosina 2009 ja 2012 Terveyspuntarin kansantauti-indeksi koostuu seitsemästä yleisimmästä kansantaudista (diabetes. psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti). Tässä osassa katsausta tarkastellaan näiden seitsemän yleisimmän erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan kansantaudin esiintymistä Vantaalla suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin sekä tautien esiintymistiheyttä kaupungin eri osa-alueilla. Taulukko 4. Terveyspuntarin vakioitu kansantauti-indeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2009 ja 2012 Alue Kansantautiindeksi 103 Diabetes 112 Psykoosit 201 Sydämen vajaatoiminta 202 Nivelreuma 203 Astma 205 Verenpainetauti 206 Sepelvaltimotauti Suomi Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 75,9 79,2 130,6 90,7 79,4 92,4 75,2 79,5 130,1 92,6 79,7 90,8 80,1 81,4 103,4 93,6 87,0 104,8 78,8 81,6 103,1 98,6 93,7 103,6 73,2 100,4 118,0 103,6 95,9 85,9 74,1 100,5 116,7 108,0 99,2 85,1 64,8 66,8 180,3 74,8 58,9 84,9 64,8 68,9 175,2 78,7 57,3 84,9 78,0 76,7 114,4 89,7 91,1 90,5 79,6 77,7 113,9 90,5 89,7 88,9 79,2 78,8 130,4 83,5 78,7 91,5 76,5 79,4 128,1 82,8 77,1 89,5 74,0 73,4 126,4 104,6 77,3 101,3 72,6 73,2 129,6 103,8 75,8 98,7 78,9 77,2 141,6 85,0 67,0 87,6 79,9 75,4 144,3 85,5 65,1 85,1 Kansantauti-indeksin arvo alittaa koko maan arvon Oulua lukuun ottamatta kaikissa suurissa kaupungeissa. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa indeksi sai vuonna 2012 paremman arvon kuin vuonna Vantaalla arvon muutos oli suurin ja se muuttui hyvään suuntaan kaikissa seitsemässä kansantaudissa. Vantaalla oli diabetesta sairastavia enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja suhteessa eniten suurista kaupungeista, tosin vain niukasti enemmän kuin Oulussa. Kaikissa muissa kuudessa kansataudissa Vantaan indeksi alitti koko maan arvon. Lähimpänä koko maan indeksilukua vantaalla oltiin verenpainetaudissa. Tampereella ja Helsingissä psykooseja esiintyi enemmän kuin maassa keskimäärin ja Tampereella myös verenpainetautia. Espoolaisilla useimpia kansantaudeista oli suurista kaupungeista vähiten. Terveyspuntarin kansantauti-indeksi ja sen osaindeksit Vantaan osa-alueilla vuonna 2009 ja 2012 Vantaan suuralueiden välillä kansantauti-indeksin vaihtelu ei ollut niin suurta kuin mitä se oli sairastavuusindeksissä. Sairaimman ja terveimmän suuralueen välinen ero oli vain runsas 10 pistettä. Itäisellä Vantaalla sairastettiin enemmän kuin läntisellä Vantaalla. Kaikilla suuralueilla indeksiarvo oli parempi kuin koko maassa keskimäärin. Diabetestä esiintyi kaupungin itäosissa enemmän kuin koko Vantaalla ja maassa keskimäärin. Osassa suuralueista tilanne oli pahentunut. Psykoosien esiintyvyys oli yhdellä alueella koko maan tasoa, mutta selvästi yleisempää kuin muualla Vantaalla. Muilla suuralueilla psykooseja esiintyi vähemmän kuin koko maassa. Sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä oli vain kaupungin itäisimmässä osassa enemmän kuin maassa keskimäärin ja tilanne oli siellä heikentynyt selvästi vuodesta Nivelreumaa sairastavia oli kaikilla suuralueilla vähemmän kuin maassa keskimäärin. Astmaa sairastavia oli niin ikään vähemmän kuin maassa keskimäärin ja tilanne oli lähes kaikilla alueilla parantunut. Eniten astmaa sairastavia oli itäisellä Vantaalla. Kolmella suuralueella oli verenpainetautia sairastavien suhteellinen osuus suurempi kuin koko maassa. Kaikilla suuralueilla tilanne oli kuitenkin parantunut vuoteen 2009 verrattuna. Sepelvaltimotautia sairastavien osuus väestöstä oli myös alempi kuin koko maassa keskimäärin. Yleisintä se oli Keski-Vantaalla ja harvinaisinta Kaakkois-Vantaalla. 5 Indeksi kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100). Indeksit on tässä ilmoitettu ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, joista tässä käytetään nimitystä kansantaudit. Niille jokaiselle on laskettu indeksi ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo.

8 8 Taulukko 5. Terveyspuntarin vakioitu kansantauti-indeksi Vantaalla osa-alueittain vuosina 2009 ja 2012 Vantaa 92,3 90,8 104,9 103,5 85,8 84,9 84,9 84,8 90,4 88,9 91,4 89,5 101,3 98,6 87,7 85,1 Myyrmäki 90,0 87,2 100,7 98,0 86,1 84,5 80,3 74,7 86,9 85,8 90,5 87,1 96,8 94,2 88,5 86,1 Kivistö 88,5 82,4 97,6 99,4 54,2 53,8 89,3 65,7 98,0 87,6 88,2 85,3 106,4 103,1 86,0 82,0 Aviapolis 89,6 86,2 103,5 95,6 51,5 50,4 104,1 96,8 84,8 88,5 91,4 83,7 98,8 91,0 93,0 97,1 Tikkurila 90,4 88,4 99,5 96,3 66,1 68,3 80,5 85,0 104,9 99,8 91,8 87,8 103,6 99,6 86,7 81,9 Koivukylä 94,3 93,9 103,7 107,6 102,6 100,0 84,8 85,9 88,6 84,4 91,4 94,3 100,7 98,8 88,1 86,4 Korso 94,2 93,8 117,5 117,5 76,7 78,8 82,9 83,3 93,6 92,4 93,5 92,7 110,8 109,8 84,3 81,8 Hakunila 91,7 92,3 114,5 111,5 67,7 64,8 96,1 109,5 77,3 79,9 92,9 91,6 102,9 100,8 90,7 87,9 Kansantautiindeksi 103 Diabetes 112 Psykoosit 201 Sydämen vajaatoiminta 202 Nivelreuma 203 Astma 205 Verenpainetauti 206 Sepelvaltimotauti Linnainen- Hämevaara- 77,9 72,5 90,0 78,9 65,6 48,8 72,9 86,4 71,5 71,7 78,9 73,8 86,2 80,4 80,2 67,5 Askisto-Petikko Hämeenkylä 92,7 90,2 92,4 97,0 90,2 80,3 78,7 77,9 91,7 92,7 104,4 94,5 97,0 96,0 94,7 92,8 Vapaala-Varisto 81,0 80,4 77,6 77,2 84,8 84,1 80,0 72,9 83,5 89,0 84,3 80,2 85,8 83,4 71,0 76,3 Myyrmäki- 91,0 88,2 102,3 100,1 94,6 95,4 74,2 67,8 90,4 86,5 90,2 86,5 95,4 92,9 90,2 88,5 Kaivoksela Martinlaakso 98,4 96,4 118,1 113,9 93,6 99,3 98,2 93,5 84,4 80,5 94,9 93,7 109,9 106,9 89,5 87,1 Luoteis-Vantaa 93,5 86,7 91,7 98,5 60,7 58,3 108,2 80,8 99,1 93,4 92,8 90,6 108,1 96,9 93,0 88,7 Kivistö-Lapinkylä- 84,9 79,5 100,5 99,7 51,4 52,1 71,3 56,4 97,9 81,0 85,4 81,6 106,5 108,4 81,0 77,4 Piispankylä Vantaanlaakso- 89,2 81,5 103,8 97,2 45,2 37,8 108,0 86,4 80,3 86,1 84,9 75,4 100,8 92,9 101,7 95,0 Ylästö-Viinikkala Tammisto- Pakkala- 80,8 83,1 101,8 100,1 44,7 48,3 63,0 75,0 96,1 90,6 92,0 91,7 91,0 88,2 76,8 87,8 Veromies- Lentokenttä Hiekkaharju 92,0 89,7 79,4 87,6 68,7 57,5 108,6 104,1 116,4 116,9 98,5 93,1 93,9 90,1 78,4 77,3 Tikkurila 101,5 98,5 120,2 112,4 95,7 116,8 99, 6 93,6 99,9 82,4 81,4 81,2 110,1 105,2 103,6 97,9 Jokiniemi 92,2 82,2 115,9 107,8 64,0 67,2 50,9 47,8 107,2 76,3 110,2 93,2 101,7 98,4 95,7 85,0 Viertola- Koivuhaka-Hgin 86,6 85,8 95,5 93,0 53,3 52,0 79,3 88,7 97,6 100,9 84,8 77,5 103,9 102,0 91,9 86,7 Pitäjän kk Kuninkaala- 89,4 82,2 110,5 101,3 43,3 38,4 81,2 65,9 118,9 118,0 96,7 86,6 106,3 101,8 69,0 63,6 Hakkila Simonkylä 88,7 90,7 98,9 93,7 84,3 92,0 62,0 77,0 97,4 103,2 99,5 100,3 103,3 95,8 75,5 72,6 Ruskeasanta-Ilola 82,2 83,8 91,7 97,7 48,3 44,0 76,0 75,9 92,5 93,2 86,2 89,7 103,3 105,6 77,3 80,8 Koivukylä-Asola 93,9 97,4 107,3 120,7 87,3 97,8 87,1 99,0 80,5 75,5 95,0 99,9 110,8 104,7 89,3 84,0 Rekola- Päiväkumpu- 82,8 83,7 98,5 95,3 58,0 59,1 55,8 80,6 91,5 84,4 89,8 85,6 95,1 93,2 91,2 87,4 Matari Havukoski 105,8 101,5 110,8 113,8 162,8 154,8 92,3 77,1 102,8 89,5 91,2 91,8 100,7 99,5 80,3 83,9 Korso 103,1 100,8 120,5 118,7 89,5 86,7 109,1 114,9 110,7 96,3 95,0 97,2 107,7 106,8 89,2 83,9 Mikkola-Metsola 94,1 97,2 124,1 129,5 100,9 108,8 63,9 75,4 77,2 83,8 91,1 85,6 116,4 116,3 84,9 80,6 Koillis-Vantaa 89,7 89,4 112,6 110,5 49,4 48,7 88,5 80,7 95,3 100,0 88,1 93,7 111,0 108,5 82,8 83,8 Kaakkois-Vantaa 84,8 83,5 98,3 92,0 51,9 48,9 86,1 93,6 68,6 69,2 80,2 82,9 103,2 97,3 95,6 100,4 Länsimäki 93,9 92,7 131,8 129,8 83,0 71,1 79,5 87,8 67,5 67,8 89,8 91,5 107,5 110,3 98,1 90,9 Vaarala-Rajakylä 82,4 83,4 90,0 84,9 30,8 28,5 98,2 123,2 72,9 73,8 103,4 103,6 98,8 96,4 82,6 73,3 Hakunila 99,0 101,0 126,9 124,4 85,9 88,9 101,5 123,4 88,3 72,5 95,7 90,3 102,9 98,9 91,7 88,5 Lähde: Kansaneläkelaitos: tilastotietokanta Kelasto ( terveyspuntarin sairastavuusindeksi sekä Vantaan osaalueittainen sairastavuusindeksi- ja kansantautitilastot vuosilta 2009 ja 2012 (erillistilaus)

9 9 Kartta 1. Sairastavuusindeksi Vantaalla vuonna 2012 Kartta 2. Sairastavuusindeksi Vantaalla vuonna 2009

10 10 Kartta 3. Sairastavuusindeksin muutos Vantaalla vuodesta 2009 vuoteen 2012 Kartta 4. Kuolleisuusindeksi Vantaalla vuonna 2012

11 11 Kartta 5. Työkyvyttömyysindeksi Vantaalla vuonna 2012 Kartta 6. Lääkekorvausindeksi Vantaalla vuonna 2012

12 12 Kartta 7. Kansantauti-indeksi Vantaalla vuonna 2012 Kartta 7. Kansantauti-indeksin muutos Vantaalla vuodesta 2009 vuoteen 2012 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

TILASTOKATSAUS 20:2016

TILASTOKATSAUS 20:2016 TILASTOKATSAUS 20:2016 2.11.2016 SAIRASTAVUUSINDEKSI 1 VANTAALLA 2015 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2005 2015 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi kuin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 32 2012 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2011 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90,

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 19 2009 Kaarela Suutarila Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Länsi-Pakila Puistola Jakomäki Mellunkylä Sairastavuusindeksi 2007 Koko maa = 100; Helsinki 90 Yli 100 (6)

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 8 2011 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:40 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2015 Sairastavuus ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja suurissa kunnissa Kuva 1. Vakioitu sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Tietoisku 11/2015 Sisällys: Espoolaisten terveydentila parempi kuin suomalaisten ja kuusikkokuntien asukkaiden keskimäärin Keskimääräistä

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2002 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 173 806 21 979 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 499 545 15 044 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 012 Hämeenkylä

Lisätiedot

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys Vantaan väestö 216/217 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta.

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Kymppi-Moni hankkeen aloituskokous Tampere 30.11.2011 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 2010: 51 063 2020: 51 598 1. Mikä

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2003 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 372 812 22 184 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 355 540 14 895 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2016

TILASTOKATSAUS 9:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN SATAKUNNASSA

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN SATAKUNNASSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN SATAKUNNASSA Elokuu 2017 Valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Asuntoja, asuntoja, asuntoja!

Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Vantaan asuntopolitiikkaa, sen taustoja ja tulevaisuutta Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tämä sivu sisältää juonipaljastuksen ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN HELSINGIN

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2016

TILASTOKATSAUS 4:2016 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017 VANTAAN VÄESTÖ 216/217 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 217 ISSN-L 1799-73 ISSN 1799-7127

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2012

Presidentinvaalit 2012 Presidentinvaalit 2012 Vantaan tulokset Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Teksti Harri Sinkko Kannen kuva Copyright Tasavallan presidentin kanslia Tietopalvelu C 10 :2012

Lisätiedot