Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Transkriptio

1 Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne Salonen Tutkimusseminaari

2 Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla 20 vuoden aikana. Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin on pysynyt ennallaan. Toimeentulo on heikointa työkyvyttömyyseläkeläisillä ja yksinasuvilla. Eläkeläisillä ei ole muuta väestöä useammin toimeentulo-ongelmia.

3 Monipuolinen kuva eläkeläisten toimeentulosta - eläkkeiden taso - käytettävissä olevat tulot - kulutus ja varallisuus - toimeentulovaikeudet - kansainvälinen vertailu

4 Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo vuosina Juha Rantala, ETK Marja Riihelä, VATT Lähde: Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo , Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017, luku 4. 4

5 Esityksen sisältö 1) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - reaalikehitys, suhteellinen kehitys 2) Eläkeläisten tulojen jakautuminen - ryhmien väliset tulo-erot, tulojakauman tasaisuus 3) Eläkeläisten pienituloisuus - yleisyys, kohdentuminen Aineistolähde: Tulonjakotilaston palveluaineistot , Tilastokeskus. Mainos: Tutkimus työkyvyttömyyseläkeläisten toimeentulosta (kevät 2017) 5

6 1) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin

7 Miten ihmisten toimeentulo muodostuu? Tässä toimeentulo = kotitalouden käytettävissä oleva ekvivalenttitulo Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä olevat tulot lasketaan yhteen (= palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot + saadut tulosiirrot maksetut tulonsiirrot) Kotitalouteen kuuluvan henkilön toimeentulo (ekvivalenttitulo) = Kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna kotitaloutta kuvaavalla kulutusyksikköluvulla EU:n nykyisin käyttämä kulutusyksikköasteikko: ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut aikuiset painon 0,5 ja lapset (0-13 vuotta) painon 0,3.

8 Käytettävissä oleva ekvivalenttitulo eräissä väestöryhmissä, vuoden 2014 rahassa, keskiarvo /v Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 8

9 Eläkeläisten keskimääräinen ekvivalenttitulo suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön , % % % 81 % 92 % 78 % 65 Eläkeläiset / Kaikki kotitaloudet Eläkeläiset / Työssäkäyvät Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 9

10 Eläkeläisten ekvivalenttitulo, Keskiarvon ja mediaanin suhde työssäkäyvien vastaaviin , % % Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Keskiarvo Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Mediaani Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 10

11 2) Eläkeläisten tulojen jakautuminen

12 Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna % Mediaani (= /v.) Euroa/vuosi Kaikki Eläkeläiset Ammatissa toimivat Ammatissa toimimattomat 12

13 Eläkeläisten keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo vuodessa perhekoon ja iän mukaan vuonna 2014, 2014 rahassa /vuosi Yksinasuvat & ikä Perheelliset & ikä

14 Eläkeläisten bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot vuosina 1995, 2004 ja 2014 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä, euroa vuodessa 14

15 3) Eläkeläisten pienituloisuus

16 Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna % 60 %:a mediaanitulosta = /v Euroa/vuosi Kaikki Eläkeläiset Ammatissa toimivat Ammatissa toimimattomat 16

17 Pienituloisuusaste (%) , pienituloisuusraja 60 % mediaanituloista % Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut Kaikki Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto 17

18 Eläkeläisten ja koko väestön pienituloisuus asteet vuosina Pienituloisuusraja 50 ja 60 prosenttia mediaanitulosta. 18

19 Eläkeläisryhmien pienituloisuusasteita Pienituloisuusaste (60 %) Kaikki eläkeläiset, % Sukupuoli Miehet Naiset Ikä Perhekoko Yksin asuvat Perheelliset Yksin asuvat Yksin asuvat 75+ Miehet Naiset Pienituloisia yht. lkm Pienituloisuus aste korkein nuorilla ja yksinasuvilla Määrällisesti suurin pienituloisten ryhmä 75 vuotta täyttäneet 19

20 Yhteenveto 1) Kehitys keskimäärin Eläkeläisten keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo on selvästi noussut. - Suhteessa työssäkäyviin ekvivalenttitulo on vaihdellut %:n välissä. 2) Tulojen jakautuminen - Eläkeläisistä 62 % on koko väestön mediaanitulon alapuolella ja 38 % yläpuolella. - Keskituloisten eläkeläisten ekvivalenttitulo on 1,7-kertaa ja ylimmän kymmenyksen 4,4-kertaa suuremmat kuin alimmassa tulokymmenyksessä olevien tulot. - Eläkeläisten tulojen jakautuminen tasaisempaa kuin koko väestössä keskimäärin. 3) Pienituloisuus - Eläkeläisten pienituloisuusasteen taso ja kehitys suunnilleen sama kuin koko väestössä. - Yksin asuvien ja alle 55-vuotiaiden eläkeläisten pienituloisuusaste on korkea. - Määrällisesti merkittävä ryhmä on yksin asuvat 75-vuotiaat naiset. - Eläkeläisten pienituloisuusaste on herkkä määritelmille.

21 Tutkimus työkyvyttömyyseläkeläisten toimeentulosta Tekijät: Rantala, Hietaniemi, Nyman, Lampi, Mielonen, Ahonen Sisältö: - Lainsäädäntö - Työkyvyttömyyseläkeläisten profiili - Työkyvyttömyyseläkkeen taso ja kehitys - Työkyvyttömyyseläkeläisten käytettävissä oleva tulo - Työkyvyttömyyseläke kansainvälisessä vertailussa

22 Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä saaneiden keskimääräinen kokonaiseläke /kk vuoden 2015 tasossa Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke

23 Eläkeläisten kulutus ja kulutuksen rakenne Kati Ahonen

24 Entä kulutuksen kautta tarkasteltuna? Miten eläkeläiskotitalouksien kulutus on kehittynyt ? (eläkeläiskotitalous, käytettävissä olevat ekvivalenttitulot, mediaani) Eläkeläistalouksien kulutusmenot nousseet 45% Kulutus palkansaajiin nähden säilynyt ennallaan (2/3). Eläkeläistalouksien säästämisaste on yhä muita kotitalouksia korkeampi. Säästämisaste korkein 75+ eläkeläistalouksissa (vuonna ,28). Asumismenojen osuus merkittävin kuluerä (2000-luvulla 35%). Sen meno-osuus on noussut. Kati Ahonen

25 Asumiseen ja elintarvikkeisiin menee puolet keskimääräisen eläkeläistalouden kulutusmenoista. Lähde: Tilastokeskus/kulutustutkimukset, omat laskelmat

26 Eläkeläistalouksien kulutuksen rakenteessa ryhmittäisiä eroja. Vuosi Ikä Kt. rakenne Tulot alle Yksin Yhdessä Muuhun kulutukseen sisältyvät kodin kalustus & tarvikkeet, vaatetus, hotelli-& ravintolapalvelut, tietoliikenne, alkoholi & tupakka sekä koulutusmenot I III V 28% 19% 10% Muu kulutus Terveys Kulttuuri ja vapaa-aika Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Asuminen ja energia Lähde: Tilastokeskus/ kulutustutkimukset, omat laskelmat

27 Eläkeikäisten toimeentulo ja pienituloisuus eurooppalaisessa vertailussa Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki

28 Entä miten suomalaiset eläkeikäiset(65+) sijoittuvat suhteessa muihin EU-maihin? (eläkeikäiset, käytettävissä olevat ekvivalentit rahatulot, mediaani) Ostovoima EU ka korkeampi, EU15 ka hieman matalampi Tulojen jakautuminen tulot työikäisiin nähden EU&EU15 ka matalammat eläkeikäisten väliset tuloerot EU&EU15 ka pienemmät Köyhyysriski, toimeentulovaikeudet, aineellinen puute Köyhyysriski (60%) EU ka tasoa, EU15 ka korkeampi Toimeentulovaikeuksia EU&EU15 ka selvästi vähemmän Vakavaa aineellista puutetta EU&EU15 ka selvästi vähemmän

29 Eläkeikäisten köyhyysriski (60%) keskitasoa Suomessa, Ruotsissa (ja Romaniassa). Vuosi Unkari Alankomaat Slovakia Luxembourg Tsekki Ranska Tanska Irlanti Espanja Puola Itävalta Italia Kreikka Portugali Romania Suomi Belgia Saksa Ruotsi Malta Slovenia Britannia Liettua Kypros Bulgaria Kroatia Latvia Viro 15,5 16,0 16, EU keskiarvo EU15 keskiarvo % Lähde: Eurostat

30 Kotitalouden rakenteella suuri vaikutus eläkeikäisten (65+) köyhyysriskiin EU-maissa. Vuosi Lähde: EU-SILC/ UDB

31 % Suomessa & Ruotsissa köyhyysuhan alaisista eläkeikäisistä 75% sijoittuu 50% ja 60% köyhyysriskirajan väliin (Romaniassa 41%). Vuosi ,5 0, Lähde: Eurostat

32 Suomalaisten eläkeikäisten(65+) ostovoima EUkeskitasoa hieman korkeampi (Romanian EU:n matalin). Vuosi Romania Latvia Bulgaria Liettua Viro Kroatia Unkari Kreikka Slovakia Puola Portugali Tsekki Kypros Malta Slovenia Espanja Irlanti Britannia Italia Belgia Suomi Tanska Alankomaat Ruotsi Saksa Ranska Itävalta Luxemburg EU keskiarvo EU15 keskiarvo Vuositulo ( ), pps Lähde: Eurostat

33 Eläkeikäisten kokemat toimeentulovaikeudet ja vakava aineellinen puute keskim. vähäisempää Suomessa ja Ruotsissa (Romaniassa yleistä), vuosi Toimeentulovaikeudet Vakava aineellinen puute Kreikka Bulgaria Kroatia Romania Liettua Latvia Unkari Slovakia Portugali Kypros Italia Viro Puola Tsekki Slovenia Espanja Irlanti Malta Ranska Belgia Itävalta Britannia Alankomaat Tanska Suomi Saksa Luxembourg Ruotsi EU keskiarvo EU15 keskiarvo suuria vaikeuksia vaikeuksia hieman vaikeuksia % Bulgaria Romania Latvia Liettua Unkari Kreikka Kroatia Portugali Puola Slovakia Italia Malta Kypros Slovenia Viro Tsekki Saksa Irlanti Ranska Espanja Belgia Itävalta Britannia Suomi Alankomaat Tanska Ruotsi Luxemburg EU ka. EU15 ka. 1,7 0,2 24, Vakava aineellinen puute Neljä alla olevista kriteereistä täyttyy: ei ole varaa kodin lämpimänä pitämiseen, puhelimeen, pesukoneeseen, autoon, väritelevisioon, viikon lomaan kodin ulkopuolella, säännölliseen liha- tai kala-ateriaan, yllättäviin isohkoihin laskuihin, hänellä on maksuhäiriöitä. % Lähde: Eurostat sekä EU-SILC/ UDB. 33

34 EU-vertailuissa köyhyyttä hyvä tarkastella monelta kantilta Tuloköyhyysriski toimii kv-vertailuissa parhaiten elintasoltaan samankaltaisten maiden välillä Laajassa maavertailussa on hyvä käyttää myös muita köyhyysriskiä ilmentäviä indikaattoreita Ostovoima antaa hyvää suuntaviivaa siitä, millä tasolla toimeentulo kussakin maassa liikkuu Toimeentulovaikeuksien kysyminen/ aineellisen puutteen mittaaminen täydentävät tätä kuvaa

35