HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä

2 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts OSOITE ADRESS ADDRESS PL 5500, Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu A) PB 5500, Helsingfors stad (Broholmsgatan A) P.O.Box 5500, FI City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu A) PUHELIN TELELEFON TELEPHONE INTERNET TILAUKSET, JAKELU BESTÄLLNINGAR, DISTRIBUTION ORDERS, DISTRIBUTION p. - tel KÄTEISMYYNTI DIREKTFÖRSÄLJNING DIRECT SALES Tietokeskuksen kirjasto Siltasaarenkatu A, p Faktacentralens bibliotek Broholmsgatan A, tel City of Helsinki Urban Facts, Library, Siltasaarenkatu A, tel

3 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS tilastoja statistik statistics Asuntokuntien tulot Helsingissä

4 TAITTO OMBRYTNING Ulla Nummio KANSI PÄRM Tarja Sundström-Alku Kuva / Bild: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto / Paul Williams PAINO TRYCKERI Edita Prima Oy, Helsinki 2010 painettu: ISSN verkossa: ISSN X

5 Sisällys Aluksi I Asuntokunnat Itäisen suurpiirin asuntokuntien määrä on lisääntynyt Puolet asuntokunnista on yhden hengen talouksia Suurpiirien asuntokuntarakenne II Asuntokuntien tulot Valtionveronalaiset tulot ja niiden lähteet Kolmessa suurpiirissä valtionveron alaiset tulot keskimääräistä korkeammat Valtionveron alaisista tuloista suurin osa työtuloja Helsinkiläisten tulot perhetyypeittäin Lapsettomilla pareilla on korkein tulotaso Perheiden tulot alueittain vuonna Lapsiperheiden tulotaso vaihtelee alueittain Yksinhuoltajaperheet ovat heikoimmassa asemassa III Käytettävissä olevat tulot Käytettävissä oleva tulo ja mediaanitulo Mediaanitulot lähes samaa tasoa Helsingissä ja koko maassa Mediaanitulojen kasvuvauhti on tasaantunut Käytettävissä olevien tulojen alueellinen kehitys Keskimääräiset käytettävissä olevat tulot korkeimmat Eteläisessä suurpiireissä mediaanitulot Pohjoisessa suurpiirissä Kuluttajayksikkökohtainen mediaanitulo eli ekvivalenttitulo Pienituloisuus Helsingissä etenkin lasten pienituloisuusriski on kasvanut IV Verot ja veroluonteiset maksut Keskimääräinen kunnallisvero on noussut tasaisesti Eteläisestä suurpiiristä suurin osa kunnallisveroista Yhteenveto Lähteitä:

6 4

7 Aluksi I Asuntokunnat Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan helsinkiläisten asuntokuntien luku- ja henkilömääriä ja niiden kehitystä suupiireittäin vuosina II Asuntokuntien tulot Toisessa osassa huomio kiinnitetään asuntokuntien ja niissä asuvien henkilöiden tulojen kehitykseen vuodesta 1997 vuoteen Tarkemmin - myös suur- ja peruspiireittäin - esitellään vuoden 2007 aikana ansaittuja valtionveron alaisia tuloja. Lisäksi eri perhetyyppien tuloja verrataan sekä keskenään että koko kaupungin keskitasoon vuosina 1985, 1995, 2000, Vertailu tehdään myös alueellisesti vuoden 2007 aineistoon perustuen. III Käytettävissä olevat tulot Kolmanneksi keskitytään asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen kehitykseen vuosien aikana. Mittareina ovat sekä tulojen keskiarvo että mediaani, jonka kehitystä seurataan vuodesta 1996 lähtien. Lisäksi sitä verrataan valtakunnalliseen mediaaniin. Helsingissä alueellisina yksikköinä ovat suurpiirit ja niissä myös kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot. Mukana on myös pienituloisuusasteen tarkastelu sekä Helsingissä että koko maassa vuosina Määrittelyrajana on 60 prosenttia koko maan ekvivalenttitulon mediaanista. IV Verot ja veroluonteiset maksut Neljännessä osiossa esitellään helsinkiläisten asuntokuntien maksamien kunnallisverojen sekä ansio- ja pääomatulojen verotuksen kehitys vuodesta 1995 vuoteen Alueellisesti eli suur- ja peruspiireittäin erityyppisten verojen osuuksia tarkastellaan vuonna Lisäksi eritellään alueen osuus Helsingin kunnallisverokertymästä, asuntokunnista sekä alueen työttömyysaste. 5

8 I Asuntokunnat Itäisen suurpiirin asuntokuntien määrä on lisääntynyt Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Käsite kattaa kaikki mahdolliset yhdessä asuvien henkilöiden yhdistelmät sekä yksinasuvat. Helsingissä oli vähän yli asuntokuntaa vuonna 2007 eli edellisvuotta enemmän. Vuoteen 2004 verrattuna lisäys oli ja vuoteen 2000 verrattuna lähes Nykyisin 35 asuntokuntaa sadasta sijaitsee kantakaupungissa. Kolmekymmentä vuotta sitten tilanne oli erilainen, sillä silloin kantakaupungin osuus koko kaupungin asuntokunnista oli 45 prosenttia. Vuonna 2007 eniten hieman alle asuntokuntaa oli Eteläisessä suurpiirissä. Toiseksi eniten niitä oli Läntisessä suurpiirissä, lähes Itäisessä suurpiirissä asuntokuntia oli ja sen merkitys asuinalueena onkin kasvanut. Vuonna 1975 siellä asui 12 prosenttia kaikista Helsingin asuntokunnista, kun vuonna 2007 osuus oli jo 17 prosenttia. Runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana Eteläisen suurpiirin osuus kaupungin asuntokunnista on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä ollen 19 prosenttia vuonna Kuvio 1. Asuntokuntien määrän kehitys Helsingin suurpiireissä, 1975,1985,1995, Asuntokuntia Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen Itäinen Lähde: Aluesarjat, tietokanta. Puolet asuntokunnista on yhden hengen talouksia Vuonna 2007 yhden hengen talouksia oli miltei puolet kaikista Helsingin asuntokunnista. Niitä oli lähes Osuus onkin kasvanut ajan kuluessa, sillä vielä 1970-luvun puolivälissä kolmasosassa asuntokunnista asui yksi henkilö. Tuolloin 56 prosenttia niistä sijaitsi kantakaupungissa. Vuonna 1985 yhden hengen asuntokuntien sijainti jakautui miltei tasan kanta- ja esikaupunkialueiden kesken. Sen jälkeen tilanne muuttui siten, että suurempi osuus yhden hengen asuntokunnista sijaitsee esikaupunkialueilla siellä olevan asuntokannan kasvun myötä. Vuonna 2007 enää neljä kymmenestä yhden hengen taloudesta sijaitsi kantakaupungissa. 6

9 Kuvio 2. Asuntokuntien henkilömäärät Helsingissä 1975, 1985, 1995, 2000, 2004, 2007 ja 2008, osuus (%) asuntokunnista % henk 2-henk 3-henk 4-henk 5+ henk Lähde: Aluesarjat, tietokanta. Kahden hengen talouksia oli 30 prosenttia kaikista asuntokunnista vuonna Niiden osuus on säilynyt muuttumattomana ajan kuluessa. Jo 1970-luvun puolivälissä osuus oli yhtä suuri. Tuolloin joka toinen kyseisistä asuntokunnista sijaitsi kantakaupungissa. Vuoteen 2007 mennessä osuus oli laskenut ja nykyisin yksi kolmesta kahden hengen taloudesta on kantakaupungissa. Yhteensä kahden hengen talouksia oli vähän yli vuonna Joka kymmenes asuntokunta oli kolmen hengen asuntokunta. Niiden osuus on säilynyt samalla tasolla tämän vuosikymmenen ajan. Vuonna 1975 niitä oli 18 prosenttia asuntokunnista, mutta vuoteen 1990 mennessä osuus oli laskenut 13 prosenttiin. Joka neljäs helsinkiläinen kolmen hengen kotitalous on kantakaupungissa ja tämä osuus on säilynyt samana jo 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2007 kolmen hengen talouksia oli runsas Neljän hengen asuntokuntia oli , joten niiden osuus helsinkiläisistä asuntokunnista oli 7 prosenttia. Osuus on laskenut runsaan kolmen vuosikymmenen aikana, sillä vuonna 1975 se oli 13 prosenttia. Tämän vuosikymmenen ajan osuus on säilynyt samalla tasolla. Viiden hengen tai sitä suurempia asuntokuntia oli runsas eli vähän yli kolme prosenttia asuntokunnista vuonna Osuus on säilynyt samana jo vuodesta 1985 lähtien. Kymmenen vuotta aikaisemmin se oli vielä lähes 7 prosenttia. Perinteisesti isot asuntokunnat ovat asuneet esikaupunkialueilla. Vuonna 2007 kantakaupungissa asui vain 18 prosenttia yli viiden hengen talouksista. Osuus on ollut sama tämän vuosikymmenen ajan. Viime vuosikymmenen puolivälissä yksi viidestä helsinkiläisestä suurperheestä asui kantakaupungissa. Suurpiirien asuntokuntarakenne Eteläinen suurpiiri painottuu asuntokuntarakenteessaan yksinasuviin henkilöihin. Vuonna 2007 heidän osuutensa oli 55 prosenttia alueen asuntokunnista. Se on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin koko kaupungissa (49 prosenttia). Yksinasuvien osuus on kasvanut ajan kuluessa Eteläisessä suurpiirissä samoin kuin koko pääkaupungissa, sillä runsas 20 vuotta sitten siellä yhden hengen talouksien osuus oli 40 prosenttia. Vuonna 2007 kahden hengen talouksia oli vajaa kolmasosa alueen asuntokunnista kuten koko Helsingissä. Kolmen hengen ja sitä suurempia asun- 7

10 tokuntia oli vähemmän kuin keskimäärin koko kaupungissa. Yhteensä Eteläisessä suurpiirissä asui miltei asuntokuntaa vuonna Keskisen suurpiirin asuntokunnat ovat pieniä. Vuonna 2007 alueen asukkaista 90 prosenttia asui yhden tai kahden hengen talouksissa. Yksinasuvien osuus on Eteläistäkin suurpiiriä suurempi, sillä heitä on 63 prosenttia asuntokunnista. Osuus on säilynyt samalla tasolla viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Kahden hengen asuntokuntia on 27 prosenttia kaikista alueen asuntokunnista. Vain yhdessä prosentissa asuntokunnista asukkaita on viisi tai sitä enemmän. Keskisen suurpiirin asuntokuntamäärä oli vähän yli Sekä Läntinen että Kaakkoinen suurpiiri vastaavat melko tarkalleen asuntokuntarakenteessaan koko kaupungin keskiarvoa. Samoin ajallinen kehitys on samantyyppistä eli yksinasuvien osuus asuntokuntakannasta on kasvanut ja suurperheiden osuus laskenut. Läntisessä suurpiirissä asui lähes asuntokuntaa ja Kaakkoisessa suurpiirissä määrä oli lähes vuonna Pohjoisen ja Koillisen suurpiirin asuntokuntarakenteessa yksinasuvien osuus on pienempi kuin kaupungissa keskimäärin. Kummassakin oli yksinasuvia vajaa 40 prosenttia talouksista vuonna Asuntokuntarakenne painottuu siis useamman henkilön talouksiin. Joka kolmas asuntokunta käsitti kaksi henkilöä. Lapsiperheitä oli enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Asukkaita oli kolme tai sitä useampi noin 30 prosentissa asuntokunnista. Esimerkiksi neljän hengen talouksia oli runsas kymmenesosa, kun koko kaupungissa osuus oli 7 prosenttia asuntokunnista. Vuonna 2007 Pohjoisen suurpiirin asuntokuntamäärä oli ja Koillisen suurpiirin runsas Itäisessä suurpiirissä yksinasuvia on myös keskimääräistä vähemmän. Alueen asuntokunnista niiden osuus oli 44 prosenttia vuonna Viiden tai sitä useamman henkilön asuntokuntia oli runsas neljä prosenttia, joka oli prosenttiyksikön enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Tilanne on samanlainen myös kahden, kolmen ja neljän hengen asuntokuntien kohdalla. Itäisessä suurpiirissä oli miltei asuntokuntaa vuonna Kuvio 3. Erikokoisten asuntokuntien osuus (%) alueen kaikista asuntokunnista, vuosina 1975 ja 2007 % henkilö 2 henkilöä 3-4 henkilöä 5 + henkilöä Helsinki Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen Itäinen Lähde: Aluesarjat, tietokanta. 8

11 II Asuntokuntien tulot Valtionveronalaisia tuloja ovat palkkatulot (ansiotulot), yrittäjätulot ja muut valtionveronalaiset tulot (kuten pääomatulot). Tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Valtionveronalaiset tulot ja niiden lähteet Helsinkiläisen asuntokunnan valtioveronalaiset tulot olivat keskimäärin euroa vuonna Yhteensä pääkaupungissa ansaittiin valtionveronalaisia tuloja 14 mrd. euroa, joka oli noin 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kunnallisveron alaiset tulot olivat euroa asuntokuntaa kohti. Edellisvuoteen verrattuna lisäystä oli myös 7 prosenttia. Asuntokunnissa asuvaa henkilöä kohti valtionveron alaiset olivat euroa vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna sekä asuntokuntakohtaiset tulot että henkilöä kohti lasketut tulot olivat kasvaneet noin 7 prosenttia. Taulukko 1. Asuntokuntien valtion- ja kunnallisveron alaiset tulot Helsingissä, vuosina , käypiin hintoihin Valtionveron alaiset tulot Kunnallisveron alaiset tulot Veroprosentti /asuntokunta /asukas /asuntokunta /asukas , , , , , , , , , , , ,50 Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset ja Helsingin kaupungin tietokeskus: Vuosikirja Kuvio 4. Valtion- ja kunnallisveronalaiset tulot asuntokuntaa ja asukasta kohti Helsingissä, vuosina , euroa, kiintein hinnoin (vuoden 2007 rahassa) Euroa Valtionv. alaiset tulot as.kuntaa kohti Valtionv. alaiset tulot asukasta kohti Kunnallisv. alaiset tulot as.kuntaa kohti Kunnallisv. alaiset tulot asukasta kohti Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto. 9

12 Kolmessa suurpiirissä valtionveron alaiset tulot keskimääräistä korkeammat Sekä Eteläisen, Pohjoisen ja Kaakkoisen suurpiirin keskimääräinen asuntokuntakohtainen tulotaso oli kaupungin keskiarvoa ( euroa) korkeampi. Myös 14 peruspiireissä valtionveronalaiset tulot olivat korkeammat kuin keskimäärin koko kaupungissa. Sen sijaan 19 peruspiirissä jäätiin sen alapuolelle (kts. kuvio 5.). Yhteensä Helsingissä oli 33 peruspiiriä vuonna Kuvio 5. Asuntokuntien valtionveron alaiset tulot Helsingin suur- ja peruspiireissä, euroa, vuonna 2007 Helsinki Eteläinen sp Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen sp Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen sp Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunula Länsi-pakila Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Koillinen sp Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinen sp Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari Euroa Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset. 10

13 Valtionveron alaisista tuloista suurin osa työtuloja Helsinkiläisten asuntokuntien valtionveron alaisista tuloista keskimäärin kaksi kolmannesta oli työtuloja vuonna Pääomatulojen osuus oli 12 prosenttia ja eläketulojen 15 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksia oli 1,5 prosenttia tuloista ja muita sosiaaliturvaosuuksia 1,6 prosenttia. Kuvio 6. Valtionveronalaisten tulojen lähteet Helsingin suur- ja peruspiireissä, osuus (%), vuonna 2007 Helsinki Eteläinen sp Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen sp Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen sp Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunula Länsi-pakila Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Työtulot Pääomatulot Eläketulot Työttömyysturva Muu sosiaaliturva Koillinen sp Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinen sp Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset. 11

14 Helsinkiläisten tulot perhetyypeittäin Jotta erikokoisten perheiden tuloja voidaan verrata keskenään ja koko kaupungin keskiarvoon nähden, niin ne on syytä laskea henkilöä (tai kulutusyksikköä) kohti. Vertailukohteena käytetään Helsingin kaikkien asuntokuntien valtionveron alaista, henkilöä kohti laskettua tuloa ( euroa). Sen vertailulukuna on 100. Lapsettomilla pareilla on korkein tulotaso Eri perhetyypeissä henkilöä kohti lasketut valtionveron alaiset tulot vaihtelevat melkoisesti. Toisaalta myös perhetyyppien sisällä on alueellisia eroja. Korkein tulotaso oli lapsettomilla pareilla (kts. taulukko 2.). Vuonna 2007 heidän henkeä kohti lasketut tulonsa olivat runsaan viidenneksen koko kaupungin keskiarvoa korkeammat. Yksinasuvien tulot olivat 8 prosenttia keskitasoa korkeammat. Heikoin tilanne oli yksinhuoltajaperheillä, sillä heidän valtionveron alaiset tulonsa henkilöä kohti laskettuna ovat olleet noin puolet koko kaupungin keskiarvosta. Runsas 20 vuotta sitten osuus oli kolme neljäsosaa helsinkiläisen valtionveron alaisesta keskitulosta. Tämän vuosikymmenen ajan se on ollut runsas puolet keskimääräisestä tulosta. Lapsiperheillä kyseiset tulot olivat kymmenesosan keskiarvoa pienemmät. Taulukko 2. Helsinkiläisten asuntokuntien valtionveron alaiset tulot henkilöä kohti perhetyypeittäin, 1985, 1995, 2000, Kaikki asuntokunnat=100 vuosittain, käypiin hintoihin Kaikki asuntokunnat Yksinäiset Lapseton pari Avio/avoparilapsiperhe Yksinhuoltajaperhe Tulot/henkilö, kaikki asuntokunnat Euroa, käypiin hintoihin Euroa kiintein hinnoin, v rahassa Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset. Perheiden tulot alueittain vuonna 2007 Yksinasuvien henkilöiden tulotasossa alueellisia eroja Vuonna 2007 yksinasuvien henkilöiden keskimääräiset, valtionveron alaiset tulot olivat Helsingissä euroa. Se oli 8 prosenttia helsinkiläisen keskimääräistä valtionveron alaista tuloa korkeampi ( euroa). Alueellisesti yhden henkilön talouksilla oli korkeimmat tulot Eteläisessä suurpiirissä, jossa ne olivat 45 prosenttia eli euroa enemmän kuin kaupungin keskitaso. Korkeimmat tulot yksinasuvilla henkilöillä olivat Ullanlinnassa, jossa kyseinen taso on 63 prosenttia keskimääräistä, helsinkiläisen tulotasoa korkeampi. Sekä Keskisessä, Koillisessa että Itäisessä suurpiirissä yksinasuvien valtionveron alaiset tulot ovat noin kymmenen prosenttia keskitasoa alhaisemmat. Alhaisimmat yksinasuvien tulot olivat Jakomäen peruspiirissä, jossa ne olivat vajaa 30 prosenttia koko kaupungin keskiarvoa alhaisemmat. 12

15 Kahden henkilön lapsettomissa talouksissa on korkea tulotaso Perhetyyppien välisessä vertailussa kahden hengen lapseton perhe ansaitsi korkeimmat tulot. Kyseisissä talouksissa ansaittiin vuodessa keskimäärin henkilöä kohti euroa vuonna Se oli lähes neljänneksen enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Kahden henkilön talouksien korkeimmat tulot ansaittiin Ullanlinnassa ja Kulosaaressa, joissa ne olivat vähän yli kaksinkertaiset koko kaupungin tasoon verrattuna. Sen sijaan Keskisen suurpiirin peruspiireissä tämän perhetyypin tulot jäivät runsas kymmenen prosenttia alhaisemmaksi kuin koko kaupungin keskiarvo. Lapsiperheiden tulotaso vaihtelee alueittain Valtionveron alaiset tulot henkilöä kohti laskettuna vaihtelevat huomattavasti alueellisesti avio- ja avopareilla, joilla on lapsia. Keskimäärin lapsiperheissä vuositulot olivat henkilöä kohti laskettuna euroa vuonna 2007 eli ne olivat kymmenesosan kaupungin keskitasoa alhaisemmat. Itäisessä suurpiirissä on muuta kaupunkia enemmän usean henkilön perheitä. Siellä henkilöä kohti lasketut valtionveronalaiset tulot olivat noin 70 prosenttia Helsingin keskimääräisestä tasosta. Alhaisin tulotaso henkilöä kohti laskettuna lapsiperheillä oli Jakomäen peruspiirissä, jossa ne olivat puolet koko kaupungin keskiarvosta. Eteläisessä suurpiirissä myös lapsiperheiden tulotaso oli korkeampi kuin keskimäärin koko kaupungissa. Yksinhuoltajaperheet ovat heikoimmassa asemassa Perhetyypeistä heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet. Heillä henkilöä kohti lasketut, valtionveron alaiset tulot olivat puolet kaupungin keskiarvosta. Alhaisin tulotaso yksinhuoltajilla oli Koillisessa suurpiirissä. Latokartanossa osuus oli 43 prosenttia ja Jakomäessä 35 prosenttia helsinkiläisten keskitulosta. Myös Eteläisessä suurpiirissä Ullanlinnan aluetta lukuun ottamatta yksinhuoltajien tulot olivat alhaisemmat kuin helsinkiläisellä keskimäärin. Yksinhuoltajatalouksissa tulot olivat euroa henkilöä kohti vuonna

16 Taulukko 3. Väestön valtionveronalaiset tulot/henkilö vuonna Perhetyyppien keskinäinen vertailu; kaikkien perhetyyppien tulo/henkilö = 100 ( ) Yksinäiset Lapseton av(i)opari Av(i)opari Yksinhuoltaja- Muut tai vähintään lapsi perheet 2 henkilöä (ei perhe) perheet Helsinki Eteläinen sp Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen sp Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen sp Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunula Länsi-Pakila Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Koillinen sp Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinensp Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari Lähde: Tilastokeskus. 14

17 III Käytettävissä olevat tulot Käytettävissä oleva tulo ja mediaanitulo Kun asuntokunnan jäsenten yhteenlasketuista palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista tulonsiirroista vähennetään niistä maksetut välittömät verot ja veroluonteiset maksut, saadaan käytettävissä olevat tulot. Käytettävissä oleva rahatulo on käytännön elämässä merkittävämpi tulotason mittari kuin bruttotulot (valtion- tai kunnallisveron alaiset tulot). Mediaani jakaa asuntokunnat kahteen yhtä suureen osaan. Puolella asuntokunnista oli tuloja vähemmän kuin mediaanitulotaso ja toisella puolella sitä enemmän. Kuvio 7. Palkka-, yrittäjä-, omaisuustulot ja saadut tulonsiirrot asuntokuntaa kohti, käytettävissä oleva rahatulo (keskiarvo ja mediaani) asuntokuntaa kohti Helsingissä vuosina , euroa Palkkatulot/asuntokunta, keskiarvo Yrittäjätulot/asuntokunta, keskiarvo, Omaisuustulot/asuntokunta, keskiarvo, Saadut tulonsiirrot/asuntokunta, keskiarvo, Käytettävissä oleva rahatulo/asuntokunta, keskiarvo, Käytettävissä oleva rahatulo/asuntokunta, mediaani, Lähde: Tilastokeskus, tulonjako Vuonna 2007 Helsingissä käytettävissä vuositulot olivat keskimäärin asuntokuntaa kohti euroa. Koko maassa ne olivat euroa eli noin euroa vähemmän. Vielä vuonna 1995 ne olivat lähes samalla tasolla. Eriytyminen Helsingin eduksi tapahtui 1990-luvun loppupuolen vuosina. Vuonna 2000 helsinkiläisen asuntokunnan keskitulot olivat euroa ja koko maassa ne olivat euroa. Mediaanitulot lähes samaa tasoa Helsingissä ja koko maassa Mediaanitulo on vertailussa keskiarvoa parempi mittari, koska siihen ei vaikuta esimerkiksi muutaman erittäin korkeatuloisen perheen tulot, jotka voivat nostaa keskiarvoa huomattavastikin. Mediaanitulo on siis tulotaso, jota enemmän puolet asuntokunnista saa. Toisella puolella asuntokunnista on tuloja kyseistä määrää vähemmän. Helsingissä asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli euroa vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna se oli noussut 2,7 prosenttia. Koko maassa asuntokuntakoh- 15

18 Kuvio 8. Käytettävissä olevat tulot asuntokuntaa ja kulutusyksikköä kohti Helsingissä ja koko maassa, mediaani euroa (kiintein hinnoin, v rahassa), vuosina Euro HKI, kulutusyksikköä kohti Suomi, kulutusyksikköä kohti HK,I as.kuntaa kohti Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. tainen mediaanitulo oli euroa eli se oli noin 400 euroa Helsingin tasoa korkeampi. Vuonna 1995 se oli euroa (vuoden 2007 hintatasossa ilmaistuna), joka oli euroa helsinkiläisten mediaanituloa korkeampi. Viime vuosikymmenen puolivälissä Helsingissä asuntokuntakohtaisen käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli noin euroa vuodessa. Vuonna 2007 määrä oli euroa eli 30 prosenttia enemmän. Vuoteen 2000 verrattuna lisäys oli lähes euroa, joka merkitsi 13 prosentin nousua seitsemän vuoden aikana. Koko maassa kyseisen tulon mediaani on ollut hieman Helsingin tasoa korkeampi vuosituhannen vaihteen vuosia lukuun ottamatta, jolloin ne olivat lähes samansuuruiset. Vuoden 1995 tilanteeseen verrattuna koko maassa käytettävissä olevien, asuntokuntakohtaisten tulojen mediaanin nousu oli runsas viidesosa eli lähes euroa. Vuosituhannen vaihteeseen verrattuna lisäystä oli 15 prosenttia eli euroa. Mediaanitulojen kasvuvauhti on tasaantunut Käytettävissä olevien tulojen mediaanin vuotuinen kasvuvauhti on esitetty kuviossa 9. Viime vuosikymmenen lopun vuosina asuntokuntien mediaanitulo kasvoi Helsingissä huomattavasti voimakkaammin kuin valtakunnallisesti. Tuolloin koko maassa käytettävissä olevien tulojen mediaani oli Helsinkiä korkeampi. Mielenkiintoista mediaanitulojen vuotuisen kasvuvauhdin kehityksessä on, että tilanne vaihtui päinvastaiseksi tämän vuosikymmenen alussa. Tuolloin kasvuvauhti oli koko maassa korkeampi kuin Helsingissä. Heikko taloustilanne ja työttömyyden lisäys vaikuttivat enemmän Helsingissä kuin koko maassa käytettävissä olevien tulojen kehitykseen. Taustalla oli työttömyyden nousun kohdistuminen erityisesti Helsingin kannalta keskeisille toimialoille kuten IT-alalle ja teknologiateollisuuteen. Vuodesta 2005 lähtien asuntokuntakohtaisten, käytettävissä olevien tulojen vuotuinen kasvuvauhti on ollut lähes samansuuruista sekä Helsingissä että koko maassa. 16

19 Kuvio 9 Helsingissä ja koko maassa asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin muutos (%) edellisestä vuodesta, sekä sen keskiarvo Suomessa ( ) % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Helsinki asuntokunnat Suomi asuntokunnat Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. Käytettävissä olevien tulojen alueellinen kehitys Suurpiireittäin asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanit seuraavat melko tarkkaan koko kaupungin keskimääräistä kehitystä. Poikkeuksen muodostavat Eteläinen ja Itäinen suurpiiri. Eteläisessä suurpiirissä mediaanin vuotuinen prosentuaalinen nousu on ollut koko kaupungin tasoa korkeampi. Viime vuosikymmenen puolivälissä se kasvoi kolmesta kuuteen prosenttiin vuosittain. Vuonna 2002 Eteläisen suurpiirin mediaani nousuvauhti oli laskenut koko kaupungin tasolle ja vuonna 2007 se nousi enää puoli prosenttia koko kaupungin tasoa enemmän. Itäisessä suurpiirissä kasvu oli prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuodessa eli kaupungin keskitasoa vähemmän. Itäisen suurpiirin käytettävissä olevien, asuntokuntakohtaisten tulojen mediaanin nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli lähestynyt kaupungin keskitasoa vuoden 2002 jälkeen. Vuonna 2007 se olikin samaa tasoa kuin koko kaupungin mediaani. Keskimääräiset käytettävissä olevat tulot korkeimmat Eteläisessä suurpiireissä mediaanitulot Pohjoisessa suurpiirissä Vuonna 1995 käytettävissä oleva rahatulo helsinkiläistä asuntokuntaa kohti oli keskimäärin euroa. Vuonna 2000 se oli euroa ja vuonna 2007 määrä oli euroa. Tuolloin korkeimmat käytettävissä olevat keskitulot olivat Eteläisessä suurpiirissä, jossa ne olivat euroa eli euroa kaupungin keskiarvoa korkeammat. Myös Pohjoisessa ja Kaakkoisessa suurpiirissä asuntokuntaa kohti oli käytettävissä tuloja enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Pohjoisessa suurpiirissä määrä oli euroa, joka oli euroa keskitasoa enemmän. Kaakkoisessa suurpiirissä asuntokuntakohtainen, keskimääräinen tulo oli lähes samaa tasoa. Alhaisimmat keskitulot ovat viime vuosikymmenen puolestavälistä lähtien olleet Keskisessä suurpiirissä. Siellä käytettävissä olevat keskitulot asuntokuntaa kohti olivat euroa vuonna Se oli noin euroa kaupungin keskitasoa vähemmän. 17

20 Kuvio 10. Käytettävissä olevat tulot keskimäärin asuntokuntaa kohti Helsingin suurpiireissä, euroa (kiintein hinnoin, v.2007 rahassa), Euroa HELSINKI ETELÄINEN SP LÄNTINEN SP KESKINEN SP POHJOINEN SP KOILLINEN SP KAAKKOINEN SP Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. Kuvio 11. Asuntokuntakohtaisten käytettävissä olevien tulojen mediaani Helsingin suurpiireissä, euroa (kiintein hinnoin, v.2007 rahassa) Euroa HELSINKI ETELÄINEN SP LÄNTINEN SP KESKINEN SP POHJOINEN SP KOILLINEN SP KAAKKOINEN SP ITÄINEN SP Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. Käytettävissä olevien tulojen mediaanien tarkastelu muuttaa suurpiirien keskinäistä järjestystä keskiarvotuloihin verrattuna. Mediaanin arvoon ei vaikuta yksittäisen kotitalouden korkea tulotaso, joka voi nostaa keskiarvoa huomattavastikin. Mediaanitulo jakaa siis tarkastelun kohteena olevat asuntokunnat kahteen yhtä suureen osaan: tulotaso on korkeampi puolella asuntokunnista ja toisella puolella asuntokunnista tulot jäävät alle mediaanitulon. Vuonna 2007 koko kaupungin mediaanitulo oli euroa. Pohjoisessa suurpiirissä se oli euroa. Taso oli suurpiireistä korkein koko tarkasteluperiodin ajan. 18

21 Seitsemästä suurpiiristä neljässä käytettävissä olevien tulojen mediaani oli kaupungin keskitasoa korkeampi. Nämä suurpiirit olivat Pohjoinen, Eteläinen, Koillinen ja Kaakkoinen suurpiiri. Sekä Itäisen että Läntisen suurpiirit mediaanitulot olivat hyvin lähellä koko kaupungin tasoa. Keskisessä suurpiirissä ne jäivät koko kaupungin mediaanitulotason alapuolelle. Kuluttajayksikkökohtainen mediaanitulo eli ekvivalenttitulo Erikokoisten asuntokuntien tuloja verrattaessa käytetään myös kulutusyksikkö-käsitettä. Se on henkilöä kohti laskettuja tuloja tarkempi mittari, koska erikokoisten talouksien kokoerojen lisäksi tulee huomioitua myös niin sanotut yhteiskulutushyödyt. Sen sijaan, että tulot jaettaisiin pelkällä henkilömäärällä, ne jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköjen yhteenlasketulla lukumäärällä. Talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt painon 0,5 ja 0 13-vuotiaat lapset painon 0,3 (OECD, uudet kulutusyksiköt). Esimerkiksi kahden aikuisen ja yhden lapsen talouden kulutusyksikköjen yhteenlaskettu määrä on 1,8, jolla sitten jaetaan asuntokunnan yhteenlasketut tulot. Helsingissä käytettävissä olevien, kulutusyksikköä kohti laskettujen tulojen eli ekvivalenttitulojen mediaani oli euroa vuonna Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli kolme prosenttia. Vuoteen 2000 se oli kasvanut lähes euroa ja vuoteen 1995 verrattuna lisäys oli euroa eli runsas kolmasosa. Taulukossa 4 on esitetty käytettävissä olevien tulojen arvot eri käsitteillä Helsingin eri suurpiireissä. Arvot on tehty vertailukelpoisiksi deflatoimalla ne vuoden 2007 hintatason mukaisiksi. Taulukko 4. Käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohti Helsingin suurpiireissä, euroa, kiintein hinnoin (v rahassa), 1995, 2000, 2005 ja Käyt.oleva tulo Ekvi- Käyt.oleva tulo Ekvi- Käyt.oleva tulo Ekvi- Käyt.oleva tulo Ekvivalentti valentti valentti valentti keskiarvo mediaani mediaani keskiarvo mediaani mediaani keskiarvo mediaani mediaani keskiarvo mediaani mediaani Helsinki Eteläinen sp Läntinen sp Keskinen sp Pohjoinen sp Koillinen sp Kaakkoinen sp Itäinen sp Koko maa Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto. Pienituloisuus Helsingissä etenkin lasten pienituloisuusriski on kasvanut Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien henkilöiden osuutta (%) koko asuntokuntaväestöstä. Pienituloisuusraja on määritetty koko maan asuntokuntien mediaanitulon pohjalta ja se oli euroa vuonna Helsingissä oli vuonna 1995 lähes pienituloista asuntokuntaa. Runsas kymmenen vuotta myöhemmin heitä oli runsas noin enemmän. Pienituloisissa asuntokunnissa asui viime vuosikymmenen puolivälissä noin alle 18-vuotiasta lasta. Vuonna 2007 määrä oli suunnilleen lasta enemmän. 19

22 Lapset eli alle 18-vuotiaat ovat pienituloisia silloin, kun he asuvat edellä mainitulla tavalla pienituloisiksi luokitelluissa asuntokunnissa. Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien lasten osuutta (%) koko lapsiväestöstä. Pienituloisuusriski eli pienituloisten henkilöiden osuus väestöstä oli vähän yli 14 prosenttia vuonna 2007, kun se runsas kymmenen vuotta aikaisemmin oli noin 8 prosenttia. Etenkin pienituloisissa asuntokunnissa asuvien lasten osuus on kasvanut tarkastellulla ajanjaksolla noin kymmenen prosenttiyksikköä. Heidän osuutensa väestöstä oli viime vuosikymmenen puolivälissä runsas 6 prosenttia ja vuonna 2007 osuus oli noin 16 prosenttia. Taulukko 5. Pienituloisuusriski Helsingissä, henkilöt ja osuus-%, Pienituloiset Pienituloisuusriski Asuntokunnat Henkilöt Lapset Koko Väestö Lapset lkm % ,9 6, ,3 7, ,0 8, ,1 8, ,9 8, ,3 9, ,8 11, ,2 11, ,3 12, ,4 13, ,3 15, ,7 15, ,2 16,3 Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. Kuvio 12. Asuntokuntaväestön ja alle 18-vuotiaiden pienituloisten osuus väestöstä Helsingissä ja koko maassa, % HKI Asuntokuntaväestön pienituloisuusriski (% väestöstä) HKI Lasten pienituloisuusriski (% väestöstä) Koko maa Asuntokuntaväestön pienituloisuusriski (% väestöstä) Koko maa Lasten pienituloisuusriski (% väestöstä) Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. 20

23 IV Verot ja veroluonteiset maksut Valtionalaisista tuloista maksetut verot riippuvat tulojen suuruudesta, mutta pääomatuloja verotetaan kiinteällä prosenttiosuudella. Kunnallisveronalaisista tuloista maksetaan veroprosentin mukainen vero asuinkuntaan. Verotusjärjestelmä on tasavero. Keskimääräinen kunnallisvero on noussut tasaisesti Helsinkiläiset maksoivat vuonna 2007 veroja ja veroluonteisia maksuja yhteensä noin 3,6 mrd. euroa. Valtionveron osuus summasta oli 42 prosenttia ja kunnallisveron 51 prosenttia, joten muiden verojen ja veroluonteisten maksujen osuudeksi jäi 7 prosenttia. Asuntokuntaa kohti laskettuna verot ja veroluonteiset maksut olivat euroa. Kunnallisveroprosentti oli 17,50. Helsinkiläiset asuntokunnat maksoivat kunnallisveroa euroa asuntokuntaa kohti vuonna Vuosituhannen vaihtuessa määrä oli noin euroa. Vuonna 1995 se oli vähän alle euroa. Määrä on siis kohonnut melko tasaisesti runsaan kymmenen vuoden aikana. Valtiolle maksettavien ansio- ja pääomatulojen kehitys sen sijaan on ollut erilainen. Viime vuosikymmenen lopulla asuntokuntaa laskettuna määrä kohosi voimakkaasti. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 ne olivat nousseet lähes euroa. Määrä oli noin euroa vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin se oli korkeimmillaan. Taustalla oli etenkin omaisuustuloihin laskettavien myyntivoittojen korkea taso. Sen jälkeen tapahtui jyrkkä pudotus, joka jatkui kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen suunta on ollut jälleen nouseva. Vuonna 2007 helsinkiläinen asuntokunta maksoi vuodessa keskimäärin euroa veroa valtiolle ansio- ja pääomatuloistaan. Kuvio 13. Helsinkiläisten maksamat valtion- ja kunnallisverot asuntokuntaa kohti, euroa (kiintein hinnoin vuoden 2007 rahassa), vuosina Euroa Ansio- ja pääomatulojen verot valtiolle, as.kuntaa kohti Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. 21

24 Kuvio 14. Asuntokuntien maksamien verojen ja veroluonteisten maksujen jakauma peruspiireittäin, osuus (%), v Koko kaupunki Eteläinen suurpiiri Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen suurpiiri Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen suurpiiri Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhankaupunki Pohjoinen suurpiiri Maunula Länsi-Pakilan Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Kunnallisverot Valtionverot Muut verot ja veroluonteiset maksut Koillinen suurpiiri Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen suurpiiri Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinen suurpiiri Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari 0 % 20 %40 %60 %80 %100 % Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset. Suur- ja peruspiireittäin verojen jakautuminen kunnallis-, ansio- ja pääomaveroihin sekä muihin sen kaltaisiin maksuihin ilmenee kuviosta

25 Eteläisestä suurpiiristä suurin osa kunnallisveroista Alueellisesti suurin osa Helsingin kunnallisveroista kertyi Eteläisestä suurpiiristä vuonna Tuolloin sen asukkaat maksoivat kunnallisverokertymästä lähes neljäsosan, vaikka alueella asui viidesosa kaupungin asuntokunnista. Alueen työttömyysaste oli alhainen eli 3,8 prosenttia, kun koko kaupungissa se oli 6,2 prosenttia. Toiseksi eniten kunnallisveroja kertyi Läntisestä suurpiiristä. Osuus oli 18 prosenttia, joka oli myös alueen osuus kaupungin asuntokunnista. Myös työttömyystilanne oli koko kaupungin keskiarvoa parempi. Keskisessä suurpiirissä tilanne oli erilainen, sillä alueen osuus kaupungin verotuloista oli 12 prosenttia. Asuntokunnista siellä asui 16 prosenttia. Työttömyysaste oli alueella koko kaupungin keskiarvoa korkeampi. Sekä Koillisen että Kaakkoisen suurpiirin osuus kunnallisveroista vastasi asuntokuntaosuutta. Niissä myös työttömyysaste oli samaa luokkaa kuin koko kaupungissa keskimäärin. Sekä Keskisessä että Itäisessä suurpiirissä asuntokuntaosuus oli noin kaksi prosenttia suurempi kuin osuus kunnallisveron kokonaiskertymästä. Kummallakin alueella myös työttömyysprosentti oli kaupungin keskiarvoa korkeampi. 23

26 Taulukko 6. Helsinkiläisten maksamat verot ja sen luonteiset maksut, kunnallisveron kertymä (euroa ja osuus, %), asuntokunnat (lukumäärä ja osuus, %) ja työttömyysaste (%) suur- ja peruspiireittäin, % ja, vuonna 2007 Verot ja sen luont. Kunnallisverot yhteensä Asuntokunnat Työttömyysmaksut/asuntokunta aste, % 100 osuus-% osuus-% lkm Koko kaupunki ,0 100, ,2 Eteläinen suurpiiri ,7 19, ,8 Vironniemi ,9 2, ,5 Ullanlinna ,9 4, ,8 Kampinmalmi ,7 5, ,2 Taka-Töölö ,3 3, ,7 Lauttasaari ,8 3, ,4 Läntinen suurpiiri ,1 18, ,0 Reijola ,9 3, ,8 Munkkiniemi ,0 3, ,9 Haaga ,5 5, ,9 Pitäjänmäki ,7 2, ,7 Kaarela ,0 4, ,0 Keskinen suurpiiri ,1 16, ,7 Kallio ,4 5, ,6 Alppiharju ,9 3, ,1 Vallila ,6 2, ,7 Pasila ,2 1, ,6 Vanhankaupunki ,0 3, ,3 Pohjoinen suurpiiri ,3 6, ,0 Maunula ,3 1, ,5 Länsi-Pakilan ,6 0, ,4 Tuomarinkylä ,0 1, ,0 Oulunkylä ,6 2, ,9 Itä-Pakila ,8 0, ,3 Koillinen suurpiiri ,0 14, ,4 Latokartano ,8 3, ,5 Pukinmäki ,3 1, ,7 Malmi ,5 4, ,4 Suutarila ,7 1, ,2 Puistola ,0 2, ,1 Jakomäki ,6 1, ,7 Kaakkoinen suurpiiri ,7 8, ,5 Kulosaari ,0 0, ,0 Herttoniemi ,4 4, ,3 Laajasalo ,3 2, ,7 Itäinen suurpiiri ,1 17, ,7 Vartiokylä ,6 3, ,5 Myllypuro ,3 1, ,2 Mellunkylä ,8 1, ,0 Vuosaari ,4 5, ,0 Lähde: Tilastokeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö 24

27 Yhteenveto Helsinkiläistä asuntokuntarakennetta leimaa yksinasuvien suuri osuus, joka on voimistunut ajan kuluessa. Vuonna 2007 joka toinen asuntokunta oli yhden hengen talous. Etenkin Eteläisen ja Keskisen suurpiirin asuntokunnat ovat painottuneet pieniin talouksiin. Asuntokuntien määrä on kasvanut etenkin Itäisessä suurpiirissä, jossa yksinasuvia on keskimääräistä vähemmän. Sekä kunnallis- että valtionveronalaiset tulot kasvoivat viime vuosikymmenen loppupuolella voimakkaasti. Henkilöä kohti lasketut tulot nousivat lievemmin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kehitys on ollut tasaisempaa. Vuonna 2007 kunnallisveron alaiset tulot asuntokuntaa kohti olivat noin euroa ja valtionveron alaiset tulot lähes euroa Helsingissä. Eteläisen, Pohjoisen ja Kaakkoisen suurpiirin keskimääräinen, asuntokuntakohtainen tulotaso oli kaupungin keskiarvoa korkeampi. Suurin osa eli lähes kaksi kolmasosaa helsinkiläisten tuloista oli työtuloja. Pääomatulojen osuus oli 12 prosenttia ja eläketulojen 15 prosenttia. Korkein tulotaso on lapsettomilla pareilla henkilöä kohti laskettuna. Se on noin viidenneksen koko kaupungin keskitasoa korkeampi. Heikoin tulotaso on yksinhuoltajilla, sillä heillä henkilöä kohti lasketut tulot olivat noin puolet koko kaupungin keskiarvosta. Eri alueilla saman perhetyypin tulot vaihtelevat melko paljon. Esimerkiksi yksinasuvien tulot ovat Eteläisessä suurpiirissä lähes puolet korkeammat kuin keskimäärin koko kaupungissa. Itäisessä suurpiirissä ne olivat kymmenesosan keskitasoa alhaisemmat. Käytettävissä olevien tulojen kehitys luonnollisesti seuraa veronalaisten tulojen kehitystä. Viime vuosikymmenen lopulla ne nousivat voimakkaasti, sen jälkeen kasvu on ollut maltillisempaa. Vuonna 2007 Helsingissä asuntokunnan keskimääräinen käytettävissä oleva tulo oli runsas euroa. Mediaani (jakaa asuntokunnat kahteen yhtä suureen osaan) oli euroa vuodessa. Viime vuosikymmenen lopulla asuntokuntakohtainen mediaanitulo nousi jopa neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2003 oli tasanne eli kasvua ei oikeastaan tapahtunut lainkaan. Vuonna 2007 asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen mediaani oli kasvanut lähes kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Keskimäärin ne olivat korkeimmat Eteläisessä suurpiirissä, mutta mediaanitulo on korkein Pohjoisessa suurpiirissä. Kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevien tulojen (ekvivalenttitulojen) mediaani oli euroa vuonna Koko maassa se oli euroa. Pienituloisuusrajan määrittelyssä tavanomaisesti käytetään 60 prosenttia koko maan ekvivalenttitulojen mediaanista. Vuonna 2007 se oli euroa. Helsingissä oli pienituloista asuntokuntaa vuonna Niissä asuvien osuus väestöstä oli noin 14 prosenttia. Pienituloisissa asuntokunnissa asuvia lapsia oli eli vähän yli 16 prosenttia alle 18-vuotiaista. Etenkin lasten pienituloisuusaste on kasvanut runsaan kymmenen vuoden aikana, sillä vuonna 1995 osuus oli runsas 6 prosenttia. Veroja ja sen luonteisia maksuja maksettiin asuntokuntaa kohti euroa vuonna Kunnallisverot olivat euroa asuntokuntaa kohti. Eniten kunnallisveroa, lähes neljäsosa kerättiin Eteläisestä suurpiiristä, jonka osuus asuntokunnista oli noin viidesosa. Läntisestä suurpiiristä kerättiin 18 prosenttia kunnallisveroista. Se oli yhtä paljon kuin osuus asuntokunnistakin. Itäisen suurpiirin osuus asuntokunnista oli 17 prosenttia ja 15 prosenttia kunnallisverokertymästä. Työttömyysaste koko kaupungissa oli 6,2 prosenttia. Alueittain se vaihteli kolmesta prosentista 13 prosenttiin, joka osaltaan selittää alueellistakin verokertymää. 25

28 Liitetaulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä, tulot ja verot osa-alueittain vuonna 2007 Asuntokun- Asuntokun- Valtionveronalaiset tulot Työtulot Eläketulot Työttömyys- Muut sosiaali- Pääomatien luku- tien henki- yhteensä yhteensä turvaetuudet turvaetuudet tulot määrä löiden luku- yhteensä tulot/asunto- tulot/ yhteensä yhteensä määrä 100 kunta henkilö 100 Koko kaupunki Eteläinen suurpiiri Vironniemen peruspiiri Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan peruspiiri Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Munkkisaari Suomenlinna Kampinmalmin peruspiiri Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Jätkäsaari Takatöölön peruspiiri Taka-Töölö Lauttasaaren peruspiiri Lauttasaari Läntinen suurpiiri Reijolan peruspiiri Meilahti Ruskeasuo Laakso Munkkiniemen peruspiiri Vanha Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan peruspiiri Etelä-Haaga Kivihaka Pohjois-Haaga Lassila Pitäjänmäen peruspiiri Konala Pajamäki Tali Reimarla Pitäjänmäen teoll.alue Kaarelan peruspiiri Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa Keskinen suurpiiri Kallion peruspiiri Sörnäinen Siltasaari Linjat Torkkelinmäki Alppiharjun peruspiiri Harju Alppila Vallilan peruspiiri Hermanni Vallila Pasilan peruspiiri Länsi-Pasila Itä-Pasila Vanhankaupungin peruspiiri Toukola Kumpula Käpylä Koskela Vanhakaupunki

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 43 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/matti Tirri Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-616-0 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-389-7 Painettuna

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 7 2011 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2010 Vuodenvaihteessa 2010/2011 Helsingissä asui

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 7 2012 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2011 Vuodenvaihteessa 2011/2012 Helsingissä asui

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TULOT JA VEROT HELSINGISSÄ

ASUNTOKUNTIEN TULOT JA VEROT HELSINGISSÄ TILASTOJA 2016 TILASTOJA 2016 32 32 Eri alueilla saman perhetyypin tulot vaihtelevat melko paljon: yksinasuvien tulot ovat Eteläisessä suurpiirissä lähes puolet korkeammat kuin keskitulo koko kaupungissa.

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011

NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011 NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2011 26 Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Harri Taponen, Nuorisoasiankeskus, p. 09 310 89036 Annikki Suihkonen,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja TIEDUSTELUT Harri Taponen, Nuorisoasiainkeskus, puh. 09 310 89036 Annikki Suihkonen, puh. 09 310 36403 E-mail: etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros

Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 5 MARKKU LANKINEN Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-632-2 LISÄTIETOJA markku.lankinen@hel.fi

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016

Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016 2018:16 Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016 Tulokehitys pysähtyi Mediaanitulo ennallaan edelleen 27 200 euroa Vuositulot keskimäärin 35 900 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010 1 TILASTOJA 2012 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Eija Rauniomaa, p. tel. 09 310 36302 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus

Lisätiedot

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 5 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin p. tel. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 7 2013 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2012 Vuodenvaihteessa 2012/2013 Helsingissä asui

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018

Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018 Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018 Oskari Harjunen Tilastoja 2019:12 Tiedustelut Oskari Harjunen, p. 09 310 36398 etunimi.sukunimi(at)hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia,

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2009 Kannelmäki Etelä- Haaga Paloheinä Oulunkylä Patola Siltamäki Malmi Pihlajamäki Viikki Keskimääräiset neliöhinnat 2008 1 900-2 499 Suurmetsä 2 500-2 999

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 17 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-449-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta Kuntamarkkinat 13.9.2018 Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Miksi turvallisuustutkimus? Kaupunkitasoisia vertailuja tehdään Suomessa ja

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

Asuminen ja Helsingin alueet

Asuminen ja Helsingin alueet HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 20 Asuminen ja Helsingin alueet Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-194-0 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 8 2011 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013 Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan

Lisätiedot

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja 2019:8 Minna Salorinne Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Minna Salorinne Puh. (09) 310 36412 etunimi.sukunimi@hel.fi Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Ulkoilmatapahtumien maksut

Ulkoilmatapahtumien maksut Ulkoilmatapahtumien maksut maksut alk. 1.4.2015 6 (14) Yleisölle maksuton on avoin, joka rajoittaa alueen yleistä käyttöä. Yleisölle maksullinen on, jossa alue on rajattu pois yleisestä käytöstä ja johon

Lisätiedot

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2017:5 Minna Salorinne HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO TYÖTTÖMYYSASTEESSA LASKUA JA NOUSUA HELSINGISSÄ ALUEITTAIN...

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 7 Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 Förhandsuppgifter om Helsingfors folkmängd vid årsskiftet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013 HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 23 8 Markku Lankinen Eduskuntavaalit Helsingissä 23 Verkkojulkaisu ISSN 148-77 ISBN 92-473-3-7 Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Helsingin

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2009 Kuvio1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä vuosina 19992006 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2006 6 5 Indeksi 1999=0 4 3 2 1 0

Lisätiedot

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2008/2009 ja väestönmuutoksista vuonna 2008

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2008/2009 ja väestönmuutoksista vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja 7 Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2008/2009 ja väestönmuutoksista vuonna 2008 Förhandsuppgifter om Helsingfors folkmängd vid årsskiftet

Lisätiedot

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2018:13 Hanna Ahtiainen HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2017 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Östersundom Itä-Pakila Malmi

Lisätiedot

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2015 Sisällys Työttömyysaste kohosi lähes kaikilla Helsingin alueilla... 2 Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 27 11 Eduskuntavaalit Helsingissä 27 Verkossa ISSN 1796-721X Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Puh. 9 31 3636 etunimi.sukunimi@hel.fi Eduskuntavaalit

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2 555555555 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 15 2004 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2003 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 468 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 29 Valokuvat: Olga Vishnjakova. Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-354-4 LISÄTIETOJA Markku Lankinen

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

Heisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL

Heisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL Heisingin kaupungin tietokeskus - /igc' ^' 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL TIEOUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Henrik Lönnqvist, p. - tel. 09 310 36534 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 23 2006 Malminkartano Paloheinä Siltamäki Tapanila Malmi Suurmetsä Asuntojen keskihinta, /m2 1 600-2 200 2 201-2 749 Keskihinta 2 750 /m2 2 751-3 290

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 19 2009 Kaarela Suutarila Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Länsi-Pakila Puistola Jakomäki Mellunkylä Sairastavuusindeksi 2007 Koko maa = 100; Helsinki 90 Yli 100 (6)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2016

TILASTOKATSAUS 4:2016 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010 39 212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 20 2008 Tapaninvainio Suurmetsä 2007 1700-2599 2600-3199 3200-3999 4000-4999 As.kauppoja alle 5 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Malmi Länsi- Pakila Kontula

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuminen ja Helsingin alueet

Asuminen ja Helsingin alueet Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 2005 Asuminen ja Helsingin alueet Tilanne 31.12. 2003 Asuntojen keskikoko osa-alueittain 31.12.2003 Helsingissä 309 000 asuntoa Ydinkeskustan asunnoista

Lisätiedot

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut peruslinja TAD ja lukuvuonna 2012-2013 30.5.2012 - ETELÄINEN Elias-koulu s 0 Helsingin normaalilyseo v 0 Kaisaniemen aa k 0 Kruunuhaan yläaste k 0 Lauttasaaren aa s 0 Lauttasaaren yk s 0 Ressun pk k 0

Lisätiedot

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 40 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/juhani Seppovaara Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-586-5

Lisätiedot

2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa

2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa 2017:4 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa Helsinkiläisistä25 64-vuotiaista81prosenttiaolisuorittanutjonkinperusasteenjälkeisentutkinnonvuoden2015lopussaTilastokeskuksentutkintorekisterinmukaan.Keskiasteentutkinto,eliylioppilastutkinto

Lisätiedot

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:40 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2015 Sairastavuus ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja suurissa kunnissa Kuva 1. Vakioitu sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit

Lisätiedot

että Helsingissä on helppo asua

että Helsingissä on helppo asua Hyvä kaupunki Hyvä kaupunki Me haluamme, että Helsingissä on helppo asua Me haluamme, että ihmiset voivat asua lähellä terveysasemaa ja koulua. Haluamme myös, että lääkärissä ja koulussa on mukava käydä.

Lisätiedot

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010 KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010 16 TIALSTOJA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Maija Vihavainen, p. tel. 09 310 36398 Pekka Vuori, p. - tel. 09 310 36300 Eija Rauniomaa, p. tel. 09 310

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 24 2005 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 675 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 694 /m 2 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018 TILASTOKATSAUS 4/219 Lisätietoja: 28.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 218 Kela maksoi asumistukia vuonna 218 yhteensä 2 112 milj.

Lisätiedot

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe 1 Soveltuvuuskokeilla valitut vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät 20.9.2013 1 7 Aurinkolahden peruskoulu 451 0 0,0 1 6 Herttoniemen ala-asteen koulu 211 0 0,0 1 6 Herttoniemenrannan ala-asteen koulu 492 0

Lisätiedot

2015:11. Elise Haapamäki ja Sanna Ranto. Päivähoidon käyttö

2015:11. Elise Haapamäki ja Sanna Ranto. Päivähoidon käyttö 215:11 Elise Haapamäki ja Sanna Ranto Varhaiskasvatus ja lasten hoidon tuet helsingissä Päivähoidon käyttö Vuonna 214 Helsingin kunnan ylläpitämissä päiväkodeissa oli yhteensä 22 911 lasta ja perhepäivähoidossa

Lisätiedot

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? Timo Kauppinen, THL 12.11.2018 Paljonko suomalaiset käyttävät tuloistaan asumiseen? / Timo Kauppinen 1 TÄMÄ ESITYS Asumismeno/kustannusrasitteen erilaiset

Lisätiedot

Helsingin vaalipiiri. 091 Helsinki. Kruununhaka A 001A. EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 6 Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta. s.

Helsingin vaalipiiri. 091 Helsinki. Kruununhaka A 001A. EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 6 Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta. s. 001A Kruununhaka A s. 1/3 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62

Lisätiedot

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen

Lisätiedot