TILASTOKATSAUS 1:2017

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 1: TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin osa-alueiden välillä suuriakin eroja. Suurin työpaikkakasvu kohdistui Tikkurilan suuralueelle. Myyrmäen, Kivistön, Aviapoliksen ja Korson suuralueilla työpaikkamäärä sen sijaan väheni, Myyrmäessä ja Aviapoliksessa yli 160 työpaikalla. Taulukko 1. Työpaikkamäärät ja niiden muutokset Vantaan eri alueilla Alue muutos muutos Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Tuntematon Länsi-Vantaa* Keski-Vantaa* Itä-Vantaa* Vantaa *Länsi-Vantaa = Myyrmäen ja Kivistön suuralueet, Keski-Vantaa = Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueet ja Itä-Vantaa = Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueet. Vantaan työpaikkakasvu on keskittynyt Vantaan keskiosiin, ennen kaikkea Aviapoliksen suuralueelle, jolla työpaikkojen lisäys vuodesta 2004 vuoden loppuun on ollut yli 31 prosenttia. Kaikkiaan Aviapoliksen osuus koko kaupungin työpaikkakasvusta on ollut ko. ajanjaksona 75 prosenttia ja Keski-Vantaan osuus peräti 92 prosenttia. Vantaan itäisten suuralueiden yhteenlaskettu työpaikkalisäys oli alle 5 prosenttia koko kaupungin työpaikkamäärän lisäyksestä. Kaikki lisäys tällä alueella tuli Koivukylän suuralueelle. Korsossa ja Hakunilassa työpaikkamäärä oli nyt pienempi kuin vuoden 2004 lopussa. Länsi-Vantaalla oli vuonna vähemmän kuin vuonna Suurimmat kaupunginosittaiset muutokset vuosien aikana ovat olleet Veromiehessä (+6 205), Pakkalassa (+2 895), Viinikkalassa (+1 225), Lentokentällä (-4 030), Hämeenkylässä (-560), Varistossa (-350) ja Myyrmäessä (-350). Veromiehen työpaikkamäärän suuri kasvu ja Lentokentän työpaikkamäärän väheneminen selittyy pääosin Finnairin pääkonttorin muutolla kaupunginosasta toiseen. Vuosina 2006 työpaikkamäärä kasvoi 44 kaupunginosassa ja väheni 17 kaupunginosassa. Länsi-Vantaalla kaupunginosia, joissa työpaikkojen määrä väheni, oli 8, Keski-Vantaalla 5 ja Itä-Vantaalla 4. Työpaikkamäärä kasvoi Länsi- Vantaalla 13:ssa, Keski-Vantaalla 11:ssä ja Itä-Vantaalla 20:ssa kaupunginosassa.

2 2 Taulukko 2. Työpaikat Vantaalla kaupunginosittain Muutos -14 Vantaa Myyrmäki Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso Vantaanlaakso Askisto Petikko Kivistö Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapolis Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurila Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Helsingin pitäjän Koivukylä Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korso Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunila Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Muut, tuntematon

3 3 Myyrmäen suuralueen työpaikkamäärä on vuodesta vuoteen kasvanut vain 340 työpaikalla. Kasvua 10 vuoden aikana on ollut 1,5 prosenttia. Suurin vuosittainen muutos oli vuoden aikana tapahtunut työpaikkamäärän liki kahden tuhannen työpaikan vähennys (-8 %). Kolme vuotta myöhemmin suuralueen työpaikkamäärä kasvoi yli työpaikalla ja siitä pari vuotta eteenpäin tuli taas vähennystä työpaikkaa. Kuvio 1. Työpaikat Myyrmäen suuralueella vuosina (31.12.) Vuonna suuralueen työpaikoista vajaa neljännes sijaitsi Martinlaakson ja runsas viidennes Myyrmäen kaupunginosassa. Työpaikkamäärä väheni vuoden aikana koko suuralueella 170 työpaikalla. Vähennystä oli Hämeenkylän, Variston, Myyrmäen, Martinlaakson ja Petikon kaupunginosissa. Suurin työpaikkakasvu oli Vapaalan kaupunginosassa, jossa työpaikkojen määrä kasvoi 210 työpaikalla, yli 19 prosentilla. Viimeksi kuluneen yhdeksän vuoden aikana (vuosina 2006 ) työpaikat lisääntyivät määrällisesti eniten Vantaanlaaksossa, Vapaalassa ja Martinlaaksossa ja vähenivät eniten Hämeenkylässä, Varistossa ja Myyrmäessä. Kuvio 2. Työpaikat Myyrmäen kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Martinlaakso Myyrmäki Kaivoksela Varisto Petikko Hämeenkylä Vantaanlaakso Vapaala Askisto Hämevaara Linnainen Vuonna Myyrmäen kaupan työpaikat vähenivät runsaalla sadalla, kun taas sekä rakentamisen että terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat lisääntyivät kukin saman verran. Kaupan työpaikat vähenivät Hämeenkylän, Variston, Myyrmäen ja Martinlaakson kaupunginosissa, mutta lisääntyivät Kaivokselassa. Rakentamisen työpaikat lisääntyivät Vapaalassa yli kahdella sadalla ja Kaivokselassakin vajaalla sadalla, mutta vähenivät lähes sadalla Myyrmäessä ja Varistossa liki puolella sadalla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkamäärä kasvoi usealla kymmenellä Varistossa ja Myyrmäessä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikoissa oli 70 vähennys Myyrmäessä. Teollisuuden oli selvästi vähemmän Vapaalassa, Varistossa, Myyrmäessä ja Kaivokselassa, mutta ne kasvoivat vastaavasti Martinlaaksossa ja Vantaanlaaksossa.

4 4 Kuvio 3. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Myyrmäen suuralueella 1 kauppa teollisuus liike-elämän palvelut rakentaminen terveys- ja sosiaalip. muu palvelut. koulutus kuljetus, varastointi julkinen hallinto informaatio, viestintä majoitus- ja ravitsemist. rahoitus, vakuutus, kiinteistöt maa-, metsä- ja kalatalous Vuodesta 2008 työpaikat vähenivät eniten liike-elämän palvelujen ja kaupan toimialoilla. Suurin kasvu on ollut teollisuuden toimialalla. Kivistön suuralueella oli vuoden lopussa työpaikkaa, runsas 40 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta liki 250 (10 %) enemmän kuin yhdeksän vuotta aiemmin. Kivistön työpaikoissa ei suuria vuosittaisia muutoksia ole ollut toistaiseksi. Alueen työpaikoista kaksi viidesosaa sijaitsi Piispankylän kaupunginosassa. Alueen kaupunginosista vain Seutulassa oli vuoden lopussa vähemmän kuin vuonna, muissa kaupunginosissa niitä oli enemmän. Eniten työpaikkamäärä oli kasvanut Kivistön ja Luhtaanmäen kaupunginosissa. Kuvio 4. Työpaikat Kivistön suuralueella vuosina (31.12.) Kivistön suuralueen työpaikoista joka neljäs oli kaupan, lähes joka viides terveys- ja sosiaalipalveluiden, niin ikään lähes joka viides rakentamisen ja joka kuudes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuosien 2009 aikana merkittävin muutos oli, että teollisuuden työpaikoista katosi yli puolet. Teollisuuden työpaikat vähenivät Piispankylässä. Rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin sen sijaan tuli lisää yli neljännes. Rakentamisen tuli lisää Piispankylään ja Kivistöön ja kuljetuksen ja varastoinnin Luhtaanmäkeen. 1 Tässä ja seuraavissa suuralueittaisissa kuvioissa toimialat on yhdistetty 13 luokkaan seuraavasti: (A+B), (C+D+E), F, G, H, I, J, (K+L), (M+N), O, P, Q ja (R+S+T+U). Katso luokkien sisällöt sivun 8 taulukosta 3.

5 5 Kuvio 5. Työpaikat Kivistön kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Piispankylä Kivistö Seutula Luhtaanmäki Kiila Lapinkylä Keimola Riipilä Myllymäki Vestra Kuvio 6. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Kivistön suuralueella kauppa terveys- ja sosiaalip. rakentaminen kuljetus, varastointi teollisuus liike-elämän palvelut koulutus muu palvelut. informaatio, viestintä majoitus- ja ravitsemist. rahoitus, vakuutus, kiinteistöt maa-, metsä- ja kalatalous julkinen hallinto Aviapoliksen suuralueella työpaikkamäärän lisäys vuodesta vuoteen on ollut ylivoimaisesti kaikista suurin, työpaikkaa, lähes 25 prosenttia. Aviapoliksen osuus koko kaupungin työpaikkamäärän kasvusta oli 55 prosenttia. Alueen työpaikat lisääntyivät nopeasti vuoteen Yhden vuoden pudotuksen jälkeen kasvu on ollut hieman maltillisempaa, mutta tasaista. Vuoden 2008 työpaikkamäärän taso saavutettiin jälleen vuonna 2012, jonka jälkeen työpaikkamäärä on aika lailla tasaantunut samalle tasolle (kuvio 7). Aviapoliksen työpaikasta yli kolmannes oli Veromiehen kaupunginosassa, viidennes Pakkalassa ja toinen viidennes Lentokentällä. Vähiten oli Tammistossa ja Ylästössä, runsas 300 kummassakin. Vuosina 2006 Veromiehen työpaikkamäärä kaksinkertaistui. Myös Pakkalassa kasvu oli suurta, uusia tuli lisää. Lentokentän työpaikoista on vuosien 2006 aikana hävinnyt yli kolmannes (kuvio 8). Ison osan tästä muutoksesta selittää Finnairin pääkonttorin muutto Veromiehen kaupunginosan puolelle vuoden aikana. Aviapoliksen työpaikoista lähes joka kolmas oli kuljetuksen ja varastoinnin, joka neljäs kaupan ja joka kymmenes teollisuuden toimialalla.

6 6 Kuvio 7. Työpaikat Aviapoliksen suuralueella vuosina (31.12.) Kuvio 8. Työpaikat Aviapoliksen kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Veromies Pakkala Lentokenttä Viinikkala Ylästö Tammisto Vuoden aikana suurin työpaikkalisäys tuli Veromiehen kaupunginosaan, jossa kokonaistyöpaikkamäärä kasvoi Lentokentän kaupunginosan kustannuksella (Finnairin muutto) kolmanneksella. Toimialoista Veromiehessä kasvoi eniten kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelujen työpaikkamäärä. Myös koko suuralueella eniten kasvua oli hallinto- ja tukipalvelujen työpaikoissa. Kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat lisääntyivät Veromiehessä lähes saman verran kuin ne vähenivät Lentokentällä. Kaupan työpaikat vähenivät vuonna liki kuudella sadalla. Yli puolet kaupan vähennyksestä kohdistui Veromieheen ja merkittävä osa myös Tammistoon ja Pakkalaan. Kuuden viime vuoden (2009 ) aikana suurin työpaikkakasvu Aviapoliksen suuralueella on ollut rakentamisen toimialalla, jolla työpaikkamäärä yli kaksinkertaistui. Myös liike-elämän palvelujen työpaikat lisääntyivät selvästi, liki kolmanneksella. Rakentamisen työpaikat kasvoivat eniten Veromiehessä, jonne kasvusta sijoittui liki kolme neljännestä. Aviapoliksen suuralueella määrällisesti eniten työpaikat vähenivät vuosina 2009 teollisuudessa, vähennystä oli yli viidennes toimialan työpaikoista. Kaksi kolmannesta teollisuuden työpaikkakadosta kohdistui Lentokentälle ja kolmannes Viinikkalaan. Myös kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkamäärä väheni koko suuralueella. Alan työpaikkamäärä väheni Lentokentällä yli työpaikalla, mutta uusia alan syntyi Veromieheen yli 2 200, Viinikkalaan yli 800 ja Ylästöönkin parisen sataa.

7 7 Kuvio 9. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Aviapoliksen suuralueella kuljetus, varastointi kauppa teollisuus liike-elämän palvelut majoitus- ja ravitsemist. rakentaminen informaatio, viestintä julkinen hallinto muu palvelut. terveys- ja sosiaalip. koulutus rahoitus, vakuutus, kiinteistöt maa-, metsä- ja kalatalous Tikkurilan suuralueella työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta vuoden loppuun mennessä suuralueista toiseksi eniten, työpaikalla, 12 prosentilla. Vuonna Tikkurilan työpaikoista enemmän kuin neljännes sijaitsi Tikkurilan kaupunginosassa, lähes joka viides Koivuhaassa ja lähes samansuuruinen osuus Hakkilassa. Eniten työpaikkamäärä kasvoi vuodesta vuoden loppuun Koivuhaan kaupunginosassa, 935 työpaikalla (27 %). Hakkilassa kasvua oli toiseksi eniten, 700 työpaikkaa (20 %) ja Tikkurilan kaupunginosassakin yli 500 työpaikkaa (9 %). Työpaikkamäärä väheni Hiekkaharjussa, Viertolassa, Simonkylässä ja Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Vuoden aikana työpaikat vähenivät vain Simonkylässä ja varsinkin Hakkilassa (-430 työpaikkaa). Eniten kasvua vuonna oli Tikkurilassa lähes 565 työpaikkaa. Jokiniemessä työpaikat lisääntyivät 190:llä. Kuvio 10. Työpaikat Tikkurilan suuralueella vuosina (31.12.) Tikkurilan suuralueen työpaikat jakautuivat muita suuralueita tasaisemmin useille toimialoille. Eniten, viidennes kaikista, oli kaupan toimialalla. Teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, julkisen hallinnon sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla oli kullakin hieman useampi kuin joka kymmenes Tikkurilan suuralueen työpaikoista. Vuoden aikana Tikkurilan suuralueen työpaikkamäärä kasvoi 530 työpaikalla. Puolet kasvusta tuli terveys ja sosiaalipalvelujen työpaikoista. Myös julkisen hallinnon, kuljetuksen ja varastoinnin sekä informaation ja viestinnän työpaikat lisääntyivät selvästi vuoden aikana. Kaupan toimialalla työpaikat vähenivät liki 500:lla, lähes kaikki Hakkilassa.

8 8 Kuvio 11. Työpaikat Tikkurilan kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Tikkurila Koivuhaka Hakkila Jokiniemi Kuninkaala Viertola Simonkylä Hiekkaharju Ruskeasanta Helsingin pitäjän kk Kuuden vuoden aikana (vuosina 2009 ) Tikkurilan suuralueella lisääntyivät eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen, rakentamisen ja liike-elämän palvelujen (hallinto- ja tukipalvelut sekä ammatillinen, tekninen ja tieteellinen työ) työpaikat. Vähennystä oli julkisen hallinnon, kuljetuksen ja varastoinnin, muiden palvelujen, koulutuksen sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikoissa. Kuvio 12. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Tikkurilan suuralueella kauppa teollisuus kuljetus, varastointi julkinen hallinto terveys- ja sosiaalip. liike-elämän palvelut rakentaminen koulutus muu palvelut. majoitus- ja ravitsemist. rahoitus, vakuutus, kiinteistöt informaatio, viestintä maa-, metsä- ja kalatalous Koivukylän suuralueella oli työpaikkaa vuoden lopussa. Yhdeksän vuoden aikana (vuosina 2006 ) alueen työpaikkamäärä lisääntyi työpaikalla eli 27 prosentilla. Työpaikkamäärä kasvoi kaikissa suuralueen kaupunginosissa. Suurin työpaikkakasvu kymmenen vuoden aikana oli Havukoskella ja Ilolassa, joissa oli vuonna noin 270 enemmän kuin yhdeksän vuotta aiemmin. Vuoden aikana Koivukylän suuralueella sijaitsevien työpaikkojen määrä lisääntyi kuudella kymmenellä. Havukoskelle, Ilolaan ja Asolaan tuli lisää, Koivukylässä ja Rekolassa työpaikat vähenivät ja Päiväkummussa ne pysyivät kutakuinkin ennallaan. Koivukylän suuralueen työpaikoista joka toinen oli sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla, useampi kuin joka kymmenes rakentamisen ja lähes yhtä moni kaupan toimialalla.

9 9 Kuvio 13. Työpaikat Koivukylän suuralueella vuosina (31.12.) Kuvio 14. Työpaikat Koivukylän kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Asola Havukoski Ilola Rekola Koivukylä Päiväkumpu Kuvio 15. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Koivukylän suuralueella terveys- ja sosiaalip. rakentaminen kauppa koulutus liike-elämän palvelut kuljetus, varastointi majoitus- ja ravitsemist. muu palvelut. teollisuus rahoitus, vakuutus, kiinteistöt informaatio, viestintä maa-, metsä- ja kalatalous julkinen hallinto Vuonna Koivukylän suuralueella toimialoista suurimmat työpaikkamuutokset olivat terveys- ja sosiaalipalvelujen (+100) ja kiinteistöalan (-41) toimialoilla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat lisääntyivät Havukoskella ja Koivukylässä. Kiinteistöalan työpaikat vähenivät Koivukylässä.

10 10 Koivukylän suuralueella työpaikat lisääntyivät runsaalla parilla kymmenellä myös hallinto- ja tukipalveluissa Havukoskella ja puolella sadalla rakentamisessa Ilolassa. Teollisuuden työpaikat kasvoivat Ilolassa. Kaupan työpaikoissa oli vähennystä Rekolassa ja Havukoskella. Vuosien 2009 aikana Koivukylän suuralueen työpaikkamäärän kasvu tuli lähes kaikki terveys- ja sosiaalipalvelujen ja kaupan toimialoilta. Hallinto- ja tukipalvelujen työpaikkamäärä kasvoi jonkin verran, mutta julkisen hallinnon, koulutuksen ja teollisuuden työpaikat vähenivät. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat lisääntyivät ennen kaikkea Havukoskella, mutta useilla kymmenillä myös Ilolassa ja Päiväkummussa. Asolassa ne vähenivät. Kaupan työpaikkakasvu tuli suurelta osin Asolaan, mutta myös Ilolassa ja Päiväkummussa ne lisääntyivät useilla kymmenillä. Julkisen hallinnon työpaikat vähenivät Havukoskella. Korson suuralueen työpaikat ovat lisääntyneet kuluneen yhdeksän vuoden (2006 ) aikana 170 työpaikalla. Alueen työpaikkamäärä on vaihdellut ja työpaikan välillä. Suurimmillaan se oli vuonna Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana työpaikkamäärä on ollut laskussa. Kuvio 16. Työpaikat Korson suuralueella vuosina (31.12.) Vuonna suuralueella oli kaikkiaan työpaikkaa eli vain runsas 3 prosenttia kaikista Vantaalla olevista työpaikoista. Korson suuralueen työpaikoista vajaa kolmannes oli Korson kaupunginosassa, vajaa neljännes Metsolassa ja joka seitsemäs Mikkolassa. Vuosina 2006 työpaikat vähenivät Metsolassa. Suurin lisäys, liki 120 uutta työpaikkaa, oli Nikinmäessä. Kuvio 17. Työpaikat Korson kaupunginosissa vuosina 2004 ja (31.12.) Korso Metsola Mikkola Nikinmäki Matari Jokivarsi Leppäkorpi Vierumäki Korson suuralueen työpaikoista useampi kuin joka viides oli terveys- ja sosiaalipalvelujen, useampi kuin joko kuudes kaupan, joka kuudes rakentamisen ja useampi kuin joka kymmenes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla.

11 11 Kuvio 18. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Korson suuralueella terveys- ja sosiaalip. kauppa rakentaminen kuljetus, varastointi koulutus liike-elämän palvelut muu palvelut. teollisuus rahoitus, vakuutus, kiinteistöt majoitus- ja ravitsemist. julkinen hallinto informaatio, viestintä maa-, metsä- ja kalatalous Vuonna Korson suuralueen työpaikkamäärä väheni lähes sadalla työpaikalla. Työpaikat lisääntyivät vain Jokivarressa ja Nikinmäessä, vähenivät selvästi Metsolassa (-85). Vähennystä oli eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen (Metsola ja Korso), majoituksen ja ravitsemistoiminnan (Mikkola ja Metsola) sekä julkisen hallinnon (Metsola) työpaikoissa. Kasvua oli erityisesti rakentamisen (Korso ja Mikkola) sekä teollisuuden (Matari) työpaikoissa. Viiden vuoden (2009 ) aikana Korson suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt lähes 300 työpaikalla (7 %). Suurimmat vähennykset ovat olleet Korson (-165) ja Metsolan (-160) kaupunginosissa, kun taas Nikinmäessä työpaikkamäärä kasvoi sadalla (35 %). Työpaikat lisääntyivät mainittuna ajanjaksona Nikinmäen ohella vain Vallinojalla, kaikissa muissa kaupunginosissa ne vähenivät. Vuosina 2009 kaupan työpaikat vähenivät 125:llä, eniten Metsolassa ja Korsossa. Rahoituksessa työpaikat vähenivät puolella sadalla (Korso) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa yhteensä liki sadalla (Korso ja Metsola). Vain rakentamisen (Korso, Nikinmäki), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (Matari, Nikinmäki) sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen (Korso, Vallinoja, Nikinmäki) työpaikat lisääntyivät tuona kymmenvuotisjaksona, muilla toimialoilla ne joko vähenivät tai pysyivät ennallaan. Hakunilan suuralueella työpaikkamäärä kasvoi vuodesta vuoteen yli 400 työpaikalla, yli 6 prosentilla. Suuralueella sijaitsi 6 prosenttia Vantaan kaikista työpaikoista vuonna. Kolmannes suuralueen työpaikoista oli Vaaralan kaupunginosassa, liki neljännes Hakunilan ja runsas viidennes Kuninkaanmäen kaupunginosassa. Vuosina 2006 työpaikat vähenivät Länsimäen ja Itä-Hakkilan kaupunginosissa, muissa ne lisääntyivät. Kuvio 19. Työpaikat Hakunilan suuralueella vuosina (31.12.)

12 12 Kuvio 20. Työpaikat Hakunilan kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Vaarala Hakunila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Länsimäki Rajakylä Ojanko Sotunki Länsisalmi Kuvio 21. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Hakunilan suuralueella teollisuus kauppa kuljetus, varastointi rakentaminen terveys- ja sosiaalip. liike-elämän palvelut koulutus muu palvelut. majoitus- ja ravitsemist. informaatio, viestintä julkinen hallinto rahoitus, vakuutus, kiinteistöt maa-, metsä- ja kalatalous Hakunilan suuralueen työpaikoista 34 prosenttia oli teollisuuden, 13 prosenttia kaupan ja 12 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuonna suuralueen työpaikkamäärä kasvoi runsaalla puolella sadalla. Kasvua oli Kuninkaanmäen, Itä-Hakkilan, Hakunilan ja Ojangon kaupunginosissa. Vaaralassa, Sotungissa, Länsimäessä ja Rajakylässä työpaikkamäärä väheni. Ojankoon valmistunut jätevoimala toi mukanaan yli sata uutta työpaikkaa. Vuonna työpaikkamäärän kasvusta iso osa tuli kaupan toimialalle. Vähennystä oli eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen ja majoitus- ja ravitsemispalvelujen toimialoilla. Kuuden vuoden jaksolla, vuosien 2009 aikana, Hakunilan suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt runsaalla 70 työpaikalla. Suurin työpaikkavähennys on ollut Itä-Hakkilassa (-240) ja Länsimäessä (-130). Eniten kasvua on ollut Kuninkaanmäessä (135) ja Ojangossa (100). Toimialoista julkisen sektorin työpaikkamäärä on vähentynyt vuosien 2009 aikana peräti 70 prosentilla (-210), majoitus- ja ravitsemispalvelujen 35 prosentilla (-100) ja terveys- ja sosiaalipalvelujen 12 prosentilla (-80). Kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat ovat lisääntyneet 28 prosentilla (180) ja rakentamisen työpaikat 23 prosentilla (140).

13 13 Työpaikat ja työvoima osin eri alueilla Väestön määrä kasvoi vuodesta vuoden 2015 alkuun kaikilla Vantaan suuralueilla. Suurin kasvu oli Aviapoliksen suuralueella, jossa väestönlisäys oli lähes henkilöä eli 52 prosenttia. Vähiten alueen väestö kasvoi kaupungin kummallakin laidalla, Hakunilassa (3,7 %) ja Myyrmäessä (6,2 %). Koko kaupungissa väestön lisääntyi 12,6 prosenttia. Työvoimaan (15 64 v) kuuluvien määrä väheni samassa ajanjaksossa 2,5 prosentilla, runsaalla henkilöllä. Työvoimaan kuuluvia oli vuoden lopussa Kivistössä ja Aviapoliksessa enemmän kuin vuoden lopulla, kaikilla muilla alueilla heitä oli vähemmän. Samanaikaisesti työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla suuralueilla. Suurin määrällinen kasvu oli Aviapoliksessa (lähes työpaikkaa) ja pienin Korsossa (170 työpaikkaa). Suhteellisesti pienin kasvu oli kuitenkin Myyrmäessä (1,5 %) ja suurin Koivukylässä (27,3 %). Koko kaupungissa kasvua oli 13,5 prosenttia Vuoden lopussa Vantaalla olisi ollut työpaikka oman kaupungin alueella 92 prosentille työvoimaan (15 64 v) kuuluvista. Yhdeksän vuotta myöhemmin työpaikka olisi ollut jo lähes 108 prosentille. Suuralueittain suhde vaihteli huomattavasti: vuonna vaihtelu oli Korson suuralueen 25 prosentista Aviapoliksen 386 prosenttiin. Vuoden lopussa Korson suuralueen työpaikkatarjonta ei juuri ollut parantunut alueella asuva työvoima huomioon ottaen: työpaikka oli tarjolla omalla suuralueella vain 26 prosentille alueella asuvista työvoimaan kuuluvista. Aviapoliksessa oli edelleen yli kolme kertaa enemmän kuin mitä alueella asui työvoimaa. Tikkurila oli myös omavarainen eli oli enemmän kuin työvoimaa ja tilanne oli parantunut edelleen vuoteen verrattuna. Taulukko 3. Alueella asuva väestö ja työvoima (15 64 v) sekä alueella työssäkäyvät (=työpaikat) vuosien ja lopussa Vantaan suuralueilla Alue Väestö Työvoima Työpaikat Työpaikat/työvoima, % 2004 Myyrmäki ,9 92,0 Kivistö ,7 62,9 Aviapolis ,7 347,4 Tikkurila ,2 114,8 Koivukylä ,5 40,9 Korso ,5 26,3 Hakunila ,1 51,6 tuntematon Vantaa ,4 107,5 Koulutustaso työpaikoilla on kohonnut Vantaalla (20 64 v) työssäkäyvistä lähes 39 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto vuonna. Vuoden lopussa osuus oli ollut 35 prosenttia. Muutos vantaalaisilla työpaikoilla näkyy selvemmin pelkästään perusasteen suorittaneiden työntekijöiden määrän vähenemisenä yli henkilöllä ja heidän osuutensa työssäkäyvistä pienentyessä 21 prosentista 16 prosenttiin. Samalla keskiasteen koulutuksen hankkineiden Vantaalla työssä käyvien määrä kasvoi noin 6 500:lla ja heidän osuutensa kaikista alueella työssä käyvistä kohosi 44:sta 45 prosenttiin. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden määrä lisääntyi 8 000:lla ja osuus, kuten edellä mainittiin, vajaasta 35 prosentista lähes 39 prosenttiin. Neljästä kymmenestä ikävuodesta eteenpäin pelkkä perusasteen tutkinto oli vuonna sitä useammalla mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse. Suhteellisesti vähiten (13 %) vain perusasteen suorittaneita oli tuolloin vuotiaissa. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli suurimmallaan (48 %) vuotiaissa. Merkille pantavaa on, että vuotiaiden vain perusasteen koulutuksen saaneiden sekä määrä että osuus Vantaalla työssä käyvistä oli kasvanut vuodesta 2004 vuoteen. Myös seuraavassa ikäryhmässä määrä oli kasvanut, mutta osuus pysynyt ennallaan. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli yli puolet vuotiaista ja neljä viidestä vuotiaista Vantaalla työssäkäyvästä. Suurin muutos kymmenen vuoden aikana oli 45 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla, joilla pelkän perusasteen suorittaneiden osuus oli vähentynyt merkittävästi.

14 14 Kuvio 8. Vantaalla työssäkäyvät iän ja koulutuksen mukaan ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vain perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Koulutustaso Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä työssäkäyvillä Vantaalaisissa työpaikoissa työssä käyvillä oli selvästi alempi koulutustaso kuin Espoossa ja Helsingissä työskentelevillä. Pelkän perusasteen ja alimman korkeakouluasteen koulutuksen saaneiden määrä väheni sekä pääkaupunkiseudun kunnissa että koko maassa. Helsingissä pieneni myös keskiasteen koulutuksen hankkineiden määrä, kun muissa koulutusluokissa oli reipasta kasvua (kuvio 9 ja taulukko 4 seuraavalla sivulla). Vantaalla erityisesti keskiasteen, mutta myös korkea-asteen koulutettujen määrä kasvoi. Kuvio 9. Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä työssäkäyvät koulutuksen mukaan Vantaa Helsinki Espoo 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vain perusaste tai ei tietoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus

15 15 Taulukko 4. Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä sekä muualla maassa vuotiaat työssäkäyvät koulutuksen mukaan ja sekä muutos Kunta Kaikki vain perusaste keskiaste alin korkeaaste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutus Vantaa Espoo Helsinki Muu Suomi Vantaa Espoo Helsinki Muu Suomi Muutos 14 Kaikki vain perusaste keskiaste alin korkeaaste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutus lkm Vantaa Espoo Helsinki Muu Suomi % Vantaa 13,1-11,5 15,8-19,2 65,4 51,6 34,5 Espoo 8,1-6,1 4,4-28,8 44,9 31,5 28,5 Helsinki 0,7-24,4-4,0-32,5 52,2 28,4 19,2 Muu Suomi -2,0-39,9 2,6-24,7 55,9 36,7 27,4 Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X, Puh. (09) ISSN X (painettu) Sähköposti: tilasto@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B1:2017