TILASTOKATSAUS 4:2016

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4: YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia oli eli 38 prosenttia. Vuosituhannen alussa, vuonna 2, yksinasuvia oli runsas kolmannes, lähes 34 prosenttia kaikista asuntokunnista. Yksinasuvien asuntokuntien määrä kasvoi vuodesta 2 runsaalla 4 prosentilla. 65 vuotta täyttäneiden osuus kaikista yksinasuvista kasvoi, muiden ikäryhmien osuus pieneni. Taulukko 1. Yksinasuvien vantaalaisten määrät ja osuudet kaikista yksinasuvista ikäryhmittäin vuosina 2, 25, 21 ja yksinasuvien lukumäärä osuus kaikista yksinasuvista ,9 19,9 5,6 2, ,8 18, 51, 21, ,7 17,6 49,2 24, ,3 17,3 47, 27,4 muutos, ,6 21,8 3,1 86,5 muutos, -yks. -,6-2,6-3,6 6,8 Yksinasuvien määrä ja osuus asuntokunnista vaihtelee kaupungin eri suuralueilla. Eniten yksinasuvia oli sekä määrällisesti (11 3) että suhteellisesti (43 ) Myyrmäen suuralueella. Vähiten heitä oli n suuralueella (78 ja 24 ). Taulukko 2. Yksinasuvien vantaalaisten määrät vuosina 2 ja 213 sekä yksinasuvien osuus yksinasuvista asuntokunnista ikäryhmittäin Vantaan suuralueilla vuonna 213 Alue muutos yksinasuvia osuus yksinasuvista vuonna 213 () lkm lkm 213 () ,9 42,9 7,4 16,8 44,5 31, ,8 23,7 4, 12,2 47,4 36, ,6 33, 9,5 27,6 52,1 1, ,2 4,9 1, 18,8 44,4 26, ,3 38, 9,9 15,6 47,1 27, ,9 33,3 8,8 14,9 5,4 25, ,2 36, 6,1 14,6 51, 28,2 Vantaa ,5 38,1 8,3 17,3 47, 27,4 ssa ja ssä oli paljon yksinasuvia alle 25-vuotiaita. Aviapoliksessa korostuu vuotiaiden osuus selvästi muita alueita suurempana ja vähintään 65 vuotta täyttäneiden ryhmä muita alueita selvästi pienempänä osuutena.

2 Tilastokatsaus 4:216 2 Yksinasuvien tulot Pääkaupunkiseudun kunnat ja Uudenmaan liitto hankkivat Tilastokeskukselta asuntokuntien ja väestön tulonjakoa vuosilta kuvaavan aineiston. Aineisto mahdollistaa monenlaisia lähestymistapoja alueen väestön tulotason ja tulonjaon kuvaamiseen. Ensimmäisessä aineistoa hyödyntäneessä Harri Sinkon tekemässä raportissa Tasainen tulonjako totta vai tarua? keskityttiin asuntokuntien tuloihin ja niiden jakautumiseen pääkaupunkiseudulla 2-luvulla. Lisäksi esitettiin tulonjaon eroja eri elinvaiheissa olevilla asuntokunnilla. ( ) Tämä katsaus perustuu samaan tilastoaineistoon yksinasuvien 1 näkökulmasta: tarkastelun kohteena ovat tulot, ei niinkään tulonjako. Tulotason indikaattorina käytetään asuntokunnan, ja kun puhutaan yksinasuvista, henkilön mediaanituloa. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen: mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo. Tuloja tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen määrällä. Käytettävissä oleviin rahatuloihin lasketaan palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (ilman ansiotuloa) sekä saadut nettotulonsiirrot. Yksinasuvien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani Vantaalla yksinasuvien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli euroa vuonna 213. Se oli 53 prosenttia suurempi kuin vuonna 2. Kaikilla vantaalaisilla asuntokunnilla kulutusyksikkökohtainen mediaani oli 25 7 euroa. Yksinasuvien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vaihteli jonkin verran suuralueittain, ks. kuvio 1. Muita selvästi korkeampi se oli Aviapoliksen suuralueella, kun taas itäisillä suuralueilla, ssä, ssa ja ssa se oli matalin. Aviapoliksessa mediaanitulojen muutos oli ollut suuralueista suurin: tulot olivat kohonneet vuodesta 2 yli 65 prosentilla. ssa ja ssa muutos oli ollut alle 5 prosenttia. Ero suuralueiden välillä oli hieman kasvanut: vuonna 2 alhaisimman mediaanitulon suuralueella tulot olivat 83 prosenttia korkeimman mediaanitulon suuralueeseen mediaanitulosta. Vuonna 213 prosenttiluku oli 76. Kuvio 1. Yksinasuvien käytettävissä olevien tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Yksinasuvien käytettävissä olevat rahatulot henkilön iän mukaan Käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vaihteli henkilön iän mukaan. Vantaalla suurimmat tulot olivat vuotiailla ja pienimmät alle 25-vuotiailla vuotiaiden käytettävissä olevat mediaanitulot olivat lähes yhtä suuret kuin vuotiailla. Vuoteen 2 verrattuna paras tulokehitys oli ollut eläkeiän saavuttaneilla, joilla mediaanitulot kasvoivat vuosina lähes 69 prosentilla, kun kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä kasvua oli 51 prosenttia. 1 Aineisto on jaoteltu asuntokunnan elinvaiheen mukaan: yksinasuviin, lapsettomiin pareihin, pareihin, joilla lapsia ja yksinhuoltaja-asuntokuntiin. Kaksi jälkimmäistä on jaettu kumpikin kolmeen alajoukkoon lasten määrän ja iän mukaan.

3 Tilastokatsaus 4:216 3 Eri ikäryhmissä mediaanitulot vaihtelivat myös kaupungin suuralueiden välillä. Alle 25-vuotiailla suurimmat mediaanitulot olivat Aviapoliksessa, euroa, ja pienimmät ssä, euroa. Paras tulokehitys vuodesta 2 vuoteen 213 oli ollut n alle 25-vuotiailla, joilla mediaanitulo oli kasvanut peräti 96 prosentilla, kun Aviapoliksessa muutos oli 42 prosenttia. Kuvio 2. Yksinasuvien alle 25-vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Ero pienimmän mediaanin suuralueen ja suurimman mediaanin suuralueen välillä oli kaventunut: vielä vuonna 2 suhdeluku oli 68, kun se vuonna 213 oli 82 prosenttia. Seuraavassa ikäryhmässä, vuotiaissa, korkeimmat mediaanitulot vuonna 213 olivat Aviapoliksen suuralueella ja pienimmät n suuralueella. Alimman mediaanin suuralueen tulotaso oli 81 prosenttia ylimmän tulotason suuralueen tuloista vuonna 213. Vuonna 2 se oli 9 prosenttia. Suuralueiden väliset tuloerot ovat tässä ikäryhmässä selvästi kasvaneet. Aviapoliksen suuralueella vuotiaiden mediaanitulo oli kasvanut 6 prosentilla vuodesta 2. Pienintä kasvu oli n suuralueella, 43 prosenttia. Kuvio 3. Yksinasuvien alle vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Aviapoliksen suuralueella oli myös vuotiaiden yksinasuvien tulotaso suuralueista korkein. Matalin se oli n suuralueella, jossa asuvien käytettävissä olevat mediaanitulot olivat 82 prosenttia Aviapoliksen suuralueella asuvien mediaanituloista. Vuonna 2 prosenttiluku oli 87 eli tässäkin ikäryhmässä tuloerot suuralueiden välillä olivat kasvaneet. Paras tulokehitys oli Aviapoliksen suuralueella asuvilla, kun hitaimmin mediaanitulot olivat kohonneet n suuralueella asuvilla vuotiailla.

4 Tilastokatsaus 4:216 4 Kuvio 4. Yksinasuvien alle vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Vanhimmassa ikäryhmässä, 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla, mediaanitulot olivat ikäryhmistä toiseksi alhaisimmat. Aviapoliksen suuralueella ne olivat tässäkin ikäryhmässä korkeimmat. Alhaisimman tulotason suuralueella mediaanitulo oli 88 prosenttia Aviapoliksen suuralueen mediaanituloista. Vuonna 2 suhdeluku oli 92 eli tuloerot suuralueiden välillä olivat kasvaneet. Kuvio 4. Yksinasuvien alle 65+-vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Pienituloisten yksinasuvien asuntokuntien määrät ja osuudet Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 6 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Vantaalla oli vuonna 213 kaikkiaan pienituloista asuntokuntaa eli 11 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista oli pienituloisia. Pienituloisia yksinasuvien asuntokuntia oli 6 4, mikä oli vajaa 17 prosenttia kaikista yksinasuvista. Kaikista pienituloisista asuntokunnista yksinasuvien osuus oli 58 prosenttia.

5 Tilastokatsaus 4:216 5 Vuonna 2 Vantaalla oli pienituloisia asuntokuntia (7,6 kaikista asuntokunnista), joista yksinasuvia oli 3 84 eli vajaa 66 prosenttia. Pienituloisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli kohonnut vuodesta 2 vuoteen 213 yli kolmella prosenttiyksiköllä. Nopeinta kasvu oli 2-luvun alkupuolella. 21-luvulla pientuloisten asuntokuntien määrä on hieman vähentynyt. Taulukko 1. Pienituloiset asuntokunnat sekä yksinasuvat pienituloiset asuntokunnat Vantaalla vuosina 2 ja Muutos 2-5 Muutos 25-1 Muutos lkm lkm lkm lkm lkm lkm Asuntokuntia yhteensä, lkm , , ,7 niistä pienituloisia, lkm , , ,2 niistä pienituloisia, 7,6 12,6 11, Yksinasuvia asuntokuntia, lkm , , ,9 osuus kaikista asuntokunnista, 33,6 36,8 38,1 Yksinasuvista pienituloisia, lkm , , ,5 Yksinasuvista pienituloisia, 14,8 17,9 16,6 Pienituloisista yksinasuvia, 65,8 52, 57,8 Yksinasuvat asuntokunnat ovat useammin pienituloisia kuin asuntokunnat yleensä: noin joka kuudes yksinasuva laskettiin pientuloiseksi vuonna 213. Osuus on hieman pienentynyt 21-luvulla. Pienituloiset eri ikäryhmissä ja eri suuralueilla Alle 25-vuotiaita yksinasuvia pientuloisia oli Vantaalla 1 19 vuonna 213. Heidän osuutensa samanikäisistä yksinasuvista oli 39 prosenttia. Osuus oli yli 4 prosenttia vielä vuonna 21. Vuosituhannen alussa pienituloisia alle 25-vuotiaista yksinasuvista oli 36 prosenttia vuotiaita yksinasuvia pientuloisia oli Vantaalla 1 33 vuonna 213. Heidän osuutensa samanikäisistä yksinasuvista oli 16 prosenttia. Osuus oli 17 prosenttia vuonna 21. Vuosituhannen alussa pienituloisia vuotiaista yksinasuvista oli 12 prosenttia vuotiaita yksinasuvia pientuloisia oli Vantaalla 2 32 vuonna 213. Heidän osuutensa samanikäisistä yksinasuvista oli vajaa 14 prosenttia. Osuus oli 15 prosenttia vuonna 21. Vuosituhannen alussa pienituloisia vuotiaista yksinasuvista oli alle 11 prosenttia. Vähintään 65 vuotta täyttäneitä yksinasuvia pientuloisia oli Vantaalla vuonna 213. Heidän osuutensa samanikäisistä yksinasuvista oli runsas 15 prosenttia. Osuus oli 2 prosenttia vuonna 21. Vuosituhannen alussa pienituloisia vuotiaista yksinasuvista oli alle 19 prosenttia. Ikäryhmittäiset ja suuralueittaiset kuviot yksinasuvien pienituloisten osuudesta ovat seuraavalla sivulla. n ja n suuralueilla alle 25-vuotiaiden yksinasuvien pienituloisten osuudet kaikista samanikäisista yksinasuvista ovat olleet koko tarkastelujakson ajan yli 4 prosenttia. ssa näin oli vuosina 25 ja 21, ssa vain vuonna 25, ssä vuonna 2 ja Myyrmäessä vuonna 21. Aviapoliksessa osuus on ollut alle 3 prosenttia kaikkina tarkasteluvuosina vuotiailla pientuloisten osuus kohosi yli 2 prosentin ssä, ssa ja ssa vuosina 21 ja 213, ssä vuonna 213. Aviapoliksessa osuus ei ole kohonnut yli 1 prosentin yhtenäkään vuonna vuotiailla osuus on pysynyt kaikilla suuralueilla alle 2 prosentin, Aviapoliksessa alle 1 prosentin. Vähintään 65 vuotta täyttäneillä Myyrmäessä ja ssa osuus on ollut kaikkina vuosina alle 2 prosenttia. ssä 2 prosentin raja ylittyi vain vuonna 21, Aviapoliksessa 2 ja 25, ssä kaikkina vuosina, ssa ja ssa vain vuosina 25 ja 21.

6 Tilastokatsaus 4:216 6 Kuviot Yksinasuvien pientuloisten osuudet eri ikäryhmissä Vantaan suuralueilla Koko kaupunki Myyrmäen suuralue n suuralue Aviapoliksen suuralue n suuralue n suuralue n suuralue n suuralue

7 Tilastokatsaus 4:216 7 Pienituloisten yksinasuvien käytettävissä olevat rahatulot Pienituloisten yksinasuvien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 12 4 euroa vuodessa vuonna 213. Kaikilla pienituloisilla asuntokunnilla arvo oli hieman pienempi, euroa. Pienituloisilla yksinasuvilla mediaanitulo oli vuodesta 2 kasvanut hivenen enemmän kuin kaikilla pienituloisilla asuntokunnilla. Kaikista pienituloisista asuntokunnista keskimäärin pienin mediaanitulo oli Aviapoliksen suuralueella asuvilla, suurin n suuralueella asuvilla. Vuoteen 2 verrattuna paras tulokehitys oli ssa (+62 ) ja suuralueista huonoin ssä (+57 ). Pienituloisilla yksinasuvilla muutokset noudattivat em. trendiä. Kun pienituloisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaania tarkastellaan yksinasuvien eri ikäryhmissä, suuralueittaisia eroja löytyy. Alle 25-vuotiaiden yksinasuvien pienituloisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 1 1 euroa vuonna 213. Suuralueista alhaisin mediaanitulo oli ssa (9 92 euroa) ja ssä (9 93 euroa) asuvilla ja korkein Myyrmäessä ja ssä asuvilla, kummassakin euroa vuotiailla pienin mediaanitulo oli n pienituloisilla yksinasuvilla, 9 96 euroa, ja suurin, euroa, Aviapoliksessa asuvilla vuotiailla korkein mediaanitulo oli ssa asuvilla, 12 3 euroa, ja matalin ssä asuvilla, euroa. Vanhimmassa ikäryhmässä pienituloisten yksinasuvien mediaanitulo oli ylipäätään kaikista korkein. Suuralueista mediaanitulo oli ssa korkein, euroa, ja ssä matalin, euroa.

8 Tilastokatsaus 4:216 8 Vantaa, naapurit ja koko maa vuonna 213 Vantaalla yksinasuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on pääkaupunkiseudun kunnista Espoon jälkeen pienin, mutta suurempi kuin seudun kehyskunnissa, KUUMA-kunnissa. Pienituloisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 213 KUUMA-kunnissa ja Espoossa hieman pienempi kuin Vantaalla. Yksinasuvia pienituloisia oli Vantaalla vertailualueisiin nähden vähiten, samoin pienituloisista yksinasuvia oli vähiten. Käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli suurempi kuin Helsingissä ja koko maassa. Yksinasuvilla samainen indikaattori oli Espoon jälkeen vertailualueista suurin. Yksinasuvien alle 25-vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani oli KUUMA-kunnissa selvästi suurempi ja koko maassa selvästi pienempi kuin muilla vertailualueilla vuotiailla tulojen mediaani oli koko maassa ja myös Helsingissä muita pienempi vuotiaissa espoolaisten mediaanitulot olivat muita korkeammat ja koko maassa selvästi alemmat. Yksinasuvilla pienituloisilla vantaalaisilla oli kaikissa ikäryhmissä mediaanitulo suurempi kuin Espoossa, Helsingissä ja koko maassa. Alle 25- ja vähintään 65-vuotiailla käytettävissä olevien tulojen mediaani oli myös korkeampi kuin KUUMA-kuntien vastaavanikäisillä pienituloisilla. Katso taulukko seuraavalla sivulla. Taulukko 2. Tietoja Vantaan, Espoon, Helsingin, KUUMA-kuntien ja koko maan yksinasuvista, pienituloisista ja heidän mediaanituloistaan vuodelta 213 Vantaa Espoo Helsinki KUUMA Suomi Yksinasuvien asuntokuntien osuus kaikista 38,1 35,6 48,6 34,2 41,7 Pienituloisten asuntokuntien osuus kaikista 11, 1,9 14,9 1,7 18, Yksinasuvien pienituloisten osuus yksinasuvista 16,6 17,8 2,2 2,9 3,4 Pienituloisista yksinasuvia, 57,8 57,9 65,8 66,5 7,4 Käytettävissä olevien tulojen mediaani 1), kaikki Käytettävissä olevien tulojen mediaani, yksinasuvat Y k s i n a s u v a t Käytettävissä olevat tulojen mediaani, alle 25v Käytettävissä olevat tulojen mediaani, 25-34v Käytettävissä olevat tulojen mediaani, 35-64v Käytettävissä olevat tulojen mediaani, 65+v Y k s i n a s u v a t p i e n i t u l o i s e t Käytettävissä olevat tulojen mediaani, alle 25v Käytettävissä olevat tulojen mediaani, 25-34v Käytettävissä olevat tulojen mediaani, 35-64v Käytettävissä olevat tulojen mediaani, 65+v ) käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Lähde: Tilastokeskus Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (9) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B6:216