Tilastokatsaus 14:2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus 14:2014"

Transkriptio

1 Vantaa Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai pääomatuloja vuoden 2013 aikana. Tulonsaajien lukumäärä kasvoi 2 264:llä (1,3 %) edellisestä vuodesta. Vantaalaisista naisista tuloja oli 82 prosentilla ja miehistä 84 prosentilla. Veronalaisia tuloja oli tulonsaajista henkilöllä. Tulonsaajista oli ansiotuloja saaneita ja pääomatuloja saaneita vantaalaista. Pelkästään pääomatuloja oli vantaalaisella. Edellisestä vuodesta ansiotuloja saaneiden määrä kasvoi 2 562:lla ja pääomatulonsaajien määrä 2 390:llä. Tulonsaajista naisten osuus oli 50,3 prosenttia. Vuonna 2013 keskimääräiset valtioveronalaiset ansiotulot tulonsaajaa kohden olivat euroa ja pääomatulot euroa vuodessa. Naisilla keskimääräiset ansiotulot olivat euroa vuodessa, miehillä selvästi suuremmat, euroa. Naisten keskimääräiset ansiotulot olivat vuoteen 2012 verrattuna kasvaneet 395 eurolla, miehillä vähemmän, 310 eurolla. Pääomatuloissa ero sukupuolten välillä vuonna 2012 oli suhteellisesti suurempi: naisilla keskimääräiset pääomatulot olivat euroa ja miehillä liki kolme kertaa suuremmat, euroa vuodessa. Keskimääräinen ansiotulon muutos tulonsaajaa kohden vuoteen 2012 verrattuna oli 365 euroa (+1,2 %) ja pääomatulon muutos 85 euroa (+3,4 %). Taulukko 1. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä tulolajin ja valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuosina sekä muutos tuloluokissa Tuloluokka, /v A n s i o t u l o n s a a j i a P ä ä o m a t u l o n s a a j i a 2 Muutos (%) lkm lkm Ansio Pääoma ,6-9, ,2-6, ,3-11, ,0-0, ,2-0, ,4 1, ,3 16, ,1 26, ,8 32, ,0 29, ,8 42, ,6 37,5 Yhteensä/muutos ,7 5,7 Useammalla kuin joka toisella oli ansiotuloja vähintään euroa vuodessa ja useammalla kuin joka kymmenennellä vähintään euroa vuodessa Keskimääräisten ansiotulojen määrä on viime vuosina kasvanut pääosin yleisen ansiotason, osin myös tulonsaajajoukon rakenteen muututtua. Suurin määrällinen tulonsaajien lisäys neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut euroa vuodessa ansaitsevien tuloluokassa. Vähintään euroa vuodessa ansiotuloja saaneiden määrä ja heidän osuutensa kaikista ansiotuloja saaneista ovat myös kasvaneet. Vähintään euron vuosituloihin päässeiden ansiotulonsaajien määrä kasvoi jälleen vuoden 2013 aikana, mutta jäi vielä pienemmäksi kuin mitä se oli kaksi vuotta aiemmin. Alle euron vuosittaisiin ansiotuloihin jääneiden määrä kasvoi kuudenneksella vuoden 2013 aikana. Naispuolisista ansiotulonsaajista kuului suurin joukko euroa vuodessa ansainneisiin, miehistä euroa vuodessa ansainneisiin. Vähintään euron vuosituloihin päässeistä lähes kolme neljästä oli miehiä. 1 Lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta Näissä luvuissa ovat mukana kaikki pääomatuloja saaneet. Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli vuonna 2013 kuitenkin vain alle puolet pääomatuloja saaneista eli vantaalaista. Heidän verotettava pääomatulonsa oli saajaa kohden euroa. Vuotta aiemmin verotettavia pääomatuloja saaneita oli enemmän ja heidän keskimääräiset pääomatulonsa olivat euroa vuodessa. Tässä katsauksessa keskitytään jatkossa pääomatuloista puhuttaessa veronalaisiin pääomatuloihin ja niiden saajiin.

2 2 Kuviot 1. ja 2. Vantaalaiset ansiotulonsaajat (valtionverotus) sukupuolen mukaan tuloluokittain vuonna 2013 (vasemmanpuolinen) ja vantaalaiset ansiotulonsaajat (valtionverotus) tuloluokan mukaan vuosina 2009 ja 2013 (oikeanpuolinen) tulonsaajia tulot tuhatta euroa vuodessa tulonsaajia tulot tuhatta euroa vuodessa naiset miehet Vuonna 2013 veronalaisia pääomatuloja oli 28 prosentilla kaikista tulonsaajista. Heitä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Veronalaisten pääomatulonsaajien osuus tulonsaajista kasvaa vuositulojen kasvaessa: alle euron vuositulot saaneista 16 prosentilla oli veronalaisia pääomatuloja, mutta vähintään euron vuosituloihin päässeistä pääomatuloja oli 80 prosentilla tulonsaajista. Useampi kuin joka neljäs veronalaisia pääomatuloa saanut kuului euroa vuodessa ansainneiden tuloluokkaan. Vajaalla 10 prosentilla oli veronalaisia pääomatuloja vähintään euroa vuodessa. Vuonna 2013 naispuolisista tulonsaajista 27 prosenttia sai veronalaisia pääomatuloja, kun miehistä veronalaisia pääomatuloja oli 30 prosentilla tulonsaajista. Tuloluokittain sukupuolten välinen ero pääomatuloa saaneilla oli samanlainen kuin tulonsaajilla ylipäätään: miesten osuus pääomatulonsaajista oli 73 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä ja yli 83 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä. Viime vuosina eläkeläisillä on ollut paras ansiotulokehitys Veronalaisten ansiotulonsaajien 3 määrä on kasvanut yhden kahden prosentin vuosivauhtia. Ansiotuloa saavien palkansaajien määrä väheni vuonna 2013, kun muissa tulonsaajaryhmissä määrät kasvoivat. Viiden viime vuoden aikana palkansaajien määrä on kasvanut vajaalla 4 prosentilla. Vuonna 2013 suurin kasvu oli ansiotuloja saaneilla eläkeläisillä, joiden määrä kasvoi lähes henkilöllä (10,6 %). Edellisinä vuosina ansiotuloja saaneiden eläkeläisten määrän kasvu on vaihdellut kolmen prosentin molemmin puolin ja viiden viime vuoden kasvuksi on kertynyt 21 prosenttia. Elinkeinonharjoittajien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Kaikkiaan kasvu viiden viime vuoden aikana on ollut runsas 11 prosenttia. Vuonna 2013 kasvua oli vajaa kaksi prosenttia. Maatilanharjoittajienkin määrä on kasvanut vuosittain, vuonna 2013 kasvua oli kolme prosenttia. Keskimäärin suurimmat ansiotulot vuonna 2013 oli maatilataloudenharjoittajilla, euroa vuodessa. Ansiotuloja saaneita maatilataloudenharjoittajia oli Vantaalla tuolloin henkilöä. Vuoteen 2012 verrattuna heidän keskimääräiset ansiotulonsa olivat vajaa 2 prosenttia ja vuoteen 2009 verrattuna 12 prosenttia suuremmat. Palkansaajien keskimääräiset ansiotulot olivat edelliseen vuoteen (2012) verrattuna keskimäärin alle 2 prosenttia ja vuoteen 2009 verrattuna yli 9 prosenttia suuremmat. Palkansaajien ansiotulot kasvoivat vuonna 2013 vähemmän kuin edellisen vuoden aikana. Elinkeinonharjoittajien ansiotulot tulonsaajaa kohden kasvoivat vuoteen 2012 nähden vain puolella prosentilla. Vuoteen 2009 verrattuna kasvua on ollut lähes 12 prosenttia. Eläkeläisten ansiotulot kasvoivat vuonna 2013 selvästi muita enemmän, kasvua oli 6,5 prosenttia. Vuoteen 2009 verrattuna heidän tulokehityksensä on ollut paras, kasvua on ollut neljän viime vuoden aikana yli 17 prosenttia. Pääomatulonsaajien keskimääräiset tulot kasvoivat vuonna 2013 eläkeläisillä yli kolmanneksella. Palkansaajilla kasvua oli lähes 7 prosenttia ja muilla tulonsaajaryhmillä vähemmän. Vuonna 2013 ylivoimaisesti suurimmat pääomatulot olivat maatilataloudenharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa. Eläkeläisillä keskimääräiset pääomatulot olivat pienimmät, euroa vuodessa. 3 Tästä eteenpäin kyse on valtionveronalaisista tulonsaajista ja tuloista (ansio- ja pääomatulot).

3 3 Taulukko 2. Keskimääräiset veronalaiset ansiotulot ( ) vuodessa vuosina ja veronalaiset pääomatulot ( ) vuodessa eri tulonsaajaryhmissä vuosina Vuosi Yhteensä Palkansaajat Maatilataloudenharjoittajat Elinkeinonharjoittajat Eläkeläiset Muut Kuolinpesät Ansiotulonsaajat muutos (%) ,2 1,6 1,6 0,5 6,5-25,9-15, ,6 9,3 11,9 11,6 17,2-16,7-4,1 palkkatulot sosiaalietuudet Pääomatulonsaajat muutos (%) ,9 6,3 4,7 1,9 35,1-21,1-19, ,7 8,9 5,5 9,4 37,3 10,8-25,3 Veronalaiset tulot kasvoivat vajaalla kolmella prosentilla vuonna 2013 Vantaalaisilla oli veronalaisia tuloja vuonna 2013 kaikkiaan 5,27 miljardia euroa, mikä on 145 miljoonaa euroa (2,8 %) enemmän kuin vuonna Ansiotuloja näistä tuloista oli 96,6 prosenttia (96,6 % vuonna 2012) ja pääomatuloja 3,4 prosenttia (3,4 %). Pääomatuloja kertyi vuonna 2013 yli 180 miljoonaa euroa, mikä on 7 miljoonaa euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna Veronalaisten ansiotulojen lisäys vuonna 2013 oli 1,2 prosenttia tulonsaajaa kohden, kun taas pääomatulot lisääntyivät 6,9 prosenttia Vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista sai veronalaisia pääomatuloja. Veronalaisten pääomatulonsaajien määrä on vakiintunut vajaaseen vantaalaiseen viime vuosien aikana. Vuonna 2013 määrä kuitenkin väheni henkilöllä. Veronalaisia ansiotuloja saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2013 lisäys oli henkilöä. Veronalaisia ansiotuloja saaneita oli tuolloin henkilöä. Työsuhdeoptioita sai 425 vantaalaista, mikä on 186 enemmän kuin vuonna Vuonna 2007 työsuhdeoptioita saaneiden määrä oli 800 ja vuonna 2008 vielä 450. Vuonna 2013 saajaa kohden lasketun option suuruus oli euroa suurempi kuin vuonna Sosiaalietuuksien saajien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2010 heitä oli , mutta vuonna 2013 jo eli 6 prosenttia enemmän. Vuoden 2013 aikana kasvua oli henkilöä. Saajaa kohden lasketun keskimääräisen sosiaalietuuden määrä oli vuonna 2013 vajaa 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vantaalaisista sai eläketuloja henkilöä vuonna 2013, mikä on henkilöä (2,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen eläketulo saajaa kohden kasvoi vuoden aikana vajaalla 4 prosentilla. 4 Veronalaisia pääomatuloja ei ole tilastoitu käytössä olevassa tilastossa erikseen kuin vuodesta 2010 lähtien.

4 4 Taulukko 3. Vantaalaisten tulot, tulojen rakenne ja määrä vuosina Tulolaji Tulojen määrä (1 000 ) Tulot keskimäärin/tulonsaaja, Muutos % Ansiotulot yhteensä (valtionveronalaiset) ,0 Palkkatulot ,3 Palkka päätoimesta ,9 Työsuhdeoptiot ,6 Sosiaalietuudet, joista ,0 Eläketulot ,7 Päivä- ja äitiysrahat ,0 Työttömyysturvaetuudet ,9 Lapsen kotihoidon tuki ,5 Opintoraha ,1 Pääomatulot yhteensä ,7 (valtionveronalaiset) Osinkotulot ,4 Vuokratulot ,9 Luovutusvoitot ,7 Veronalaiset tulot yhteensä ,2 Työttömyysturvaetuuksien saajien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2013, heitä oli tuolloin , mikä on yli (14 %) enemmän kuin vuonna Keskimääräisen työttömyysturvaetuudenkin suuruus (6 990 ) oli vuonna 2013 lähes 7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Lapsen kotihoidontukea sai vantaalaista vuonna 2013, mikä on 220 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuen keskimääräinen euromäärä saajaa kohden oli sen sijaan 7 prosenttia (220 euroa) pienempi kuin vuotta aiemmin. Naisia etuuden saajista oli 93 prosenttia. Opintorahaa sai vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista. Opintorahaa saavien määrä on kasvanut nopeasti henkilön vuosivauhtia, mutta viime vuosina kasvu on hiipunut. Vuonna 2013 saajia oli nelisenkymmentä enemmän kuin vuotta aiemmin. Opintorahan suuruus saajaa kohden oli keskimäärin euroa, 10 euroa pienempi kuin vuonna Vuonna 2013 kaikkiaan 425 vantaalaista sai tuloja työsuhdeoptioista, yhteensä noin 8,7 miljoonan euron verran. Optiovoittoja saaneista 80 prosentilla vuositulot olivat vähintään euroa, 37 prosentilla vähintään euroa ja 17 prosentilla tulot olivat yli euroa vuodessa. Keskimääräisen optiovoiton suuruus oli euroa saajaa kohden. Naisia työsuhdeoptioita saaneista oli 21 prosenttia ja heidän osuutensa työsuhdeoptioiden kokonaissummasta oli 6 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksien saajista vähintään euron vuosituloihin päässeitä oli 2 prosenttia, kun 33 prosentilla vuositulot olivat enintään euroa. Työttömyysturvaetuuksien saajista 49 prosenttia oli naisia. Eläketuloja saaneista 5 prosentilla eläketulojen suuruus oli yli euroa ja heistä oli miehiä 74 prosenttia. Vajaalla 11 prosentilla eläketulot olivat enintään euroa ja heistä oli miehiä 44 prosenttia. 34 prosentilla eläketulot olivat euroa ja heistä miesten osuus oli 30 prosenttia. Naisten vuosieläketulot olivat keskimäärin euroa, miesten euroa. Naisia eläketuloja saaneista oli 56 prosenttia. Luovutusvoittoa, so. kiinteistöjen sekä arvopapereiden, esim. asunto-osakkeiden ja pörssiosakkeiden ja muun irtaimen omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta syntyvää voittoa, sai vantaalaista kaikkiaan 101,1 miljoonaa euroa vuonna Heistä 59 prosenttia oli miehiä. Kaikkiaan luovutusvoittoa saaneita oli nyt vähemmän kuin vuonna 2012, mutta luovutusvoittojen kokonaismäärä oli lähes 12 miljoonaa euroa suurempi. Miesten saama keskimääräinen luovutusvoiton määrä oli euroa ja naisten euroa. Vuoden aikana miesten keskimääräisen luovutusvoiton suuruus oli kasvanut 850 eurolla ja naisten 130 eurolla. Vuokratuloa sai vantaalaista, joista 52 prosenttia oli miehiä. Keskimääräisen vuokratulon suuruus saajaa kohden oli euroa, naisilla euroa ja miehillä euroa. Vuokratuloa sai nyt 285 henkilöä useampi kuin vuonna 2012.

5 5 Vähennykset Vantaalla ansiotuloista tehtävät vähennykset kunnallisverotuksessa vuonna 2013 olivat 1,7 prosenttia (14,6 miljoonaa euroa) suuremmat kuin vuonna Vähennysten saajien määrä kasvoi 1,4 prosentilla. Edellisenä vuonna (2012) vähennysten määrä kasvoi vajaalla 9 prosentilla (70 miljoonalla eurolla) ja niiden saajien määrä 2 prosentilla. Vuonna 2012 vantaalaisten verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa oli miljoonaa euroa ja se kasvoi 123 miljoonalla eurolla vuodesta 2012 (3,0 %). Vuonna 2012 kasvu oli ollut 163 miljoonaa euroa (4,2 %). Ansiotuloista tehtävät vähennykset valtionverotuksessa kasvoivat vuonna 2013 lähes 7 prosentilla eli 46,4 miljoonalla eurolla. Vähennysten saajien määrä kasvoi vajaalla prosentilla. Edellisenä vuonna vähennysten määrä kasvoi yli 8 prosentilla eli 50,9 miljoonalla eurolla ja vähennysten saajien määrä lähes 2 prosentilla. Vantaalaisten verotettava ansiotulo valtionverotuksessa kasvoi yli 2 prosentilla (92 miljoonalla eurolla) vuonna Edellisenä vuonna kasvu oli 182 miljoonaa euroa. Taulukko 4. Eräitä vähennyksiä tuloista kunnallis- (kv) ja valtionverotuksessa (vv) vuosina Tulo- ja vähennystyyppi Vähennysten määrä (1 000 ) Vähennykset keskimäärin saajaa kohden, euroa Muutos 12 13, /t.saaja Vähennykset ansiotulosta Vähennykset yhteensä vv ,9 Vähennykset yhteensä kv ,4 Vähennykset ansiotuloista kv. ja vv ,4 Eläkevakuutusten maksuvähennys ,5 Vähennykset ansiotulosta vain vv ,1 Vähennykset ansiotulosta vain kv ,3 Eläketulovähennys kv ,9 Perusvähennys kv ,6 Ansiotulovähennys kv ,8 Vähennykset ja alijäämäpotentiaali Vähennykset pääomatulosta ,0 Korot yhteensä ,6 Alijäämä yhteensä ,1 Vähennykset ansiotuloverosta Alijäämähyvitys ,3 Vähennykset verosta Invalidivähennys ,0 Elatusvelvollisvähennys ,0 Kotitalousvähennys ,3 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys ,2 Vantaalaisten veronmaksajien vähennykset pääomatuloista vähenivät 22,7 miljoonalla eurolla (-25 %) vuodesta 2012 vuoteen 2013, mutta vähennysten saajien määrä kasvoi 1 300:lla (2 %). Vähennyksiä sai nyt vantaalaista. Keskimääräinen pääomatuloista tehty vähennys oli 940 euroa, mikä on 330 euroa pienempi kuin vuonna Keskimäärin suurimmat pääomatuloista tehtävät vähennykset olivat maatilatalouden harjoittajilla (1 615 ) ja elinkeinonharjoittajilla (1 330 ) ja pienimmät eläkeläisillä (540 ). Kotitalousvähennyksen sai vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista veronmaksajaa, noin 850 enemmän kuin vuonna Keskimääräisen vähennyksen suuruus oli 880 euroa, mikä on 25 euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Lähes 30 prosenttia vähennyksen saajista oli eläkeläisiä, joilla keskimääräisen vähennyksen suuruus oli kuitenkin noin 100 euroa pienempi kuin muilla tulonsaajaryhmillä. Korkovähennysten saajien joukko kasvoi vuoden 2013 aikana vajaalla 500:llä, mutta korkovähennysten kokonaiseuromäärä väheni 23 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korkovähennys saajaa kohden oli vuonna 2013 noin 370 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurimmat korkomenot olivat elinkeinoharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa, ja pienimmät eläkeläisillä, 570 euroa vuodessa. Asuntolainan korkoja ilmoitti vantaalaista, mikä on 640 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ensiasunnon lainan korkoja oli vantaalaisella keskimäärin euroa. Määrä oli 400 euroa pienempi kuin vuonna Tuolloin ensiasunnon lainan korkoja ilmoittaneita oli 830 henkilöä enemmän kuin vuonna Asuntolainan keskimääräiset vuosittaiset korkomenot olivat elinkeinonharjoittajilla suuremmat kuin muilla tulonsaajaryhmillä ja eläkeläisillä pienimmät.

6 6 Valtionverotuksessa ansiotuloista tehtävä vähennysten euromäärä kokonaisuudessaan lisääntyi kaikilla tulonsaajaryhmillä. Eläkeläisillä keskimääräinen vähennysten lisäys oli 690 euroa vuoteen 2012 verrattuna. Muilla lisäys vaihteli palkansaajien 40 ja maatilatalouden harjoittajien 410 euron välillä. Kunnallisverotuksessa vähennysten keskimääräinen koko kasvoi vain muutamalla kymmenellä eurolla muilla paitsi maatilatalouden harjoittajilla, joilla se väheni parilla kymmenellä eurolla. Vähennysten saajien kokonaismäärä kunnallisverotuksessa kasvoi henkilöllä. Verot 1. Valtionverotus Vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista maksoi tuloveroa ansiotuloista valtionverotuksessa, yhteensä yli 270 miljoonan euron verran 5. Maksajien määrä kasvoi 2 010:llä ja maksetun tuloveron määrä 17,9 miljoonalla eurolla. Naisten osuus ansiotulosta maksetusta tuloverosta oli 80 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia. Tuloveroa maksaneita naisia oli kuitenkin eli 42 prosenttia. Valtion tuloveroa ansiotuloista maksavien osuus kaikista tulonsaajista oli 45 prosenttia (44 % vuonna 2012 ja 46 % vuonna 2011). Naisilla osuus oli 37 prosenttia ja miehillä 53 prosenttia. Maksetun tuloveron määrä oli keskimäärin euroa (naiset euroa ja miehet euroa) maksajaa kohden. Vuotta aiemmin (2012) veron suuruus oli naisilla keskimäärin 225 ja miehillä 100 euroa pienempi. Vuonna 2013 maksetusta tuloverosta koottiin valtiolle vajaa 78 prosenttia palkansaajilta, lähes 13 prosenttia eläkeläisiltä, 5 prosenttia elinkeinonharjoittajilta ja 3 prosenttia maatilataloudenharjoittajilta. Palkansaajien vuonna 2013 ansiotuloista maksama tulovero valtiolle oli keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajien euroa, elinkeinonharjoittajien ja eläkeläisten euroa. Verrattuna vuonna 2012 valtiolle maksettuihin tuloveroihin, verojen määrä keskimäärin maksajaa kohden kasvoi elinkeinonharjoittajilla 205, eläkeläisillä 460, maatilataloudenharjoittajilla 370 ja palkansaajilla 140 eurolla. Pääomatuloista valtion tuloveroa maksaneiden määrä lisääntyi Vantaalla 505:llä vuodesta 2012 ja heidän maksamansa pääomatuloveromäärä kasvoi 2,6 miljoonalla eurolla (6 %). Valtiolle kertyi Vantaalta pääomatuloista tuloveroa kaikkiaan 48 miljoonaa euroa yhteensä vantaalaiselta. Keskimääräinen pääomatuloista valtiolle maksettu tulovero oli suuruudeltaan euroa, mikä on 55 euroa enemmän kuin vuonna Pääomatuloista maksoi valtion tuloveroa naista ja miestä, naiset keskimäärin 905 euroa ja miehet euroa. Valtiolle vuonna 2013 maksetusta pääomatuloverosta palkansaajien osuus oli 48 prosenttia, maatilataloudenharjoittajien vajaa 3 prosenttia, elinkeinonharjoittajien vajaa 5 prosenttia ja eläkeläisten osuus 39 prosenttia. Vuonna 2013 maksettu keskimääräinen tulovero pääomatuloista oli palkansaajilla euroa, maatilataloudenharjoittajilla 3 490, elinkeinonharjoittajilla ja eläkeläisillä euroa. Vuoteen 2012 verrattuna pääomatuloista maksetun veron suuruus kasvoi selvästi eniten eläkeläisillä. Ansiotuloista Vantaalla maksetuista valtion tuloveroista kerättiin puolet henkilöiltä, joiden vuosiansiot olivat euroa ja vajaa neljännes euroa vuodessa ansainneilta. Pääomatuloista kertyneestä tuloverosta viidennes kertyi vähintään euroa ansainneilta. Heitä oli kaikista pääomatulosta veroa maksaneista kuitenkin vain 0,2 prosenttia. Ikäryhmistä lukumääräisesti eniten valtiolle tuloveroa ansiotuloista maksaneita oli vuotiaissa, jotka maksoivat myös euromääräisesti eniten veroa, keskimäärin euroa. Pääomatuloista tuloveroa valtiolle maksaneita oli eniten vuotiaissa, 24 prosenttia kaikista. Hieman vähemmän heitä oli vuotiaissa. Sen sijaan vuotiailta kertyi eniten pääomatuloista tuloveroa maksajaa kohden, keskimäärin euroa vuotiaat maksoivat tuloveroa pääomatuloistaan keskimäärin 70 euroa vähemmän. 2. Kunnallisverotus Vantaalaisille pantiin verovuodelta 2013 maksuun kunnallisveroa 772,2 miljoonaa euroa. Määrä on 25,1 miljoonaa euroa (3,4 %) enemmän kuin vuonna Veroa maksoi nyt kuntalaista eli lähes 72 prosenttia Vantaan asukkaista ja 88 prosenttia kaikista kaupungin tulonsaajista. Kunnallisveron maksajista 51 prosenttia oli naisia. Veronmaksajien kokonaismäärä lisääntyi vuoden 2013 aikana henkilöllä. Keskimääräinen kunnallisveron suuruus oli euroa. Maksettavan kunnallisveron määrä veronmaksajaa kohden suureni 85 eurolla (1,7 prosentilla) vuoteen 2012 verrattuna. Miehet maksoivat yli 56 prosenttia kunnallisverokertymästä. Miesten maksaman veron suuruus oli keskimäärin euroa ja naisten euroa. Kunnallisveroista palkansaajat maksoivat 76 prosenttia, eläkeläiset 17, elinkeinonharjoittajat 3 ja maatilataloudenharjoittajat 1,5 prosenttia. Palkansaajan maksaman keskimääräisen kunnallisveron suuruus oli euroa vuonna Maatilataloudenharjoittajat maksoivat kunnallisveroja enemmän, euroa, samoin elinkeinonharjoittajat, euroa. Eläkeläisillä maksetun keskimääräisen veron määrä oli euroa. Kaikilla tulonsaajaryhmillä maksetun kunnallisveron suuruus kasvoi. 5 Valtion tuloverosta vapautuivat vuonna 2013 henkilöt, joiden verotettava vuositulo jäi alle euron.

7 7 Vantaalle kunnallisveroa maksaneista 39 prosenttia ansaitsi vuodessa vähintään euroa. Heidän osuutensa kaupungin keräämästä verotulosta oli selvästi suurempi, yli 66 prosenttia. Vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli vajaa 13 prosenttia kunnallisveroa Vantaalle maksavista, mutta heidän osuutensa kunnallisverokertymästä oli yli 31 prosenttia. Enintään euron vuosituloihin päässeitä oli kunnallisveroa maksaneista vajaa 16 prosenttia, mutta kunnallisverokertymästä heidän osuutensa oli vajaa 3 prosenttia. Kunnallisveroa Vantaalle maksaneista miehistä vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli 49 prosenttia, naisista 29 prosenttia ja vähintään euroa ansainneita miehistä vajaa 19 prosenttia ja naisista vajaa 7 prosenttia. Alle euron vuosituloihin jäi naisista lähes 19 prosenttia ja miehistäkin yli 12 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kunnallisveroa Vantaalle maksaneita henkilöitä oli , ja vuotiaiden ikäryhmissä, kaikissa liki sama määrä ja jokaisessa lähes viidennes kaikista veroa maksaneista. Suurin kunnallisveromäärä maksajaa kohden, keskimäärin euroa, kertyi vuotiailta. Vantaalaisten vuosina maksamat valtion tuloverot ja kunnallisverot sekä niiden keskimääräinen suuruus maksajaa kohden on kuvattu katsauksen lopussa kuvioissa 4 ja Kirkollisverotus Kirkollisveroa vantaalaisista maksoi henkilöä. Maksajista 56 prosenttia oli naisia. Kirkollisveron maksajien määrä väheni edellisestä vuodesta 340 henkilöllä. Kirkollisveroa vantaalaiset maksoivat 27 miljoonaa euroa vuonna 2013, euroa enemmän vuonna Vuonna 2013 maksetun kirkollisveron suuruus oli maksajaa kohden keskimäärin 280 euroa. Edellisenä vuonna se oli 5 euroa vähemmän. Tulonsaajista kirkollisveroa maksaneita oli 56 prosenttia. Naispuolisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 61 prosenttia, miehistä 50 prosenttia. Alle 25-vuotiaista vantaalaisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 35 prosenttia (34 prosenttia vuonna 2012), kun vuotiaista tulonsaajista kirkollisveron maksajia oli 62 prosenttia (64 %), vuotiaista 70 prosenttia (70 %) ja 75 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 71 prosenttia (71 %). 4. Sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 53,6 miljoonaa euroa vuonna Keskimäärin maksun suuruus oli 360 euroa, mikä on 28 euroa (8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 28,8 miljoonaa euroa, keskimäärin 240 euroa maksajaa kohden, mikä on 23 euroa (9 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. 5. Verot ja maksut yhteensä Kaikkiaan vantaalaiset maksoivat erilaisia veroja ja maksuja vuonna 2013 yhteensä miljoonaa euroa, 67 miljoonaa (5,8 %) enemmän kuin vuonna Maksajia oli , saman verran kuin edellisenä vuonna. Maksajista naiset maksoivat veroja ja muita maksuja keskimäärin euroa ja miehet euroa. Palkansaajille kertyi erilaisia veroja ja maksuja maksajaa kohden keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajille euroa, elinkeinonharjoittajille euroa ja eläkeläisille euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verojen ja maksujen määrä maksajaa kohden kasvoi maatilataloudenharjoittajilla 2,8, elinkeinonharjoittajilla 1,7, palkansaajilla 4,4 ja eläkeläisillä 4,6 prosenttia. Vuonna 2013 kootuista veroista ja maksuista saatiin palkansaajilta 77 prosenttia, eläkeläisiltä 15 prosenttia, elinkeinonharjoittajilta vajaa 4 prosenttia ja maatilataloudenharjoittajilta vajaa 2 prosenttia. Vantaalaisista tulonsaajista 34 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja vähintään euroa vuonna Heidän osuutensa kaikista kootuista veroista ja maksuista oli yli kaksinkertainen, 75 prosenttia. Veroja ja maksuja maksaneista 43 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja enintään euroa. Heidän osuutensa kaikista veroista ja maksuista oli vain 10 prosenttia. Ikäryhmistä eniten veroja ja maksuja maksajaa kohden kertyi vuotiaille, keskimäärin euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Verojen osuus kaikista tuloista vuonna 2007 kohosi enimmillään 35 prosenttiin euroa vuodessa ansainneilla. Vuonna 2010 osuus oli suurimmillaan, yli 38 prosenttia, euron veronalaisiin vuosituloihin päässeillä. Enemmän kuin euron verotettaviin vuosituloihin päässeille "veroprosentti" oli alempi, vajaa 34 prosenttia eli kutakuinkin samansuuruinen osuus kuin vuodessa ansainneilla. Vuonna 2012 verojen ja maksujen keskimääräinen osuus veronalaisista tuloista pieneni kaikissa vähemmän kuin euroa vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Suurin osuus oli euroa vuodessa ansainneilla, joilla se oli 39 prosenttia. Enemmän kuin euroa vuodessa ansainneilla osuus oli edelleen pienempi, 35 prosenttia, mikä oli vain vähän enemmän kuin vuodessa ansainneilla. Vuonna 2013 verojen maksujen osuus veronalaisista tuloista kasvoi tulojen kasvaessa ollen korkeimmillaan, 39,9 prosenttia, euron tuloihin päässeillä. Yli euron verotettavat tulot hankkineilla osuus oli pienempi, 37,3 prosenttia.

8 8 Kuvio 3. Verojen ja maksujen osuus (%) veronalaisista tuloista tuloluokittain vuosina veronalaiset tulot (1 000 ) vuodessa ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 osuus veronalaisista tuloista, % Kuvio 4. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero vuosina euroa tulovero valtiolle kunnallisvero Kuvio 5. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero maksajaa kohden vuosina maksettu vero maksajaa kohden, euroa tulovero valtiolle kunnallisvero Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: ISSN X (painettu)

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. 2015 Taskutilasto VEROTUS SUOMESSA.Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2014

Veronalaiset tulot 2014 Tulot ja kulutus 2015 Veronalaiset tulot 2014 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,8 miljardia euroa vuonna 2014. Edellisvuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2012

Veronalaiset tulot 2012 Tulot ja kulutus 2013 Veronalaiset tulot 2012 Kunnallisveron osuus 64 prosenttia veroista Vuonna 2012 tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 26,8 miljardia euroa, mikä oli 2,1 prosenttia edellisvuotista

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2011

Veronalaiset tulot 2011 Tulot ja kulutus 2012 Veronalaiset tulot 2011 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 26,2 miljardia euroa vuonna 2011. Eniten maksettiin kunnallisveroa,

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2013

Veronalaiset tulot 2013 Tulot ja kulutus 2014 Veronalaiset tulot 2013 Yle-veroa maksoi neljä miljoonaa henkeä Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 28,7 miljardia euroa vuonna 2013. Edellisvuodesta verot kasvoivat

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2008

Veronalaiset tulot 2008 Tulot ja kulutus 2010 Veronalaiset tulot 2008 Pääomatulot pienenivät neljänneksen vuonna 2008 Tulonsaajat saivat vuonna 2008 veronalaisia tuloja yhteensä 110,5 miljardia euroa, mistä ansiotuloja oli 103,3

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2010

Veronalaiset tulot 2010 Tulot ja kulutus 2012 Veronalaiset tulot 2010 Kunnallisveron osuus välittömistä veroista kasvanut Tulonsaajat maksoivat vuonna 2010 välittömiä veroja ja maksuja yhteensä 25,3 miljardia euroa, mikä oli

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2009

Veronalaiset tulot 2009 Tulot ja kulutus 2011 Veronalaiset tulot 2009 Tuloverot pienenivät kuusi prosenttia vuonna 2009 Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 24,2 miljardia euroa, mikä oli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2004 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2004 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2004 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET SISÄLLYSLYETTELO 1. Yhteenveto tuloksista...3 2. Yrittäjän tulo- ja verotiedoista...4 3. Käytetty aineisto...4 4. Yrittäjien

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2007

Veronalaiset tulot 2007 Tulot ja kulutus 2009 Veronalaiset tulot 2007 Osingot ja luovutusvoitot kasvattivat pääomatuloja Yksityiset henkilöt saivat vuonna 2007 veronalaisia tuloja 106,6 miljardia euroa, seitsemän prosenttia edellisvuotista

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2009 Tiivistelmä Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuonna 2007 40.132

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2007

Veronalaiset tulot 2007 Tulot ja kulutus 2008 Veronalaiset tulot 2007 Osingot ja luovutusvoitot kasvattivat pääomatuloja Yksityiset henkilöt saivat vuonna 2007 veronalaisia tuloja 106,6 miljardia euroa, seitsemän prosenttia edellis-vuotista

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot

Yrittäjien tulot ja verot Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2008 verotietojen mukaan YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA ESIPUHE Yrittäjien saamista tuloista ja maksamista veroista käytävä keskustelu perustuu lähinnä yksittäistapauksiin. Tällöin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi ansiotulon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2013

Yrittäjien tulot ja verot 2013 Yrittäjien tulot ja verot 2013 1 Yrittäjien tulot ja verot 2013 vuoden 2011 tulo- ja verotiedoilla 2 Yrittäjien tulot ja verot 2013 SISÄLLYS ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 4 1. KÄYTETTY

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2015

Yrittäjien tulot ja verot 2015 Yrittäjien tulot ja verot 2015 1 Yrittäjien tulot ja verot 2015 vuoden 2013 tulo- ja verotiedoilla 2 Yrittäjien tulot ja verot 2015 SISÄLLYS YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2015... 3 ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot. vuoden 2010 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot. vuoden 2010 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2010 tulo- ja verotiedoilla ESIPUHE Verotus ja valtiontalouden tasapainottaminen ovat jälleen kerran keskeisiä puheenaiheita. Tässä yhteydessä myös yrittäjien verotus

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 12.5.2015 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Mikael Kirkko-Jaakkola TIIVISTELMÄ Selvityksessä tarkastellaan eläkkeensaajan verotuksen ja ostovoiman kehitystä 2000-luvulla painottaen päättyneellä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014

Yrittäjien tulot ja verot 2014 Yrittäjien tulot ja verot 2014 1 Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 2 Yrittäjien tulot ja verot 2014 SISÄLLYS ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 4 1. KÄYTETTY

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2008

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2008 ilastoja elsingin kaupungin tietokeskus Yksityishenkilöiden tulot ja verot elsingissä keskitulot 3 3 euroa ääomatulot laskivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 66 euroa tulonsaajaa kohti

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot. vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot. vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla ESIPUHE Verotus ja valtiontalouden tasapainottaminen ovat tulevien eduskuntavaalien keskeisimpiä puheenaiheita. Tässä yhteydessä myös yrittäjien

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

VATT Muistiot 41. Eläkeläisten työnteon taloudelliset kannustimet. Tuomas Matikka VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT

VATT Muistiot 41. Eläkeläisten työnteon taloudelliset kannustimet. Tuomas Matikka VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT VATT Muistiot 41 Eläkeläisten työnteon taloudelliset kannustimet Tuomas Matikka VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT VATT MUISTIOT 41 Eläkeläisten työnteon taloudelliset kannustimet Tuomas Matikka

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Eläkkeet, verot ja ostovoima

Eläkkeet, verot ja ostovoima 58 15.6.2010 Eläkkeet, verot ja ostovoima Esimerkkilaskelmia eläketulon verotuksesta ja nettoeläkkeen ostovoimasta 2000-luvulla Mikael Kirkko-Jaakkola 2008 2009 2010* TIIVISTELMÄ Selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI. (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen)

LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI. (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen) 69 LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen) 70 LAPSEN ELATUKSEN TARVE LIITE 1 LAPSEN NIMI: Yleiset kustannukset (2.2) Erityiset kustannukset (

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Henkilövalmisaineistomoduulit: tulotiedot, kokonaisaineisto

Henkilövalmisaineistomoduulit: tulotiedot, kokonaisaineisto Aineistokuvaus Henkilövalmisaineistomoduulit: tulotiedot, kokonaisaineisto Sisältökuvaus Aihealue Asiasanat Kohdejoukko Lähdeaineisto Tulostusaika 17.09.2015 / 14:03:31 Muuttujia 29 Muuttujaluettelo vuosi

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

HE 31/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta

HE 31/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2016 tuloveroasteikkolaki.

Lisätiedot

julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma

julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma Jaana Määttälä julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma 6 SPEK tutkii Jaana Määttälä julkiset Turvallisuuspalvelut 6 ja tuloverotus SPEK tutkii Veronmaksajan näkökulma Painotalo

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

1.1 Suhteisjako 8. Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18. Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23

1.1 Suhteisjako 8. Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18. Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Suhteisjako 8 1.2 Valuutat 14 Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18 1.3 Verotus 21 Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23 Varallisuusvero

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Lisätiedot

Helsingin veropohja vuotaa. Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-473-860-6

Helsingin veropohja vuotaa. Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-473-860-6 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2007 3 HEIKKI HELIN Helsingin veropohja vuotaa Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-473-860-6 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin p. (09)

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 20 Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Olli Ropponen Muistiot 20 elokuu 2012 VATT MUISTIOT 20 Yrittäjän verotuksen arviointi

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2014

Velkaantumistilasto 2014 Tulot ja kulutus 2015 Velkaantumistilasto 2014 Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot