Tilastokatsaus 14:2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus 14:2014"

Transkriptio

1 Vantaa Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai pääomatuloja vuoden 2013 aikana. Tulonsaajien lukumäärä kasvoi 2 264:llä (1,3 %) edellisestä vuodesta. Vantaalaisista naisista tuloja oli 82 prosentilla ja miehistä 84 prosentilla. Veronalaisia tuloja oli tulonsaajista henkilöllä. Tulonsaajista oli ansiotuloja saaneita ja pääomatuloja saaneita vantaalaista. Pelkästään pääomatuloja oli vantaalaisella. Edellisestä vuodesta ansiotuloja saaneiden määrä kasvoi 2 562:lla ja pääomatulonsaajien määrä 2 390:llä. Tulonsaajista naisten osuus oli 50,3 prosenttia. Vuonna 2013 keskimääräiset valtioveronalaiset ansiotulot tulonsaajaa kohden olivat euroa ja pääomatulot euroa vuodessa. Naisilla keskimääräiset ansiotulot olivat euroa vuodessa, miehillä selvästi suuremmat, euroa. Naisten keskimääräiset ansiotulot olivat vuoteen 2012 verrattuna kasvaneet 395 eurolla, miehillä vähemmän, 310 eurolla. Pääomatuloissa ero sukupuolten välillä vuonna 2012 oli suhteellisesti suurempi: naisilla keskimääräiset pääomatulot olivat euroa ja miehillä liki kolme kertaa suuremmat, euroa vuodessa. Keskimääräinen ansiotulon muutos tulonsaajaa kohden vuoteen 2012 verrattuna oli 365 euroa (+1,2 %) ja pääomatulon muutos 85 euroa (+3,4 %). Taulukko 1. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä tulolajin ja valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuosina sekä muutos tuloluokissa Tuloluokka, /v A n s i o t u l o n s a a j i a P ä ä o m a t u l o n s a a j i a 2 Muutos (%) lkm lkm Ansio Pääoma ,6-9, ,2-6, ,3-11, ,0-0, ,2-0, ,4 1, ,3 16, ,1 26, ,8 32, ,0 29, ,8 42, ,6 37,5 Yhteensä/muutos ,7 5,7 Useammalla kuin joka toisella oli ansiotuloja vähintään euroa vuodessa ja useammalla kuin joka kymmenennellä vähintään euroa vuodessa Keskimääräisten ansiotulojen määrä on viime vuosina kasvanut pääosin yleisen ansiotason, osin myös tulonsaajajoukon rakenteen muututtua. Suurin määrällinen tulonsaajien lisäys neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut euroa vuodessa ansaitsevien tuloluokassa. Vähintään euroa vuodessa ansiotuloja saaneiden määrä ja heidän osuutensa kaikista ansiotuloja saaneista ovat myös kasvaneet. Vähintään euron vuosituloihin päässeiden ansiotulonsaajien määrä kasvoi jälleen vuoden 2013 aikana, mutta jäi vielä pienemmäksi kuin mitä se oli kaksi vuotta aiemmin. Alle euron vuosittaisiin ansiotuloihin jääneiden määrä kasvoi kuudenneksella vuoden 2013 aikana. Naispuolisista ansiotulonsaajista kuului suurin joukko euroa vuodessa ansainneisiin, miehistä euroa vuodessa ansainneisiin. Vähintään euron vuosituloihin päässeistä lähes kolme neljästä oli miehiä. 1 Lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta Näissä luvuissa ovat mukana kaikki pääomatuloja saaneet. Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli vuonna 2013 kuitenkin vain alle puolet pääomatuloja saaneista eli vantaalaista. Heidän verotettava pääomatulonsa oli saajaa kohden euroa. Vuotta aiemmin verotettavia pääomatuloja saaneita oli enemmän ja heidän keskimääräiset pääomatulonsa olivat euroa vuodessa. Tässä katsauksessa keskitytään jatkossa pääomatuloista puhuttaessa veronalaisiin pääomatuloihin ja niiden saajiin.

2 2 Kuviot 1. ja 2. Vantaalaiset ansiotulonsaajat (valtionverotus) sukupuolen mukaan tuloluokittain vuonna 2013 (vasemmanpuolinen) ja vantaalaiset ansiotulonsaajat (valtionverotus) tuloluokan mukaan vuosina 2009 ja 2013 (oikeanpuolinen) tulonsaajia tulot tuhatta euroa vuodessa tulonsaajia tulot tuhatta euroa vuodessa naiset miehet Vuonna 2013 veronalaisia pääomatuloja oli 28 prosentilla kaikista tulonsaajista. Heitä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Veronalaisten pääomatulonsaajien osuus tulonsaajista kasvaa vuositulojen kasvaessa: alle euron vuositulot saaneista 16 prosentilla oli veronalaisia pääomatuloja, mutta vähintään euron vuosituloihin päässeistä pääomatuloja oli 80 prosentilla tulonsaajista. Useampi kuin joka neljäs veronalaisia pääomatuloa saanut kuului euroa vuodessa ansainneiden tuloluokkaan. Vajaalla 10 prosentilla oli veronalaisia pääomatuloja vähintään euroa vuodessa. Vuonna 2013 naispuolisista tulonsaajista 27 prosenttia sai veronalaisia pääomatuloja, kun miehistä veronalaisia pääomatuloja oli 30 prosentilla tulonsaajista. Tuloluokittain sukupuolten välinen ero pääomatuloa saaneilla oli samanlainen kuin tulonsaajilla ylipäätään: miesten osuus pääomatulonsaajista oli 73 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä ja yli 83 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä. Viime vuosina eläkeläisillä on ollut paras ansiotulokehitys Veronalaisten ansiotulonsaajien 3 määrä on kasvanut yhden kahden prosentin vuosivauhtia. Ansiotuloa saavien palkansaajien määrä väheni vuonna 2013, kun muissa tulonsaajaryhmissä määrät kasvoivat. Viiden viime vuoden aikana palkansaajien määrä on kasvanut vajaalla 4 prosentilla. Vuonna 2013 suurin kasvu oli ansiotuloja saaneilla eläkeläisillä, joiden määrä kasvoi lähes henkilöllä (10,6 %). Edellisinä vuosina ansiotuloja saaneiden eläkeläisten määrän kasvu on vaihdellut kolmen prosentin molemmin puolin ja viiden viime vuoden kasvuksi on kertynyt 21 prosenttia. Elinkeinonharjoittajien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Kaikkiaan kasvu viiden viime vuoden aikana on ollut runsas 11 prosenttia. Vuonna 2013 kasvua oli vajaa kaksi prosenttia. Maatilanharjoittajienkin määrä on kasvanut vuosittain, vuonna 2013 kasvua oli kolme prosenttia. Keskimäärin suurimmat ansiotulot vuonna 2013 oli maatilataloudenharjoittajilla, euroa vuodessa. Ansiotuloja saaneita maatilataloudenharjoittajia oli Vantaalla tuolloin henkilöä. Vuoteen 2012 verrattuna heidän keskimääräiset ansiotulonsa olivat vajaa 2 prosenttia ja vuoteen 2009 verrattuna 12 prosenttia suuremmat. Palkansaajien keskimääräiset ansiotulot olivat edelliseen vuoteen (2012) verrattuna keskimäärin alle 2 prosenttia ja vuoteen 2009 verrattuna yli 9 prosenttia suuremmat. Palkansaajien ansiotulot kasvoivat vuonna 2013 vähemmän kuin edellisen vuoden aikana. Elinkeinonharjoittajien ansiotulot tulonsaajaa kohden kasvoivat vuoteen 2012 nähden vain puolella prosentilla. Vuoteen 2009 verrattuna kasvua on ollut lähes 12 prosenttia. Eläkeläisten ansiotulot kasvoivat vuonna 2013 selvästi muita enemmän, kasvua oli 6,5 prosenttia. Vuoteen 2009 verrattuna heidän tulokehityksensä on ollut paras, kasvua on ollut neljän viime vuoden aikana yli 17 prosenttia. Pääomatulonsaajien keskimääräiset tulot kasvoivat vuonna 2013 eläkeläisillä yli kolmanneksella. Palkansaajilla kasvua oli lähes 7 prosenttia ja muilla tulonsaajaryhmillä vähemmän. Vuonna 2013 ylivoimaisesti suurimmat pääomatulot olivat maatilataloudenharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa. Eläkeläisillä keskimääräiset pääomatulot olivat pienimmät, euroa vuodessa. 3 Tästä eteenpäin kyse on valtionveronalaisista tulonsaajista ja tuloista (ansio- ja pääomatulot).

3 3 Taulukko 2. Keskimääräiset veronalaiset ansiotulot ( ) vuodessa vuosina ja veronalaiset pääomatulot ( ) vuodessa eri tulonsaajaryhmissä vuosina Vuosi Yhteensä Palkansaajat Maatilataloudenharjoittajat Elinkeinonharjoittajat Eläkeläiset Muut Kuolinpesät Ansiotulonsaajat muutos (%) ,2 1,6 1,6 0,5 6,5-25,9-15, ,6 9,3 11,9 11,6 17,2-16,7-4,1 palkkatulot sosiaalietuudet Pääomatulonsaajat muutos (%) ,9 6,3 4,7 1,9 35,1-21,1-19, ,7 8,9 5,5 9,4 37,3 10,8-25,3 Veronalaiset tulot kasvoivat vajaalla kolmella prosentilla vuonna 2013 Vantaalaisilla oli veronalaisia tuloja vuonna 2013 kaikkiaan 5,27 miljardia euroa, mikä on 145 miljoonaa euroa (2,8 %) enemmän kuin vuonna Ansiotuloja näistä tuloista oli 96,6 prosenttia (96,6 % vuonna 2012) ja pääomatuloja 3,4 prosenttia (3,4 %). Pääomatuloja kertyi vuonna 2013 yli 180 miljoonaa euroa, mikä on 7 miljoonaa euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna Veronalaisten ansiotulojen lisäys vuonna 2013 oli 1,2 prosenttia tulonsaajaa kohden, kun taas pääomatulot lisääntyivät 6,9 prosenttia Vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista sai veronalaisia pääomatuloja. Veronalaisten pääomatulonsaajien määrä on vakiintunut vajaaseen vantaalaiseen viime vuosien aikana. Vuonna 2013 määrä kuitenkin väheni henkilöllä. Veronalaisia ansiotuloja saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2013 lisäys oli henkilöä. Veronalaisia ansiotuloja saaneita oli tuolloin henkilöä. Työsuhdeoptioita sai 425 vantaalaista, mikä on 186 enemmän kuin vuonna Vuonna 2007 työsuhdeoptioita saaneiden määrä oli 800 ja vuonna 2008 vielä 450. Vuonna 2013 saajaa kohden lasketun option suuruus oli euroa suurempi kuin vuonna Sosiaalietuuksien saajien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2010 heitä oli , mutta vuonna 2013 jo eli 6 prosenttia enemmän. Vuoden 2013 aikana kasvua oli henkilöä. Saajaa kohden lasketun keskimääräisen sosiaalietuuden määrä oli vuonna 2013 vajaa 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vantaalaisista sai eläketuloja henkilöä vuonna 2013, mikä on henkilöä (2,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen eläketulo saajaa kohden kasvoi vuoden aikana vajaalla 4 prosentilla. 4 Veronalaisia pääomatuloja ei ole tilastoitu käytössä olevassa tilastossa erikseen kuin vuodesta 2010 lähtien.

4 4 Taulukko 3. Vantaalaisten tulot, tulojen rakenne ja määrä vuosina Tulolaji Tulojen määrä (1 000 ) Tulot keskimäärin/tulonsaaja, Muutos % Ansiotulot yhteensä (valtionveronalaiset) ,0 Palkkatulot ,3 Palkka päätoimesta ,9 Työsuhdeoptiot ,6 Sosiaalietuudet, joista ,0 Eläketulot ,7 Päivä- ja äitiysrahat ,0 Työttömyysturvaetuudet ,9 Lapsen kotihoidon tuki ,5 Opintoraha ,1 Pääomatulot yhteensä ,7 (valtionveronalaiset) Osinkotulot ,4 Vuokratulot ,9 Luovutusvoitot ,7 Veronalaiset tulot yhteensä ,2 Työttömyysturvaetuuksien saajien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2013, heitä oli tuolloin , mikä on yli (14 %) enemmän kuin vuonna Keskimääräisen työttömyysturvaetuudenkin suuruus (6 990 ) oli vuonna 2013 lähes 7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Lapsen kotihoidontukea sai vantaalaista vuonna 2013, mikä on 220 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuen keskimääräinen euromäärä saajaa kohden oli sen sijaan 7 prosenttia (220 euroa) pienempi kuin vuotta aiemmin. Naisia etuuden saajista oli 93 prosenttia. Opintorahaa sai vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista. Opintorahaa saavien määrä on kasvanut nopeasti henkilön vuosivauhtia, mutta viime vuosina kasvu on hiipunut. Vuonna 2013 saajia oli nelisenkymmentä enemmän kuin vuotta aiemmin. Opintorahan suuruus saajaa kohden oli keskimäärin euroa, 10 euroa pienempi kuin vuonna Vuonna 2013 kaikkiaan 425 vantaalaista sai tuloja työsuhdeoptioista, yhteensä noin 8,7 miljoonan euron verran. Optiovoittoja saaneista 80 prosentilla vuositulot olivat vähintään euroa, 37 prosentilla vähintään euroa ja 17 prosentilla tulot olivat yli euroa vuodessa. Keskimääräisen optiovoiton suuruus oli euroa saajaa kohden. Naisia työsuhdeoptioita saaneista oli 21 prosenttia ja heidän osuutensa työsuhdeoptioiden kokonaissummasta oli 6 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksien saajista vähintään euron vuosituloihin päässeitä oli 2 prosenttia, kun 33 prosentilla vuositulot olivat enintään euroa. Työttömyysturvaetuuksien saajista 49 prosenttia oli naisia. Eläketuloja saaneista 5 prosentilla eläketulojen suuruus oli yli euroa ja heistä oli miehiä 74 prosenttia. Vajaalla 11 prosentilla eläketulot olivat enintään euroa ja heistä oli miehiä 44 prosenttia. 34 prosentilla eläketulot olivat euroa ja heistä miesten osuus oli 30 prosenttia. Naisten vuosieläketulot olivat keskimäärin euroa, miesten euroa. Naisia eläketuloja saaneista oli 56 prosenttia. Luovutusvoittoa, so. kiinteistöjen sekä arvopapereiden, esim. asunto-osakkeiden ja pörssiosakkeiden ja muun irtaimen omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta syntyvää voittoa, sai vantaalaista kaikkiaan 101,1 miljoonaa euroa vuonna Heistä 59 prosenttia oli miehiä. Kaikkiaan luovutusvoittoa saaneita oli nyt vähemmän kuin vuonna 2012, mutta luovutusvoittojen kokonaismäärä oli lähes 12 miljoonaa euroa suurempi. Miesten saama keskimääräinen luovutusvoiton määrä oli euroa ja naisten euroa. Vuoden aikana miesten keskimääräisen luovutusvoiton suuruus oli kasvanut 850 eurolla ja naisten 130 eurolla. Vuokratuloa sai vantaalaista, joista 52 prosenttia oli miehiä. Keskimääräisen vuokratulon suuruus saajaa kohden oli euroa, naisilla euroa ja miehillä euroa. Vuokratuloa sai nyt 285 henkilöä useampi kuin vuonna 2012.

5 5 Vähennykset Vantaalla ansiotuloista tehtävät vähennykset kunnallisverotuksessa vuonna 2013 olivat 1,7 prosenttia (14,6 miljoonaa euroa) suuremmat kuin vuonna Vähennysten saajien määrä kasvoi 1,4 prosentilla. Edellisenä vuonna (2012) vähennysten määrä kasvoi vajaalla 9 prosentilla (70 miljoonalla eurolla) ja niiden saajien määrä 2 prosentilla. Vuonna 2012 vantaalaisten verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa oli miljoonaa euroa ja se kasvoi 123 miljoonalla eurolla vuodesta 2012 (3,0 %). Vuonna 2012 kasvu oli ollut 163 miljoonaa euroa (4,2 %). Ansiotuloista tehtävät vähennykset valtionverotuksessa kasvoivat vuonna 2013 lähes 7 prosentilla eli 46,4 miljoonalla eurolla. Vähennysten saajien määrä kasvoi vajaalla prosentilla. Edellisenä vuonna vähennysten määrä kasvoi yli 8 prosentilla eli 50,9 miljoonalla eurolla ja vähennysten saajien määrä lähes 2 prosentilla. Vantaalaisten verotettava ansiotulo valtionverotuksessa kasvoi yli 2 prosentilla (92 miljoonalla eurolla) vuonna Edellisenä vuonna kasvu oli 182 miljoonaa euroa. Taulukko 4. Eräitä vähennyksiä tuloista kunnallis- (kv) ja valtionverotuksessa (vv) vuosina Tulo- ja vähennystyyppi Vähennysten määrä (1 000 ) Vähennykset keskimäärin saajaa kohden, euroa Muutos 12 13, /t.saaja Vähennykset ansiotulosta Vähennykset yhteensä vv ,9 Vähennykset yhteensä kv ,4 Vähennykset ansiotuloista kv. ja vv ,4 Eläkevakuutusten maksuvähennys ,5 Vähennykset ansiotulosta vain vv ,1 Vähennykset ansiotulosta vain kv ,3 Eläketulovähennys kv ,9 Perusvähennys kv ,6 Ansiotulovähennys kv ,8 Vähennykset ja alijäämäpotentiaali Vähennykset pääomatulosta ,0 Korot yhteensä ,6 Alijäämä yhteensä ,1 Vähennykset ansiotuloverosta Alijäämähyvitys ,3 Vähennykset verosta Invalidivähennys ,0 Elatusvelvollisvähennys ,0 Kotitalousvähennys ,3 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys ,2 Vantaalaisten veronmaksajien vähennykset pääomatuloista vähenivät 22,7 miljoonalla eurolla (-25 %) vuodesta 2012 vuoteen 2013, mutta vähennysten saajien määrä kasvoi 1 300:lla (2 %). Vähennyksiä sai nyt vantaalaista. Keskimääräinen pääomatuloista tehty vähennys oli 940 euroa, mikä on 330 euroa pienempi kuin vuonna Keskimäärin suurimmat pääomatuloista tehtävät vähennykset olivat maatilatalouden harjoittajilla (1 615 ) ja elinkeinonharjoittajilla (1 330 ) ja pienimmät eläkeläisillä (540 ). Kotitalousvähennyksen sai vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista veronmaksajaa, noin 850 enemmän kuin vuonna Keskimääräisen vähennyksen suuruus oli 880 euroa, mikä on 25 euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Lähes 30 prosenttia vähennyksen saajista oli eläkeläisiä, joilla keskimääräisen vähennyksen suuruus oli kuitenkin noin 100 euroa pienempi kuin muilla tulonsaajaryhmillä. Korkovähennysten saajien joukko kasvoi vuoden 2013 aikana vajaalla 500:llä, mutta korkovähennysten kokonaiseuromäärä väheni 23 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korkovähennys saajaa kohden oli vuonna 2013 noin 370 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurimmat korkomenot olivat elinkeinoharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa, ja pienimmät eläkeläisillä, 570 euroa vuodessa. Asuntolainan korkoja ilmoitti vantaalaista, mikä on 640 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ensiasunnon lainan korkoja oli vantaalaisella keskimäärin euroa. Määrä oli 400 euroa pienempi kuin vuonna Tuolloin ensiasunnon lainan korkoja ilmoittaneita oli 830 henkilöä enemmän kuin vuonna Asuntolainan keskimääräiset vuosittaiset korkomenot olivat elinkeinonharjoittajilla suuremmat kuin muilla tulonsaajaryhmillä ja eläkeläisillä pienimmät.

6 6 Valtionverotuksessa ansiotuloista tehtävä vähennysten euromäärä kokonaisuudessaan lisääntyi kaikilla tulonsaajaryhmillä. Eläkeläisillä keskimääräinen vähennysten lisäys oli 690 euroa vuoteen 2012 verrattuna. Muilla lisäys vaihteli palkansaajien 40 ja maatilatalouden harjoittajien 410 euron välillä. Kunnallisverotuksessa vähennysten keskimääräinen koko kasvoi vain muutamalla kymmenellä eurolla muilla paitsi maatilatalouden harjoittajilla, joilla se väheni parilla kymmenellä eurolla. Vähennysten saajien kokonaismäärä kunnallisverotuksessa kasvoi henkilöllä. Verot 1. Valtionverotus Vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista maksoi tuloveroa ansiotuloista valtionverotuksessa, yhteensä yli 270 miljoonan euron verran 5. Maksajien määrä kasvoi 2 010:llä ja maksetun tuloveron määrä 17,9 miljoonalla eurolla. Naisten osuus ansiotulosta maksetusta tuloverosta oli 80 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia. Tuloveroa maksaneita naisia oli kuitenkin eli 42 prosenttia. Valtion tuloveroa ansiotuloista maksavien osuus kaikista tulonsaajista oli 45 prosenttia (44 % vuonna 2012 ja 46 % vuonna 2011). Naisilla osuus oli 37 prosenttia ja miehillä 53 prosenttia. Maksetun tuloveron määrä oli keskimäärin euroa (naiset euroa ja miehet euroa) maksajaa kohden. Vuotta aiemmin (2012) veron suuruus oli naisilla keskimäärin 225 ja miehillä 100 euroa pienempi. Vuonna 2013 maksetusta tuloverosta koottiin valtiolle vajaa 78 prosenttia palkansaajilta, lähes 13 prosenttia eläkeläisiltä, 5 prosenttia elinkeinonharjoittajilta ja 3 prosenttia maatilataloudenharjoittajilta. Palkansaajien vuonna 2013 ansiotuloista maksama tulovero valtiolle oli keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajien euroa, elinkeinonharjoittajien ja eläkeläisten euroa. Verrattuna vuonna 2012 valtiolle maksettuihin tuloveroihin, verojen määrä keskimäärin maksajaa kohden kasvoi elinkeinonharjoittajilla 205, eläkeläisillä 460, maatilataloudenharjoittajilla 370 ja palkansaajilla 140 eurolla. Pääomatuloista valtion tuloveroa maksaneiden määrä lisääntyi Vantaalla 505:llä vuodesta 2012 ja heidän maksamansa pääomatuloveromäärä kasvoi 2,6 miljoonalla eurolla (6 %). Valtiolle kertyi Vantaalta pääomatuloista tuloveroa kaikkiaan 48 miljoonaa euroa yhteensä vantaalaiselta. Keskimääräinen pääomatuloista valtiolle maksettu tulovero oli suuruudeltaan euroa, mikä on 55 euroa enemmän kuin vuonna Pääomatuloista maksoi valtion tuloveroa naista ja miestä, naiset keskimäärin 905 euroa ja miehet euroa. Valtiolle vuonna 2013 maksetusta pääomatuloverosta palkansaajien osuus oli 48 prosenttia, maatilataloudenharjoittajien vajaa 3 prosenttia, elinkeinonharjoittajien vajaa 5 prosenttia ja eläkeläisten osuus 39 prosenttia. Vuonna 2013 maksettu keskimääräinen tulovero pääomatuloista oli palkansaajilla euroa, maatilataloudenharjoittajilla 3 490, elinkeinonharjoittajilla ja eläkeläisillä euroa. Vuoteen 2012 verrattuna pääomatuloista maksetun veron suuruus kasvoi selvästi eniten eläkeläisillä. Ansiotuloista Vantaalla maksetuista valtion tuloveroista kerättiin puolet henkilöiltä, joiden vuosiansiot olivat euroa ja vajaa neljännes euroa vuodessa ansainneilta. Pääomatuloista kertyneestä tuloverosta viidennes kertyi vähintään euroa ansainneilta. Heitä oli kaikista pääomatulosta veroa maksaneista kuitenkin vain 0,2 prosenttia. Ikäryhmistä lukumääräisesti eniten valtiolle tuloveroa ansiotuloista maksaneita oli vuotiaissa, jotka maksoivat myös euromääräisesti eniten veroa, keskimäärin euroa. Pääomatuloista tuloveroa valtiolle maksaneita oli eniten vuotiaissa, 24 prosenttia kaikista. Hieman vähemmän heitä oli vuotiaissa. Sen sijaan vuotiailta kertyi eniten pääomatuloista tuloveroa maksajaa kohden, keskimäärin euroa vuotiaat maksoivat tuloveroa pääomatuloistaan keskimäärin 70 euroa vähemmän. 2. Kunnallisverotus Vantaalaisille pantiin verovuodelta 2013 maksuun kunnallisveroa 772,2 miljoonaa euroa. Määrä on 25,1 miljoonaa euroa (3,4 %) enemmän kuin vuonna Veroa maksoi nyt kuntalaista eli lähes 72 prosenttia Vantaan asukkaista ja 88 prosenttia kaikista kaupungin tulonsaajista. Kunnallisveron maksajista 51 prosenttia oli naisia. Veronmaksajien kokonaismäärä lisääntyi vuoden 2013 aikana henkilöllä. Keskimääräinen kunnallisveron suuruus oli euroa. Maksettavan kunnallisveron määrä veronmaksajaa kohden suureni 85 eurolla (1,7 prosentilla) vuoteen 2012 verrattuna. Miehet maksoivat yli 56 prosenttia kunnallisverokertymästä. Miesten maksaman veron suuruus oli keskimäärin euroa ja naisten euroa. Kunnallisveroista palkansaajat maksoivat 76 prosenttia, eläkeläiset 17, elinkeinonharjoittajat 3 ja maatilataloudenharjoittajat 1,5 prosenttia. Palkansaajan maksaman keskimääräisen kunnallisveron suuruus oli euroa vuonna Maatilataloudenharjoittajat maksoivat kunnallisveroja enemmän, euroa, samoin elinkeinonharjoittajat, euroa. Eläkeläisillä maksetun keskimääräisen veron määrä oli euroa. Kaikilla tulonsaajaryhmillä maksetun kunnallisveron suuruus kasvoi. 5 Valtion tuloverosta vapautuivat vuonna 2013 henkilöt, joiden verotettava vuositulo jäi alle euron.

7 7 Vantaalle kunnallisveroa maksaneista 39 prosenttia ansaitsi vuodessa vähintään euroa. Heidän osuutensa kaupungin keräämästä verotulosta oli selvästi suurempi, yli 66 prosenttia. Vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli vajaa 13 prosenttia kunnallisveroa Vantaalle maksavista, mutta heidän osuutensa kunnallisverokertymästä oli yli 31 prosenttia. Enintään euron vuosituloihin päässeitä oli kunnallisveroa maksaneista vajaa 16 prosenttia, mutta kunnallisverokertymästä heidän osuutensa oli vajaa 3 prosenttia. Kunnallisveroa Vantaalle maksaneista miehistä vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli 49 prosenttia, naisista 29 prosenttia ja vähintään euroa ansainneita miehistä vajaa 19 prosenttia ja naisista vajaa 7 prosenttia. Alle euron vuosituloihin jäi naisista lähes 19 prosenttia ja miehistäkin yli 12 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kunnallisveroa Vantaalle maksaneita henkilöitä oli , ja vuotiaiden ikäryhmissä, kaikissa liki sama määrä ja jokaisessa lähes viidennes kaikista veroa maksaneista. Suurin kunnallisveromäärä maksajaa kohden, keskimäärin euroa, kertyi vuotiailta. Vantaalaisten vuosina maksamat valtion tuloverot ja kunnallisverot sekä niiden keskimääräinen suuruus maksajaa kohden on kuvattu katsauksen lopussa kuvioissa 4 ja Kirkollisverotus Kirkollisveroa vantaalaisista maksoi henkilöä. Maksajista 56 prosenttia oli naisia. Kirkollisveron maksajien määrä väheni edellisestä vuodesta 340 henkilöllä. Kirkollisveroa vantaalaiset maksoivat 27 miljoonaa euroa vuonna 2013, euroa enemmän vuonna Vuonna 2013 maksetun kirkollisveron suuruus oli maksajaa kohden keskimäärin 280 euroa. Edellisenä vuonna se oli 5 euroa vähemmän. Tulonsaajista kirkollisveroa maksaneita oli 56 prosenttia. Naispuolisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 61 prosenttia, miehistä 50 prosenttia. Alle 25-vuotiaista vantaalaisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 35 prosenttia (34 prosenttia vuonna 2012), kun vuotiaista tulonsaajista kirkollisveron maksajia oli 62 prosenttia (64 %), vuotiaista 70 prosenttia (70 %) ja 75 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 71 prosenttia (71 %). 4. Sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 53,6 miljoonaa euroa vuonna Keskimäärin maksun suuruus oli 360 euroa, mikä on 28 euroa (8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 28,8 miljoonaa euroa, keskimäärin 240 euroa maksajaa kohden, mikä on 23 euroa (9 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. 5. Verot ja maksut yhteensä Kaikkiaan vantaalaiset maksoivat erilaisia veroja ja maksuja vuonna 2013 yhteensä miljoonaa euroa, 67 miljoonaa (5,8 %) enemmän kuin vuonna Maksajia oli , saman verran kuin edellisenä vuonna. Maksajista naiset maksoivat veroja ja muita maksuja keskimäärin euroa ja miehet euroa. Palkansaajille kertyi erilaisia veroja ja maksuja maksajaa kohden keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajille euroa, elinkeinonharjoittajille euroa ja eläkeläisille euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verojen ja maksujen määrä maksajaa kohden kasvoi maatilataloudenharjoittajilla 2,8, elinkeinonharjoittajilla 1,7, palkansaajilla 4,4 ja eläkeläisillä 4,6 prosenttia. Vuonna 2013 kootuista veroista ja maksuista saatiin palkansaajilta 77 prosenttia, eläkeläisiltä 15 prosenttia, elinkeinonharjoittajilta vajaa 4 prosenttia ja maatilataloudenharjoittajilta vajaa 2 prosenttia. Vantaalaisista tulonsaajista 34 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja vähintään euroa vuonna Heidän osuutensa kaikista kootuista veroista ja maksuista oli yli kaksinkertainen, 75 prosenttia. Veroja ja maksuja maksaneista 43 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja enintään euroa. Heidän osuutensa kaikista veroista ja maksuista oli vain 10 prosenttia. Ikäryhmistä eniten veroja ja maksuja maksajaa kohden kertyi vuotiaille, keskimäärin euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Verojen osuus kaikista tuloista vuonna 2007 kohosi enimmillään 35 prosenttiin euroa vuodessa ansainneilla. Vuonna 2010 osuus oli suurimmillaan, yli 38 prosenttia, euron veronalaisiin vuosituloihin päässeillä. Enemmän kuin euron verotettaviin vuosituloihin päässeille "veroprosentti" oli alempi, vajaa 34 prosenttia eli kutakuinkin samansuuruinen osuus kuin vuodessa ansainneilla. Vuonna 2012 verojen ja maksujen keskimääräinen osuus veronalaisista tuloista pieneni kaikissa vähemmän kuin euroa vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Suurin osuus oli euroa vuodessa ansainneilla, joilla se oli 39 prosenttia. Enemmän kuin euroa vuodessa ansainneilla osuus oli edelleen pienempi, 35 prosenttia, mikä oli vain vähän enemmän kuin vuodessa ansainneilla. Vuonna 2013 verojen maksujen osuus veronalaisista tuloista kasvoi tulojen kasvaessa ollen korkeimmillaan, 39,9 prosenttia, euron tuloihin päässeillä. Yli euron verotettavat tulot hankkineilla osuus oli pienempi, 37,3 prosenttia.

8 8 Kuvio 3. Verojen ja maksujen osuus (%) veronalaisista tuloista tuloluokittain vuosina veronalaiset tulot (1 000 ) vuodessa ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 osuus veronalaisista tuloista, % Kuvio 4. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero vuosina euroa tulovero valtiolle kunnallisvero Kuvio 5. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero maksajaa kohden vuosina maksettu vero maksajaa kohden, euroa tulovero valtiolle kunnallisvero Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: ISSN X (painettu)

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2014

Veronalaiset tulot 2014 Tulot ja kulutus 2015 Veronalaiset tulot 2014 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,8 miljardia euroa vuonna 2014. Edellisvuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO Taskutilasto 2016 VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2015

Veronalaiset tulot 2015 Tulot ja kulutus 2016 Veronalaiset tulot 2015 Välittömät verot kasvoivat kaksi prosenttia Tulonsaajat maksoivat vuonna 2015 välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 30,4 miljardia euroa, mikä oli nimellisesti

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2002 Tilastotietoja veroista vuodelta 2002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2004 Tilastotietoja veroista vuodelta 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2003 Tilastotietoja veroista vuodelta 2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Verohallinto

Sisällysluettelo. Verohallinto TASKUTILASTO 2009 Verohallinto Verohallinto kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan. Se kerää noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Verohallinnon lisäksi veroja ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2006 Tilastotietoja veroista vuodelta 2006 Tilastotietoja veroista vuodelta 2006 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa Risto Suominen Suomen Yrittäjät 17.1.2005 2 YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT VUODELTA 2003 MAKSUUN- PANNUSSA VEROTUKSESSA Yhteenveto - Yrittäjän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

T A S K U T I L A S T O

T A S K U T I L A S T O TASKUTILASTO 2008 Verohallinto Sisällysluettelo Verohallinto on osa valtiovarainministeriön hallinnonalaa. Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista kertyy noin 75 prosenttia vero hallinnon kautta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2008

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2008 ilastoja elsingin kaupungin tietokeskus Yksityishenkilöiden tulot ja verot elsingissä keskitulot 3 3 euroa ääomatulot laskivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 66 euroa tulonsaajaa kohti

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Ansio- ja pääomatuloverot Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille arvioidaan kertyvän 8 879 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Lausunto 1 (6)

Lausunto 1 (6) Lausunto 1 (6) 25.1.216 Perustuslakivaliokunta Perustuslakivaliokunta 26.1.216. Hallituksen esitys 135/216 vp. Verotuksen ensisijaisena tavoitteena on julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen. Verotuksella

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 328 31.10.2016 Asianro 900/02.03.01/2016 106 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.10.2016 328 Talousjohtaja

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

TUKIPAKETIN VEROTUS JA

TUKIPAKETIN VEROTUS JA TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS Verohallinto Sisällys Tukipaketin verotus Tukipaketin verotus Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (Verohallinnon ohje 7.9.2015) Verokortin hakeminen Vero.fi-sivuston

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2005 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2005 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2005 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET SiSällYSluettelo 1. Yhteenveto...2 2. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista...3 3. Käytetty aineisto...3 4. Yrittäjien ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma

julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma Jaana Määttälä julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma 6 SPEK tutkii Jaana Määttälä julkiset Turvallisuuspalvelut 6 ja tuloverotus SPEK tutkii Veronmaksajan näkökulma Painotalo

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008)

Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Ruotsin ulkoasiainministeriö Pohjoismaiden neuvostolle Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Anita Knakkergaard (Tanskan kansanpuolue) on esittänyt

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009 Rusgaten julkaisuja 1 Heinäkuu 2009 Pietarin väestö ja tulokatsaus Tässä katsauksessa tarkastellaan eri lähteistä koottuja tietoja Pietarin kaupungin väestöstä sekä väestön tulotasosta. Väestö Pietarissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Mitä eläkeverotuksessa on tapahtunut?

Mitä eläkeverotuksessa on tapahtunut? 4.8.2011 Mitä eläkeverotuksessa on tapahtunut? Eläkkeensaajan verot ja ostovoima 2000-2011 M i k a e l K i rk ko - Jaakko l a TIIVISTELMÄ Selvityksessä tarkastellaan eläkkeensaajan verotuksen ja ostovoiman

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2016

TILASTOKATSAUS 9:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan

Lisätiedot

Ennakonpidätyksen muutokset. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö

Ennakonpidätyksen muutokset. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Ennakonpidätyksen muutokset Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 ylitarkastaja Päivi Verkasalo Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä

Lisätiedot

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot