SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA TOIMIALOJEN KUULUMISET VUODELTA TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ... 8 Henkilölukumäärä toimialueittain ja palvelusuhdeluonteittain v Henkilötyövuodet toimialoittain v (HTV1*)... 9 Henkilöstön koulutus...10 Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma Henkilöstön uudelleensijoitus...11 Henkilöstön tiedottaminen...12 Kehityskeskustelut...12 Täyttölupamenettely ja rekrytointi...13 Henkilöstön vaihtuvuus Työajan jakautuminen...13 Palkkauskustannukset: Vakinaiset sekä sijaiset ja määräaikaiset...15 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Eläköityminen...15 Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Kiteen kaupungin eläkemaksut vuosilta Henkilöstön poissaoloista vuonna Työtapaturmat toimialoittain v Säästötalkoovapaat ja yksityisasia palkaton, ei sijaista Työllisyyden hoitamien Kiteen kaupungilla TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN...21 Kuntasi Työhyvinvointisyke -kysely...21 KAARI-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli...22 Muita työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä...22 Työterveyshuolto...23 Työterveyshuollon kustannukset vuonna Työhyvinvointia tukevat henkilöstöedut v Työsuojelu...27 Sisäilmatyöryhmä TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA...29 Yhteistyötoimikunta...29 Muu yhteistoiminta HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO VUONNA

3 1. JOHDANTO Kiteen kaupungissa vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, toimintaa ja kustannuksia. Henkilöstökertomus toimii myös henkilöstöpoliittisten tavoitteiden seurannan välineenä. Vuosi 2015 oli kolmas vuosi Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan kuntaliitoksesta uudella organisaatiolla. Vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään ja täten henkilöstökertomuksessa vertailutietoja esitetään vuosien osalta. Henkilöstökertomuksessa henkilöstöä koskevien tunnuslukujen tarkastelu on tehty tilanteen mukaisesti. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmistä, työterveyshuollosta sekä vakuutusyhtiön ja eläkelaitoksen tilastoista. 1

4 2. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Aluksi Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta sekä selvät vastuut ja sitoutuminen joka tasolla ovat onnistuneen muutoksen välttämättömiä ehtoja. Sitoutuminen syntyy tiedon ja luottamuksen sekä osallistumisen kautta. Kiteellä on onnistuttu vuosina 2014 ja 2015 toteuttamaan suuri muutos, jolla on saavutettu terve talous. Kaupungin henkilöstö on osallistunut ja sitoutunut muutoksen, tässä tapauksessa valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman ja toimenpideohjelman vv , toteuttamiseen vastuullisesti. Ohjelman mukaisia ja lukuisia muita kaupungin tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja työtehtävien muutoksia on tehty palvelujen sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi sekä säästöjen aikaansaamiseksi. Esimiehet kaikilla tasoilla ovat olleet viemässä muutoksia läpi ja tukeneet oman yksikön henkilöstöä. Operatiivisella johdolla on ollut keskeinen rooli kokonaisuuden läpiviemisessä. Päättäjät ovat sitoutuneet päätöksiin ja tukeneet operatiivista johtoa muutoksen läpi viennissä. Alkuvuodesta 2015 toteutettu Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke-kysely antoi tärkeää tietoa ja tukea muutoksen keskellä siitä, millä tasolla henkilöstön hyvinvointi on ja mihin tulisi työhyvinvoinnin johtamisessa kiinnittää huomiota. Kyselyn mukaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin ja työn imu on hyvällä tasolla. Henkilöstö on kyselyn perusteella hyvin selvillä kaupungin tavoitteista ja kokee, että voi käyttää tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Henkilöstö luottaa työkyvyn tukemisen toimintatapoihin. Kyselyn tulosten perusteella valittiin kehittämisen painopistealueet ja työyksiköittäin laadittiin kehittämissuunnitelmat, joista koottiin työhyvinvointisuunnitelma. Nopeasti toteutettavat toimenpiteet laitettiin täytäntöön välittömästi ja osa toteutetaan vähitellen. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä vuoden 2015 lopussa oli 760 henkilöä, joista vakinaisia 584. Vakinaisten määrä kasvoi 39 henkilöllä johtuen siitä, että kaupunki otti omaksi toiminnaksi Keskiset kylän kotihoidon ja Kiteen hoivakodin toiminnat. Näiden myötä vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 35 henkilöllä. Lisäksi täytettiin avoinna olleita keskeisiä virkoja. Vuosien aikana perusturvan toimialan ostopalveluista omaksi toiminnaksi ottamisen myötä vakinaiseen työsuhteeseen tuli 48 henkilöä. Samana aikana vakituisten henkilöiden määrä on kasvanut 35 henkilöllä, joten vakinaisen henkilöstön määrä on tavoitteen mukaisesti vähentynyt 13 henkilöllä. Myös henkilötyövuosina tarkasteltuna vähennystä on toteutunut kaikilla toimialoilla perusturvaa lukuun ottamatta. Henkilöstösuunnittelussa hyödynnettiin luonnollinen poistuma, eläköityminen ja muu liikkuminen. Palveluja organisoitiin uudelleen ja tehtäviä on pystytty hoitamaan sisäisin siirroin paitsi omalla toimialalla myös eri toimialojen kesken. Täyttölupamenettely on hyvä väline henkilöstösuunnittelussa. Vuonna 2015 kaupunki rekrytoi vakinaisia henkilöitä yhteensä 74 kpl. Henkilöstöpäällikkö Jesse Malinen aloitti virassa , johtava lääkäri Marja Kostamo , talousja hallintojohtaja Tiina Eskelinen ja hoito- ja hoivatyön päällikkö Kaisa-Mari Soini Avainpaikoille ja vakinaisiin vakansseihin sekä määräaikaisiin tehtäviin hakijoita oli hyvin. Henkilöstömenot Henkilöstömenot, 32,4 milj. euroa, kasvoivat edellisestä vuodesta euroa eli 3,4 %. Kasvua selittää suureksi osaksi ostopalveluiden siirto omaksi toiminnaksi. 2

5 Raportointi Henkilöstölle tiedotettiin merkittävistä hallintoon, talouteen ja henkilöstöön liittyvistä asioista henkilöstöinfotilaisuuksissa sekä sähköpostein ja intranetin päivityksin vuoden varrella henkilöstöä koskevista tärkeistä asioista, mm. talousarvion toteutumisesta. Tavoitteena on tiedottaa henkilöstölle aktiivisesti. Esimiehille järjestettiin säännöllisesti esimiestilaisuuksia. Henkilöstömäärän muutoksista raportoitiin toimialoittain ja palvelussuhdelajeittain johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle ja kaupunginhallitukselle kuukausittain ja valtuustolle osavuosiraporttien yhteydessä. Sairauspoissaoloista ja tapaturmista sekä säästötalkoovapaista raportoitiin kuukausittain johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle ja osavuosiraporttien yhteydessä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Maakunnallisen Siun sote hankkeen valmistelun vaiheista tiedotettiin henkilöstölle suoraan sekä yhteistoiminnassa säännöllisesti. Henkilöstön ikä Henkilöstön keski-ikä, 51 vuotta, on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Kaupungin vakituisesta henkilökunnasta 62 % on yli 50-vuotiaita, edellisenä vuonna 66 %. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 20 henkilöä. Eläke-ennusteen mukaan vakituisesta henkilöstöstä on eläköitymässä 15,4 % eli 90 henkilöä vuosina Henkilöstön ikärakenne toisaalta mahdollistaa henkilöstömäärän vähentämisen joustavasti, toisaalta asettaa työnantajalle haasteita henkilökunnan työkyvyn ylläpitämisessä ja kokemustiedon siirtämisessä seuraajille. Kaupungilla on hyviä välineitä työhyvinvoinnin edistämiseen, mm. Kaari-malli, joita käytettiin viime vuonna vaikuttavasti. Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät lähes 10 % edellisestä vuodesta ja ovat valtakunnallista keskiarvoa alemmalla tasolla. Henkilöstö oli sairauslomalla keskimäärin 9,4 työpäivää ja 12,5 kalenteripäivää työntekijää kohden. Varhaiset tukemisen toimenpiteet, työn keventäminen, töiden uudelleen järjestelyt ja uudelleensijoitukset ovat olleet tehokkaita toimenpiteitä. Töiden yleinen organisointi Vapaana annetut työaikakorvaukset sekä rahana korvatut lisä- ja ylityöt vähenivät. Lopuksi Viime vuonna toteutettiin lukuisia henkilöstöön liittyviä toimenpiteitä. Muutosten onnistuminen osoittaa, että kaupungin henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut elinvoimaisen ja taloudeltaan terveen kaupungin rakentamiseen myös tulevina vuosina. Kiitän lämpimästi jokaista hyvistä tuloksista! Kiteellä Eeva-Liisa Auvinen kaupunginjohtaja 3

6 3. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA Kiteen kaupunki oli vuonna 2015 keskimäärin noin 760 työntekijällään Kiteen suurin työnantaja. Kaupungilla oli noin 150 erilaisella ammattinimikkeellä työskentelevää alansa ammattilaista. Hallinnollisesti Kiteen kaupungin organisaatio jakautui hallintokeskukseen, sivistyskeskukseen, tekniseen keskukseen ja perusturvakeskukseen. Kaupungin operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä, johon kuuluivat kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen lisäksi tammi-maaliskuussa vs. talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen, huhti-toukokuussa va. talous-ja hallintojohtaja Eija Hämäläinen sekä kesäkuusta alkaen talous-ja hallintojohtajan virkaan valittu Tiina Eskelinen. Sivistyskeskusta johtoryhmässä edusti sivistysjohtaja Erkki Kontro, teknistä keskusta tekninen johtaja Antti Asikainen, ja perusturvakeskusta perusturvajohtaja Markku Kipinä. Henkilöstöpalveluiden edustajana toimi tammikuussa hallintosihteeri Eeva Tenhonen ja 26.1 alkaen henkilöstöpäällikön virkaan valittu Jesse Malinen. Mukana johtoryhmässä on lisäksi vuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja, joka vuonna 2015 oli Niilo Hirvonen (Juko ry:n edustaja). 4

7 5

8 4. TOIMIALOJEN KUULUMISET VUODELTA 2015 HALLINTOKESKUKSEN KUULUMISET (talous-ja hallintojohtaja Tiina Eskelinen) Vuonna 2015 muutokset henkilöstössä jatkuivat. Talousjohtajan ja hallintojohtajan virat lakkautettiin alkaen ja perustettiin talous- ja hallintojohtajan virka sekä hallintopäällikön virka. Talous- ja hallintojohtajan virka täytettiin vakituisesti 1.6. alkaen. Henkilöstöpäällikön avoin virka täytettiin alkaen. Muita muutoksia henkilöstössä tapahtui seuraavasti: 2 siirtyi toiselle toimialalle, 1 tuli toiselta toimialalta, 1 siirtyi eläkkeelle, 1 valittiin vakituiseen virkaan. Hallintokeskuksen vakituisen henkilöstön määrä kasvoi yhdellä vuoden 2014 lopusta, yhteensä 26 henkilöä. Määräaikaisia oli 3 (+/- 0) ja työllistettyjä 7 (+5). Kokonaishenkilöstömäärä oli 36. Henkilöstömenot toteutuivat 90,0 % talousarviosta. Sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 19 % kalenteripäivissä mitattuna, mikä oli erityisen ilahduttavaa. Säästötalkoovapaita käytettiin ahkerasti, säästöä kertyi yhteensä euroa. Henkilöstön työhyvinvointi oli kyselyn perusteella hieman kaupungin keskitason alapuolella. Tulosten perusteella huomiota on kiinnitettävä esimiestyöhön ja säännöllisiin työpaikkapalavereihin henkilöstön kanssa. Hallintokeskuksen kaikki tulosyksiköt ovat laatineet oman kehittämissuunnitelman, joita toteutetaan myös vuonna SIVISTYSKESKUKSEN KUULUMISET (vs. sivistysjohtaja Lilja Konttinen-Miinalainen) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan henkilöstömäärä, sekä vakinaiset että määräaikaiset, on hieman laskenut vuonna Henkilöstökuluissa jäätiin alle talousarvioon ennakoidun, toteuma n. 94 %. Tiukalla talouden seurannalla ja työn suunnittelulla on saavutettu talouden tasapainottamisohjelmassa asetetut tavoitteet. Marraskuussa 2015 Puhoksen koulussa aloitettiin turvapaikanhakijoiden valmistava opetus, jonka aloitti n. 36 oppilasta. Valmistavaan opetukseen palkattiin kolme määräaikaista opettajaa. Henkilöstön jaksamisesta ja ammatillisesta osaamisesta on huolehdittu AVI:n tukeman Osaava-hankkeen avulla. Hankerahoituksella on toteutettu yhteistyössä Keski-Karjalan kuntien kanssa laaja ja monipuolinen ammattitaidon ylläpitämis- ja työssäjaksamiskoulutusohjelma. Työhyvinvointisyke -kyselyn tulokset toimivat kehittämistyön tukena organisaatiossa. Kyselyn perusteella työyksiköt laativat tavoitteet, joilla työhyvinvointia ja työssä jaksamista parannetaan. Kaari-malli antaa hyvän ohjeiston työntekijän tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen tarvittaessa. Henkilöstön ikääntymiseen pitää kiinnittää huomiota ja Kaari-malli on tukena myös siinä. Henkilöstön rekrytoinnissa ei sivistys- ja vapaalautakunnan alaisiin tehtäviin ole ollut ongelmia. Sekä vakinaisesti täytettäviin että määräaikaisiin tehtäviin saadaan kelpoisuusehdot täyttävää henkilöstöä. 6

9 PERUSTURVAKESKUKSEN KUULUMISET (perusturvajohtaja Markku Kipinä) Merkittävin toiminnallinen muutos perusturvan puolella oli Kiteen Hoivakodin toiminnan ottaminen kaupungin omaksi toiminnaksi liikkeen luovutuksen kautta alkaen. Vakituisen henkilöstön määrä perusturvassa nousi toimenpiteen seurauksena 28 työntekijällä. Toiminnan siirto onnistui hyvin. Peltolan ja Veteraanitalojen siirtyessä vuoden alusta kotihoidon omaksi toiminnaksi, kotihoitoon lisättiin seitsemän lähihoitajaa. Tikanpuiston palvelutalotoiminta purettiin vuoden alusta ja asukkaat siirtyivät kotihoidon asiakkaiksi. Valtakunnallinen ja maakunnallinen SOTE-valmistelu työllisti perusturvan henkilöstöä runsaasti erilaisin asiantuntija- ja kehittämisryhmin. Kesälahtitalon käyttöönotto siirtyi tammikuulle Johtavan lääkärin virka saatiin täytettyä 1.2. alkaen ja hoito- ja hoivatyön päällikön paikka alkaen. Elokuulla kaikki vastaanoton avoinna olevat lääkärien virat oli täytettyinä. Hammashuollon palveluun syntyi jonotustilanne, johon aluehallintovirasto joutui puuttumaan. Tilanne johtui hammaslääkärivajeesta. Jonotustilanne on onnistuttu purkamaan ostopalvelulääkäritoiminnan kautta. TEKNISEN KESKUKSEN KUULUMISET (tekninen johtaja Antti Asikainen) Teknisellä keskuksella oli onnistunut ja ahkeran tekemisen vuosi Teknisen keskuksen työtehtävät ovat valtaosiltaan fyysisesti kuormittavia ja henkilökunnan keski-ikä on korkea. Pitkien poissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta ja sairaslomien määrä väheni puoleen vuodesta Henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota ottaen huomioon muutoksessa jaksaminen sekä toiminnalliset muutokset. Käytössä olevan Kaari -mallin mukaisia keskusteluja ja kolmikanta neuvotteluja käytiin vuoden aikana useita. Näillä toimenpiteillä on pystytty pitämään henkilökunta työkykyisenä ja vältetty ennen aikaiselle eläkkeelle jääminen. Henkilökunta on ollut tehokas ja joustava. Lukuisissa muutoksissa henkilöstö on ollut sitoutunut muutoksiin. 7

10 5. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Henkilölukumäärä toimialueittain ja palvelusuhdeluonteittain v Kiteen kaupunki Kaupunginhallitus Henkilöstövahvuus raportti Henkilöstövahvuus raportti Henkilöstövahvuus raportti Muutos vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt oppisopimussuhteinen Muutos % oppilas, harjoittelija Kaupunginhallitus yhteensä ,1 Sivistyslautakunta vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt oppisopimussuhteinen oppilas, harjoittelija Sivistyslautakunta yhteensä ,5 Perusturvalautakunta vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt oppisopimussuhteinen oppilas, harjoittelija Perusturvalautakunta yht ,8 Tekninen lautakunta ja Ympäristölautakunta vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt oppisopimussuhteinen oppilas, harjoittelija Tekninen lautakunta yht ,8 Kaikki toimielimet yhteensä ,2 vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt oppisopimussuhteinen oppilasharjoittelija 1 1 0

11 Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 760 henkilöä, joista vakinaisia 584 henkilöä. Henkilötyövuosiksi muutettuna tämä tarkoittaa HTV1 541,8 vakinaista henkilöä. Vakinaisen henkilökunnan osuus oli 76,8 % koko henkilökunnasta ja miehiä osuus on 10,4 %. Kiteen Hoivakodin toiminnan siirryttyä kaupungin toiminnaksi alkaen nousi vakinaisen henkilöstön määrä 28 työntekijällä. Vuoden 2015 alusta kotihoidon ostopalvelutoiminta otettiin kaupungin omaksi toiminnaksi ja keskeisiä avoimia virkoja täytettiin. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 39 henkilöä ja nettolisäystä tuli 4 henkilöä edellisestä vuodesta. Määräaikaisia ja sijaisia oli kaupungin palveluksessa 176 henkilöä ja määräaikainen henkilöstö oli tehnyt vuoden 2015 aikana yhteensä 185,3 henkilötyövuotta. Määräaikaisten käyttö laski edellisestä vuodesta 5,5 henkilötyövuotta. Valtakunnallisesti kunta-alan henkilöstöstä 78 prosenttia työskentelee vakinaisessa virkatai työsuhteessa. Työterveyslaitoksen mukaan vakinaisten määrä on kasvanut ja määräaikaisten osuus laskenut viime vuosina. Valtaosa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaiseen palvelussuhteeseen. Henkilöstön lukumäärä tilikauden alun ja lopun keskiarvona aikavälillä oli 774 henkilöä. Tilikauden keskiarvo luku sisältää kansalaisopiston henkilöstön ja lukua käytetään työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksessa Kelalle. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelusuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä yhtenä tiettynä päivänä (31.12). Henkilötyövuodet toimialoittain v (HTV1*) Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset ja sijaiset Yhteensä Hallinto 32,09 28,84 25,68 11,50 13,57 8,48 43,59 42,41 34,15 Sivistys 180,87 176,78 172,61 80,32 74,53 71,07 261,19 251,31 243,68 Perusturva 235,77 246,66 275,06 75,29 80,71 88,07 311,06 327,37 363,13 Tekninen 71,68 68,45 68,46 25,74 22,26 17,69 97,42 90,71 86,15 Yhteensä 520,41 520,73 541,81 192,85 191,07 185,31 713,26 711,80 727,11 *)Täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttia vastaavasti. Osan vuotta palvelusuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden päiviin. Henkilötyövuosiin on laskettu koko kaupungin henkilökunta mukaan luettuna kansalaisopisto. Määräaikaisten ja sijaisten henkilötyövuosissa on laskettu kaikki vuoden 2015 palvelusuhteet. 9

12 Henkilöstön koulutus Kiteen kaupungin strategisena tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista ja tukea sitoutumista kaupungin uusiin tehtäviin. Vuonna 2015 Kiteen kaupungin henkilöstön palkalliseen koulutukseen käytettiin yhteensä 1558 työpäivää. Koulutuspäivien toteutuminen on esitetty oheisessa kuviossa toimialoittain. KOULUTUSPÄIVÄT TOIMIALOITTAIN V Tekninen, % Hallinto, % Sivistys, % Perusturva, % Työnantajan sisäisenä koulutuksena on toteutunut 360 työpäivää ja lakisääteisenä täydennyskoulutuksena 696 työpäivää. Luottamusmies- ja ammattijärjestökoulutuksia toteutui 63 työpäivää ja muut koulutuspäivät ovat erimuotoisia henkilöstön ammatilliseen osaamiseen ja osaamisen päivittämiseen liittyviä koulutuspäiviä. Työnantajan 12 päivän koulutustukeen oikeuttamaa koulutusta vuonna 2015 käytti 4 henkilöä yhteensä 28 päivää. Koulutuspäivissä on huomioitu koko henkilöstö ja kaikki koulutukset. Vakinainen henkilöstö käytti 91 % koulutuspäivistä. Kiteen kaupungin henkilöstön koulutukset ovat toteutuneet työpäivinä oheisen kuvion mukaisesti v Koulutuksista lähes 82 % on käytetty henkilöstön ammatilliseen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen. 10

13 Koulutuspäivät 1558 päivää v Ammatillinen koulutus 579 pv. Työryhmäkoulutus 1 pv. 155; 10 % Palkallinen oppisopimuskoulutus 12pv. 263; 17 % 167; 11 % 579; 37 % Koulutus 12 pv. työnantajan tukema 28pv. Koulutus ulk. tunteina 96 pv. Koulutus sis.tunteina 82 pv. Väestönsuojakoulutus 1pv. 111; 7 % 63; 4 % 1; 0 % 82; 5 % 96; 6 % 2 8; 2 % 1; 0 % 12; 1 % Luottamusmies ja ammattijärjestökoulutukset 63 pv. Täydennyskoulutus sisäinen 111 pv. Täydennyskoulutus ulkoinen 263 pv. Täydennyskoulutus sis. tunteina 167 pv. Täydennyskoulutus ulk.tunteina 155 pv. Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma alkaen tuli voimaan laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä lakimuutos työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta(1138/2013). Lakien mukaan työnantajan tulee laatia koko henkilöstöä koskeva koulutussuunnitelma vuosittain ja käsitellä se yhteistoimintamenettelyssä. Koulutuskorvaus koskee vuosittain kolmea koulutuspäivää työntekijää kohti. Vuoden 2015 koulutussuunnitelma laadittiin ja käsiteltiin yhteistoiminnassa niin, että koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä voitiin käyttää alkaen. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä käytti 342 henkilöä ja koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä kertyi 680 päivää. Koulutuskorvauksen summa työttömyysvakuutusrahastolta on ,12 ja kustannus on tuloutettu v.2015 koulutuskorvaukseen oikeuttavaa koulutusta käyttäneille kustannuspaikoille. Henkilöstön uudelleensijoitus Henkilöstön uudelleensijoituksen tavoitteena on sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy. Uudelleen sijoittamisella voidaan jatkaa työuraa ja välttää varhemaksujen kustannuksia. Uuden työn etsimiseen kaupungin työntekijälle ryhdytään silloin kun henkilön työkyky on heikentynyt terveydellisistä syistä ja sitä ei saada palautumaan siinä määrin että henkilö selviäisi entisessä työssään. Tehtävien uudelleen järjestelyjä ja työn keventämistä tehtiin merkittävästi vuoden 2015 aikana. Toiminta näkyy sairauspois- 11

14 saolojen ja kustannusten huomattavana vähentymisenä sekä varhaiseläkemenoperusteisten maksujen pysymisenä alhaisella tasolla. Työkyvyttömyyden uhatessa uuden työn etsimistä voidaan tehdä Kevan tukemana työkokeiluna tai kaupungin omana toimintana. Uudelleensijoitusta on myös uuteen työhön siirtyminen organisaatiomuutosten ja töiden uudelleen järjestelyjen vuoksi. Henkilöstön tiedottaminen Koko kaupungin henkilöstöä koskevia info- ja tiedotustilaisuuksia pidettiin vuoden 2015 aikana kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla järjestettiin kolme infotilaisuutta. Lisäksi henkilöstö on pidetty ajan tasalla sähköpostitse ja henkilöstön intranetin jatkuvalla päivittämisellä. Ajankohtaisista asioista on tehty intranettiin erillisiä uutisnostoja. Esimiesinfoja pidettiin vuonna 2015 kuusi kertaa. Esimiesinfojen tavoitteena on antaa saman sisältöinen tieto ja toimintatapa kaikkiin työyhteisöihin ajankohtaisista sekä muuttuvista asioista. Sisäistä tiedottamista parannettiin entistä avoimemmaksi. Ajankohta ja paikka Aihealueet - Tilinpäätös Kitee aamupäivä ja iltatilaisuus - Henkilöstökertomus Kiteen hoivakoti Kiteen kaupungille - Savuton työpaikka Kesälahti iltapäivätilaisuus - Asiakasväkivalta ohjeistus Kitee iltapäivä ja iltatilaisuus - Kevan työhyvinvointisyke kysely - Uusi henkilöstön intranet - Muut ajankohtaiset henkilöstöasiat - Yhteenveto vuodesta Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Pohjoiskarjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustaminen Kesälahti aamupäivätilaisuus - Kaari-malli ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma Viestintäsuunnitelma ja päihdeohjelma - Tietoturva ja muut ajankohtaiset henkilöstöasiat - Kuntasi työhyvinvointisyke tulokset ja jatkosuunnitelmat Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat keskeinen palautteen antamisen ja saamisen foorumi työntekijälle ja esimiehelle. Kehityskeskusteluissa tarkastellaan toimintaa systemaattisesti taaksepäin ja eteenpäin. Ne ovatkin keskeinen johtamisen väline, jolla tähdätään yksikön koko henkilöstön tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen toimintaan. 12

15 Kehityskeskusteluissa otetaan puheeksi myös niitä vaikeilta tuntuvia asioita, jotka jokapäiväisissä keskusteluissa helposti sivuutetaan. Kehityskeskustelut ovat jokaisen Kiteen kaupungilla työskentelevän oikeus ja velvollisuus ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Työhyvinvointisyke kyselyn vastauksien perusteella Kiteellä käydään kehityskeskustelut valtakunnallista tasoa huomattavasti paremmin. Kehityskeskustelumuotoina on käytetty perinteisen keskustelun lisäksi ryhmäkeskusteluja ja kävelykeskusteluja. Täyttölupamenettely ja rekrytointi Kiteen kaupungille on voitu rekrytoida uutta henkilökuntaa yli kaksi kuukautta kestäviin palvelusuhteisiin vain täyttölupamenettelyn kautta ja talousarvion määrärahan puitteissa. Täyttölupia käsiteltiin kuukausittain johtoryhmässä. Henkilöstösuunnittelussa on hyödynnetty edelleenkin luonnollista poistumaa ja eläköitymistä. Kaupungilla on uudelleen organisoitu palveluja ja tehtäviä on pystytty hoitamaan sisäisin siirroin useissa työyhteisöissä eri toimialojen kesken. Avoimien ja avainpaikkojen rekrytoinnissa kelpoisuusehdoilla ja koulutusvaatimuksilla pidetään henkilöstön ammattitaito ja osaaminen hyvällä tasolla. Henkilöstön vaihtuvuus 2015 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kaupungin palveluksessa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (esim. irtisanoutuneet, eläkkeelle siirtyneet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön. Vaihtuvuusluvut prosentein olivat alkaneissa palvelusuhteissa 13,6 % ja päättyneissä palvelusuhteissa 6,4 %. Vuoden 2014 vastaavat vertailuluvut henkilöstön vaihtuvuudessa olivat alkaneissa palvelusuhteissa 5,1 % ja päätyneissä palvelusuhteissa 6,7 %. Vuonna 2013 luvut olivat 5,0 % ja 5,3 %. Vakinaiset Lukumäärä v v v Alkaneet palvelussuhteet Päättyneet palvelussuhteet Työajan jakautuminen Oheisessa taulukossa on koottu tietoa siitä, miten työaika on jakautunut vuonna Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä on vähennetty lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät. Tämä tarkoittaa siis vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Palkkakustannukset eivät tässä sisällä työnantajan maksamia eläkekuluja- ja muita sosiaaliturvan kuluja. 13

16 Oheisessa taulukossa on esitetty työajan jakautuminen vuodelta 2015 ja vertailutiedot vuodelta työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta e % palkkakustannuksista 2014 työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta e % palkkakustannuksista Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) , , Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat , , , ,86 - Terveysperusteiset poissaolot , , , ,15 - Perhevapaat , , , ,32 - Koulutus , , , ,46 - Muut palkalliset poissaolot 110 0, , ,06 8 0,03 - Muut palkattomat poissaolot ,30 0, ,45 0,00 - Vapaana annetut työaikakorvaukset 841 0, , , ,35 + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt , , , ,72 = Tehty vuosityöaika , , , ,53 V on kertynyt vapaana annettuja työaikakorvauksia 841 työpäivää. Tämä on 75 työpäivää vähemmän kuin vuonna 2014 ja 247 päivää vähemmän kuin v

17 Palkkauskustannukset: Vakinaiset sekä sijaiset ja määräaikaiset PALKKAUSKUSTANNUKSET (ei sisällä opettajien palkkoja Kitee Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Sijaisten ja määräaikaisten %-osuus palkkauskustannuksis Kitee 23,6 23,5 21,4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Taulukossa on kuvattu vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitystä v Vakinaisen henkilöstön ikärakenne v Keskiikä , Henkilömäärä Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on pysynyt vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla, ollen 51 vuotta. Vaikka nuorta henkilöstöä on rekrytoitu, on samalla ikäluokan vuotiaiden määrä noussut. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli laskenut vuodesta 2014 ollen 38 vuotta. Kiteen kaupungin vakituisesta henkilökunnasta noin 62 % oli yli 50-vuotiaita. Luku on hieman laskenut vuodesta 2014 määrän ollessa 66 %. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2014 valtakunnallisesti kunta-alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta ja v.2013 vastaavasti 47,8 vuotta. Eläköityminen Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi Kiteen kaupungin palveluksesta 20 henkilöä. Eläköitymisen keski-ikä nousi kaikissa eläkelajeissa. Osa-aikaeläkettä haki seitsemän henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi seitsemän henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 15

18 jäänti lisääntyi perusturvassa. Kuntoutustuelle jääneissä ovat uudet kuntoutustuet, joissa ei ollut työkokeilu käynnistynyt. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Eläköityminen Keski-ikä 2015 Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle 18 hlö 63,1 23 hlö 63,0 20 hlö 63,4 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 hlö 60,1 5 hlö 61,8 7 hlö 61,9 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Keskiikä Keskiikä 2014 Keski -ikä 2015 Keski -ikä 8 hlö 57,12 7 hlö hlö 57,0 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 1 hlö 58 2 hlö 55,6 7 hlö 58,7 Kuntoutustuelle siirtyneitä 5 hlö 56,2 2 hlö 53 1 hlö 54 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 2 hlö 57,2 3 hlö 59,4 3 hlö 58,3 Kiteen kaupungin eläkemaksut vuosilta Vuosi Varhaiseläkemenoperusteinen maksu, e Eläkemenoperusteinen maksu, e , , , , Tilinpäätösarvio ,49 Tilinpäätösarvio ,44 Eläkelainsäädännön muutoksen myötä jokainen voi valita vanhuuseläkeikänsä vuoden välillä ja eläkeuudistuksen myötä eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Seuraavassa taulukossa on ennuste vuosien vanhuuseläkkeelle jäävistä. Opettajien eläköitymisikää arvioitaessa on käytetty vuotta, muiden kohdalla ennusteeseen on otettu KEVAn ilmoittama henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. (KEVA ei ole antanut työnantajille tietoja eläkkeelle jäävistä henkilöittäin v jälkeen). Kiteen kaupungissa eläke-ennusteen mukaan vakituisesta henkilökunnasta on 15,4 % eläköitymässä vuosina Valtakunnallisesti kuntien nykyisestä henkilöstöstä 58 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. 16

19 Eläköitymisennusteet Toimiala Yhteensä Kaupunginhallitus Sivistyskeskus Perusturva Tekninen YHTEENSÄ *) Eläköitymisennuste on tehty nykyisen eläkelain mukaisesti. Eläköitymiset ovat arvioita ja ne täsmentyvät kun uusi eläkelaki tarkentuu ja astuu voimaan Henkilöstön poissaoloista vuonna 2015 Vuonna 2015 työntekijät olivat erilaisilla perhevapailla yhteensä työpäivää, edellisenä vuonna 4085 työpäivää ja v perhevapaita toteutui 3232 työpäivää. Kaupungin palvelukseen on vakinaistunut nuoria perheen perustamisen iässä olevia henkilöitä. Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot, sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Kaupungin henkilöstö oli sairauslomalla v keskimäärin 9,4 työpäivää työntekijää kohden ja kalenteripäivinä 12,5 päivää. Sairauspoissaoloja oli henkilötyövuotta kohti 13,1 kalenteripäivää. Sairauslomien määrä laski n.10 % edellisestä vuodesta ollen vuonna 2014 keskimäärin 13,9 kalenteripäivää kuntatyöntekijää kohti. Kiteen kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat alhaiset valtakunnalliseen sairauspoissaoloihin verrattuna. Tähän ovat omalta osaltaan vaikuttaneet edelleen varhaiset Kaari-mallin mukaiset työkyvyn tukemisen toimenpiteet, työn keventäminen, töiden uudelleen järjestelyt ja uudelleensijoitukset. Eniten sairauspoissaolojen määrää kasvatti päivinä tuki-ja liikuntaelinten sairaudet. Henkilömäärinä eniten sairauspoissaoloja oli hengityselinten sairauksissa. Valtakunnallisesti sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuosina , mutta vuonna 2014 lasku pysähtyi. Edelleen eniten sairastavat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt sekä esimiesasemassa olevat. Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa oman sairauden takia. 17

20 Vuonna 2013 kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä oli alimmalla tasolla sitten vuoden 2000 ollen 16,8 kalenteripäivää ja vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,9 päivää työntekijää kohti. Valtakunnallisesti 2014 eniten sairastivat kodinhoitajat, siivoojat ja lähihoitajat (25 28 päivää vuodessa). Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli päälliköillä, lääkäreillä ja opettajilla (8 9 päivää). Sairauspoissaolojen seuranta toimialoittain v Toimielin Muutos ed. vuoteen Muutos ed. vuoteen Kalenteripv. Työpv. Kalenteripv. Työpv. Kalenteripv. Työpv. Kalenteripv. % Työpv. % Kaupunginhallitus , ,4 Sivistys ,9 55 2,5 Perusturva , ,8 Tekninen , ,8 Yhteensä , ,7 Terveysperusteisia poissaoloja seurattiin ja raportoitiin säännöllisesti johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle, sekä kaupunginhallitukselle toimialoittain. Toimialoittain tarkasteltuna yleishallinnossa ja teknisellä toimella sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Myös perusturvan henkilöstö sairasti vähemmän suuresta henkilöstöstä ja fyysisestä työstä huolimatta. Sivistyskeskuksessa yksittäiset pitkät sairauslomat lisäsivät sairauspoissaoloja vuodesta Vakinaisen henkilöstön sairaspäivien määrä oli 88 % sairauspoissaoloista. Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön osuus sairauspoissaoloista oli 83,3 % ja vuonna 2013 oli 85,4 %. Vakinaisen henkilöstön määrän lisääntyminen ja määräaikaisten väheneminen vaikuttavat sairauspoissaoloprosenttiosuuksien jakautumiseen. Työtapaturmat toimialoittain v Tammi-joulukuu 2013 Tammi-joulukuu 2014 Tammi-joulukuu 2015 Toimiala Kalenteripv Työpv Kalenteripv Työpv Kalenteripv Työpv kpl 2013 kpl 2014 kpl 2015 Yleishallinto Sivistys Perusturva Tekninen Yhteensä Työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi poissaoloja kertyi 144 työpäivää. Tämä on 7,7 % vähemmän kuin vuonna 2014 (12 työpäivää) ja vuodesta 2013 on vähennystä 56,4 %. Tapaturmia sattui aikavälillä yhteensä 26 kappaletta. Keskimäärin tapaturmista aiheutui 6 työpäivää sairauslomaa/ tapaturma. Eniten tapaturmia sattui työmatkaan liittyvissä liukastumisissa ja fyysisessä kuormittumisessa. 18

21 Seuraavassa taulukossa on esitetty v terveysperusteiset poissaolot ja kustannukset. Kaikki yhteensä Kalenteripvt Työpäivät UROT Sivukulut 22,44 % Yhteensä Sairausloma lääkärin todistus Sairausloma esimiehen/thluvalla Sairausloma 2/3 palkalla Sairausloma palkaton Työtapaturma/Ammattitauti Työtapaturma/Ammattitauti 2/3 0 0 SAIRAUSLOMA YHTEENSÄ Saatu Kelan sairauspäiväraha Nettokustannus sairauslomasta TAPATURMA YHTEENSÄ Saatu tapaturmakorvaus Nettokustannus tapaturmista Säästötalkoovapaat ja yksityisasia palkaton, ei sijaista 2015 Talouden tasapainottamissuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa vuosille asetettiin vuosittainen säästötavoite henkilöstökuluihin säästötalkoovapaista. Vuoden 2015 tavoitteeksi asetettiin Tavoite toteutuu, jos koko henkilöstö pitää vähintään 5 päivää säästötalkoovapaata vuosittain. Säästötalkoovapaiden pitämisen ehtona on, että sijaiskustannuksia ei saa syntyä, eikä tilalle saa palkata sijaista. Vanhan vuoden pitämättömät vuosilomat oli oltava hyväksyttynä ja pidettynä mennessä ennen säästötalkoovapaan pitämistä alkaen otettiin henkilöstö -järjestelmään käyttöön uusi palkkalaji, yksityisasia palkaton, ei sijaista. Tätä voi käyttää poissaoloista joista ei synny sijaiskustannuksia ja säästötalkoovapaat oli käytetty. Yksityisasia palkaton, ei sijaista poissaolopäiviä käytettiin 197 päivää ja säästöosuus oli euroa. Henkilöstöstä 127 henkilöä (21,7 %) käytti vähintään 5 päivää tai enemmän säästötalkoovapaata ja 46,6 % vakinaisesta henkilöstöstä sitoutui henkilöstökulujen säästötavoitteeseen säästötalkoovapaiden osalta. Asetetusta tavoitteesta toteutui säästötalkoovapaiden osalta 67,11 %. Säästötalkoovapaata saivat käyttää enintään 15 päivää kaikki kuukausipalkkaiset työntekijät, kun ehdot täyttyivät. Säästötalkoovapaiden toteutumista seurattiin kuukausittain johtoryhmässä ja säännöllisesti yhteistyötoimikunnassa. 19

22 Säästötalkoovapaata on käytetty oheisen taulukon mukaisesti vuosina Työpäivät 2013 Työpäivät 2014 Työpäivät 2015 HALLINTO SIVISTYS PERUSTURVA TEKNINEN YHTEENSÄ Säästö 2013 Säästö 2014 Säästö 2015 HALLINTO , ,39 SIVISTYS , ,32 PERUSTURVA , ,56 TEKNINEN , ,74 YHTEENSÄ , ,01 Työllisyyden hoitamien Kiteen kaupungilla Kiteellä laadittiin strateginen ja tavoitteellinen työllisyysohjelma kevättalvella 2015, jonka kaupunginhallitus hyväksyi Vuonna 2015 Kiteen kaupunki työllisti keskimäärin 34 henkilöä kuukaudessa palkkatuella. Vuoden aikana työllistettiin 46 eri henkilöä. Työkokeilussa kaupungin omissa yksiköissä oli vuoden aikana 32 eri henkilöä. Palkkatukityöllistämisen kustannukset vuosina palkkatuki palkkatuettujen palkat nettokustannus

23 6. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kuntasi Työhyvinvointisyke -kysely Kiteen kaupunki pääsi mukaan KEVAn ilmaiseen Kuntasi Työhyvinvointisyke kyselyyn. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä Kevan kyselyyn vastasivat henkilöstön lisäksi ensimmäistä kertaa myös poliittiset päättäjät. Vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti KEVAssa. Vastausaktiivisuus oli erittäin hyvä ollen 81 %. Kyselyn avulla selvitettiin mm. seuraavia työhyvinvointiin liittyviä asioita: - johtaminen työyksikössä - johtaminen organisaatiossa - kehityskeskustelujen käyminen - työkyvyn tukeminen organisaatiossa - työtehtävät ja omat voimavarat Yleisesti todettuna Kiteen kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin taso on samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin. Vahvuuksina työn tavoitteet organisaatio-, toimialue- ja yksikkötasolla olivat hyvin selvillä ja yhteistyö työyksiköiden välillä sujuu hyvin. Kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa(86 %) huomattavasti paremmin kuin valtakunnallisesti (68 %) kunnissa keskimäärin. Työyhteisöissä pystytään ratkaisemaan ristiriitoja kuntien keskimääräistä tasoa paremmin ja henkilöstö kokee voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Työnimu on hyvällä tasolla. Kaari-malli ja työkyvyn tukemisen toimintatavat ovat muita kuntia huomattavasti yleisemmin henkilöstön käytössä (72 % /muut kunnat 54 %) ja selkeästi kuvattuna (79 % /muut kunnat 69 %). Työkyvyn tukemisen toimintatapoihin luotetaan hyvin. Kyselyn perusteella kehittämisen kohteeksi nousi johtaminen ja esimiestyö. Mitä kauemmaksi johtaminen työyksiköistä menee, sitä kriittisempää on arviointi. Muutostilanteissa nousee esille johtamisen avoimuus ja henkilöstön kuulemista toivotaan enemmän. Osassa työyhteisöjä lähijohtaminen on hyvällä tasolla. Perehdyttäminen ja tiedottaminen nousivat kehittämisen kohteiksi useissa työyhteisöissä. Toimialojen ja eri työyksiköiden välillä oli selkeästi hajontaa. Vastaajista 26 % koki työhyvinvoinnin kehittyneen parempaan suuntaan. Toisaalta työhyvinvoinnin kehitys nähdään muita kuntia kielteisempänä ja muihin kuntiin nähden suurempi osa arvioi, ettei aio jatkossa työskennellä yli oman ammatillisen eläkeikänsä (42 % / muut kunnat 28 %). Kyselyn mukaan asiakaspalautetta kerätään muita kuntia harvemmin ja hyödynnetään vähemmän. Työtehtävät ja omat voimavarat ovat kuntien keskimääräisellä tasolla. Henkilöstön määrää arvioitiin joissakin yksiköissä riittämättömäksi. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella painopistealueiksi nousivat Lähiesimiestyö, esimiestyö ja johtaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen Tiedottaminen ja perehdytys Palautteen antaminen ja asiakaspalaute 21

24 KEVAn edustajat esittelivät kyselyn tulokset johtoryhmälle johtoryhmän kokouksessa ja poliittisille päättäjille valtuuston iltakoulussa. Esimiehille tulokset esiteltiin Esimiehet saivat konkreettisia ohjeita siitä, miten tuloksia kannattaa työyhteisössä käsitellä. Esimiehet kävivät tulokset oman henkilöstönsä osalta läpi toukokuun loppuun mennessä. Yhdessä sovitut nopeasti toteutettavat muutokset laitettiin täytäntöön välittömästi. Kaikki työyhteisöt laativat oman työyhteisötason kehittämissuunnitelmansa. Henkilöstöpalvelut koostivat syksyn aikana kaupungin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa työyhteisöjen laatimien työyhteisötason kehittämissuunnitelmien pohjalta. Työhyvinvointisuunnitelmassa on myös kuvattu SYKE-kyselyn tulokset tarkemmin. Työhyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa KEVA on kutsunut Kiteen kaupungin edustajat kertomaan TYSTRA-valmennuksen työpajaan siitä, miten kaupunki on hyödyntänyt SYKE-kyselyä ja sen tuloksia osana strategista suunnittelua ja johtamista ja mitä toimenpiteitä Kiteellä on tehty kyselyn tulosten pohjalta. KAARI-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli Kaarimalli otettiin Kiteen kaupungilla käyttöön v alusta lukien. Malli on ollut hyvä, mutta tarpeita muutoksille ja tarkennuksille oli käytännön työssä jo ilmennyt. Em. syystä Kaari-mallia päivitettiin v aikana siten, että uusi versio pystyttiin ottamaan käyttöön v alusta. Perusasiat säilyivät ennallaan. Oleellisimpia muutoksia aikaisempaan verrattuna olivat: - Lähiesimiehen roolin (ja vastuun) korostaminen - Lyhyisiin poissaoloihin ei anneta/varata työterveyshuoltokäyntiä (sairauspoissaolo esimiehen luvalla tehokkaampaan käyttöön) - Kun työntekijä on viimeisen kahdentoista (12) kuukauden aikana ollut vähintään viisi (5) kertaa tai vähintään 20 kalenteripäivää (aikaisemmin 30 päivää) poissa työstä sairauden vuoksi, esimies ottaa asia puheeksi työntekijän kanssa - Mikäli työkyvyn mukainen korvaava työtehtävä löytyy, työtehtävä tulee ottaa vastaan - Kaari-malliin lisättiin maininta työnantajan oikeudesta periä menetettyjä sairasvakuutuslain mukaisia korvauksia työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden vuoksi - Osatyökykyisyys- ohjeistus Kaari-mallin mukainen työhyvinvointifoorumi pidettiin Muita työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä Työhyvinvointia lisääviksi toimenpiteiksi voidaan laskea Kiteen kaupungin julistautuminen savuttomaksi työyhteisöksi ja työntekijöiden tupakoinnin lopettamisen tukeminen. 22

25 V uusittu ohjeistus asiakasväkivalta ja uhkatilanteiden varalta tukee työntekijöiden hyvinvointia, sillä kun uhkat tiedostetaan ja yhteisesti sovitaan miten em. tilanteissa menetellään, työntekijät osaavat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. V aikana valmisteltiin myös päihdeohjelma, joka astuu voimaan Päihdeohjelman tavoitteena on ohjata esimiehiä ja työntekijöitä entistä selkeämmin ennaltaehkäisemään ja puuttumaan päihteistä johtuviin ongelmiin. Tavoitteena on päihteetön työpaikka. Päihdeohjelman avulla tuetaan työntekijöiden työkykyä sekä edistetään työturvallisuutta ja terveyttä. Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut kaupungin henkilökunnalle tuotti Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto ja Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto. Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto vastasi Kiteen kaupungin johtoryhmän, virkalääkäreiden, esimiesten, työterveyshuollon ja henkilöstöpalveluiden työterveyshuollosta. Muu henkilöstö käytti Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuollon palveluita. Toimintasuunnitelma oli molemmille palveluntuottajille saman sisältöinen. Työterveyshuollon palveluihin kuului lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Pitkään käytössä olleet työterveyshuollon lisäpalvelut eli maksusitoumukset erikoislääkärikonsultaatioon ja työperäisestä ongelmasta johtuvan fysioterapiaan karsittiin säästösyistä v pois. Säästösyistä tehtiin myös muita supistuksia työterveyshuollon sisältöön (mm. terveystarkastus eläkkeelle siirryttäessä jäi pois, vuorotteluvapaan aikana työterveyshuollon voimassaolo poistettiin, terveystarkastuksissa laboratoriotutkimukset tehdään tarveharkinnan mukaan jne.) Työterveyshuollon edustajat osallistuivat tarvittaessa työsuojelujaoston ja sisäilmatyöryhmän kokouksiin, työhyvinvointifoorumiin sekä asiantuntijana henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jatkamiseen liittyvissä moniammatillisissa neuvotteluissa. Työterveyshuollon kustannukset vuonna Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tehtiin kustannuksia hillitseviä karsintatoimenpiteitä vuodelle Vaikuttavimmat karsinnat tehtiin korvausluokkaan 2 ja työterveyshuollon toimenpiteitä suunnattiin enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan. Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet tilinpäätösluvuissa 13,3 % edellisestä vuodesta ja 21,8 % vuodesta Vastaavasti nettokustannukset ovat alentuneet 24,7 % henkilöä kohden edellisestä vuodesta ja vuodesta 2013 on 35,8 % kustannusten pienennystä. 23

26 Korvauksia on haettu KELAlta vuodelta 2015 seuraavasti: Korvausluokka I lakisääteinen työterveyshuolto Kustannukset ,16 (korvaus 60 %) ja korvattava kustannus enintään 100,50 työntekijää kohti. Kelan korvaus KL1 on enintään ,00. Kaupungin omalle vastuulle korvausluokasta I jäi vähintään ,16 eli 183,63 /työntekijä. Korvausluokka II sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset Kustannukset ,24 (korvaus 50 %) ja korvattava kustannus enintään 124,25 työntekijää kohti. Kelan korvaus KL2 on enintään ,80. Kaupungin omalle vastuulle korvausluokasta II jäi ,44 eli 104,32 /työntekijä. Työntekijämäärä oli v keskimäärin 774 työntekijää. Kaikki kustannukset eivät sisälly KELAlle tehtävään hakemukseen, koska kaikki työterveyshuollon kustannukset eivät kuulu KELAn korvauksen piiriin. Ei korvattavia kustannuksia ovat, mm. matkakulut ja erilaiset toimistomaksut. KELAn korvaus v on Kiteen kaupungille enintään ,80. Oheisessa taulukossa esitetään työterveyshuollon kustannuksia vuosilta Tilinpäätös , , , 04 KL , , ,16 KL , , ,24 Ei korvattavat kustannukset , , ,64 Savuton 1kpl/92,51 Kelan korvaus yht , , ,80 Kelan osuus kustannuksista % 32,60 % 36,52 % 43,60 % Työnantajan osuus % 67,40 % 63,48 % 56,40 % Nettokustannus /hlö 455,01 388,34 292,31 24

27 Työhyvinvointia tukevat henkilöstöedut v Ruokailu Työterveyslaitoksen nettisivuilla todetaan, että Työpaikkalounaasta ihmiset saavat virtaa jaksaakseen koko päivän, mutta lounaat ovat myös tärkeitä hengähdyshetkiä henkisen jaksamisen kannalta. Työkavereiden tapaaminen epävirallisissa yhteyksissä on myös erittäin tärkeää. Mm. em. syistä Kiteen kaupungilla tuettiin henkilöstöruokailua entiseen tapaan sekä omissa ruokapaikoissa että yksityisissä ravitsemusliikkeissä. Tuki oli sekä laitosruokailussa että yksityisissä ravitsemusliikkeissä sama eli enintään 1,40 euroa/ateria lisättynä voimassa olevalla arvonlisäverolla. Työntekijät maksoivat yksityisissä ravitsemusliikkeissä vähintään 6,20 euroa. Kipakassa, Terveyskeskuksen kahviossa ja Kesälahden koulukeskuksella henkilöstöateria maksoi 5,20. Edun käyttäjien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Em. syynä oli Terveyskeskuksen kahvion suosio ruokapaikkana. Vapaa-ajan liikunta Henkilökunnan VesPelin uinti- ja kuntosalilippujen hankintaa Kiteellä ja kuntosalilippujen hankintaa Kesälahdella tuettiin 50 %:lla. Henkilökunnalla oli oma ohjattu liikuntavuoro kerran viikossa tiistaisin Rantalan koululla ja vesijumppaa keskiviikkoaamuisin (ryhmät tammi huhtikuu, syys-joulukuu). Kesälahdella tuettiin kansalaisopiston liikuntaryhmään osallistumista. Liikuntavuoroilla ohjelmassa oli keppijumppaa, perusjumppaa, pilates-venyttelyä ja kahvakuulajumppaa. TYHY-tapahtuma Hutsissa Liikunnalliset TYHY-tapahtumat järjestettiin Hutsin Urheilukeskuksessa 2.9. kello ja 3.9. klo Ohjelmassa oli kuntosaliohjausta, joogaa, mobiilisuunnistusta, nyrkkeilyä jättihanskoilla, sumopainia, frisbeegolfia ja laserammuntaa. Mahdollisuus oli myös kehonkoostumusmittaukseen. Kahdeksan työyhteisöä osallistui työyhteisölaulukilpailuun, jonka voittaja valittiin TYHY-päivässä huutoäänestyksellä. Voittaja oli Pajarintien Porukan laulu. TYHY-tapahtuman kuvasatoa ja työyhteisölaulut tallennettiin intranettiin, kaikkien nähtäväksi. TYHY-tapahtumiin osallistui lähes 200 työntekijää. Työhyvinvointiluento Tom Pöystin luennolle Tekemisen riemusta ja tuskasta ja osallistui n. 400 Kiteen kaupungin työntekijää. Luennon yhteydessä oli yhteinen ateria sadonkorjuu-teemalla Kipakassa. Nauruntäyteisessä luennossa asenteista, oppimisesta, ilosta, yhteisöllisyydestä ja itsetunnosta sekä huumorilla höystetyistä tarinoista moni löysi yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Viihdyttävästä hetkestä jäi mieleen asioita siitä, kuinka jokainen voi omalta osaltaan luoda ympärilleen hyvinvointia ottamalla huomioon itsensä lisäksi toiset. Yhdessä tekemällä, uskaltamalla ja luottamuksella päästään työyhteisössä pitkälle. Tom Pöysti, tekemisen riemu ja tuska. 25