Espoon asun. Rapor. orapor. apor. Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi

Transkriptio

1 Espoon asun apor 7 asunttor orapor aporttti Rapor sta 2 7 aporttteja Espoo Espoos 2//2 7 Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi

2 Kannen kuva: Asunto Oy Friisilän Aurinkorinne, Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Oy. Espoon kaupungin keskushallinto Hallintokeskus Kehittämis- ja tutkimusryhmä Osoite: Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 27 ESPOON KAUPUNKI (postiosoite) tai Espoonkatu 3, Espoo (käyntiosoite) Puhelin: (9) Fax: (9) Sähköposti: Internet: Julkaisun jakelu ja myynti: Puh. (9) , , Espoon kaupungin painatuskeskus 27 ISSN

3 RAPORTTEJA ESPOOSTA 2/27 Espoon asuntoraportti 27 Toim. Tiina Kosama ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings- och utredningsgrupp, Raporter City of Espoo Research and Development, Reports 27

4 ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ KUVAILULEHTI Tekijä(t) Seppo Kallio, Tiina Kosama, Aki Välimäki, Leena Levola, Outi Ristimäki, Ritva Helminen-Halkola, Arja Munter, Petri Lintunen, Teuvo Savikko Nimike Espoon asuntoraportti 27 Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, Kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Raportteja Espoosta ISSN-numero Tiivistelmä ISBN-numero - Julkaisuaika 27 Osanumero 2/27 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 42 s. Painopaikka Espoo Asuntoraportin tarkoitus on kuvata Espoon asumisen, asuinolosuhteiden, asuntorakenteen ja - rakentamisen ominaisuuksia ja nykytilaa. Espoon nykyinen asuntokanta on rakenteeltaan lievästi kerrostalovaltainen. Omakoti- ja rivitaloasuntoja on noin 4 % asuntokannasta. Noin 6 % asuntokannasta on omistusasuntoja. Vuosittain on valmistunut noin 2 5 uutta asuntoa. Koko Pääkaupunkiseudulla uusia asuntoja on viime vuosina valmistunut vain noin 6, joka on asuntojen kysyntään nähden liian vähän. Asuinolot ovat Espoossa suhteellisen hyvät. Asumisväljyys on suunnilleen sama kuin koko maassa keskimäärin ja jonkin verran Vantaata ja Helsinkiä korkeampi. Ahtaasti asuminen on suhteellisen vähäistä. Tulevat asuntuotantomahdollisuudet ovat kaupungissa hyvät. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa olevat asumisen varannot ovat yhteensä vajaat 5, milj. k-m2. Lainvoimaisissa asemakaavoissa oli vuoden 27 alussa noin 2,5 milj. k-m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tonttien rakentumiseen vaikuttavat maanomistusolot. Asuntojen hintataso on Espoossa varsin korkea, lähes Helsingin hintatasoa ja kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. Asumisen korkea hintataso yhdessä riittämättömän tonttitarjonnan kanssa ohjaa muuttoliikettä Espoosta kehyskuntiin. Asuntojen kysyntä pysyy jatkossakin Espoossa korkeana. Vuoteen 23 ulottuvan väestöennusteen mukaan Espoon väestö kasvaa nykyisestä noin 235 asukkaasta lähes 7 :lla seuraavien 23 vuoden aikana, keskimääräisen kasvun ollessa noin 2 9 asukasta vuodessa. Tämä edellyttää noin 2 4 asunnon rakentamista vuosittain. Espoon asuntoraportissa on lisäksi tarkasteltu vuokra-asuntojen hakijoita sekä erityisryhmien asumistilannetta. Asiasanat Asuminen, asuinolot, Espoo, rakentaminen Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (9) PL 12 faksi (9) ESPOON KAUPUNKI tieto@espoo.fi

5 ESBO STAD UTVECKLING OCH UTREDNING PRESENTATIONSBLAD Författare Seppo Kallio, Tiina Kosama, Aki Välimäki, Leena Levola, Outi Ristimäki, Ritva Helminen-Halkola, Arja Munter, Petri Lintunen, Teuvo Savikko Titel Espoon asuntoraportti 27 (Esbos bostadsrapport 27) Utgivare (Ämbetsverk eller institution) Esbo stad, utvecklings- och utredningsgruppen Publikationsserie Raportteja Espoosta ISSN Sammandrag ISBN - Utgivningsår 27 Nummer 2/27 Språk finska Antal sidor, bilagor 42 s. Tryckningsort Esbo Syftet med bostadsrapporten är att beskriva egenskaper och nuläge i fråga om boende, bostadsförhållanden, bostadsstruktur och bostadsbyggande i Esbo. Esbos nuvarande bostadsbestånd är till strukturen något höghusdominerat. Andelen enfamiljshus och radhuslägenheter utgör ca 4 procent av bostadsbeståndet. Ca 6 procent av bostadsbeståndet utgörs av ägarbostäder. Årligen färdigställs ca 2 5 nya bostäder. Antalet nya bostäder i hela huvudstadsregionen har under de senaste åren varit endast ca 6, vilket i förhållande till efterfrågan är för lite. Boendeförhållandena i Esbo är förhållandevis goda. Utrymmesstandarden är ungefär den samma som i hela landet i genomsnitt och något högre än i Vanda och Helsingfors. Förhållandevis få bor trångt. De framtida möjligheterna att producera bostäder i staden är goda. Boendereserverna i förslaget till generalplan för södra Esbo är totalt knappa 5, miljoner v-m². I de lagakraftvunna detaljplanerna ingick i början av 27 ca 2,5 miljoner v-m² outnyttjad byggrätt. Utbyggandet av tomterna påverkas av markägoförhållandena. Prisnivån på bostäder i Esbo är relativt hög, nästan i nivå med Helsingfors och dubbel i jämförelse med landet i övrigt. De höga bostadskostnaderna tillsammans med ett otillräckligt utbud av tomter styr flyttningsrörelsen från Esbo till kranskommunerna. Efterfrågan på bostäder i Esbo förblir hög. Enligt en befolkningsprognos fram till 23 ökar Esbos befolkning från ca 235 för närvarande med nästan 7 under de kommande 23 åren. Den genomsnittliga ökningen är ca 2 9 invånare per år. Det förutsätter att man bygger ca 2 4 bostäder årligen. Esbos bostadsrapport tar också upp personer som ansökt om hyresbostad samt bostadssituationen för specialgrupper. Ämnesord Boende, bostadsförhållanden, Esbo, byggande Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning PB Esbo stad tel fax tieto@espoo.fi

6 Esipuhe Espoon asuntoraportissa 27 on kuvattu kaupungin asuntotuotannon keskeisiä ominaisuuksia, asuntomarkkinoiden toimintaa ja erityisryhmien asumista, siis koko asumisen toimintaympäristöä. Raportissa on haluttu luoda kokonaiskuva espoolaiseen asumisen nykytilaan. Raportti on tarkoitettu sekä päätöksenteon tueksi että suunnittelun lähtökohdiksi. Raportti kuvaa osaltaan Espoon tilannetta myös seudullisessa asuntopolitiikassa ja siihen liittyvässä yhteisessä valmistelutyössä. Asuminen ja asumisen ongelmat eivät ole sidoksissa kuntarajoihin. Kaupunkien välillä onkin jo paljon yhteistyötä esim. asunnon hakuprosesseissa ja asumisen tilastoinnissa. Tarkoitus on laatia espoolaisen asumisen tilaa kuvaava tarkastelu vuosittain. Raportin laadinnasta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneen Seppo Kallio, Tiina Kosama, Aki Välimäki, Leena Levola, Outi Ristimäki, Ritva Helminen-Halkola, Arja Munter, Petri Lintunen ja Teuvo Savikko. Espoossa Seppo Kallio asunto-ohjelmapäällikkö Teuvo Savikko tutkimusjohtaja

7 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESPOON ASUNTOPOLIITTISET LINJAUKSET ASUNTOTUOTANTO ASUNTORAKENTAMINEN ESPOOSSA JA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VIIME VUOSINA VALTION TUKEMA TUOTANTO ESPOOSSA ESPOON ASUNTOKANTA ASUINOLOT ESPOOSSA ASUNTOTUOTANTOMAHDOLLISUUDET YLEIS- JA ASEMAKAAVOISSA KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUKSET VÄESTÖNKEHITYS JA MUUTTOLIIKE ASUNTOMARKKINAT ASUNTOJEN HINNAT JA VUOKRAT ASUNTOJEN TARJONTA ESPOONKRUUNU OY VUOKRA-ASUNTOJEN HAKIJAT JA ASUNNON SAAJAT ASUMISOIKEUSASUNNOT ERITYISRYHMIEN ASUMINEN ASUMINEN JA ASUMISPALVELUT LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ ASUNNOTTOMAT VAMMAISET VANHUKSET MAAHANMUUTTAJAT OPISKELIJA- JA NUORISOASUNNOT (33)

8 1. ESPOON ASUNTOPOLIITTISET LINJAUKSET Espoo-strategian strategisena linjauksena on päätetty kehittää Helsingin seudun työssäkäynti- ja asuinalueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä seudun 14 kunnan yhteistyönä. Lisäksi edistetään toimivan ja eheän yhdyskuntarakenteen toteutumista yhteisen maankäyttöohjelman ja yhteisvastuullisen asuntopolitiikan avulla. Strategian mukaan asuminen Espoossa on laadukasta ja tarjonta monipuolista. Strategisten linjausten toteutumista edistetään seuraaville toimenpiteillä: Kehitämme tehokkaasti resursseja raakamaan hankintaan ja tonttitarjonnan lisäämiseen. Luomme edellytykset kysyntää paremmin vastaavalle asuntotuotannolle seudulliset linjaukset huomioon ottaen tavoitteena kohtuuhintainen asuminen. Kaavoitamme tiivistyvien kaupunkikeskusten lisäksi pientaloalueita. Toteutamme uusia kilpailutettuja rahoitusratkaisuja asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamisessa ja ylläpidossa. Vuosina Espoo luo kaavoitukselliset, kunnallistekniset, joukkoliikenteelliset ja muiden palvelujen syntymisen edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle. Vuosittain toteutetaan keskimäärin 2 5 asuntoa, joista 5 rivitaloasuntoa sekä 1 omakoti- tai paritaloasuntoa huomioon ottaen seudulliset tavoitteet, kaupungin maanjalostuksen ja maankäyttösopimusten hyödyntämisen. Kunnallisessa vuokra-asuntotuotannossa painotetaan erityisesti pienperheille ja yksineläjille sopivia pienasuntoja. Pääkaupunkiseudun asunto-ohjelma laaditaan ja sen toteutus aloitetaan. Espoo vaikuttaa seudullisessa yhteistyössä valtion maiden saamiseksi asuntorakentamiseen sekä tukijärjestelmien kehittämiseen. Espoonkruunu rakentaa vuosittain keskimäärin 2 uutta vuokra-asuntoa. Lopullinen määrä määrittyy PKS-kuntien keskinäisin sopimuksin. Kaupunki luovuttaa vuosittain keskimäärin 1 tonttia omatoimiseen rakentamiseen. Vuoden 27 tulostavoitteena on pääkaupunkiseudun yhteistyönä laadittu asunto-ohjelma ja sen toteuttamisen aloittaminen. Lisäksi Espoo on luonut kaavoitukselliset (pientalokaavoitus), kunnallistekniset ja muut edellytykset monipuoliselle vähintään 2 asunnon tuotannolle, joista erillistaloja on vähintään 8 ja rivitaloja vähintään 4. Espoon asuntotuotannolliset tavoitteet on sisällytetty PKS-asunto-ohjelmaan. Yli 5 % maamme asunnottomista asuu Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Asunnottomuuteen liittyy yhä useammin myös moniongelmaisuus, asunnottomuuden ratkaisuksi ei siksi riitä pelkkä asuntotarjonnan parantaminen. Espoo-strategian maankäyttöä, asumista, liikennettä ja ympäristöä koskevien linjausten mukaan tavoitteena on vähentää asunnottomuutta ja kehittää tuettua asumista ja varata tontteja opiskelijaasunnoille. 2. ASUNTOTUOTANTO 2.1 Asuntorakentaminen Espoossa ja pääkaupunkiseudulla viime vuosina Asuntorakentaminen on pääkaupunkiseudulla vähentynyt 2-luvun alun 8 asunnosta 6 asunnon vuosituotantoon vuonna 26. Alenemiseen vaikutti eniten Helsingin pienentynyt asuntotuotanto, joka tosin vuonna 26 kääntyi nousuun. 2 (33)

9 5 4 Espoo Helsinki Vantaa Kuva 1. Alkanut asuntotuotanto Espoo, Helsinki ja Vantaa Valmistuneet asunnot Vuonna 26 Espoossa valmistui uusia asuntoja vähemmän kuin kertaakaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuonna 26 Espoossa valmistui noin 1 8 uutta asuntoa eli suunnilleen 9 asuntoa edellisvuotista vähemmän. Lkm Valmistuneet asunnot Espoossa v Vuosi Kuva 2. Valmistuneet asunnot Espoossa Valmistuneesta tuotannosta oli kerrostaloasuntoja vajaa puolet, erillispientaloja reilu kolmannes, sekä rivi- ja ketjutaloasuntoja vajaa viidennes. Vuonna 26 kerrostaloasuntojen osuus valmistuneesta kokonaistuotannosta oli pienin sitten vuoden 2. Vastaavasti erillispientalojen osuus 3 (33)

10 valmistuneista asunnoista oli suurin kuuteen vuoteen. 2-luvun alussa rakennettiin Etelä- Leppävaaran ja Matinkylän kerrostalovaltaisia kaupunkikeskuksia. Näiden valmistuttua tuotanto on painottunut pientaloasuntoihin, jolloin asuntojen kokonaistuotantomäärä on laskenut. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Valmistuneet asunnot talotyypeittäin v % 35 % 33 % 3 % 26 % 39 % 41 % 31 % 29 % 37 % 15 % 7 % 9 % 1 % 8 % 18 % 19 % 23 % 22 % 19 % 59 % 64 % 65 % 59 % 63 % 47 % 48 % 38 % 37 % 45 % Vuosi Erillispientalot Kytketyt pientalot Kerrostalot Kuva 3. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin Kerrostalotuotannon väheneminen näkyy myös huoneistojakaumassa. Sekä rivi- että pientaloihin rakennetaan huomattavasti enemmän isoja asuntoja. Uudet asunnot olivat kooltaan keskimäärin 92 m 2 eli 1 m 2 suurempia kuin edellisvuonna. Pienten asuntojen osuus valmistuneesta tuotannosta oli reilu neljännes, mikä on alhaisin vuoden 2 jälkeen. Vastaavasti suurten asuntojen osuus oli suurempi kuin edeltäneinä viitenä vuotena. 1 % 9 % 8 % Valmistuneet asunnot huoneistotyypeittäin v % 25 % 2 % 28 % 2 % 18 % 17 % 19 % 16 % 26 % 7 % 6 % 5 % 4 % 44 % 47 % 46 % 49 % 49 % 41 % 39 % 37 % 44 % 46 % 5+ huoneiset 3-4 huoneiset 1-2 huoneiset 3 % 2 % 1 % 3 % 29 % 34 % 23 % 31 % 4 % 44 % 43 % 41 % 28 % % Vuosi Kuva 4. Valmistuneet asunnot huoneistotyypeittäin (33)

11 Aloitettu asuntotuotanto Vuonna 26 aloitettiin noin 1 56 asunnon rakentaminen. Aloituksia oli noin 5 vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden lopulla asuntorakentaminen kuitenkin alkoi osoittaa elpymisen merkkejä, sillä viimeisellä vuosineljänneksellä aloituksia oli 12 enemmän kuin edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 26 aloituksista yli puolet oli kerrostaloasuntoja ja noin kolmannes erillispientaloja. Asuntoja (lkm) Asuntoja (kem2) Asuntojen lkm Kerrosala Kuva 5. Alkanut asuntotuotanto Espoossa 2-luvulla Myönnetyt rakennusluvat Rakennuslupia myönnettiin noin 1 6 uudelle asunnolle vuonna 26, mikä oli 5 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös rakennuslupien myöntäminen piristyi loppuvuoden aikana, sillä kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana lupia myönnettiin noin 28 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona edellisvuonna. Vuonna 26 rakennusluvan saaneet asunnot olivat huoneistoalaltaan keskimäärin 95 m 2. Myönnetyistä rakennusluvista noin puolet koski kerrostaloasuntoja, 4 % erillispientaloja ja 1 % rivi- ja ketjutaloja. Rakennustuotantotiedot perustuvat Xcity - rekisteripoimintaan. Rekisteritiedot täydentyvät viiveellä ja rekisterijärjestelmässä on teknisiä epävarmuustekijöitä, jotka heikentävät lukujen luotettavuutta. Luvuissa on mukana ainoastaan uustuotanto, ei vanhojen rakennusten laajennuksia. 2.2 Valtion tukema tuotanto Espoossa Tuotantomäärän aleneminen on kohdistunut erityisesti valtion tukemaan asuntotuotantoon. Valtion tukemana tuotantona rakennetaan ainoastaan kaupungin vuokra-asuntoja ja erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Vuosina 25 ja 26 on aloitettu alle 2 vuokra-asunnon rakentaminen. Valtion tukeman tuotannon vähenemiseen on vaikuttanut lainaehdot ja käyttörajoitukset. Tuotannon esteenä ovat olleet myös kalliista tontinhinnoista ja korkeista rakennuskustannuksista aiheutuvat korkeat vuokrat. 5 (33)

12 3 2 5 Kunnalliset vuokra-asunnot 2 Valtion tukemat vuokra-asunnot 1 5 Valtion tukemat asumisoikeusasunnot 1 Valtion tukemat omistusasunnot 5 Vapaarahoitteiset omistusasunnot * Kuva 6. Alkanut asuntotuotanto hallintamuodon mukaan Espoossa Espoon asuntokanta Espoon asuntokannan määrä ylitti 1 asunnon rajan vuonna 23. Omistusasuntoja Espoossa on lähes 6 ja vuokra-asuntoja vajaa 39. Asumisoikeusasuntoja on noin 3 8 ja loput ryhmän muut asunnot (noin 6 ) ovat osa-omistus ym. asuntoja Muut (myös asumisoikeusasunnot) Vuokra-asunnot Omistusasunnot Kuva 7. Espoon asuntokanta hallintamuodon mukaan (asuntojen lkm) Espoon asuntokanta on kasvanut tasaisesti siten, että omistusasuntojen osuus on vakiintunut noin 55 % asuntokannasta. Vuokra-asuntojen osuus on noin 35 % asuntokannasta ja muiden (osaomistus ja asumisoikeusasunnot) osuus on 1 %. 6 (33)

13 Omistusasunnot Vuokra-asunnot Muut (myös asumisoikeusasunnot) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kuva 8 Espoon asuntokanta hallintamuodon mukaan Espoon asuntokannasta kerrostaloasuntoja on yli 61, rivitaloja 16 2 ja omakotitaloja 29. kerrostalojen osuus on noin 56 % koko asuntokannasta (asuntojen lukumäärän mukaan laskettuna). Rivitalojen osuus on noin 15 % ja omakotitalojen hieman alle 27 % Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Kuva 9. Espoon asuntokanta talotyypin mukaan (asuntojen lkm) Kerrostalovoittoisuus näkyy myös asuntokannan huoneistojakaumassa. Yli kolmasosa asunnoista on yksiötä ja kaksioita. Vastaava osuus Helsingissä on 6 %. 7 (33)

14 6h+k/kk/kt 3 % 5h+k/kk/kt 1 % 7+h+k/kk/kt 1 % Tuntematon 1 % 1h + k/kk 1 % 2h+kk/k 29 % 4h+k/kk/kt 2 % 3h+k/kk/kt 26 % 1h + k/kk 2h+kk/k 3h+k/kk/kt 4h+k/kk/kt 5h+k/kk/kt 6h+k/kk/kt 7+h+k/kk/kt Tuntematon Kuva 1. Espoon asuntokannan huoneistojakauma Asuinolot Espoossa Vuoden 26 alussa Espoossa oli asukasta ja heistä muodostui asuntokuntaa, eli samassa asunnossa asuvien ryhmää tai henkilöä. Asuntokunnista yksin asuvia oli runsas kolmannes, kahden hengen asuntokuntia oli lähes kolmannes ja tätä suurempia jälleen noin kolmannes Asuntokunnista enemmistö, 56 %, asui kerrostalohuoneistossa, runsas neljännes erillisissä pientaloissa ja vajaa kuudesosa rivitaloissa. Helsinkiin ja Vantaaseen verrattuna Espoossa kerrostaloasuminen oli vähäisempää ja pientaloissa asuminen yleisempää, kun taas Kauniaisiin verrattuna tilanne oli päinvastoin.,5 Vantaa 13,8 24,6 61,1 2,5 Kauniainen 21,3 35,4 4,7 Muu Asuinkerrostalo Helsinki 1,4 5,9 7,5 85,2 Rivi-ketjutalo Erillinen pientalo 1,4 Espoo 15,3 27,1 56, Kuva 11. Asuntokunnat talotyypeittäin Helsingissä Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa (33)

15 Asuntokunnista joka kymmenes asui korkeintaan huoneen ja keittiön asunnossa, noin 28 % asuntokunnista asutti kaksiota (keittiöllä tai ilman). Noin neljäsosan asuntona oli kolmio ja viidesosan neliö. Tätä suuremmassa asunnossa asui noin 16 % asuntokunnista. 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Yht. 1 hlö 2 hlö 3 hlö 4 hlö 5+ hlöä 5h+ 4h+k/kk/kt 3h+k/kk/kt 2h+k 2h+kk/kt Kork 1h+k Kuva 12. Asuntokunnat huoneistotyypin mukaan Kun asunnon kokoa katsotaan suhteessa asuntokunnan kokoon, niin on nähtävissä varsin suoraviivaisesti huoneiston koon kasvavan asuntokunnan henkilömäärän mukana. Yksinäisasuntokuntien huoneistotyyppi vaihteli eniten: neljännes asui yksiössä ja lähes joka toinen kaksiossa. Varsin väljästi, eli vähintään neljän huoneen asunnossa, asui joka kymmenes yksin asuva. Kahden hengen asuntokunnilla suuntaus suurempiin asuntoihin näkyi selvästi: vain kolmannes asui asunnossa, jossa oli korkeintaan kaksi huonetta ja keittiö, samoin kolmanneksella oli asuntona kolmio ja viimeisellä kolmanneksella vähintään neljän huoneen asunto. Kolmihenkisistä asuntokunnista enää vajaa kymmenesosa asui kaksiossa tai pienemmässä ja neli- ja vähintään viisihenkisien asumismuotona se oli vielä paljon harvinaisempi. Vähintään viiden hengen asuntokunnista lähes puolet asui ainakin viiden huoneen huoneistossa M2asuntok Koko maa Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa 4 2 Yht. 1 hlö 2 hlö 3 hlö 4 hlö 5+ hlöä Kuva 13. Asunnon keskikoko (m 2 ) asuntokunnan koon mukaan (33)

16 Kun tarkastellaan huoneistoalaa asuntokuntaa kohti pääkaupunkiseudulla ja koko maassa, on espoolaisasuntokunnalla keskimäärin käytettävissä noin 8 neliötä, vain Kauniaisissa keskikoko oli suurempi. Yksin asuvilla, joilla on käytössään koko huoneisto, asumisväljyys oli Espoossa 55,5 neliömetriä. Koko maassa ja Kauniaisissa väljyys oli suurempi, mutta Vantaalla ja erityisesti Helsingissä yksinasuvat asuivat ahtaammin kuin Espoossa. Kaupunkien järjestys oli sama kaikissa asuntokunta luokissa. Kahden hengen asuntokunnat asuivat keskimäärin 82 neliön huoneistossa, joten asumisväljyydeksi tulee 41 m2. Kolmihenkisen talouden asumisväljyydeksi muodostuu 31 m2 ja nelihenkisen talouden 27 m2. Asumisväljyys siis supistuu asuntokunnan koon kasvaessa. % ,4 93, ,1 Normi 1 Normi ,6 9,5 1, 2,9,2,5,1,8 1,1 Kaikki 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. 6 henk. 7,7 7+ henk. Kuvio 14. Ahtaasti asuvat asuntokunnat eri normien ja henkilöluvun mukaan Kireimmän normin, normi 1, mukaan Espoossa on ahtaasti asuvia asuntokuntia varsinaisesti vasta vähintään 7 hengen asuntokunnissa. Heistä ahtaasti asuvia oli vajaa 8 % eli 38 asuntokuntaa. Toiseksi kireimmän normin mukaan ahtaasti asuvien osuus kaikkein suurimmissa asuntokunnissa oli jo 27 %. Kaikkein lievimmän, normi 4, mukaan jo kaksihenkisissä talouksissa oli ahtaasti asuvia. Nelihenkisistä asuntokunnista 27 % asui ahtaasti ja viisihenkisistä joka toinen. Ahtaasti asuvien normit: Ahtaasti asuva Normi 1 : enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huoneeksi. Ahtaasti asuva Normi 2 : enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Ahtaasti asuva Normi 3 : enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun. Ahtaasti asuva Normi 4 : enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. 1 (33)

17 2.5 Asuntotuotantomahdollisuudet yleis- ja asemakaavoissa Asuntojen tuotantotarve syntyy väestönkasvusta ja asumisväljyyden kasvusta. Mikäli väestönkasvu on keskimäärin 2 9 henkeä vuodessa vuoteen 23, niin asuntojen keskimääräinen tuotantotarve on noin 2 4 asuntoa vuodessa. Tällöin poistumaksi on arvioitu 1 % tuotannosta ja asukasmäärä on väestöennusteen perusvaihtoehdon mukainen 35 asukasta vuonna 23. Suurempi väestönkasvu (32 asukasta) edellyttää lähes 2 8 asunnon vuotuista rakentamista. Kuva 15. Yleiskaava- ja asemakaavarajoja sekä kaavoituksen työohjelman rajoja Koko Espoon yleis- ja asemakaavoissa asumiseen suunniteltua kerrosalaa on noin 6,7 miljoonaa k-m 2 mikä tarkoittaa asuntoa. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen (suuralueiden Leppävaara, Tapiola, Matinkylä., Espoonlahti ja Kauklahti) asumisen yleiskaava- ja asemakaavavarannot ovat yhteensä noin 4,8 miljoonaa k-m 2 (46-48 asuntoa). Pohjoisosien yleiskaavojen alueilla (Vanha Espoo ja Pohjois-Espoo) yleiskaava- ja asemakaavavarannot ovat yhteensä noin 2, milj. k-m 2 (noin 2 asuntoa). Lainvoimaisissa asemakaavoissa oli vuoden 27 alussa asumiseen kaikkiaan noin 2,5 miljoonaa kerrosneliömetriä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Varantolaskelmassa alle 1 kerrosneliömetrin käyttämättömät rakennusoikeudet on jätetty huomioimatta ja mikäli käytetty rakennusoikeus ylittää kaavan mukaisen rakennusoikeuden, käyttämätön rakennusoikeus on merkitty nollaksi. 11 (33)

18 Kerrostalokaavojen rakennusoikeuden toteutumisprosentti lainvoimaisissa kaavoissa on keskimäärin 86 % lukuun ottamatta Kauklahden suuraluetta. Pientalojen toteutumisaste on noin 77 % ja erillispientalojen noin 65 %. Rakentamismahdollisuudet ovat suurimmat lainvoimaisten kaavojen alueella Suur-Leppävaarassa ja Suur- Espoonlahdessa. Kaavoitusohjelma vuosille sisältää asuntokaavoja, joiden yhteenlaskettu asuntokerrosala on noin 2,5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kaavoitusohjelman kaavoituskohteista 2/3 on asumisen kaavoja. Kuva 16. Lainvoimaisten asemakaavojen kerrosala asumiseen suuralueittain Kunnallistekniikan rakentaminen Kunnallistekniikan rakentamisohjelma Kunnallistekniikan rakentamisohjelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Rakentamisohjelmassa on määritelty talousarviovuoden aikana toteutettavaksi tai aloitettavaksi suunnitellut rakentamiskohteet sekä arvioitu talousarviovuotta seuraavan vuoden rakentamiskohteet. Rakentamisohjelman valmistelun yhteydessä kartoitetaan lähivuosien kunnallistekniset rakentamistarpeet mm. Espoon Vedeltä, liikuntatoimelta, kiinteistöpalvelukeskuk- 12 (33)

19 selta, YTV:ltä, pelastuslaitokselta ja rakennuttajakyselynä mm. Espoonkruunu Oy:ltä sekä merkittävimmiltä rakennusyrityksiltä. ESPOON KAUPUNGIN KIINTEITÄ RAKENTEITA JA LAITTEITA KOSKEVAT INVESTOINTISUUNNITELMAT VV M VUOSI Lisäys Kuva 17. Espoon kaupungin kiinteitä rakenteita ja laitteita koskevat investointisuunnitelmat Kunnallistekniikan rakentamisavustukset Valtion asuntorahasto on myöntänyt kunnallistekniikan rakentamiseen avustusta espoolaisille asuntoalueille vuodesta 22. Matinkylän, Saunalahden ja Vanttilan asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen on vuosina myönnetty yhteensä 2,7 milj. euroa. Vuosille on ehdollinen valtionapuvaraus Holmanpuiston, Näkinmetsän, Saunalahden ja Uusmäki-Painiitty -alueiden kunnallistekniselle rakentamiselle. Valtionapuvarauksen yhteissumma em. alueille on 6 milj. euroa. Valtionapuvarauksen käyttö Holmanpuiston, Näkinmetsän ja Uusmäki- Painiitty -alueilla edellyttää alueiden asemakaavan vahvistumista. 13 (33)

20 Valtionavustukset Matinkylä Saunalahti Vanttila Kuva 18. Kunnallistekniikan valtionavustukset Korjaus- ja energia-avustukset Kaupunki myöntää Valtion asuntorahaston varoista korjaus- ja energia-avustuksia ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen ja asuinrakennusten korjauksiin. Korjausavustuksista kohdistui vuonna 26 asuinrakennusten perusparannustoimenpiteiden suunnitteluun 57 kpl ( ), asuinrakennusten kuntoarvion laadintaan 56 kpl ( ), asuinrakennusten kuntotutkimuksiin 4 kpl ( ) ja huoltokirjan laadintaan 31 kpl (6 21 ). Sosiaalisin perustein vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin myönnettiin avustuksia 5 kpl (33 91 ). Energia-avustusta energiakatselmusten suorittamiseen myönnettiin 62 kpl (79 32 ) ja energiataloudellisiin korjaustoimenpiteisiin 98 kpl ( ) sekä uutena avustusmuotona pientalojen lämmitysjärjestelmien muutoksiin 81 kpl (18 86 ). Espoossa ns. lähiöprojektialueita ovat olleet Matinkylä-Olari, Tapiola ja Espoon keskus. Matinkylä-Olarin alueelle on vuosina myönnetty asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimenpiteisiin yhteensä euroa asunnon korjaamiseen. Tapiolaan on vuosina 22 ja 24 myönnetty yhteensä euroa asunnon korjaamiseen. Espoon keskuksen alueelle on vuosina myönnetty yhteensä euroa asunnon korjaamiseen. Asuntojen lukumäärissä voi olla päällekkäisyyttä, koska sama yhtiö on voinut saada avustusta eri toimenpiteisiin. Vuonna 27 korjausavustuksia voidaan myöntää edelleen perusparannusten suunnitteluun, kuntotutkimuksiin ja sosiaalisin perustein. Energia-avustuksia voidaan myöntää lähinnä pientalojen lämmitysjärjestelmien uusimiseen ja muutoksiin. Valtion asuntorahasto myöntää avustuksia hissien rakentamiseen sekä liikuntaesteiden ja terveyshaittojen poistamiseen. 14 (33)

21 As Oy:n toimenpiteet hakijat lkm euroa Suunn. korj.toiminta hakijat lkm euroa Sosiaalisin perustein hakijat lkm euroa Korjausav. yhteensä hakijat lkm euroa Energia-av. yhteensä hakijat lkm euroa Yhteensä hakijat euroa Taulukko 1. Korjaus- ja energia-avustukset Espoossa Hissien rakentaminen Hissitilanteesta on julkaistu Espoon hissityöryhmän raportti. Espoossa oli vuoden 21 alussa vähintään 3-kerroksista taloa. Kerrostaloista yli 4-kerroksisia oli noin kolmannes (59 kpl) ja näistä 13 oli ilman hissiä. 4- kerroksisia kerrostaloja oli yhteensä 335 ja näistä hissittömiä oli 221 eli lähes 2/3. Kolmikerroksisia rakennuksia oli 72 ja näistä vain 6 oli hissillisiä. Espoonlahdessa oli eniten 4-kerroksisia hissittömiä kerrostaloja (99) ja Suur-Matinkylässä oli eniten 3-kerroksisia hissittömiä kerrostaloja (24). Suur-Tapiolassa hissittömiä taloja oli 27, joista oli 4-kerroksisia 71 ja yli 4-kerroksisia 6. Espoon suuralueista vanhin asukasrakenne on Suur- Tapiolassa ja siellä asuu eniten senioriväestöä hissittömissä kerrostaloissa. Hissittömiä kerrostaloja oli määrällisesti eniten Suur-Leppävaarassa (223). Suur- Hissi Hissittömistä taloista Asuntoja hissittömissä taloissa Ei On Yht. 3-kerr. 4-kerr. yli 4-kerr. Yht. 3-kerr. 4-kerr. yli 4-kerr. Yht. Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Yhteensä Taulukko 2. Hissittömät vähintään 3-kerroksiset rakennukset suuralueittain (21) Hallintamuodoltaan suurin osa hissittömistä kerrostaloista oli asunto-osakeyhtiöitä (noin 65 kpl). Espoonkruunu Oy:n omistuksessa oli runsas 12 hissitöntä kerrostaloa. Muita kuin Espoon kaupungin omistuksessa olevia kiinteistöosakeyhtiöitä oli yhteensä 6 ja yksityisten yritysten omistuksessa oli noin 6 hissitöntä rakennusta. Valtion hissiavustus on 5 % hyväksytyistä kustannuksista. Valtion asuntorahasto on vuosina myöntänyt Espooseen 1 kohteelle 2 hissin rakentamiseen avustusta yhteensä 1,1 milj. euroa. Avustusvarauksia on voimassa yhdelle kohteelle 5 hissin rakentamista varten ja vireillä on yksi hakemus kahden hissin rakentamista varten. 15 (33)

22 2.8 Väestönkehitys ja muuttoliike Espoon väestö vuoden 26 alussa oli asukasta ja vuoden 225 alussa sen arvioidaan olevan noin asukasta. Tällöin Espoon väestö kasvaa vuosina kaikkiaan lähes 6 asukkaalla. Suomenkielinen väestö kasvaa 34 8 ja vieraskielinen 25 6 asukkaalla, sen sijaan ruotsinkielinen väestö vähenee lähes 4 asukkaalla. asukasta 35 Toteutunut Espoon väestö kieliryhmittäin Ennuste vieraskieliset ruotsinkieliset suomenkieliset Kuva 19. Espoon väestö kieliryhmittäin Alle kouluikäisiä lapsia (-6-vuotiaita) Espoossa oli vuoden 26 alussa kaikkiaan ja vuoden 225 alussa alle kouluikäisten määräksi arvioidaan noin 26 5 lasta. Alle kouluikäisten määrä kasvaa tarkasteluajanjaksolla lähes 4 1 lapsella. Tästä kasvusta noin puolet, eli noin 2, on suomenkielisten lasten määrän kasvua ja toinen puoli vieraskielisten lasten määrän kasvua. Alle kouluikäisten ruotsinkielisten lasten määrä laskee hieman nykyisestä, eli noin 4 lapsella. Peruskouluikäisiä lapsia (7-15-vuotiaat) Espoossa oli vuoden 26 alussa 27 7 ja vuoden 225 alussa heitä arvioidaan olevan Peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa koko kaudella lähes 3 7 oppilaalla. Kasvusta suurin osa 3 1 on vieraskielisten peruskouluikäisten määrän kasvua ja suomenkielisten määrän kasvu on noin 9 oppilasta, ruotsinkielisten kouluikäisten määrä laskee noin 36 oppilaalla. Lukio- tai ammattioppilaitosikäisiä ( vuotiaat) nuoria Espoossa oli vuoden 26 alussa 8 3 ja vuoden 225 alkuun mennessä heidän määränsä arvioidaan kohoavan 1 eli nuorten määrän oletetaan kasvavan tarkastelujaksolla noin 1 7. Vieraskielisten lukio- ja ammattioppilaitosikäisten nuorten määrä nousee eniten. Vieraskielisten määrä nousee 97, suomenkielisten 75 ja ruotsinkielisten määrä pysyy lähes ennallaan. Työikäisten (tässä tarkastelussa vuotiaat) määrä kasvaa tarkasteluajanjaksolla Espoossa yli 25 henkilöllä. Vuoden 26 alussa Espoossa oli työikäisiä ja vuoden 225 alussa heitä arvioidaan olevan Eniten kasvaa vieraskielisten työikäisten määrä yli 17 6, suomenkielisten yli 8 8 ja ruotsinkielisten työikäisten määrä laskee yli 1 4 henkilöllä. 16 (33)

23 Eläkeikäisiä, eli 65 vuotta täyttäneitä, Espoossa oli vuoden 26 alussa 22 1 ja vuoden 225 alussa heidän määränsä arvioidaan olevan Eläkeikäisten määrä kasvaa tarkasteltavana ajanjaksona lähes 25 5 asukkaalla, eli yli kaksinkertaistuu nykyisestä. Suurin kasvu on suomenkielisten eläkeikäisten ryhmässä 22 4 asukasta. Ruotsinkielisten eläkeikäisten määrä kasvaa noin 1 5 ja vieraskielisten noin 1 7 asukkaalla. Espoon väestö iän mukaan asukasta 2 Toteutunut Ennuste vuotiaat Kuva 2. Espoon väestö iän mukaan Väestönmuutokset Tasaisimmin Espoon väestöä kasvattaa syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden. Espoon väkiluvun kasvaessa syntyneiden enemmyyskin on kasvanut melko tasaisesti. Vuodesta 2 alkaen syntyneiden enemmyys on tuonut Espooseen uutta väestöä noin asukasta vuodessa. Kuntien välinen muuttoliike oli korkeimmillaan vuonna 197, jolloin Espoo sai kuntien välistä muuttovoittoa yli 6 8 asukasta. Muutenkin 197-luvun alussa Espoo sai erityisen runsaasti kuntien välistä muuttovoittoa, useana vuonna yli 4 asukasta. Kuntien välinen muutto vaihtelee suuresti, joskus muuttovoitto ylittää 2 asukasta, joskus taas jää hyvin vähäiseksi, kuten vuonna 26 oletetaan käyvän. Espoon vuoden 26 väestönkasvusta asukasta oletetaan olevan vain muutaman asukkaan kuntien välistä muuttovoittoa. Vuosi 1989 on ollut ainoa vuosi, jolloin Espoolle on tullut kuntien välistä muuttotappiota. Espoo menetti asukkaita ulkomaille 197-luvulla. 198-luku ja 199-luvun alku toivat Espoolle muuttovoittoa ulkomailta. 199-luvun lopulla vuoteen 2 saakka Espoo sai muuttotappiota ulkomaisessa muuttoliikkeessä. Vuodesta 21 muutto ulkomailta Espooseen on noussut. Vuonna 25 se oli ennätysmäiset 7 asukasta, mutta vuonna 26 ulkomaisen muuttovoiton oletetaan ennakkotietojen mukaan nousevan sitäkin korkeammaksi lähes 9 asukkaaseen. 17 (33)

24 Asukasta 8 Väestönmuutokset Espoossa Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus * Kuva 21. Väestönmuutokset Espoossa Väestönkehitys pääkaupunki- ja Helsingin seudulla Pääkaupunkiseudulla oli asukkaita vuoden 26 alussa Miljoonan asukkaan raja ylittyi Vuoden 225 alussa pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan asukasta, eli pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa tarkasteluajanjaksolla 129 asukkaalla. Eniten kasvaa vieraskielisten määrä. Vuoden 26 alussa pääkaupunkiseudulla oli vieraskielisiä 69 ja vuoden 225 alussa heidän lukumääränsä arvioidaan olevan asukasta, jolloin kasvua on 97 4 asukasta Muuttovoitto ulkomailta Muuttovoitto muualta Suomesta Syntyneiden enemmyys Väestönkasvu Helsinki Espoo Vantaa Kirkkonummi Vihti Nurmijärvi Hyvinkää Järvenpää Kerava Tuusula Sipoo Mäntsälä Porvoo Lohja Karjaa Tammisaari Kuva 22. Väestönkasvu pääkaupunkiseudulla (pl. Kauniainen) ja kehyskunnissa (33)

25 Pääkaupunkiseutua laajemman Helsingin seudun 1 (14 kuntaa) väestö kasvaa vuoden 26 alun asukkaasta vuoden 225 alkuun mennessä asukkaaseen, eli kasvua on 211 asukasta, suuren kaupungin verran. 1 Helsingin seutu (14 kuntaa): Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä, Pornainen. Espoon väkiluvun kasvu on vaihdellut 2- luvulla asukkaan välillä ja ollut keskimäärin 3 6 asukasta. Luonnollisen väestönkasvun määrä on hieman yli 2 asukasta vuosittain. Espoosta poismuuttaneiden määrä on pysytellyt suunnilleen 15 henkilössä, muuttovoiton vaihtelut ovat seurausta Espooseen muuttaneiden määrän vuotuisista vaihteluista. 2- luvulla tulomuuttajien määrä on ollut asukasta. Muuttoliike kaupungin sisällä on kasvanut voimakkaasti 2-luvulla, vuoden 2 22 muuttajasta vuoden muuttajaan. Suurin osa Espoon muuttovoitosta tulee Helsingistä muuttaneista. Kehyskuntien ja Espoon välinen muuttoliike on Espoolle voimakkaasti tappiollinen. Muuttotappio on ollut 2-luvulla tasaisesti noin 1 asukasta vuosittain. Ulkoista muutto voimakkaammin on Espoossa kasvanut sisäinen muuttoliike. Vuonna espoolaista muutti kaupungin sisällä. Runsas asuntotuotanto on mahdollistanut espoolaisille asumistason parantamisen omassa kaupungissaan Espooseen muuttaneet lkm 15 Espoosta muuttaneet lkm 1 Espoossa muuttaneet lkm Kuva 23. Muutot Espooseen, Espoosta sekä muutot kunnassa ASUNTOMARKKINAT 3.1 Asuntojen hinnat ja vuokrat Kaikkien vuonna 26 tehtyjen kerrostalohuoneistokauppojen keskimääräinen neliöhinta Espoossa nousi 176 eurolla 2 37 euroon neliöltä. Helsingissä tehdyissä kaupoissa neliöhinta nousi 1,4 % ja Vantaalla neliöhinnat nousivat 7,9 %. 19 (33)

26 Vuosi Espoo* Helsinki* Vantaa* PKS* Muu Suomi-PKS* Muutos-% 8, 1,4 7,9 9,8 7,6 = Tieto ei ole lopullinen, päivittyy vuosineljänneksittäin. Taulukko 3. Vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat hinnat, euroa/m2, pääkaupunkiseudulla 25 ja 26 Vuoden 26 aikana myytyjen rivitalohuoneistojen keskimääräinen neliöhinta Espoossa nousi 169 eurolla euroon neliöltä. Vantaalla tehdyissä kaupoissa neliöhinta kohosi 9,5 % ja Helsingissä hinnat nousivat 8,9 %. Vuosi Espoo* Helsinki* Vantaa* PKS* Muu Suomi-PKS* Muutos-% 6,7 8,9 9,5 7,2 7,1 = Tieto ei ole lopullinen, päivittyy vuosineljänneksittäin. Taulukko 4. Vanhojen rivitaloasuntojen velattomat hinnat, euroa/m 2, pääkaupunkiseudulla 25 ja 26 Vuosi Yksiöt Kaksiot 3 H + Kerrostalot yht Muutos-% 5,7 1,1 7,4 8, Taulukko 5. Vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat nimellishinnat, euroa/m 2, huoneistotyypin mukaan 25 ja 26 /M Vanhojen asuntojen velattomat nimellishinnat Espoossa Yksiöt Kaksiot Kolmiot + Kerrostalot yht. Rivitaloasunnot Kuva 24. Vanhojen asuntojen velattomat nimellishinnat Espoossa 2 (33)

27 Espoonkruunu Oy:n aravavuokrataloissa vuokrien keskiarvo oli 8,79 /m 2 /kk vuonna 26. Kuluvana vuonna 27 keskivuokra on 8,93 /m 2 /kk. Muiden omistamissa vuokrataloissa ilman opiskelija-asuntoloita keskivuokra oli vuodelle 26 tehtyjen tarkistusten jälkeen 9,32 /m 2 /kk. Pitkäaikaisella korkotukilainalla lainoitetuissa Espoonkruunu Oy:n vuokrataloissa keskimääräinen neliövuokra oli 9,67 /m 2 /kk vuonna 26 ja on 9,79 /m 2 /kk vuonna 27. Muiden omistamissa korkotukivuokrataloissa keskivuokra oli 1,45 /m 2 /kk vuonna 26. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrataso oli vuoden 26 viimeisellä neljänneksellä Espoossa keskimäärin 11,3 /m 2 /kk. Keskivuokra /m 2 /kk Espoonkruunu Oy aravavuokra-asunnot 8,62 8,79 8,93 korkotukivuokra-asunnot 9,1 9,67 9,79 Muiden yhteisöjen aravavuokra-asunnot 8,8 9,32 korkotukivuokra-asunnot 1,28 1,45 Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot (koko Espoo) 1,82 11,3 Taulukko 6. Keskivuokrat Espoossa ja Espoonkruunu Oy:n vuokrat Asuntojen tarjonta Espoossa oli huhtikuun 27 lopussa noin 2 asuntoa, joista uudiskohteita oli 1 2 (lähde: Etuovi.com). Puolet myytävistä asunnoista oli kerrostaloasuntoja ja 35 % pientaloasuntoja. Välitettäviä, lähinnä yksityishenkilöiden omistamia, vuokra-asuntoja oli huhtikuun lopussa tarjolla lähes 8 asuntoa, joista kolmasosa oli pieniä asuntoja (1-2h+kk). Näiden lisäksi tarjolla on yleishyödyllisten vuokra-asuntoyhtiöiden vuokraasuntoja, joista ilmoitetaan yhtiöiden omilla sivuilla. Vuoden alusta myytävien asuntojen määrä on kasvanut noin 4 asunnolla h+k 4h+k 3h+k 2h+k 1h+k/kk Kuva 25. Espoossa myynnissä olevat asunnot (lähde: HUOM. luvuissa on mukana ainoastaan näillä sivuilla myytäväksi ilmoitetut asunnot) 21 (33)

28 3.3 Espoonkruunu Oy Espoonkruunu Oy:n rakennuttaman kunnallisen vuokra-asuntotuotannon määrä on vaihdellut vuosina vajaasta 6 asunnosta alle 1 asunnon vuosituotantoon. Espoonkruunu Oy:n vuokra-asuntotuotanto on viime vuosina painottunut pienien asuntojen rakentamiseen Kunnallinen tuotanto * Kuva 26. Kunnallinen vuokra-asuntotuotanto vuosina (asuntojen lukumäärä) Kohteen nimi Asuntojen lukumäärä Espoonkruunu Oy:n investointiohjelmassa on 2 uuden kohteen rakentamisen aloittaminen vuonna 27, vuosina 28 ja 29 alkaa vuosittain 4 uuden kohteen rakentaminen. asm2 27 Peuramäenkuja Lasitörmä Yhteensä Auroranportin palvelutalo Tiimalasintie ja Kompassikatu Isomäki Matinniitty Yhteensä Kuurinkallio Tillinmäki Holmanpuisto Marinkallio Yhteensä 355 Taulukko 7. Espoonkruunu Oy:n tulevaa tuotantoa 22 (33)

29 Espoonkruunu Oy:n asuntokannasta noin 6 % on pieniä asuntoja. Erityyppisiä yksiöitä on 1 9 ja kaksioita yli 6. Kolmioita on hieman alle 3 9 ja neljän huoneen asuntoja 1 4. Isoja, 5 huonetta ja enemmän, asuntoja on noin 25. 4h+k 1 % 5h+k 2 % 6h+k+s % 1h+k/kk 14 % 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk, 4h+k 3h+k/kk 28 % 5h+k 6h+k+s 2h+k/kk 46 % Kuva 27. Espoonkruunu Oy:n asuntojen huoneistojakauma Aravavuokra-asuntojen käyttöaste oli 98,7 % ja korkotukivuokra-asuntojen 98,6 % vuonna 26. Asukasvaihtuvuus oli vuonna 26 aravavuokraasunnoissa 17,1 % ja korkotukivuokraasunnoissa 21,1 %. Asukasvaihtuvuus laski hieman kaikissa asunnoissa vuodesta 25 ja käyttöaste nousi aravavuokra-asunnoissa. Käyttöaste Aravavuokra-asunnot 98,5 98,7 Korkotukivuokra-asunnot 99,1 98,6 Asukasvaihtuvuus Aravavuokra-asunnot 18, 17,1 Korkotukivuokra-asunnot 21,6 21,1 Taulukko 8. Espoonkruunu Oy:n tunnuslukuja 3.4 Vuokra-asuntojen hakijat ja asunnon saajat Espoon kaupungin vuokra-asunnot Espoon kaupungin asuntopalveluyksikkö valitsee vuokralaiset Espoonkruunu Oy:n ja kaupungin suorassa omistuksessa oleviin vuokra-asuntoihin. Y-säätiön välivuokrausasuntoihin asukkaat valitsee sosiaali- ja terveystoimi. Vuoden 26 lopussa Espoonkruunu Oy:n omistuksessa oli asuntoa, kaupungin suorassa omistuksessa 419 asuntoa ja Y-säätiöltä oli välivuokrattu 355 asuntoa. 23 (33)

30 Espoonkruunu Oy:n vuokra-asunnot arava-asunnot korkotukiasunnot vapaarahoitteiset vuokrataloasunnot 29 osakeasunnot 292 Yhteensä Kaupungin suoraan omistamat asunnot palvelussuhdeasunnot 227 osakeasunnot (romani) 6 vanhusten asunnot 56 tukiasunnot (Olarinluoma, Sepänkylä) 48 pienkiinteistöjen asunnot 82 Yhteensä 419 Kaupungille välivuokratut asunnot Y-säätiön välivuokrausasunnot 355 Espoonkruunun välivuokrausasunnot 17 Yhteensä 372 Taulukko 9. Kaupungin (käytettävissä oleva) vuokra-asuntokanta 26 Kaupungin aravavuokrataloissa on yhteensä asuntoa, joista Espoonkruunu Oy omistaa ja kaupungin suorassa omistuksessa ovat Sepänkylän tukiasuntolan 27 asuntoa ja Olarinluoman asumisyksikön 21 asuntoa. Uusia aravalainoitettuja vuokra-asuntoja ei valmistunut vuonna 26. Korkotukilainoitettuja asuntoja Espoonkruunu Oy:lle valmistui 57 kappaletta. Korkotukilainoitettuja asuntoja kaupungilla on kaikkiaan ja ne ovat kaikki Espoonkruunu Oy:n omistuksessa. Kaupungin omana tuotantona vapaarahoitteisina rakennettuja vuokra-asuntoja on 29 kpl (Espoonkruunu Oy). Kaupungin omistukseen hankittujen osakehuoneistojen määrä on 298 kpl, joista Espoonkruunu Oy omistaa 292 asuntoa, kaupungin suorassa omistuksessa on 6 asuntoa. Kaupungin suorassa omistuksessa olevien vanhustentalojen ja -palvelutalojen asuntoja on 56 kpl. Kaupungin omistamia palvelussuhdeasuntoja on 227 kpl ja pienkiinteistöissä sijaitsevia asuntoja 82 kpl. Vuokra-asuntoa hakeneiden määrä kasvoi merkittävästi vuonna 26 sähköisen hakemuksen käyttöönoton (1.2.26) myötä. Sama ilmiö tapahtui myös Vantaalla ja Helsingissä jo aiemmin. Vuokra-asuntohakemuksista noin 7 % jätetään sähköisesti. Pääkaupunkiseudun kunnissa vuokra-asunnon saaneiden määrä pieneni vuonna 26 edelliseen vuoteen verrattuna. 24 (33)

31 HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN VUOKRA-ASUNTOHAKEMUKSET V Helsinki Espoo Vantaa Hakijat v. 24 v. 25 v. 26 v. 24 v. 25 v. 26 v. 24 v. 25 v. 26 Yhteensä Asunnon saaneet hlöluvun mukaan Hlöluku Yhteensä Asunnon saaneet huoneis totyypin mukaan Hstotyyppi 1h+k/kk h+k/kk h+k h+k h+k Yhteensä Hakijatilanne Hak.talouden koko Yhteensä Taulukko 1. Vuokra-asuntohakemukset pääkaupunkiseudulla Vuoden 26 hakija- ja hakijatilanneluvut eivät Espoon ja Vantaan osalta ole vertailukelpoisia edellisvuosien kanssa sähköiseen asiointiin siirtymisen vuoksi. Helsingissä sähköinen hakumenettely otettiin käyttöön keväällä 24, joten siellä vuosi 24 ei ole täysin vertailukelpoinen myöhempiin vuosiin Kuva 28. Vuokra-asunnon saaneet henkilöluvun mukaan (33)

32 Asunnon saaneiden määrässä ei ole suuria vaihteluita vuotta 26 lukuun ottamatta. Määrän pieneneminen johtui asuntotuotannon vähäisyydestä edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 26 uusia asuntoja valmistui 57, kun niitä edellisenä vuonna valmistui 256. Vuonna 27 valmistuu 73 asuntoa. Huoneisto tyyppi 1h+k/kk h+k/kk h+k/kk h+k h+k Yhteensä Taulukko 11. Vuokra-asunnon saaneet huoneistotyypin mukaan Sähköiseen asunnonhakuun siirtyminen alkaen yli kaksinkertaisti jätettyjen hakemusten ja asuntoa jonottavien määrän. Kasvaneet luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa eivätkä merkitse asunnon saannin vaikeutumista. Sähköisesti hakemuksen jättäneet hakevat usein asuntoa monelta eri vuokranantajalta. Osoitettua asuntoa ei myöskään olla aina valmiita vastaanottamaan, sillä noin neljäsosa kieltäytyi osoitetusta asunnosta vaikka olivat sen tarjousvaiheessa hyväksyneet. Marraskuussa 26 tehdyn selvityksen mukaan vuokra-asunnon hakijoista yksinhakevia oli 59 % ja 22 % kahden henkilön ruokakuntia. Hakijoista oli 34 % alle 25-vuotiaita ja 66 % alle 35-vuotiaita. Muiden yhteisöjen omistamat vuokra-asunnot ja osaomistusasunnot Espoolaisia hakijoista oli 73 % ja Suomen kansalaisia 9 %. Erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa oli 46 %, kiireellisessä 33 % ja asunnontarpeessa 21 %. Hakijoiden ns. aratulotaso (bruttotulot - aravähennykset) oli alle 6 /kk 27 %:lla, /kk 17 %:lla ja /kk 3 %:lla. Tulorajat ylittäviä hakijoita ei juuri ollut. Kaupungin koko vuokra-asuntokannan ollessa noin 14 asuntoa pystytään tämän asuntokannan avulla tyydyttämään oman työvoimatarpeen aiheuttama asuntojen kysyntä. Osaltaan tilannetta tulee parantamaan ja joustavoittamaan myös hallitusohjelmaan kirjattu tulorajojen poistaminen. Käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia muiden kuin kaupungin omistamia aravavuokrataloja oli vuoden 26 päättyessä 77, joissa oli 415 asuntoa, ja opiskelija-asuntokohteita 36. Hoas:n kohteissa oli 2 43 asuntoa, asuntopaikkoina 4 145, ja TKY:n kohteissa asuntoa. Muiden kuin kaupungin omistuksessa oli 1598 pitkäaikaisella korkotukilainalla lainoitettua vuokra-asuntoa ja 63 osaomistusasuntoa. Korkotukilainoitetuista asunnoista opiskelija-asuntoja oli 139, joista Hoas:n omistamia 28, TKY:n 65 ja KY:n 46. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevia sopimuksia on tehty kolmen yleishyödyllisen asuntorakennuttajan ja yhden vakuutusyhtiön kanssa. Näitä kohteita on 9, joissa on yhteensä 46 asuntoa. Asukasvalintoja muiden kuin kaupungin omistamiin tavallisiin vuokra-asuntoihin on tehty vuonna 26 yhteensä ja opiskelija-asuntoihin Asumisoikeusasunnot Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla on yhteinen asumisoikeusasuntojen hakujärjestelmä ja jono. Asumisoikeusasuntoja on voinut hakea vuoden 199 marraskuusta lukien. Järjestysnumeron saamiseksi hakemuksen voi jättää johonkin mainituista kunnista. Asumisoikeuden saajan hyväksyy asunnon sijaintikunta. Vuonna 26 jätettiin Espooseen asumisoikeushakemusta, joista 85 % sähköisesti. Vuoden 26 päättyessä asumisoikeushakemuksia oli jätetty pääkaupunkiseudulla yhteensä 9 779, joista Espooseen 2 15 kpl. Hakijajonossa oli vuoden 26 lopussa noin 6 hakijaa. Espooseen oli valmistunut 165 kohdetta, joissa on 26 (33)

33 yhteensä asuntoa, Helsinkiin 185 kohdetta, joissa on yhteensä asuntoa ja Vantaalle 173 kohdetta, joissa oli yhteensä 3 51 asuntoa. Asumisoikeushakemusten määrä on kasvanut vuodesta 22. Määrän kasvuun vaikuttaa se, että hakemuksia voi jättää useita ja että varallisuutta ei oteta enää huomioon 55 -vuotiailta ja asunnon vaihtajilta. Samaan aikaan vapautuvien asuntojen määrä on vähentynyt. Uusia asumisoikeusasuntoja ei valtion epäedullisten lainaehtojen vuoksi ole viime vuosina juurikaan rakennettu. Uuden asumisoikeusasuntolain mahdollistamia vapaarahoitteisia asumisoikeuskohteita on käynnistymässä yksi Espoossa. Hakemukset Espoo Helsinki Vantaa Yhteensä Asumisoikeuden saajat Espoo Helsinki Vantaa Yhteensä Asumisoikeusasunnot, hakijat saajat ja jono Asunnot Hakijat Saajat Asumisoikeusjono Espoo Helsinki Vantaa Yhteensä Taulukko 12. Tilastotietoa asumisoikeusasunnoista 4. ERITYISRYHMIEN ASUMINEN 4.1 Asuminen ja asumispalvelut lainsäädännössä Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on lisäksi turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalveluina järjestettävästä asumispalvelusta (17 ). Asumispalveluina tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä (22 ). Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä (23 ). Mielenterveyslain perusteella kunnan on järjestettävä tuki- ja palveluasumiseen (5 ). Päihdehuoltolain mukaan on päihteiden ongelmakäyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan asumiseen liittyviä ongelmiaan (8 ). Vaikeavammaiselle henkilölle kunnan on järjestettävä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Lisäksi kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien 27 (33)