VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys

Transkriptio

1 VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA Tietoisku 3/2008 Sisällys 1. Väestönmuutokset 2. Espoolaiset maahanmuuttajat 3. Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja Espoossa 4. Pääkaupunkiseudun rajan ylittävä työmatkaliikenne Kuva: Teija Jokiranta Tiivistelmä Vuosina Espoon muuttovoiton supistuminen johtui kuntaan tulleiden määrän vähenemisestä. Muutto väheni eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Espoon muuttotase oli voitollinen ainoastaan siirtolaisuuden ansiosta. Espoo kärsii muuttotappiota erityisesti Kirkkonummelle. Espoossa asuvista ulkomaan kansalaisista 55 % oli eurooppalaisia, 27 % aasialaisia ja 12 % afrikkalaisia. Ulkomaalaistaustaisista 51 % kuului työvoimaan vuonna Espoon vieraskielinen väestö vuoden 2007 alussa oli asukasta. Se kasvaa asukkaalla vuoteen 2025 mennessä eli lähes kaksinkertaistuu. Teija Jokiranta, Arja Munter Keskushallinnon Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon asuntotuotanto vuosina jäi alle keskiarvon. Tuotannosta pientaloasuntojen osuus oli reilusti alle puolet, vuonna 2006 pientaloasuntojen osuus nousi yli puoleen. Asuntojen neliöhinta Espoossa on vähintään 500 korkeampi kuin kehyskunnissa. Työssäkäyntialue on kasvanut vuodesta 1980 vuoteen 2004 kaksinkertaiseksi, noin kilometristä kilometriin ja ylikin. Espooseen tullaan töihin pääasiassa naapurikunnista ja muualta Uudeltamaalta noin kilometrin säteellä.

2 1. VÄESTÖNMUUTOKSET 1.1 Väestönmuutokset kehys- ja kuusikkokunnissa Kehyskuntien väestö kasvoi pääasiassa muuttovoiton ansiosta, kun taas suurten kuntien väestöä kasvatti eniten syntyneiden enemmyys. Lähes 90 % Helsingin väestönlisäyksestä oli maahanmuuttoa. Vuonna 2007 kehyskuntien kasvu on ollut ennakkotietojen mukaan voimakkaampaa kuin väestönkasvu suurissa kaupungeissa, mikä saattaa viitata siihen, että pääkaupunkiseudun suuremmista kaupungeista muutetaan pienempiin ympäristökuntiin. Syitä tähän voi olla useita, esimerkiksi asuntotuotannon määrä ja laatu ja asuntojen hinnat. Arvioitu väkiluku Lopullinen väkiluku Arvioitu muutos 2007 Arvioitu muutos 2007 % Kunta Kerava - Kervo ,8 Vihti - Vichtis ,4 Kirkkonummi - Kyrkslätt ,3 Sipoo - Sibbo ,1 Mäntsälä ,7 Nurmijärvi ,7 Tuusula - Tusby ,5 Vantaa - Vanda ,4 Espoo - Esbo ,3 Järvenpää - Träskända ,0 Oulu - Uleåborg ,0 Pornainen - Borgnäs ,0 Hyvinkää - Hyvinge ,9 Helsinki - Helsingfors ,7 Tampere - Tammerfors ,7 KOKO MAA - HELA LANDET ,4 Kauniainen - Grankulla ,4 Turku - Åbo ,0 Lähde:Tilastokeskus 1.2 Väestönmuutokset väestönmuutososa-alueittain Kehyskuntien väestönkasvu muodostuu pääasiassa kuntien välisestä muuttovoitosta. Kirkkonummella ja Nurmijärvellä kuntien välinen muuttovoitto ja syntyneiden enemmyys lisäävät väestöä lähes yhtä paljon. Maahanmuutto on kehyskunnissa pientä. Suurissa kaupungeissa syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto lisäävät väestöä eniten. Kuntien välinen muuttovoitto on vähäistä tai kuntien välisestä muutosta tulee muuttotappiota. Helsingissä ja Turussa ulkomainen maahanmuutto on suurin väestöä lisäävä tekijä. Tampereella syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto lisäävät väestöä yhtä paljon. Koko maan maahanmuutosta puolet tulee yli asukkaan kaupunkeihin. 2 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

3 Kunta Lähde:Tilastokeskus Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto 1.3 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Kerava - Kervo Vihti - Vichtis Kirkkonummi - Kyrkslätt Sipoo - Sibbo Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula - Tusby Vantaa - Vanda Espoo - Esbo Järvenpää - Träskända Oulu - Uleåborg Pornainen - Borgnäs Hyvinkää - Hyvinge Helsinki - Helsingfors Tampere - Tammerfors KOKO MAA - HELA LANDET Kauniainen - Grankulla Turku - Åbo Vuoden 2006 aikana espoolaisten määrä kasvoi hengellä. Lisäyksestä muuttovoittoa oli vain 886 henkilöä, mikä oli vain 27 % koko väestömäärän kasvusta. Muuttovoiton supistuminen johtui Espooseen tulleiden määrän vähenemisestä, ei Espoosta poismuuton kasvusta. Tulomuuttoja tuhatta kantaespoolaista kohti oli 69, kun luku edellisvuotena oli 73. Lähtömuuttojen suhteellinen määrä oli laskenut 66:sta 65:een. Tulomuutto muualta Suomesta Espooseen kasvoi 2000-luvun alkuvuosina yli :een, mutta alkoi laantua vuosina Mutta kun Espoosta pois muuttojenkin määrä kohosi vuosikymmenen alussa ja on pysynyt ennallaan vuodesta 2004, joten kunnan saama muuttovoitto muualta Suomesta supistui ja kääntyi tappiolliseksi vuosina Ulkomailta Suomeen muutto vilkastui koko 2000-luvun ja ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 Espooseen muutti henkeä ulkomailta. Ulkomaille muutto on vaihdellut tällä vuosikymmenellä 1 100:sta henkeen Siirtolaisuus netto Kokonaismuuttovoitto -500 Maassamuutto netto * Kuva 1. Espoon muuttovoitto muualta Suomesta ulkomailta ja kokonaisuudessaan Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008 3

4 Vuosituhannen vaihdetta lukuun ottamatta Espoo on saanut muuttovoittoa muista maista, mutta varsinkin kahtena viime vuotena, jolloin maan sisäinen muuttoliike oli tappiollinen. Vuosina Espoon kokonaismuuttotase oli voitollinen ainoastaan siirtolaisuuden ansiota. Vastaava tilanne oli viimeksi ennen luvun alun lamaa. 1.4 Muuttoliike Espoossa Helsingin seudulla Vuonna 2006 Espoo menetti väestöä kaikille muille Helsingin seudun kunnille, Järvenpäätä lukuun ottamatta. Tappio oli noin 880 henkeä. Erityisen suuri muuttotappio oli Kirkkonummelle. Järvenpään muuttotappio oli kääntynyt muuttovoitoksi. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli kasvanut noin 440 henkeen. Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2006 Vaikka lähikuntiin kärsittiinkin muuttotappiota, kauempaa muualta Etelä-Suomesta Espoon saama muuttovoitto oli lähes kaksinkertaistunut. Etelä-Suomen ulkopuolelta saatu muuttovoitto oli supistunut selvästi, mutta muuttovoitto ulkomailta oli lisääntynyt yli 200 hengellä 900 henkeen. 4 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

5 3936 Yhteensä 1836 Ulkomaat 1175 Muut läänit 411 Muu Etelä-Suomi Muu Uusimaa Vihti Tuusula Sipoo Nurmijärvi Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää Kauniainen Vantaa 4413 Helsinki Kuva 3. Espoon muuttovoitot ja -tappiot muualle maahan ja ulkomaille Kun tarkastellaan kolmen vuoden ajanjaksoa, vuosia , niin lähikunnista Espoon muuttotappio on suurin juuri Kirkkonummelle, yli 1600 henkeä. Toiseksi eniten muuttoliike oli vienyt väestöä Helsingin seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle ja kolmanneksi eniten Vihtiin ja Nurmijärvelle. Kaiken kaikkiaan Espoo menetti muuttoliikkeen kautta kehyskunnille lähes henkeä vuosina ja sen lisäksi muulle Uudellemaalle lähes espoolaista. Suurimman muuttovoiton Espoo keräsi kolmena vuotena Helsingistä ja ulkomailta. 1.5 Muuttoliike iän mukaan Espoon muuttoliikkeelle on vuosien ajan ollut tyypillistä se, että Espoo kärsii muuttotappiota yli 40- vuotiaista asukkaista. Vuonna 2006 Espoo sai muuttovoittoa vain vuotiaista. Lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta lähes 200 ja 45 vuotta täyttäneitä yli 300 henkeä. Muuttotappio alle kouluikäisistä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, samoin muuttotappio eläkeikäisistä tai sitä lähestyvistä espoolaisista. Ikä Kuva 4. Espoon muuttovoitot ja -tappiot ikäryhmittäin 2005 ja 2006 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008 5

6 Kolmen vuoden aikana Espoo on menettänyt muuttoliikkeessä lähes 300 alle kouluikäistä ja runsaat 200 alakouluikäistä muualle maahan tai ulkomaille. Moni näistä lapsista on saanut päivähoitopalveluja ja osa koulupalveluja Espoossa asuessaan. Näiden lasten vanhempia ja muita aikuisia Espoo menetti muualle noin 650 kolmessa vuodessa. Erityisen muuttotappiollinen oli eläkeikää lähestyvien ryhmä eli vuotiaat Kuva 5. Espoon muuttovoitot ja -tappiot ikäryhmittäin Kun muuttotappiota ja -voittoa katsotaan ikäryhmittäin ja kohdekunnittain on selvää vaihtelua ikäryhmissä. Pääkaupunkiseudulle, lähinnä Helsingille, kärsitään muuttotappiota nuorista vuotiaista. Sen sijaan naapurikuntiin menetetään asukkaita lähes kaikista ikäryhmistä, eniten pieniä lapsia ja vuotiaita. Myös muulle Uudellemaalle menetetään lapsia ja nuoria aikuisia. 6 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

7 Taulukko 1. Espoon saama muuttovoitto ja -tappio ikäryhmittäin vuonna 2006 Ikä Hel- Van- Kau- PKS Muu Hgin Muu Uusi- Muut Muut Ulko- Suomi Suomi Suomi Suomi Nettom. sinki taa niai- yht. Hgin seutu Uusi- maa ES:n läänit maat Esp. PKS:n seud. Um:n yht. nen seutu yht. maa yht. läänit ulkop. ulkop. ulkop. ulkop. 1) 2) 3) 4) Yht ) Uusimaa ja Itä-Uusimaa 2) Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-karjala 3) Suomi Helsingin seudun ulkopuolella 4) Suomi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ulkopuolella Muulle Uudellemaalle Espoon muuttotappio on erityisesti 0-4 -vuotiaissa lapsissa ja heidän vanhemmissaan ja myös yli 40-vuotiaissa. Muualle Etelä-Suomeen ja muualle maahan suuntautuvassa muuttoliikkeessä Espoo menettää kouluikäisiä, heidän vanhempiaan ja eläkeikäisiä. Ulkomailta Espoon kaupunki sai muuttovoittoa kaikissa ikäryhmissä, eniten muuttoalttiimmista vuotiaista. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,6 % ja Espoosta lähteneistä 7,2 %. Ruotsinkielisten osuus tulomuutosta oli kasvanut hieman, lähteneistä taas hieman supistunut. Vuonna 2006 ruotsinkielisten muuttotase oli Espoolle tappiollinen 142 hengen verran, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Muuttovoittoa saatiin pääasiassa ikäryhmästä vuotiaat. 2. ESPOOLAISET MAAHANMUUTTAJAT Väestöryhmää maahanmuuttajat voidaan tarkastella monen eri käsitteen avulla. Ryhmän rajauksessa voidaan käyttää käsiteittä ulkomaan kansalainen, ulkomaalaistaustainen ja vieraskielinen. Vuoden 2007 Espoossa oli asukasta. Heistä ulkomaan kansalaisia oli eli 4,9 % Ulkomaalaistaustaisia oli enemmän, noin henkeä eli 7,5 % espoolaisista. Vieraskielisiä oli lähes (6,7 %). Espoossa asuvista ulkomaan kansalaisista 55 % oli eurooppalaisia (ml. entinen Neuvostoliitto), noin 4 % amerikkalaisia, 12 % afrikkalaisia ja 27 % aasialaisia. Yksittäisistä maista eniten oli virolaisia, joita oli 14 % ulkomaalaisista. Lähes yhtä paljon oli venäläisiä. Kolmanneksi suurin ryhmä oli kiinalaiset lähes 7 % osuudellaan ja neljänneksi suurin somalialaiset, 670 henkeä ja 6 %. 2.1 Maahanmuuttajien sukupuoli ja ikä Espoolaiset ulkomaalaiset ovat kokonaisuudessaan miesvoittoinen ryhmä (54 %), mutta joidenkin kansalaisuusryhmien enemmistö on naisia. Naisvaltaisia eurooppalaisista olivat virolaiset, venäläiset, liettualaiset, tsekinmaalaiset, valkovenäläiset ja entisen Neuvostoliiton kansalaiset. Afrikkalaisista naisvaltaisia ryhmiä olivat libyalaiset ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaiset. Latinalaisen Amerikan kansalaisista erityisen naisvoittoisia olivat brasilialaiset ja argentiinalaiset. Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008 7

8 Aasialaisista eniten naispuolisia oli intialaisissa, vietnamilaisissa ja varsinkin thaimaalaisissa. Myös japanilaiset, filippiiniläiset ja srilankalaiset ryhmät olivat naisvaltaisia Asukkaat yht. Suomen kansal Ulkomaalaiset Kuva 6. Ulkomaalaisten ja kaikkien espoolaisten ikäjakauma 2006/07 Ulkomaalaisten ikärakenne on huomattavasti nuorempi kuin kaikkien espoolaisten. Alle 16-vuotiaiden osuus ulkomaalaisista on alhaisempi kuin muiden espoolaisten, mutta jo vuotiaiden määrä on selvästi suurempi kuin espoolaisilla yleensä. Ulkomaalaisissa oli huomattavasti enemmän parhaassa työiässä olevia, vuotiaita, mutta tätä vanhempiin ikäluokkiin kuuluvien osuus ulkomaalaisissa oli jo pienempi kuin muista espoolaisista. Kun vertaa kaikkien espoolaisten ja espoolaisten Suomen kansalaisten ikäjakaumaa, on jo havaittavissa ulkomaalaisten nuorentava vaikutus väestön ikärakenteeseen. 2.2 Maahanmuuttajien asuinpaikka Espoossa Koko väestön ja ulkomaalaisten asuinpaikat vaihtelivat hieman toisistaan. Suur-Leppävaarassa asuu lähes neljännes espoolaisista ja ulkomaalaisista hieman enemmän. Suur-Matinkylään ja erityisesti Vanha-Espoon alueelle oli asettunut suurempi osa ulkomaalaisista kuin Espoon suomalaisista. Sen sijaan Suur-Tapiolaan, Pohjois-Espooseen ja Suur-Espoonlahteen oli asettunut asumaan harvempi ulkomaalainen kuin Suomen kansalainen. Suur-Kauklahdessa osuudet olivat yhtä suuret. Pohjois-Espoo Vanha-Espoo Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola 4,2 4,0 2,3 2,6 2,5 2,4 14,3 13,3 19,5 20,7 19,8 17,2 14,2 13,5 15,6 17,8 17,2 13,3 24,7 Kaikki Suomen kansal. Ulkomaalaiset Suur-Leppävaara 23,4 25, Kuva 7. Kaikkien espoolaisten, espoolaisten Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten jakautuminen alueittain 2006/07 8 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

9 Kun tarkastellaan ulkomaalaisväestön sijoittumista alueen väestörakenteen kannalta, eniten ulkomaalaisia oli Vanha-Espoossa, lähes 7 % väestöstä. Seuraavaksi yleisimpiä ulkomaalaiset olivat Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten ulkomaalaisia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. 2.3 Vieraskieliset alueittain Vuoden 2007 alussa espoolaisista lähes henkeä eli 6,7 % puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä ovat venäjä, viro, somali, englanti ja kiina, joiden osuus koko väestöstä vaihteli 0,5:stä 1,1, %:iin. Vieraskielisten ryhmästä venäjänkielisiä oli joka kuudes ja vironkielisiä oli kymmenesosa. Somalin - ja englanninkielisiä oli noin 8 %. Alueittain tarkasteltuna venäjänkielisiä oli erityisen paljon Suur-Espoonlahden ja Suur-Kauklahden alueilla, joissa heidän osuutensa oli noin viidennes vieraskielisistä. Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa vironkielisten kieliryhmä oli venäjänkielistä suurempi. Pohjois-Espoo Vanha-Espoo Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Venäjä Viro Somali Englanti Kiina Albania Arabia Suur-Leppävaara Espoo Kuva 8. Seitsemän suurimman kieliryhmän osuudet vieraskielisistä suuralueittain 2006/07 Suur-Tapiolan vieraskielisten kielijakauma poikkesi selvästi Espoon yleisestä kielijakaumasta. Alueella oli huomattavasti enemmän kiinan- ja englanninkielisiä ja vähemmän venäjän- ja vironkielisiä kuin muualla. Vanha-Espoossa oli poikkeuksellisen suuri albaniankielisten ryhmä ja Pohjois-Espoon vähistä vieraskielisistä joka viides oli vironkielinen. Suurin vironkielisten osuus oli Suur-Kauklahden vieraskielisissä. Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008 9

10 2.4 Ulkomaalaistaustaiset ja taloudellinen toiminta Tilastokeskuksen määritelmän mukaisen ulkomaalaistaustaisen väestön määrä Espoossa ja Kauniaisissa oli vuoden 2004 lopussa noin henkeä. Koska pelkkää Espoon tietoa yhdistettynä työllisyyteen ei ole käytettävissä, lukua voidaan pitää Espoon ulkomaalaistaustaisten likiarvona. Espoon ulkomaalaistaustaisista 51 % kuului työvoimaan. Osuus oli pääkaupunkiseudun yleistä tasoa, mutta alhaisempi kuin koko maan ulkomaalaistaustaisten asukkaiden. Kaikkiin espoolaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisista työvoimaan kuuluvuus oli hieman vähäisempää. 100 % 4,3 16,3 18,9 15,4 13,1 80 % 60 % 40 % 4,8 7,4 5,8 10,5 11,4 9,3 14,9 15,0 18,4 11,8 11,4 9,5 7,9 20,6 3,4 Muut Eläkeläiset Opiskelijat vuotiaat Työttömät Työlliset 20 % 38,1 39,7 41,4 50,5 0 % Maan ulkom. PKS :n ulkom.. Espoo-Kauniainen ulkom. Koko Espoo Kuva 9. Ulkomaalaistaustaisen väestön ja Espoon koko väestön pääasiallinen toiminta Espoon ulkomaalaistaustaisista oli suurempi osuus työllisiä kuin pääkaupunkiseudulla yleensä ja enemmän kuin koko maassa. Työttömien osuus taas oli pienempi kuin koko seudun ulkomaalaistaustaisilla. Myös eläkeläisten osuus oli pienempi kuin koko maassa ja pääkaupunkiseudulla. Kokonaisuutena ottaen Espoossa asuvien ulkomaalaisten taloudellisen toiminnan rakenne on edullisempi kuin maamme ulkomaalaistaustaisilla yleensä. Verrattuna kaikkiin espoolaisiin Espoossa asuvien ulkomaalaistaustaisten työllisyys oli alhaisempi ja työttömyys korkeampi. Ulkomaalaistaustaisilla lasten osuus oli hieman pienempi kuin kaikilla, mutta toisaalta opiskelijoiden osuus korkeampi. Eläkeläisiä oli vähemmän ulkomaalaistaustaisten nuoremman ikärakenteen vuoksi. Sen sijaan ryhmään muut kuuluvia oli selvästi enemmän, mikä johtunee ulkomaalaistaustaisten naisten suuresta kotiäitien määrästä. 2.5 Vieraskielisten ennuste vuoteen 2025 Espoon väestö vuoden 2007 alussa oli asukasta ja vuoden 2025 alussa sen arvioidaan olevan noin asukasta. Tällöin Espoon väestö kasvaa vuosina kaikkiaan lähes asukkaalla. Suomenkielinen väestö kasvaa ja vieraskielinen asukkaalla, sen sijaan ruotsinkielinen väestö vähenee lähes 400 asukkaalla (kuva 10). Vieraskielisten määrä ylittää Espoossa ruotsinkielisten määrän vuonna 2010 (kuva 11). 10 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

11 asukasta Toteutunut Espoon väestö kieliryhmittäin Ennuste vieraskieliset ruotsinkieliset suomenkieliset 0 Kuva 10. Espoon väestö kieliryhmittäin asukasta Toteutunut Espoon ruotsin- ja vieraskielisten määrä Ennuste Ruotsinkieliset Vieraskieliset Kuva 11. Espoon ruotsin- ja vieraskielisten määrä Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/

12 3. ASUNTOTUOTANTO HELSINGIN SEUDULLA JA ESPOOSSA 3.1 Helsingin seudun asuntotuotanto laskenut Helsingin seudun asuntotuotannon pitäisi olla vähintään asuntoa vuodessa, jotta väestönkasvu säilyisi vuoden 2006 tasolla eli asukkaassa. Vuonna 2006 Helsingin seutukunnan väestö kasvoi henkeä ja asuntoja valmistui eli vain 60 asuntoa 100 asukasta kohden. Väestönkasvun pysyminen vuoden 2006 tasolla edellyttäisi asunnon vuosituotantoa. Jos tuotanto jää liian vähäisen tonttitarjonnan tai rakennusmarkkinoiden toimintatapojen vuoksi selvästi tämän tason alapuolelle, väestönkasvu hidastuu väistämättä ja vakaan taloudellisen kasvun edellyttämä työvoiman tarjonta ehtyy, mikä vaikuttaa seudun ja koko maan hyvinvoinnin kehitykseen. Taulukko 2. Valmistuneiden asuntojen lukumäärä Alue Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Oulu Tampere Turku Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Lähde: Kaupunki-indikaattorit Pääkaupunkiseudun kuntien suurimmat asuntotuotantovuodet tarkastelujaksolla eivät osu jakson loppupuolelle, vaan ovat olleet aiemmin. Helsingin asuntotuotanto on ollut suurimmillaan vuosina 1995 ja 2000 yli asuntoa vuodessa, kun se vuonna 2006 oli vain vajaat asuntoa eli vajaat puolet tästä. Espoon asuntotuotanto on vastaavana ajanjaksona ollut korkeimmillaan yli asuntoa vuodessa vuonna 2001 kun se vuonna 2006 oli vain asuntoa. Vantaalla on valmistunut yli asuntoa korkeimmillaan, mutta vain vuonna Myös muissa suurissa kaupungeissa asuntotuotanto on jäänyt korkeimpia tuotantovuosia selvästi alemmalle tasolle vuonna Sen sijaan lähes kaikissa kehyskunnissa asuntotuotannon huippuvuosi on 2006 tai se sijoittuu tarkasteltavan jakson loppupuolelle. Suurten kaupunkien asuntotuotanto oli vuonna 2006 lähes kolmasosa koko maan asuntotuotannosta. Kunnan kokoon nähden Turkuun valmistui vähän uusia asuntoja, kun taas Keravalle valmistui paljon. 3.2 Kehyskunnissa pientaloasuntoja Kehyskuntien asuntotuotanto on pääsääntöisesti pientalovaltaista, mutta Kerava kasvaa, vaikka sen asuntotuotannosta reilusti yli puolet on kerrostaloasuntoja. Asuntotuotanto on ollut hyvin pientalovaltaista kehyskunnissa tarkasteltavana ajanjaksona Niissä peräti % uudesta asuntotuotannosta on valmistunut pientaloihin. Ainoa poikkeus voimakkaasti kasvavien kehyskuntien joukossa on Kerava, jonka asuntotuotannosta yli puolet on valmistunut kerrostaloihin, vuonna 2006 peräti 74 %. Kerava kasvaa ja saa muuttovoittoa, joten kerrostaloasunnotkin vetävät asukkaita. 12 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

13 Taulukko 3. Pientalojen osuus asuntotuotannosta , % Alue Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Oulu Tampere Turku Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Lähde: Kaupunki-indikaattorit Asuntotuotanto ja väestönkehitys ovat tiiviisti sidoksissa keskenään. Espoon asuntotuotanto oli vuonna 2006 noin uutta asuntoa, eli keskimääräistä (keskimäärin asuntoa vuodessa 2000-luvulla) vähemmän. Vuonna 2007 Espoon asuntotuotanto oli asuntoa, eli jäi hieman alle 2000-luvun keskiarvon. Keskimääräistä matalammalla asuntotuotannolla väestönlisäys jää pääsääntöisesti myös keskimääräistä pienemmäksi. Vähäinen tai riittämätön asuntotuotanto kysyntään ja tarpeeseen nähden myös nostaa asuntojen hintoja, jolloin ihmiset muuttavat sinne, missä asuntoja on tarjolla heidän maksukykyynsä nähden sopivaan hintaan. Tämä johtaa pidentyviin matkoihin ja kasvaviin liikennemääriin, mistä seuraa mm. ilman laadun ongelmia. 3.3 Syitä alhaiseen asuntotuotantoon Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto on nykyisellään riittämätöntä, koska kaavoitettu tonttivaranto tulee liian hitaasti rakennustuotantoon. Tonttivarannon noin 10 prosentin vuosittainen käyttöönottoaste on liian alhainen, jolloin kaavoitetun tonttivarannon hyödyntäminen on vajavaista ja tehotonta. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät käytä läheskään kaikkia lain niille suomia keinoja asuntotuotannon vauhdittamiseen. Asuntomarkkinoiden kysyntää kasvavilla keskusalueilla lisäävät työpaikkojen lisäksi myös asuntokuntien jatkuva pienenemien ja tulotason kohoaminen. Toisaalta asuntotuotannon liian pieni määrä rajoittaa asuntojen tarjontaa ja muuttajien mahdollisuutta sijoittua kasvualueiden työmarkkinoille. Ongelma painottuu Helsingin seudulle, jossa erityisesti pääkaupunkiseudun asuntotuotannon taso on painunut alas suhteessa työpaikkojen ja väestön kasvuun. Syitä asuntotuotannon liian pieneen volyymiin pääkaupunkiseudulla on esitetty useita mm. kaavoituksen hitaus. Se ei kuitenkaan ole ainoa eikä edes pääasiallinen syy asuntotuotannon vähäisyyteen viime vuosina. Keskeinen ongelma on se, että kaavoitettu tonttivaranto tulee hitaasti rakennustuotantoon. Pääkaupunkiseudulla, jonne riittämättömän asuntotuotannon ongelmat ovat kasautuneet, kaavoitus on tuottanut viime vuosina tonttivarantoa enemmän kuin on rakennettu. Aloitettu tuotanto oli pääkaupunkiseudulla alle 10 prosenttia tonttivarannon mahdollistamasta kerrosalasta vuosina 2005 ja Tonttivarannon noin 10 prosentin vuosittaista käyttöönottoastetta on perusteltua pitää liian alhaisena, etenkin kuin kaavoitus tuottaa rakentamismahdollisuuksia enemmän kuin niitä käytetään. Se osoittaa, että kaavoituksen hitauteen liittyvien ongelmien rinnalla vielä keskeisempi ongelma on jo kaavoitetun tonttivarannon vajavainen hyödyntäminen. Yhteiskunnan kannalta toteutuvan asuntotuotannon ja tonttivarannon suhde on pääkaupunkiseudulla tehoton ja merkitsee sitä, että tehdyt investoinnit kaavoitukseen ja perusrakenteeseen hyödynnetään hitaasti ja epätaloudellisesti. Kannustimet ovat liian vähäiset ja sanktiot liian heikot tonttivarannon nopean käyttöönoton edistämiseksi. Nykyinenkin tonttivaranto koostuu todellisista, aidosti rakennettavissa olevista kohteista, joita varten yhteiskunta on rakentanut tai rakentamassa perusrakenteen. Niiden rakentamista on perusteltua vauhdittaa poistamalla rakentamisen kitkatekijöitä, lisäämällä tontin rakentamattomana pitämisen kustannuksia ja joissain tapauksissa lisäämällä rakentamisen kannustimia. Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/

14 Pääkaupunkiseudun kunnat, Espoo mukaan lukien, eivät ole käyttäneet läheskään kaikkia lain niille suomia mahdollisuuksia asuntotuotannon vauhdittamiseen. Näitä keinoja ovat mm. - maanhankinta (raakamaan ostaminen, kunnan etuosto-oikeus, maan lunastaminen) - kaavan toteuttamisen edistäminen (maankäyttösopimus, kehittämiskorvaus, kehittämisaluemenettely, rakennusmaan järjestely, rakentamiskehotus, korotettu kiinteistövero rakentamattomalle rakennuspaikalle) - tonttien (kunnan omistamien) luovuttaminen rakennettavaksi (myyminen, vuokraaminen). Näiden edellä mainittujen, nyt jo käytössä olevien keinojen, lisäksi lainsäädäntöä voidaan kehittää. Takalo- Eskola esittää raportissaan (2005) seuraavia perusteltuja kehittämisehdotuksia lainsäädäntöön: - kiinteistöverotuksen painotuksen siirtäminen rakennuksista maapohjaan - maapohjan kiinteistöveron nostaminen asuntorakentamiseen kaavoitetuilla tyhjillä tai merkittävästi vajailla tonteilla - kunnan etuosto-oikeuden laajentaminen - kehittämismenettelyn muokkaaminen käyttökelpoiseksi kunnan maapolitiikan välineeksi. 3.4 Asuntojen hintojen kehitys Pääkaupunkiseudulla asuntojen korkeat hinnat, vähäinen pientaloasuntotuotanto ja perheiden asumistarpeisiin sopimaton kerrostaloasuntotuotanto saavat lapsiperheet muuttamaan kehyskuntiin. Helsingissä asuntojen hintataso on kaksinkertainen muuhun maahan nähden. Vastikään valmistuneen tutkimuksen mukaan perheellisen muuttajan bruttopalkan täytyy olla selvästi yli kuukaudessa ja perheettömän noin ennen kuin muuttaminen Helsingin seutukuntaan kannattaa taloudellisesti. Euroa 3500 Vanhojen kerrostalohuoneistojen hinnat vuosina , /m 2 (deflatoitu vuoden 2007 hinnoiksi Elinkustannusindeksillä) Helsinki Espoo+ Kauniainen Vantaa Muu Suomi * VUOSI * = Ennakkotieto Kuva 12. Vanhojen kerrostalohuoneistojen hinnat vuosina , /m 2 14 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

15 Vuonna 1980 asuntojen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen sisällä ja välillä olivat hyvin pienet, noin 200 neliöltä. Tämä tarkoittaa sitä, että oli samantekevää, miltä paikkakunnalta osti asunnon, hinta oli lähes sama. Mutta hinnat nousivat ennen 1990-luvun alun lamaa 1980-luvun lopussa ja samanaikaisesti erkanivat toisistaan eri paikkakunnilla, syntyi hintahaitari. Lamaa ennen ja sen aikana hinnat laskivat ja jälleen yhdenmukaistuivat, kunnes sitten myöhemmin 2000-luvulle tultaessa pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muun Suomen asuntojen hinnat ovat jälleen eriytyneet, nyt enemmän kuin ennen lamaa. Helsingin hintataso ylitti ennen 1990-luvun alun lamaa olleen korkean asuntojen hintatason vuonna Espoo on ylittämässä sen vuonna 2007 ja Vantaa ja muu Suomi lähestyvät sitä. Helsingissä sai maksaa vanhasta kerrostalohuoneistosta 2007 syksyllä keskimäärin lähes neliöltä, kun taas muun Suomen hintataso oli vain puolet siitä eli noin neliöltä. Tällöin muusta Suomesta voi samalla rahalla ostaa yli kaksi kertaa suuremman asunnon kuin Helsingistä. Tunnetusti lapsiperheet tarvitsevat useamman huoneen perheasuntoja, jotka ovat kalliimpia kuin pienet. Pääkaupunkiseudun korkea hintataso, vähäinen pientalotuotanto ja perheiden asumistarpeisiin sopimaton kerrostaloasuntotuotanto saa lapsiperheet muuttamaan kehyskuntiin Asunto-osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat , /m 2 (deflatoitu vuoden 2006 hinnoiksi Kuluttajahintaindeksillä) Helsinki Kauniainen Espoo Vantaa Sipoo Järvenpää Tuusula Tampere Kirkkonummi Nurmijärvi Kerava KOKO MAA Vihti Turku Hyvinkää Mäntsälä Oulu Pornainen Kuva 13. Asunto-osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat , /m 2 Lähde: Altika Asuntojen hintakehitys muutaman viime vuoden aikana on ollut erilaista pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa, Suomen muissa suurissa kunnissa ja kehyskunnissa. Eniten asuntojen euromääräiset hinnat ovat nousseet vuosien 2004 ja 2006 välillä Sipoossa, 483 neliöltä. Suurista kaupungeista asuntojen neliöhinta nousi Helsingissä ja Espoossa yli 350, samoin Kauniaisissa. Tampereella neliöhinta nousi 295, Turussa 225 ja Oulussa vain 97. Vantaalla neliöhinnan nousu on ollut maltillisempaa, vain 204 neliömetriltä. Kehyskunnissa tätä enemmän asuntojen neliöhinnat nousivat Tuusulassa, Järvenpäässä, Mäntsälässä, Kirkkonummella, Keravalla ja Hyvinkäällä. Asuntojen hinnat Turussa ja Oulussa ovat keskimäärin alhaisemmat kuin koko maassa ja joissain pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Pornaisissa asunto-osakehuoneistojen keskimääräinen neliöhinta jäi alle Suhteellisesti eniten asunto-osakehuoneistojen hinnat nousivat suurista kaupungeista Tampereella, kahdeksantoista prosenttia, Espoossa yli kuusitoista prosenttia ja Turussa yli viisitoista prosenttia. Asunto-osakehuoneistojen hinnat nousivat eniten Sipoossa, lähes 32 prosenttia. Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/

16 3 500 Vanhojen vapaarahoitteisten rivi- ja pientaloasuntojen keskimääräiset kauppahinnat, /m 2 (deflatoitu vuoden 2006 hinnoiksi Kuluttajahintaindeksillä) Kauniainen Helsinki Espoo Vantaa Tuusula Järvenpää Kirkkonummi Sipoo Kerava Turku Nurmijärvi Tampere Hyvinkää Vihti Mäntsälä KOKO MAA Oulu Pornainen Kuva 14. Vanhojen vapaarahoitteisten rivi- ja pientalojen keskimääräiset kauppahinnat, /m 2 (deflatoitu vuoden 2006 hinnoiksi Kuluttajahintaindeksillä) Lähde: Altika Ajanjaksolla vanhojen pientaloasuntojen euromääräiset hinnat ovat nousseet suurista kaupungeista keskimääräistä enemmän yli 300 neliöltä Helsingissä ja Turussa. Kehyskunnista suurin vanhojen pientaloasuntojen hinnannousu oli myös yli 300 neliöltä Tuusulassa. Oulussa ja Pornaisissa vanhojen pientaloasuntojen euromääräiset hinnat ovat nousseet vähiten, noin 100 neliöltä. Suurista kaupungeista suhteellisesti eniten vanhojen pientaloasuntojen hinnat nousivat Turussa lähes 19 prosenttia, Tampereella ja Helsingissä noin 13 prosenttia. Kehyskunnista suhteellisesti suurin hinnannousu oli Tuusulassa ja Sipoossa noin 16 prosenttia ja Hyvinkäällä yli 15 prosenttia. Pienintä vanhojen pientaloasuntojen hinnannousu oli suurista kaupungeista Oulussa ja Espoossa sekä kehyskunnista Nurmijärvellä ja Pornaisissa. 16 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

17 4. PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAJAN YLITTÄVÄ TYÖMATKALIIKENNE Pääkaupunkiseudulle sukkuloi vuonna 2007 jo noin työmatkalaista päivittäin, heistä tulee Helsingin seudun 14 kunnan ulkopuolelta. Työpaikkojen määrä kasvoi runsaan neljänneksen vuosina , kun samaan aikaan väestö kasvoi vain noin 8 prosentilla - työntekijöitä ei löydy paikan päältä. Määritelmän mukaan henkilö pendelöi (sukkuloi) silloin, kun hänen asuinpaikkansa on eri seutukunnassa kuin työpaikka. Pendelöijät ovat aina työllisiä, sen sijaan muuttaja voi olla työllinen, työtön tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleva henkilö. Kuva 15. Sukkuloijien osuus kunnan työllisistä vuosina 1980, 1990 ja 2004 (Lähde: YTV) Työssäkäyntialue on laajentunut paljon pääkaupunkiseudulla muutaman viime vuosikymmenen aikana. Työmatkojen pituus on kasvanut merkittävästi 1980-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Vuonna 1980 suurin osa sukkuloijista tuli korkeintaan noin kilometrin päästä, kun taas 1990 työmatka-alue oli laajentunut jo yli 100 kilometrin vyöhykkeelle ja vuoden 2004 sukkulointikartasta näkee, että työmatka-alue on laajentunut edelleen yli 150 kilometriin ja lähestyy 200 kilometriä. On odotettavissa, että tämänsuuntainen kehitys jatkuu myös tulevina vuosina, jolloin 200 km ylittävät työmatkat muuttuvat yhä yleisemmiksi. Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/

18 Kuva 16. Työmatkasukkulointi Espooseen (Lähde: YTV) Espooseen tullaan töihin pääasiassa naapurikunnista, kehyskunnista ja muualta Uudeltamaalta noin kilometrin säteellä. Pendelöijät asuvat pääosin Espoon länsipuolisissa kunnissa. Vuoden 2004 lopussa Espooseen sukkuloi noin työntekijää muualta. 160 Väestön ja työpaikkojen ja sukkuloinnin kehitys indeksi 1996= YTV-alueen väestö YTV-alueen työpaikat Kehysalueen* väestö YTV-alueelle sukkulointi Lähde: Tilastokeskus, otospohjainen työvoimatutkimus ja väestömuutosten ennakkotiedot, liukuvat vuosikeskiarvot III neljännes *) Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti Kuva 17. Väestön ja työpaikkojen ja sukkuloinnin kehitys (Lähde: YTV) 18 Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/2008

19 YTV-alueen ulkopuolelta tulevien työmatkojen määrän kasvu YTV-alueelle sukkuloivia nyt yht , joista kehysalueelta (2007/III) YTV-alueella työssäkäyviä Helsingin seudun kehyskunnissa* asuvat Helsingin seudun ulkopuolella asuvat YTV-alueen ulkopuolella asuvat yhteensä *) Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti Lähde: Tilastokeskus, otospohjainen työvoimatutkimus, liukuvat vuosikeskiarvot III neljännes 2007 Kuva 18. YTV-alueen ulkopuolelta tulevien työmatkojen määrän kasvu (Lähde: YTV) Vuodesta 1996 vuoteen 2007 mennessä pääkaupunkiseudulle sukkuloivien työntekijöiden määrä on kasvanut yli 50 prosenttia ja alueen työpaikkamäärä on kasvanut noin 30 prosenttia. Viime vuonna (2007) pääkaupunkiseudulle syntyi vajaat uutta työpaikkaa, jotka houkuttelivat uusia työntekijöitä sukkuloimaan pääkaupunkiseudulle entistä kauempaa. Nyt seudulle sukkuloi kaikkiaan jo työmatkalaista (kuva 16), jotka eivät asu Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa ja noin työntekijää matkustaa töihin 14 kunnan muodostaman Helsingin seudun ulkopuolelta, usein sadan ja joskus jopa parinsadan kilometrin päästä (kuva 16). Yhä pitemmät työmatkat johtuvat siitä, että pääkaupunkiseudulla työpaikkojen määrä kasvoi runsaan neljänneksen vuosina Nyt Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa on yhtensä noin työpaikkaa. Työntekijöitä ei löydy paikan päältä, koska samaan aikaan kaupungeissa väestö lisääntyi vain noin kahdeksalla prosentilla. Ilmiö alkoi voimistua 2006, kun työpaikkojen kasvu kiihtyi. Sukkuloijien määrä kasvoi yli 7 000:lla viime vuonna edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulle syntyvät työpaikat vetävät puoleensa sekä muuttajia että pendelöijiä. Muuttajien ja pendelöijien välillä on joitain eroja, mm. sukupuoli ja ikä vaikuttavat. Naisten ja miesten muuttoalttiudessa ei ole kovin merkittävää eroa. Sen sijaan miehet pendelöivät selvästi enemmän kuin naiset. Miehistä muuttaneita on reilut kolme prosenttia ja pendelöiviä reilut yhdeksän prosenttia. Työssä olevien pendelöintialttius näyttää myös olevan melko riippumaton henkilön iästä, muuttoalttius sen sijaan on voimakkaasti ikäriippuvainen. Nuorista vuotiaista noin 12 prosenttia muuttaa vuosittain. Muuttoalttius laskee noin viiteen prosenttiin vuotiaiden ryhmässä ja noin kahteen prosenttiin yli 35-vuotiaiden ryhmässä. Pendelöinti keskittyy muuttamista enemmän tietyille toimialoille. Teollisuudessa, rakentamisessa ja kuljetusalalla pendelöinti näyttää olevan suhteellisesti selvästi tärkeämpi työvoiman liikkuvuuden muoto kuin muuttaminen. Liike-elämän palveluissa, terveydenhuollossa ja kaupassa muuttaminen on tärkeämpi työvoiman liikkuvuuden muoto kuin pendelöinti. Toimialoittain eriytyvä työvoiman liikkuvuus heijastelee osittain toimialan työntekijöiden sukupuolijakautumaa. Miehet pendelöivät suhteellisesti enemmän kuin naiset. Naisille sen sijaan on tyypillisempää muuttaa. Työntekijöiden saaminen tulevaisuudessa esimerkiksi terveydenhuoltoon edellyttää sopivien asuntojen löytymistä riittävän läheltä työpaikkaa. Työ terveydenhuollossa on usein vuorotyötä, jota on vaikeaa sovittaa yhteen pendelöinnin kanssa. Väestönkehitys ja asuntotuotanto Espoossa ja Helsingin seudulla / Tietoisku 3/

20 BEFOLKNINGSUTVECKLINGEN OCH BOSTADSPRODUKTIONEN I ESBO OCH HELSINGFORSREGIONEN Sammandrag Åren Att Esbos flyttningsöverskott minskade berodde på att färre personer flyttade till kommunen. Inflyttningen minskade mest i åldersgruppen år. Esbo uppvisade positiv flyttningsbalans endast tack vare migrationen. Esbo förlorade invånare särskilt till Kyrkslätt. Av de personer med utländsk nationalitet som bodde i Esbo var 55 procent européer, 27 procent asiater och 12 procent afrikaner. Av personer med utländsk bakgrund ingick 51 procent i arbetskraften år Esbo hade i början av 2007 sammanlagt invånare med utländskt modersmål. Antalet ökar med invånare före utgången av 2025, vilket innebär att antalet nästan fördubblas. Bostadsproduktionen i Esbo åren underskrider medelvärdet. Av produktionen var andelen småhusbostäder klart mindre än hälften; år 2006 steg andelen småhusbostäder till över hälften. Bostadspriserna per kvadratmeter är minst 500 euro högre i Esbo än i kranskommunerna. Pendlingsområdet har från 1980 till 2004 vuxit till det dubbla, från ca kilometer till kilometer till och med över. Folk kommer på jobb till Esbo huvudsakligen från grannkommunerna och det övriga Nyland på en radie av ca kilometer. Lähteet: Jo työmatkalaista sukkuloi Helsingin seudun ulkopuolelta töihin. Marja Salmela, Helsingin Sanomat, julkaistu Takalo-Eskola, T. (2005): Kunnan maapolitiikan keinojen vaikuttavuus ja kehittämistarpeet. Suomen ympäristö 786. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Helsinki. Edita. Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet ja kannustimet (2008). Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/ Holm Pasi, Nivalainen Satu ja Volk Raija - OSA 1. Laakso Seppo ja Kähkönen Liisa - OSA 2. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Teija Jokiranta, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä etunimi.sukunimi@espoo.fi